Harkkatottis

Käytiin treenaamassa RINNAN kanssa tottiksen koemaisuutta HSKH:n järjestämässä harkkatottiksessa maanantaina. Kommentit saatiin kirjallisina. Kolmosluokan koiria oli kolme. Rinna teki ensin liikkeet, oli sitten tauolla ja lopuksi makuussa. Sain sellasen pienen jännityksen jo tässäkin aikaan, mutta silti osasin olla päämäärätietoinen Rinnaa viedessä. Fiilis oli hyvä ja koirankin mielentila melko hyvä. Liikevikoja oli useampikin, mutta se fiilis ennen kaikkea!

Seuraamisessa Rinna edisti ja painoi. Edistämisen takia täykkärit oli huonoja. Vinkaisuja oli siellä täällä. Se kuitenkin kulki mukana yhteyttä pitäen eikä oltu kentällä erikseen vaan yhdessä. Liikkestä istuminen vielä onnistui, mutta juoksusta jäävät ei. Maahanmenossa koira valui vielä käskyn saatuaan, mutta se ei ollut mitään seisomisen valumiseen. Siinä koira hiipi siihen saakka kunnes käännyin. Luoksetulot oli ok.

Tasamaanouto oli vielä ok. Hypyn ja esteen kanssakin noudot onnistui lukuun ottamatta hyppynoudon luovutusta, jossa koira ensin pudotti kapulan, nosti eikä sitten ekalla käskyllä irrottanut. Hyppynoudossa Rin hyppäsi mennessä, mutta kiersi esteen tullessa. Estenoudossa koira kiersi esteen mennen tullen. Eiu ole tyypillinen Rinnan moka, mutta kerrankos sitä näinkin. Pressueste kaatui tuulessa ennen Rinnan suorittamista, mutten usko sen olleen syynä sillä kyllähän se hyppäsi menohypyn. Aurinko paistoi ikävästi silmiin, mutta edelleenkin Rin hyppäsi vasten aurinkoa kapulaa hakemaan. Saatiin treenata tilaisuuden jälkeen ja Rinna toisti nämä kaikki virheet. Jouduin ihan kunnolla auttamaan, että saatiin oikeat suoritustyylit. Sen jälkeen ei ollut mitään ongelmaa. Ehkä koira oli vielä ruosteessa, sillä tämä oli vasta toinen kerta pk-esteitä tälle vuotta.

Eteenmenon Rinna tiesi jo ennen vihjesanoja. Mulla on tapana varmistella Rinnan kohdalla liikoja, että se varmasti tietää mitä tuleman pitää. Eli viljelen sille liikaa vihjesanoja ja koira vain kuumenee lisää niistä. Nyt ymmärsin olla sanomatta mitään. Seuruun edistämisessä aloin kulkemaan hitaammin seuruussa vastapainoksi. Onneksi tässäkin muistin koiran keräävään vain tällaisesta kierroksia ja päästin koiran eteenmenoon. Loppuosa oli siisti, paitsi sivullenousun koira ennakoi.

Makuun Rin suoritti rennosti.Vähän liiankin. Se ei pysynyt ryhdikkäässä asennossa vaan otti lonkka-asennon jo alussa.

Ihan hitokseen ois hommaa tottiksessa! Liikevirheiden osalta ei voi sanoa etteikö olisi näitä virheitä nähty joskus aikaisemminkin. Fiilis koiran kanssa tehdessä kuitenkin oli hyvä! Mun pitää lisäksi kerrata säännöt :p

Tekniikka petti ja videosta jäi alusta seuraaminen pois sekä lopusta eteenmeno. Makuuta ei kuvattu.

Astetta kovempaa rallia

SARA on ilmoitettu ekoihin voittajaluokan rallikisoihin. Korkataan siis voittaja ja kisataan samana päivänä vielä toisenkin kerran. Tuplakisat siis tiedossa. Tokoahan ollaan Saran kanssa kisattu tuplakisoja, mutta tämä on ensimmäinen rally tuplana. Onpahan mullakin mahdollisuus oppia jotain, kun tunnun rallyssä opettelevan asioita kantapään kautta :p

