Korrien opissa, osa III

Vikalla kerralla teemana oli luoksetulo ja vapaavalintainen liike, joka oli Saralla seuruu, sekä paikallaanolot.

Ensin tehtiin kisanomainen luoksetulo. Vauhti oli koiralla kova, mutta pysähtymiset voisi silti olla terävämpiäkin. Etenkin makuu, jossa Sa hiipi makuuasentoon. Terävyyttä pysähtymisiin voisi saada treenillä, jossa avustaja heittää lelun koiran taakse juuri samaan aikaan käskyn kanssa. Tätä tehtiinkin kertaalleen seisomaanpysäytykseen. Otettiin vastapainoksi pysäytyksille läpijuoksuja. Eka niin, että kutsuin koiran poiskävellessä tulemaan luokse ja kiinni leluun. Toka alokkaan luoksetulona, jolloin minun takana oli ihmisryhmää. Sar ei ottanut häiriötä.

Seuraaminen tehtiin kokeenomaisesti käskytettynä ja siihen otettiin kaikki tempon vaihdot ja askelsiirymät. Seuruu näyttää kuulemma todella hienolta. Ilmeisesti se siis näyttää paremmalta kuin tuntuu (pitäisi välillä taas filmata, jotta näkee asiat toisten silmin). Koira oli pysyi hyvällä paikalla, piti kontaktin koko ajan, myös ihmisryhmää päin kävellessä ja sitä kiertäessä. Askelsiirtymät sujui teknisesti oikein, ainoastaan kääntyessä paikoillaan oikeaan koira jää perusasentoon liian eteen ja vinoon. Juoksuvauhdista pysähtyminenkin oli napakka. Ääntelyongelmaa koitetaan ratkoa edelleen. Ääntelystä ei palkata, mutta ei myöskään kielletä. Askelsiirtymiä treenataan entistä ahkerammin, josko ääntely johtuisi epävarmuudesta ja katoaa varmuuden kasvaessa. Lisäksi erikseen otettiin juoksuseuraamista, kun ohjaaja ei osaa kääntyä juostessaan, ja täyskäännöstä vasempaan, jossa mun makuun koira voisi käyttää kroppaansa vielä enempi. Nyt Sa teki täyskäännöksen ja 360-asteen käännöksenkin taitavasti, minäkin olin tyytyväinen. Se käyttää kuulemma hyvin kroppaansa.

Paikoillaanoloista tehtiin ensin pariminuuttinen makuu, sitten minuuttinen istuminen. Molemmissa olin piilossa. Makuun aikana Pekka häiriköi koiria pujottelemalla niiden välissä. Makuuseen koirat käskytettiin erikseen. Sa ei mennyt muiden käskyillä maahan, muttei mennyt myös ekalla omallakaan. Istumaan se nousi ekalla. Sekä makuu että istuminen suijui hyvin, istuessaankin Sa istui kuin tatti ;)

Lisäksi puhetta oli kuinka toimia kokeessa liikkeiden välissä. Sekin on tärkeää ja sitäkin voisi opetella ihan ajatuksella erikseen. Aivan loppuun tehtiin vielä tunnari kisanomaisesti Inkan liikkuroimana. Tunnarin piilottelut on tuottaneet tulosta ja tunnari sujui rauhallisesti (ilman pureskelua), ehkä jopa liiankin, sillä tulo meni ravaten ja menovauhtikin oli hidasta laukkaa. Ehkä uskaltanen ottaa välillä lelupalkkaa tunnariinkin ja välillä voisi vapauttaa sitä vauhdistakin.

HSKP:n vapaavuorolla

• Ensialkuun puukapulan pitoa. Hienosti se pitikin, siinä ei ole ollut ongelmaa. Sitten hyppynoutoa. Otettiin myös vinoja heittoja, ei ongelmaa. Sar hyppeli edestakaisin omatoimisesti myös palkkanarupallon kanssa. On vissiin kivaa ;D


• Tunnarillakin pitoja. Sujui yhtä hyvin kuin olohuoneessakin. Pitoja pitäisi tehdä paljon eri ympäristöissä, jotta saadaan pureskelut pois. Piilottelin sitten tunnarikapulaa hiekkaan. Koiruus etsi jonkin aikaa ja löysi, ehkä vähän liian helposti kuitenkin. Toisella kertaa oli väärät esillä ja oma piilossa. Nyt Sa joutui etsimään kunnolla ennen kuin löysi. Se kävi väärätkin moneen kertaan läpi, muttei kuitenkaan koskenut niihin.


