maanantai 28. toukokuuta 2018

Maksullisia treenejä

RINNAN kanssa on korkattu kauden pk-kokeet. Viikko sitten sunnuntaina käytiin ekaa kertaa kolmosluokan hakukokeessa. Hakukokeeseen lähdettiin aika vähin ajatuksin. En oikein tiennyt mitä vaaditaan kolmosluokassa ja mitä niinkuin pitäisi edes treenata. Päätin alle viikko kokeesta osallistua ja hakea listaa treenattavista asioista. Valmistelut oli hyvin vähäiset. Hakua kerettiin treenaamaan vain kerran sterkkauksen jälkeen. Esineissä on keskitytty enempi treeneissä tarkkuusruutuihin kuin varsinaisiin esineruutuihin. Eniten on treenattu tottista.

Koe oli EPK:n koe, jossa tuomaroi oli Marja Uusitalo. Koe järjestettiin Nurmijärvellä. Kivasti kaikki tapahtui samassa pihapiirissä eikä tarvinnut ajella mihinkään. Sää oli lämmin, mutta pihassa oli pieni lammikko koirien vilvoitteluun. Rimppa arvosti!
 


Arvonnassa Rinna sai ekan suoritusvuoron kaikkeen. Koe alkoi hakuradalla. Rinna jaksoi hienosti koko radan. Se meni samaa vauhtia alusta loppuun. Lähetyksiä radan aikana oli 21. Vähempikin olisi varmasti riittänyt. Radalla meni aikaa noin 11 min ilman ilmaisuja. Alussa pistot oli laajempia ja lopussa koira alkoi tekemään enempi piikkimäisiä pistoja. Pisteitä meni koiran liiasta omatoimisuudesta alussa. Rinna oli alun pistoilla välillä pitkäänkin näkymättömissä. En kuitenkaan uskaltanut kertaakaan huutaa sitä. Alueella oli paljon valmiita kiinteitä piiloja, jotka oli tyhjinä jätetty avonaisiksi koirille. Ehkä koira tarkasteli niitä. Pisteitä omatoimisuudesta meni 4.

Ilmaisuista eka oli erinomainen. Seuraavilla haukku pätki, todennäköisesti koiraa alkoi lämmittää. Lisäksi melkein sain hylättyä koko suorituksen, kun kutsuin koiran ilmaisusta hallintaan liian kaukaa! Jatkossa siis pitää muistaa mennä lähemmäs. Haukkujen katkonaisuudesta pisteitä menetettiin 3. Eli maastopisteet hausta 163!


Maasto-osioita en jännittänyt juurikaan, mutta tottista jännitin! Suoritettiin ekana liikkeet. Seuraamiskaavio alkoi tällä kertaa kontaktissa. Treeni ei kuitenkaan kantanut vielä alkua pidemmälle vaan seuruuseen mahtui myös kontaktittomuutta ja väljyyttä. Tästä tyydyttävä. Kaikissa jäävissä valmisteleva seuraamiset oli huonoja. Istuminen oli kuitenkin nopea ja siitä arvosanaksi erittäin hyvä. Juoksusta jäävät oli taas valuvia, luoksetulot hyviä. Näistä arvosanaksi hyvät kummastakin. Kaikki noudot oli erinomaisia. Eteenmenossa seuruu oli kamalaa, mutta koira piti kuitenkin kontaktin. Se lähti käskystä eteenpäin hyvin, mutta ennakoi maahanmenon. Uudella käskyllä se juoksi, kunnes käsky kävi. Hyvä. Paikkamakuusta Rinna nousi istumaan heti jätettyä sen. Tässä näkyi hyvin Rimpan liian korkea vire. Kun ei pysty, niin ei vaan pysty. Arvosanaksi hyvä. Pisteitä tästä suorituksesta 90. 

Tottiksen jälkeen oli vielä esineruutu. Se tehtiin tällä kertaa pellolla. Pellolla ruudussa kävi sivuttaistuuli. Ei olla aikoihin tehty pellolla, joten otettiin kanssakisaajan kanssa pieni treeni vielä välissä. Rimpalla ei ollut treenissä eikä koesuorituksessa ongelmia. Se toi kolme esinettä ajassa ja aika loppui ennen viimeisen löytymistä. Pisteitä esineruudusta 25. Pari pistettä tuomari verotti siitä, että paremmalla ohjattavuudella olisin koiran saanut tarkastamaan paremmin koko alueen. 