Sara on nyt kerrannut voittajaluokan muuveja. Se edelleen aika helposti sekoittelee kuvioita eli erottelutreenejä on luvassa lisää. Pakka saatiin myös hyvin sekaisin, kun tehtiin rallyä käskytettynä. En ollut tutustunut tulevaan mitenkään eikä kylttejä ollut vaan liikkuri kertoi rallyliikkeet. Oma keskittyminen meni aika hyvin siihen miettimiseen ja kuuntelemiseen, jolloin koira jäi keskiöstä. Sara nosti kierroksia, se ei kuunnellut, teki omiaan ja äänteli. Se selvästi aisti minun keskittyvän muuhun kuin itse asiaan eli koiraan. Näissä otettiin aina aikalisä minulle, että sain koota ajatukseni. Koira rauhotettiin ruoalla ja vaikeita kohtia yritettiin uudestaan palkasta luopumisen kautta 

Paljon on asioita vielä treenattavana. Asioita, joiden toivoisin toimivan jo paremmin. Haluaisin olla valmiimpi kuin mitä ollaan. Mun hermorakenteelle ei kuitenkaan tee hyvää pitää liian pitkää kisataukoa, joten käydään nyt kokeilemassa omaa tasoamme. Toivottavasti en mokaile pahasti :p

Agilityraivo

RINNA on aina suhtautunut agilityyn raivokkaasti. Sen vaihteena on aina ollut täysiä. Varsinaiset agilitytavoitteet on jo kuopattu aikaa sitten. Koira kun vaan menee sellaisiin kierroksiin, että se vaan räjäyttelee menemään. Asioita olisi pitänyt jo aikaa sitten tehdä eri painopiste edellä. Ainoa syy agilityn jatkamiselle on ollut nyt  se, että minä opin koiran vireen säätelystä. Välillä tämä on ollut hyvinkin haastavaa.

Nykyään Rin tulee halliin ihan kivassa milentilassa. Se on vielä hieman kaaottisen puolella, mutta se on helppo siirtää mukavaan mielentilaan. Se alkaa myös helposti tarjoamaan itse sitä. Lähtöihin siirtymisestä alkaa se varsinainen ongelma. Siinä vaiheessa kierrokset alkaa nousta. Tiheällä namituksella lähtöihin päästään kuitenkin ihan ookoosti. Koira kuitenkin heti nostattaa kierrokset, jos oma keskittyminen herpaantuu kuljetuksessa. Lähdöissä koiralla on jo järjestäin liian korkeat kierrokset. Erillisissä lähtötreeneissä sujuu, mutta heti enemmän aksamomentteja mukaan otettaessa kierrokset nousee korkealle. Tässä olisi vielä paljon treenattavaa. Lähdössä odottaessa Rin lataa itseensä melkoiset kierrokset, mutta ne on kuitenkin pientä lentäviin lähtöihin verrattuna. Ne on yhtä sekasortoa. Varsinaista agilityrataa Rin tekee aika hyvin osissa. Tätä on saatu hurjasti työstettyä eteenpäin kuppipalkkatreenillä, jossa koiran on vain pysähdyttävä kupille syömään kesken radan. Rinna menee useinkin sellaisiin tiloihin, ettei se esimerkiksi pysty syömään. Näissä tilanteissa ollaan otettu aikalisä ja olen odottanut, kunnes koira on kykenevä syömään. Silloin sen mieli on treeninkin suhteen vastaanottavaisempi. Treeneissä mennään pienin askelin eteenpäin, mutta myös välillä suurin askelein taaksepäin. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin ollut ajatuksia herättävää treenata koiran mieltä. 

Nose Work

DOT kävi jo talven puolella viisi kertaa nose work -kurssia. Ekalla kerralla ensin koirien annettiin etsiä nameja pahvilaatikoiden päältä ja reunustalta. Näin pahvilaatikoista tehtiin mielenkiintoisia. Dotilla on vahvaa (palkittua) taipumusta kiipeillä kohteille, joten tätäkin nähtiin :p Namien etsinnän jälkeen lisättiin haju (eukalyptus hydrolaattimuodossa) huopatassulla kiinni yhteen laatikkoon ja hajulähteen viereen laitettiin namppaa. Namin löytymisen ja syömisen jälkeen jatkettiin vielä koiran kiinnostuksen merkkauksella ja palkkauksella hajulähteen lähelle.

