Agi- ja tokomuistiinpanot

Muutamasta Iken hyppytekniikkatreenistä vähän muistiinpanoja.

Alla kuva pisaran mallisesta treenistä. Siinä hyppyvälit oli 6, 9, 18 jalkaa ja putken jälkeen sama takaperin. Treenissä tuli etäisyyden arviointia, laukan venyttämistä ja kokoamista samassa. Kokoaminen oli vaikeaa, eikä kuviota todellakaan tehty täydestä vauhdista kokonaan  vaan osissa maltillisella vauhdilla. Tarvitaan lisää vaan kokoavia harjoitteita, esimerkiksi sitä perussarjaa, jota on toki tehtykin.

Perussarjaa on tehty perinteisen lisäksi variaatioina. Samaan suuntaan vinot hypyt, siksak ja hypyt limittäin. Siksak oli vaikeinta. Tiukat siksak-hypyt ohjaa myös S-linjan treeniin, jota on tehty erikseen. S-linjan hypyissä taipumiset ja laukan vaihdot on olleet ok. Nopeammassa vauhdissa homma hajoaa ja koiralle on tullut tässäkin vaikeuksia kokoamisessa. 

Kepeillä on päästy tekemään kutoset ilman apuja. Vähän hataraa vielä on, joten palataan hieman taaksepäin keppien kanssa.

Tokopuolella Ike on osallistunut Tiltun koulutukseen HSKH:n kentällä. Ikelle vieras paikka, vieraat koirat ja vielä häiriöt teemana. Osasin mitoittaa treenit Ikelle sopiviksi ja Ike suoriutui haastavasta asetelmasta hyvin.  Alkuun tehtiin paikkiksia eri kuvioissa. Annoin koiran olla vapaamuotoisesti paikoillaan ja katsella. Seuruussa ei vielä ole kestoa tai hirveästi muutakaan ja tehtiin sitä muista etäämmällä. Ruutu ja kierto onnistui hyvin, vaikka samanaiksesti muut teki luoksetuloa, zeraa tai kiertoa lähellä. Hyppykään ei ollut vaikeaa, vaan siinä oli ihan samaa koomausongelmaa kuin tutummissakin paikoissa :p Kaikki onnistui siis paremmin kuin vain hyvin! Tarttis osata mennä useammin mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta onnistuneesti.

Ascaa

Viikonloppuna kisattiin Dotin kanssa ASCA-aksaa lähes vuoden tauon jälkeen mistään kisaamisesta. Jännitti paljon. Jännitys kuitenkin kaikkosi aina radalle päästyä ja fiilis oli hyvä!

Tuomariksi oli tällä kertaa saapunut itävaltalainen Roland Hofeneder. Ratoja oli tuttuun tapaan tarjolla kuusi starttia per päivä, Dotin kanssa tehtiin vain agilityradat ja gamblersit.

Lauantaina pari rataa meni ruosteessa. Ensimmäisessä gamblersissä suunnittelin käyväni kaikki kontaktit läpi, sillä Dot ei ole tehnyt pehmokontakteja. Hyvä oli aloittaa gamblerillä, että pääsi huoletta kokeilemaan ne. Tästä johtuen kuitenkin ahnehdin liikaa esteitä pisteiden keruussa ja oltiin pillin soidessa eri puolella kenttää. Eipä hätiä ois ollut, jos en olisi panikoinut ja ohjannut huonosti :p Säädettiin sen verran, että vaikka gamblerosuus onnistuikin, niin ei ehditty loppuun ajoissa. Toinen gamble oli vaan liian vaikea. Dot kääntyi väärään suuntaan vikalle esteille ja suoritti sen väärään suuntaan.

Agiradoilta eka rata meni hyvin, voitto. Toinen rata kosahti heti ekaan rimaan ja tämän jälkeen kesti vähän aikaa saada ohjaus kuntoon. Yhdellä rimalla olisi tehty vielä tulos, mutta huonolla ohjaamisella ei :p

Sunnuntaina agiradoilta tehtiin molemmilta hyväksytty tulos. Ensimmäisellä vaan eka rima jälleen tipahti. Jonkinlainen lähtöongelma taitaa olla käsillä. Koira on lähdössä niin vieterinä, ettei se keskity hyppyyn.