Loppupisteet siis 278, koulari HK3 ja kello tikittää! Hyvin meni, oli tuuriakin mukana, joten myös treenilista saatiin.


Palkintona oli kapula!

Nyt lauantaina käytiin Hämeenkyrössä Kyröskosken Käyttökoirien jälkikokeessa, joka oli periaatteella tottiksen perusteella maastoon. Ilma oli hyvän lämmin, mutta Rin olisi ehkä voinut vähän väsyneempi :p Tällä kertaa päästiin ekana paikkamakuuseen. Jälleen Rin nousi istumaan heti, kun poistuin koiran viereltä ja erittäin hyvästi istui paikoillaan koko paikallaanolon. Seuraaminen oli hyvin samanlaista kuin viikkoa ennen. Ekalla suoralla koira oli mukana, sen jälkeen ei enää. Tästä esityksestä tyydyttävä. Istuminen oli erittäin hyvä. Miinusta tuli seuraamisesta. Molemmat jäävät luoksetuloinen oli tyydyttäviä. Seuraamiset oli kamalia, jäävät huonoja eikä luoksetuloissa jarrut toimineet. Noudoissa oli liikaa ääntä, lähinnä haukkua. Erittäin hyvät tuli kuitenkin tasamaa- ja hyppynoudoista ja hyvä estenoudosta. Eteenmenossa Rin alkoi juuri hidastaa ennen maahankäskyä. Tämä hyvä.

Tällä esityksellä tällä kertaa pisteitä 82, jotka ei riittäneet maastoon pääsyyn. Rinnan tottiksen oon siinä mielessä tyytyväinen, että se teki aika samanlaisen suorituksen kahdessa peräkkäisenä kokeessa. Homma ei niinku levinnyt ihan käsiin :p Maastoon pääsemättömyys ei jäänyt harmittamaan, sillä noilla tottispisteillä maastossa olisi pitänyt sujua kaikki suht hyvin. Siihen olosuhteet oli huonot maaston ollessa kuiva ja ilman lämmin. Nyt vaan paljon tottistreeniä alle ja uuteen kokeeseen!



Kuvat EPK:n kokeesta. Kuvaaja Janne Marin.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Rinna rallytreeneissä

RINNA oli perjantaina ensimmäistä kertaa oikeissa rallytreeneissä. Rally tuntuu tekevän Rimpan vireen hallinnalle tosi hyvää.

Kentälle tullessaan Rinna oli ihan kuutamolla. Se otti häiriötä koko kentälle levittyvästä kylttimerestä. Sehän hakee helposti kohteita, mutta onneksi myös luopuu niistä, kun se toteaa ne merkityksettömiksi. Helposti kuitenkin kontakti hävisi kääntyessä koirasta poispäin esimerkiksi spiraalissa ja houkutuksessa. Houkutus itsessään ei ole vaikea, mutta ulkokaarteella kiertäessä koira helposti häviää. Tämähän on ollut ongelmana jo ihan peruskäännöksissä, mutta niissä ongelma ei ole ollut niin isona ongelmana.

Rallyssä on paljon kiihdyttäviä tehtäviä Rinnalle. Paljolti kyse on tällä hetkellä osaamattomuudesta. Rinnan pitää olla varma tekemisestään pitääkseen mielentilansa kurissa. Jos Rin ei ymmärrä, se huutaa sen :p Vauhtiliikkeet on vielä asia erikseen. Jo ihan ohjaajan kiertäminen on välillä liian kiihdyttävää. Ohjaajan kierrot pitää siis opettaa mielentila edellä. Treeneissä tehtiin myös hyppyjä ja putkia. Oli ihan kamalaa :p Yhdelläkään hypyllä en ehdi koiran mukaan. Se joko jatkaa matkaansa tai sen rintamasuunta kääntyy liiaksi mua kohden. Nämäkin onneksi korjaantuu treenaamalla. Hirveen kivaa on nyt Rimpan kanssa tehdä sille uusia juttuja! Lisäksi uskon tosiaan näistä olevan paljon apua muihinkin lajeihin.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Tokojuttuja