Tarkkana sai olla, että merkkasi juurikin haistelun. Isommat muut ehdotelmat (kuten laatikoiden päälle kiipeäminen) osasin jättää huomioimatta, mutta ne kaikki muut pienet koiran eleet ja maneerit oli välillä vaikea erotella. Roskakäytöksen jatkuessa liian kauan koirat laitettiin tauolle huilimaan, ettei väärä käytös yleistyisi. Uudella yrityksellä usein väärä käytös jäikin jo pois, kunhan sen vain siihen reagoi tarpeeksi ajoissa.

Kolmannella koulutuskerralla laatikoiden määrä kasvatettiin kolmesta-neljästä kuuteen ja siitä ylöspäin määrän kasvattaminen oli helppoa. Määrällä ei ollut enää merkitystä. Ensin käytössä oli Ikean laatikoita, sitten litteitä pizzalaatikoita. Kokeiltiin myös materiaalina muovikoreja sekä erimittaisia hajun seisotusaikoja.

Haluaisin saada Dotille ilmaistuksi pitkän nenäkosketuksen, mutta jo muutaman treenikerran jälkeen Dot alkoi tarjoamaan ilmaisuksi maahanmenoa. Palkkailin siitäkin. Nenäkosketus on tällä hetkellä pelkkää nokintaa.

Neljättä koulutuskertaa videolla. 

Dot kävi tänään toista kertaa uimakoulussa. Ja toista kertaa ylipäätänsä ko. paikassa. Se veti nelin tassuin sisälle. Ja vinkui altaalle pääsyä odotellessa. Tässä vaiheessa laitettiin stoppia hätäilylle nameista luopumisen avulla. Altaaseen koira meni mistä vain eikä liukastumiset reunuksilla näyttänyt haittaavan. Piti ihan pidellä välillä koirasta kiinni, ettei se olisi singonnut vaan veteen. Se loikki veteen ihan vaan omaksi ilokseen ja oli kyllä aika transsissa asiasta. Doo ui koko puolituntisen nyt ilman liivejä. Pääasiassa sen tyyli oli hyvä, mutta kiirehtiessään se alkaa roiskimaan.

Tottisangsti

Mulla on ollut angsti tottista kohtaan. Ja se kun juuri on se asia mitä pitäisi RINNAN kanssa treenata! Eilen käytiin sitten ekaa kertaa tänä kautena kentällä. Treenit sujuikin alkuoletuksista huolimatta hyvin! Poissa oli se kiihkoileva koira ja tilalla oli yhteistyökykyinen Rimppa. Tottista varsinaisesti ei siis olla viime aikoina treenattu, mutta mielentiloja kyllä, kaikessa. Nyt koira osoitti olevansa hyvässä mielentilassa ensin perusasentoja tarjoamalla sekä sitten seuraamisella. Edes eteenmenon vihjeet eivät saaneet koiraa pahasti kilahtamaan. Ennen eteenmenoja odotin vihjeen jälkeen koiran tasaantuvan ennen kuin se sai juosta lelulle. Tätä on tehty myös hallilla putken kanssa. Lähetän koiran putkeen ja seuraavan kerran koira pääsee uudestaan putkeen, kunhan se luopuu sen ajattelusta ja keskittyy kunnolla muihin toimiin. Eteenmenojen lisäksi tehtiin noutoja. Kokeiltiin myös miltä hyppy- ja estenoudot näyttää tauon jäljiltä. Hyvältä näytti. Niissäkään ei kierrokset nousseet liiaksi. Rin kuunteli myös paukkuja eikä edelleenkään reagoinut niihin.

Vaikka kaikki olikin kovin ruusuista, niin pitkä matka on vielä sopivan vireiseen kisasuoritukseen. En tiedä loppuuko koiran ikä kesken ennen sitä, mutta tää nyt loi taas toivoa ja motivaatiota treenata sitä.

