DOTIN maasto-osaaminen on jämähtänyt paikoilleen. Syynä on ihan vain tavoitteettomuus. Vaikka koiralle ei olekaan koetavotteita, niin silti sillä voisi olla treenitavotteita. Nyt siis tarvitaan vähän ryhtiä hommaan!
Viikon sisään Dotilla on nyt ollut useammat maastotreenit. Vähän surullisia treenejä ne on olleet, kun on tehty sitä ja tätä ilman kunnon ajatusta. Turhauttaa, mutta onneksi turhaumasta nousee tarmo työstää tavotteitteet. Suunnitelmallisuus ei toki aina riitä. Esimerkiksi viimeksi sienestäjät vähän häiritsi Dotia löytämästä oikeaa maalimiestä. Haun ilmaisutreeneissä ollaan palattu taaksepäin. Ilmaisun rakentamisessa mulla on selkeästi oppimisen paikka.
Dot aloitti Carita Kuparisen tokokurssilla. Ekalla kerralla työstettiin seuraamista. Ensin otettiin perusasennossa häiriötreeniä. Mulla puuttuu luotto koiraan ja nämä treenit lisää mun luottoa. Häiriöt oli tavallisia kokeissakin tapahtuvia häiriöitä, liikkuri liikkuu, jotain tippuu tms. Ei mitään paineistavia tai ahdistavia häiriöitä. Dot suoriutui hyvin. Sitten työstettiin ääntelyä. Lähdettiin työstämään sitä palkkaa poistamalla. Palkka käteen ja koiran äännähtäessä palkka siirtyy kädestä taskuun. Toinen vaihtoehto on käyttää purkkipalkkaa, jota hallitsee appari. Hyvästä suorituksesta appari voi lisätä purkkiin lisää palkkaa pankkiin. Ääntelystä appari vie purkin pois. Kokeillaan.