SARA jäi eläkkeelle tokossa pari vuotta sitten. Nyt olen kuitenkin kaivanut Saran tokoilut naftaliinista. Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan! Ollaan nyt käyty kaikki liikkeet läpi. Sara tekee kuten ennenkin ihan kuin taukoa ei olisi ollutkaan! Sen voisi melkein suorilta viedä koekehään. Tokikin kaikki, mitkä ennenkin on ollut vaikeaa, on sitä edelleenkin. Esimerkiksi ikuisuusaihe luoksetulon pysäytykset on yhtä valuvia kuin ennenkin. Uusimmat liikkeet on epävarmempia. Niistähän nyt on vähemmän toistoja tehty kuin vanhoille. Treeniä kaipaa ehkä eniten ruudun tyhjään lähetys, johon koiralle ei ole koskaan opetettukaan korjauksia.

On kyllä ollut taivaallista tokoilla Saran kanssa verrattuna noihin keskeneräisimpiin koiriin. Huomaan kyllä kehittyneeni tietyllä tapaa parin vuoden takaiseen. Sarppa odottaa helposti palkkaa tietyissä kohdissa. Minä olen oppinut käyttämään enemmän sosiaalista palkkaa enkä enää niin automaationa vaan namita tai pallota koiraa.

RINNA on treenannut enempi taas asenneasioita. Se on tehnyt vaikeaa tokoa, sellaista, jossa aivot menee koiralta solmuun. Se on tehnyt liikkeiden osioita erilaisia yhdistettynä ja muuten höystettyinä. Rinnan kanssa pitäisi niin paljon enemmän tehdä treenejä, joissa se ei pysty muodostamaan rutiineita ja odotuksia. Sen pitäisi pysyä avoimena ohjausta kohtaan eikä arpoa menemään. Rinnan pitäisi oikeasti tehdä liikkeitä oikealla tavalla yhtenä treeninä kymmenestä. Suurin osa treeneistä pitäisi olla kaavatonta. Mun mielikuvitus ei vaan pysty tähän asti. Ihan vahingossakin tulee liikaa kaavamaisuuksia treeniin mukaan. 

Lisäksi Rinna on tehtyt paljon palkasta luopumisia. Niitä on tehty nyt ajatuksella, jossa koiraa nostatetaan tappiin asti palkalla ja saadakseen himoitsemansa palkan, sen pitää keskittyä. Kun koira kykenee keskittymään annettuun tehtävään oikeassa mielentilassa, se pääsee palkalle. Tässä tulee se, etten aina osaa lukea Rinnaa. Onko se oikeasti läsnä tehtävässä vaiko vain näennäisesti? Haluaisin sen olevan vähemmän palkkaan kiinnijäävä. Konktreettisten palkkojen lisäksi Rin palkkautuu tietyistä liikkeitä myös ja jää liian helposti kiinni tehtäviinkin tai niiden rekvisiittoihin. Rinnalla on pitkä muisti palkka-asioissa :p

lauantai 12. toukokuuta 2018

Rinna rallaa

Olin ilmottanut Saran helatorstain rallykisaan. Sen kuitenkin valioiduttua edellisenä viikonloppuna päätin vaihtaa tilalle RINNAN, joten tästä alkoi Rimpan rallyura! Rinna ei ole aiemmin juurikaan rallyjuttuja tehnyt, joten esim. saksalainen piti koiralle opettaa edes sinnepäin ennen koetta. 

En jännittänyt juurikaan ennen koeaamua, mutta kyllä se tuttu jännitys taas nousi ennen suoritusta. Rinna reagoi mun jännitykseen reagoimalla ympäristöön voimakkaammin. Se skannaa enemmän ympäristöä, on aggressiivisempi eikä todellakaan ole samassa kuplassa mun kanssa. Olen jo aiemmin ajatellut rallyn olevan hyvä lisä Rinnalle koiran ja ohjaamisen saamiseksi samaan kuplaan.