Hakuajatteita

Oon päässyt uudelle tasolle RINNAN hakutreeneissä, kun nykyään osaan suunnitella treenejä jo etukäteen. Mulla on selvät rutiinit nykyään treeneissä jo autolta otettaessa. Mun mielen pitää olla sillon jo läsnä ja ennen kaikkea kiireetön. Kiireen tunnusta ei ole kuin haittaa. Kun Rinna on päässyt autosta, odotan sen tarjoavan maahanmenoa, jolla koira ilmoittaa olevansa valmis treeniin. Sen jälkeen tehdään kuuntelu- ja erottelutreenejä. Pyydän koiralta eri asentoja, perusasentoa, seuraamista ja haukkua. Haukku väärässä kohdassa kertoo jo paljon koiran mielentilasta. Omaa vuoroa odotellessa koira saa nuuskia ja tehdä tarpeensa, jos se vaan ehtii. Rimppa on aika kiireinen, kun se tietää pääsevänsä treeneihin. Varsinainen tarpeiden teko pitäisi siis jo hoitaa aiemmin. Rinnalle kaikista paras odottelutapa on tällä hetkellä namien etsiminen maasta. Nameja nakellen liikutaan myös treenialueelle. Näin se tarjoaa lähellä kävelyä, sillä siitä seuraa namin heitto maahan. Näin jatketaan ilmottautumiseen asti. Rinnan odotuttaminen on huonoksi sen mielentilalle. Odottaessa se kerää kierroksia. Tätä tällä hetkellä treenataan siten, että odottamisen jälkeen koira saa etsiä nameja. Odotuksesta suoraan liikkeelle lähteminen on katastrofi. Näillä rutiineilla Rinna on aika usein jo siedettävässä mielentilassa varsinaisissa treeneissä.

Eilisissä treeneissä tehtiin kuvan mukaan kaksi tyhjää toiselle puolen, jonka jälkeen kolmas sillä puolen oli löytö. Tyhjät oli hyviä, mutta vikan maalimiehelle lähtö oli huono ja jouduin koiraa vähän saattelemaan matkaan. Ehkä tyhjät sillä puolen vaikutti, mutta hyvää teki treeni. Haukuissa koira reagoi pitkästä aikaa taas vahvemmin mun läsnäoloon. Sen haukku pätki, kun se tiiraili missä kuljen. Ilmaisut oli hyviä, kun olin koiran näköpiirissä. Ensi kerralle tämä tietää siis treeniä, jossa en tule lainkaan maalimiehille asti. 

Koirien päivityksiä

Koirat kävi Petran käsittelyssä tiistaina. RINNALLA ja DOTILLA oli samankaltaiset jumit. Nehän on kuin paita ja peppu :p Molemmilla oli kireyttä ainakin lannerangan lihaksistossa. SARALLE ei ollut varattu edes aikaa, mutta se sai silti akupunktioneulat selkäänsä vaikuttamaan samalla kun muita käsiteltiin. Ja minä sain kahvia ;) Samaan päivitykseen päivitys myös Saran patista. Se on ollut seurannassa ja nyt vaikuttaa, että patti on lähtenyt pienenemään. Taitaa olla onneksi harmiton rasvapatti tms.

DOT aloitti uimakoulun. Se on hirmuinen vesipeto, mutta uimatyyli on ollut huono. Nyt se meni muutaman kierrokset liivien kanssa ja sitten ilman eikä uimaongelmaa enää ollutkaan. Kehittymistä on jo näkynyt aiemminkin uimakertojen lisääntyessä, mutten uskonut tyylin korjaantuvan näin nopeasti. Seuraavat uimakerrat on jo varattuna ja toivon mukaan kesävesissä koira uiskentelee paremmalla tyylillä.

Treenileiri

Pidettiin omalla porukalla treenileiri Jämijärvellä. Viikonloppuna säät ei kovin suosineet. Taivaalta tuli lunta, räntää ja vettä. Maisemathan on edelleen hienot. Lauantaina RINNA treenasi aamulla hakua. Illalla tehtiin esineruutu, jälki, pudotettu ja tarkkuus. Sunnuntain aamun ohjelmassa oli esineruutu ja pudotettu sekä myöhemmässä treenissä oli haku.

Lauantaina tehtiin pitkää hakurataa. Rinnakin sai mennä rataa n. 200 m.

Rinna oli ihan super! Kaikki meni melkein suunnitelman mukaan. Itse en hahmottanut keskilinjalta hyviä lähetyskohtia tai edes tiennyt oliko koira käynyt koko aluetta läpi. Kertaalleenkin lähetin sen huonosta kohtaa, jolloin koiralta jäi taakse tarkastamatonta aluetta ja se lähti etenemään takalinjaa taaksepäin. Tyhjät ja ällät oli hyviä, samoin ilmaisut. 

