Korrien opissa, osa I

HAUlaisille järjestettiin kolmen kerran toko-opetusta Korrien ohjaamana Purinalla. Kisaavien ryhmää koulutti Pekka Korri. Tänään oli eka kerta ja aiheina oli ruutu ja kaukokäskyt.

Saran ruutu on kuulemma näyttävä, koira kun juoksee vauhdilla ruutuun ja pysähtyy vasta käskyllä. Siitä päästäänkin meidän ongelmaan eli oikea-aikaiseen käskytykseen. Otettiin hillopurkkiruutu ensin kokeenomaisesti. Annoin pysähtymiskäskyn liian myöhään ja jouduin lisäkäskyllä korjaamaan koiran keskemmälle. Loppuosa ruudusta meni hyvin. Toisella kertaa tehtiin pelkkä lähetys. Nyt annoin käskyn liian aikaisin. Sa pysähtyi kyllä ruutuun, mutta mun makuun liian eteen. Enempi treeniä siis ohjaajalle käskyn antoon. Lisäksi pitää häivyttää valmistelevaa osaa. Nyt otan siis Saraa pannasta kiinni ja kuiskaan ”Missä ruutu?”. Pannasta oton tuomari voi tulkita pakotteeksi.

Kaukoista otettiin sarjallinen kaikkia muita vaihtoja paitsi s-i. Käskytys n. 5 metristä. Saralla oli vähän kierroksia ja se liikkui törkeästi eteenpäin. Otettiin sama homma takapalkalla ja silloinkin koira liikkui, tosin ei niin paljoa. Ohjeeksi saatiin käyttää enempi takapalkkausta. Lisäksi koiraa voi käskeä välillä peruuttamaankin.

Em. liikkeiden ohella kuultiin teoriaa myös valmistelevista liikkeistä ja palkkaamisesta sekä seuraamisesta. Esimerkiksi tunnariin kannattaa ottaa alusta lähtien jo kääntyminen mukaan, se kertoo koiralle tulevan liikkeen. Pk-kokeessa eteenmeno tehdään ”tallattua jälkeä” pitkin. Tätä kannattaa hyödyntää myös treenatessa. Eli vaikka seuraamista edestakaisin suoralla, jossa koira on tarkoitus lähettää eteenpäin. Vaihtelevia palkkauksia käyttämällä voi korjata paljon seuraamista esimerkiksi. Koiraa voi palkata myös lähettämällä se kiertoon, putkeen ym. Imuttamista ja sen myötä kropan hallintaa seuraamisessa kannattaa tehdä pennun kanssa, mutta myös jo pidemmälle koulutetunkin koiran kanssa. Jos koira ei tee suoritusta halutulla tavalla, lyödään asia leikiksi, härnätään ehkä lelullakin. Näin saadaan koira yrittämään entistä enemmän.

Kierroksia siis oli, mutta aika hyvin koiruus oli kuitenkin kuulolla. Ääntelyä esiintyi vain omaa vuoroa odotellessa. Saran omaa hupia oli hyppiä syliin ennalta arvaamatta…