Kehässä Rinna oli ihan kivasti mukana. Ihan yllätyin! Mun jännitys nosti sen kierroksia ja parilla ekalla kyltillä koira äännähti. Sitten se rauhottui. Olin itse jopa liiankin rauhallinen. Radan suorittaminen oli hillittyä, hallittua ja ennen kaikkea hidasta. Kupla oli hyvä, suoritus oli hyvä. Maaliin päästyä kasassa oli edelleen täydet sata pistettä. Kokeessa oli useampikin satasen suoritus, joten hitaalla tempolla tehty satanen ei riittänyt kärkeen tällä kertaa. Oli niin mukavaa, että yritän saada Rinnalle nyt koepaikkoja lisääkin.



sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Weekendi

Viikonloppu oli aika rankka. Jännitäminen vie ihan mehut :p Lauantaina oli rallyn tuplakisat. Mahdollisuus SARAN valioitumiseen oli käsillä ja jännitin ihan hirveästi. Tuntui, ettei jalat kanna eikä kulje eikä sanoja saa sanotuksi. Kylteillä tein liioiteltuja apuja, sillä pelkäsin, ettei koira saa selvää käskysanoista. Aika riskiä, sillä treenatessa käytän vähemmän käsiapuja.



Ekalla radalla ensimmäinen miinustus tapahtui vasta kyltillä 7 puolenvaihdossa edessä, jossa astuin sivuaskeleen (-3). Seuraava vähennys oli kyltillä 9, jossa Saran perusasento oikella puolen oli vino (-1). Muuta vähennettävää tuomari ei huomannut, joten tulokseksi tuli MES96 ja siten RTVA! Sijoitus oli luokassaan 2./26.





Ekan radan jännittämisen vielä ymmärrän, mutta että toisellekin sain lähes saman jännityksen aikaiseksi. Viimeisen valiotuloksen jälkeen ei ollut enää mitään saavutettavaa eikä radan sujumisella tai sujumattomuudella pitänyt olla mitään väliä. Oisin halunnut kerrankin mennä radalle ilman jännityksen häivääkään. Mutta ei :p



Heti ekalla kyltillä jalkojen välistä puolenvaihdossa Sara lähti mukamas kaahottamaan eteenpäin.  En tiedä minne se oli muka menossa. Uusittiin tämä (-3) ja uusintapaikkaan mennessä annoin koiran sen kummemmin ajattelematta hyppiä vasten (-1). Muuten mentiin virheettä, joten tulokseksi taas MES96. Kärkeen ei tällä kertaa ylletty (sijoitus 5./24.), mutta Sarpan hymynaama jäi tuomarille mieleen ja Sara sai Tuomarin Palkinnon.



Loppujen lopuksi ne valiotuloset tuli nopsaan peräkkäisistä kisoista. Ne tuli, kun vain lopetin isompien virheiden tekemisen :p Mä olen oppinut olemaan hallittu ja hillitty. En vain kaahaa rataa läpi vaan teen asiat ajatuksen kanssa. Ihminen on kehittyvä olento!

Sunnuntaina oli ohjelmassa koko rahalla ASCA-aksaa. DOT oli ilmoitettu kaikille radoille eli hyppy-, gamblers- ja agilityratoja oli edessä kaksin kappalein. Tuomarina oli tällä kertaa belgialainen Allard Wagenaar.

Eliten hyppyradat oli helposti eksyttävät. Etenkin rata toiseen suuntaan on sellainen, jossa meinaan unohtaa radan. Eka rata tehtiin puhtaasti nollana ja voitolla, sija luokassa oli 1./3. Toisella radalla olin väärässä paikassa väärään aikaan ja ohjasin koiran väärälle hypylle.

Mun hermorakenne ei nyt riittänyt gamblersiin. On ihan kamalaa mennä rataa ja koko ajan koiran ohjaamisen lisäksi yrittää kuunnella merkkiä gamblen aloittamisesta sekä siirtyä ajan tultua täyteen hallitusti gamblen alkuun. Ohjasin koiraa epävarmasti ja mun varmuus vaikuttaa Dotsiin paljon. Pillin vihellys gamblen alkamisen merkiksi sai mut juoksemaan gamblen alkuun ilman, että otin koiraa mukaan. Dot nappasi ekalla radalla sitten tehtäväkseen vielä puomin ennen gamblen alkua ja vielä loikkasi rumasti alastulon! Gamble-osuudet oli ihan suoritettavissa. Doo ei vaan osannut vielä edetä suoraviivaisesti eikä näin aika riittänyt.