Esineruutu tehtiin koemaisesti neljällä esineellä. Kaksi ekaa esinettä nousi ihan hyvin, sitten alkoi koiralla kestää. Silloin ruudun halki meni lenkkeilijä kahden riisenin kanssa. Rinna veti herneet nenään ja sai hyvin boostia löytää loputkin esineet. Ruudun halkoi poikittain kaksi metsätietä. Tällaisten ylitys on edelleen koiralle jonkin verran vaikeaa.

Jäljeksi Rin sain vieraan ihmisen talloman 300-metrisen pätkän kahdella kepillä ja yhdellä silmukalla. Ennen ajoa Rinnalle tuttu ihminen kävi tekemässä kahteen kohtaan häiriöt juoksemlla jäljestä useasti yli. Eka häiriökohta tuli pian jäljen alussa. Rinna otti häiriötä ekasta jäljen ylityksestä ja se oisi vaihtanut toiseen jälkeen siinä. Pidin vaan liinasta kiinni ja koira vaihtoi takaisin alkuperäiseen. Toisessa häiriöryppäässä Rin enää tarkisti häirikön poismenoreitin, muttei kuitenkaan ollut vaihtamassa enää jälkeä siihen. Silmukkaa koira ei huomioinut lainkaan, mutta se oli hauska kokeilu. Molemmat kepit löytyi.

Edelliskerran pudotetusta ja tarkkuudesta on aikaa, joten annoin koiralle paljon apuja niistä suoriutumiseen. Pudotettu tehtiin alon ratana ja näytin koiralle esineen pudottamisen. Nouto-osuus menikin hyvin, mutta Rinnaa on tässäkin työlästä kuljettaa mukana, kun se kiirehtii liikaa eteenpäin. Pudotettua muistuttelin koiralle ennen varsinaista ruutua. Rinnalla on ollut ilmaisuna esineen tuonti, mutta siihen on liittynyt kaivelua. Niin kävi nytkin, joten ilmaisu menee vaihtoon. Uudeksi ilmaisuksi tulee maahanmeno ja nenäkosketus esineeseen. 

Sunnuntaina jatkettiin esineruututreenillä. Nyt Rinna sai noutaa kaksi valmiina ollutta esinettä ruudusta ja sitten vielä kolmannen nähtyään viennin. Ruudun keskellä oli pientä kohoumaa eikä alueen taakse näkynyt. Rimppa jäi esineen viennin nähtyään kiinni kohtaan, jossa oli esineen viejän viimeksi nähnyt eikä edennyt taakse esineelle asti. Kävin antamassa vähän vauhtia koiralle ja koira eteni esineelle asti. Rinnalla meni mun makuun liian kauan aikaa ruudussa molempina päivinä, joten jatkoon kuurina joka esineestä paljon palkkaa. Pudotetulla tehtiin tälläkin kertaa alomatkaa. Nyt en näyttänyt enää pudotusta ja nouto onnistui edellen hyvin. Edelleen huonosti meni koiran kuljettelu :p

Iltapäivän hakuun päästiin valmiille radalle.

Tarkoitus oli tehdä pari tyhjää putkeen löytöjen väliin, mutta todellisuus oli toista. Ekalla lähetyslinjalla oli tyhjä pressu juurakon päällä. Ekalla lähetyksellä Rin tarkisti sen ja tuli takaisin. Uudella lähetyksellä koira pysähtyi pressulle, mutta jatkoi omatoimisesti sitten maalimiehelle asti. Pari ekaa tyhjää meni vielä aika hyvin ja toinenkin maalimies löytyi. Sitten alkoi olla ongelmallisempaa. Rinna teki yli- ja alisyviä pistoja sekä työskenteli myös aluetta taaksepäin. Kahden tyhjän sijasta tyhjiä tuli tehtyä viitisen kappaletta tähän väliin. Vika ilmaisu oli jo kaiken juoksemisen jälkeen hyvin pätkivä. Jos jotain positiivista, niin Rinnan mieli kesti useat lähetykset ja korjaukset. Saattoihan koira olla jo väsynytkin viikonlopun treeneistä. Itse ainakin olin väsynyt, mutta onnellinen :D