Gambleistä ensimmäisessä koira valitsi putken sijasta puomin. Edelleen Dot arvottaa kontaktit korkeimmalle. Toisella radalla tehtiin tulos, mutta pisteet jäi vähemmälle, kun en keskityynyt enää viimeiseen bonusesteeseen. Kannattaisi keskittyä :p

Treenattavaksi tuli nyt seuraavaa kertaa varten gamblerosuudet, etäohjaus ja erottelut, ja ne lähdöt pitää laittaa taas kuntoon.

Molempina päivinä Dot sijoittui kolmen parhaan veteraanin joukkoon ja sai leluja.

Pullukat on leppoisia ja  Dot käyttäytyi kisapaikalla tosi hyvin! Dot on lihonnut rasvalisien myötä. Iho on tällä hetkellä vähän huonossa kunnossa ja lisiä on mennyt. Niistä ei ole ollut juurikaan apua, mutta koira on lihonnut. Se on vähän pulskassa kunnossa agikoiraksi ja tarvii saada taas linjat kuntoon.

Maalla ja vedessä

Iken sopiva palkkaaminen on edelleen välillä mietityttänyt. Ike on ihan riittävän ahne, se palkkautuu kyllä ruoallakin, mutta väärässä mielentilassa se ei kuitenkaan pysty syömään vaikka mitä herkkua olisi tarjolla. Sopivassa mielentilassa sille kelpaa kaikki ruoaksi. En osaa voeläkään aina nähdä Ikestä sen mielentilaa päällepäin. Se ei ole niin helppo luettava. Lelu kelpaa aina ja on tällä hetkellä se varmempi palkka. Lelulla leikkiessä koira kuitenkin välillä kuormittuu sekä fyysisesti että henkisesti. Tämä on ollut vähän ongelmana hakutreeneissä, etenkin vieraammilla maalimiehillä.

Hakutreeneissä on nyt kokeiltu erilaisia leikkimisrapoja. Tällä hetkellä paras on antaa lelu Ikelle, joka tyrkyttää lelua takaisin revittäväksi. Ei kuitenkkan leikitä repimäleikkejä vaan otetaan rrotus, jännite ja annetaan lelu taas koiralle. Tämä ei myöskään kuluta koiraa niin paljoa kuin railakkaampi riehuminen ja siksikin on parempi palkkaus pidempikestoiseen työskentelyyn.

Maalimiesmotivaatuota on kasvatettu samalla haamuilla ja äänillä. Tästä toki on koitunut silmillä etsimistä ja nyt taas vastapainoksi on tehty hajun hakuja hyvin piiloituneilla maalimiehillä.

Viime kesänä jäljillä pystyi vielä käyttämään ruokaa. Iken luontaisesta tyyli jäljestää on hyvä. Onneksi, sillä ruoka ei enää jäljellä kiinnosta.  Nyt ollaan vaihdettu lyhyihin keppijälkiin, joissa palkkaus tulee keppien kautta leikkimällä. Selvästi parempi vaihtoehto tällä hetkellä.

Vepessä Ike on hakenut köyttä ja patukkaa sekä veneeltä että hukkuvalta. Veneeseen Ike menee mielellään ja veneily on kivaa. Veneestä Ike on myös uskaltaunut hyppäämään. 

Terveydestä

Rinnan kävi taas virtsarakon kasvaimen kontrollissa Talliklinikalla. Ultrassa kasvannainen näytti edelleen aika samalta eli ei näytä edenneen. Pissanäytteessä oli juuri ja juuri verta havaittavissa. Lääkitys jatkuu ennallaan ja seuraavan kerran tilannetta kontrolloidaan elo-syyskuussa. Pelkkä pissanäyte riittää silloin, mikäli koiran olemus on ennallaan. Tarvittaessa ultrataan myös silloin ja toki mennään lekuriin aiemmin, jos tilanne niin vaatii. Yleisolemukseltaan Rimppa on hyvinkin eloisa. Kuuro vauhtimummo on välillä aika hurja :D Sen liikkuminen on edelleen vaivatonta ja se mielellään loikkii ja kiipeilee. Välillä tosin mummolle sattuu virhearvioita, ei se ihan niin ketterä ole kuin nuorempana.

Dot kävi Petran huollettavana. Ei hätiä mitiä, Dot oli dotmaisessa kunnossa.