Agiradoillakin kohtaloksi koitui kepit. Liian kovassa vauhdissa Dot ei osaa aloittaa keppejä oikein eikä se aina malta pujotella loppuun asti. Näissä agilityissä ei kuitenkaan tunneta kieltoja, joten ensimmäinen rata oli kuitenkin nollarata sijoituksella 1./2. Kontaktit Dot teki ihan hyvin. Se osaa tehdä ne paremminkin, muttei useinkaan vielä radalla. Kontaktien sujuvuuteen Dotilla vaikuttaa paljolti ohjaus. Jos ohjaaminen on löysää (kuten gamblessä koiran karattua puomille) tai koiralla ei ole radan jatko selvillä, se ei juokse alastuloa nätisti.

Dot on kyllä kiva aksaohjattava. Se menee sinne minne ohjaa, kunhan vain ohjaa varmasti. Titteleitä ei tällä kertaa saatu. Novicen tittelit agissa ja gamblessa on molemissa yhden hyväksytyn tuloksen päässä. Titteleistä viis, mutta mun juoksarimasennus väheni!

tiistai 1. toukokuuta 2018

Vappuna kerran


Vappua vietettiin Strömforssissa. Oli ohjattua ja ohjaamatonta ohjelmaa. Hilkan ohjaamana tehtiin naksuttelujuttuja, ensin halutun asian sheippaamista ja sitten haluttujen asioiden ketjuttamista. Ensimmäisenä kuitenkin naksuteltiin toisillemme. Olen ennenkin naksutellut ihmiselle, mutta olipa enemmän "koiramaista" naksutella ihmistä, joka ei itse ole sheipannut! Naksuihmiset tekee tarkasti yhden liikkeen kerrallaan ja toimintoja on helppo merkata. Nyt ihminen teki monta asiaa yhtä aikaa, ihan kuin koira, joka on niin kierroksissaan, ettei nahoissaan pysy!

RINNA teki kahdeksikkoa merkeillä. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä Rinnalle on aina vaadittu merkin kiertoa myötäpäivään. Koira tarjosi alkuun kaikkea muuta kuin kiertoa mm. merkin tallomista (Rinnalle vois opettaa kokoontaittuvan merkin kasaamisen :D ). Oikein ajoitetulla palkan ja suunnatulla palkalla päästiin kuitenkin alkuun ja loppuunkin. 





   
DOT sai tehdä temppuja ketjuna. Dotilla valitsin tehtäväksi merkin kierron, hypyn ja alustalle maahanmenon. Dotilla on kokemusta kaikista näistä yksinään, mutta kaikkea vahvistettiin ensin erikseen. Sitten tehtävät takaperin ketjutettiin yhteen. Viimeisimmät sai näin enempi toistoja kuin ensimmäiset tehtävät. Tämä tarkoitti toki sitä, että opetusvaiheessa koira koitti oikoa loppuun. Siitä päästiin, kun koira koki sen kannattamattomaksi.



Itsenäisesti työstin Dotin kierrosten nousuja. Niitä hetkiä, jolloin se ei kuuntele esim. asentokäskyjä vaan sillä jää helposti viimeisin pyydetty päälle. Käytin tähän parkkimattoa. Ensin tehtiin erikseen asentoja setteinä yhtä asentoa aina kerrallaan ja väleissä koira huilasi matolla. Sitten samaan settiin eri asentoja. Harmiksi Dot ei nyt esittänyt joskus aiemmin esittämäänsä, eli se ei itsenäisesti hakeutunut matolle kierrosten noustua liikaa vaan jatkoi asentojen arpomista. Jouduin pitämään itse huolen, että Doo näissä tiloissa meni matolle huilaamaan. Tarttee tehdä lisää toistoja alle, että koira tässäkin osaisi säädellä virettään paremmin. Dothan on valinnut mattoa pyydetyn käytöksen sijaan varmaankin eri syistä kuin tässä haluaisin sen tekevän.

SARA vaan hömppäsi. Ruutuun pallon kanssa meneminen oli vaikeaa. Pelkkää kapulaa Sara kantoi ongelmitta ruutuun, mutta pallon kanssa ruutuunmeno onnistui vasta eri käskyllä. Vientikäsky tarvittiin ruutukäskyn sijasta.