• Ruudussa koiruus ei ollut alkuun lainkaan mukana. Ekoilla lähetyksillä se juoksi ruudun viereen ja painoi nenänsä maahan. Siinä oltiin juuri äsken piiloteltu tunnaria, heh. Näyttöruudun jälkeen homma alkoi sujumaan. Sa juoksi vauhdilla ruutuun, jossa sain sen pysäytettyä joka kerta hyvään kohtaan. Pari kertaa käskin maahankin, hyviä nekin. Otettiin lähetyksiä myös toiselta sivulta lähempää (seinä tuli vastaan). Yleensä lähempää lähettäessä Sa hakeutuu helpommin reunapaikoille, niin teki nytkin. Lähilähetykset voitaisiin jättää ohjelmistosta poies. Otettiin myös loppukaaviota. Ruudusta kuului pientä piipitystä, joten jatkoin kaavion kävelyä uudestaan ja uudestaan kunnes piipitys loppui ja kutsuin koiran seuraamaan.


• Paikkallaaolot tehtiin sekä istuen että maaten. Istumisessa jäin näkösälle koko 2-minuuttiseksi. Vieressä tehtiin ruutua ja seuraamista. Häiriöistä huolimatta Sa piti hyvin kontaktin, vain pari kertaa jouduin huomauttamaan siitä. Kontaktitreeniä tehtiin myös perusasennossa. Viisiminuuttisen makuun ajaksi menin piiloon. Sa oli kertaallen alussa valahtanut lonkalle ja pysyi lonkka-asennossa loppuun asti. Myös pari kertaa se oli vilkuillut ympäriinsä, muuten makuu oli aivan priimaa.


• Lopuksi tehtiin vielä kaukoja. M-i-, i-m-, m-s- ja i-s-vaihdot tehtiin n. 15 metristä. Ne oli loistavia. S-m-vaihdoissa oli väliä pari kolme metriä. Nekin sujui loistavasti. Samoin loistavasti sujui metristä parista tehdyt s-i-vaihdot. Kerrassaan loistavaa!

---

Vapaavuorot siistyy perjantaialkuiltoihin. Päästään siis entistä vaikeammin paikalle :(

Treeniä pukkaa

Tehtiin ruutuja ja luoksetuloja sekaisin. Luoksetulojen pysäytykset Sa teki niinkuin pyydettiinkin, ne oli hyviä. Ruutuunkin koira juoksi vauhdilla ja pysähtyi näpsäkästi. Mun käskytyksessä on edelleen parantamisen varaa (etenkin kun ruudussa ei ole nauhoja). Kääntöpaikalla oli vähän vilskettä ja saatiin mukavasti häiriöitäkin.

Metsässä tehtiin oman tunnarin piilotteluja pari kertaa. Ne oli liian helppoja, koiruus löysi kapulan nopsaan. Tuonnit meni pureskellen, vaikka niitä pitotreenejä onkin tehty ahkeraan sisällä. Lisäksi tehtiin esineruudun talvivariaatiota. Näitä ollaan tehty ennenkin. Eli alkuun vein polkua pitkin koiran nähden esineen ja lähetin koiran hakemaan. Vaikeutin sitten ja pudotin esineen koiran huomaamatta kulkiessani. Nyt kun Saran irtoaminen on kunnossa olen alkanut piilottaa esinettä koiran huomaamatta. Tällä hetkellä tilanne on se, että koira lähtee vauhdilla kauas (juoksee satasenkin) ja paluumatkalla vasta avaa nenänsä.

---

Ilmoitin Sarpan ensimmäiseen voittajan kokeeseen. Kuukausi on aikaa, mutta tuskin saadaan kaikkia liikkeitä (kaukot!) aivan kisakuntoon. Lähinnä haetaan kisakokemusta voittajasta, mutta jokin tuloskin olisi mukava. Treenata siis pitäisi.

2 x agitreenit + pienesti muutakin

Remontin vuoksi koiran treenailut on olleet vähemmällä. Sarps on harrastellut remonttityön laadunvalvonnan ohella tarkkuusetsintää (lähinnä pienten esineiden nostoja). Hyvin nousee avaimet, ruuvit ja muut pienet metalliset esineet. Kolikoitakin voi tuoda kahtakin kerrallaan ;) Olohuonetreeninä ollaan jatkettu kaukojen jumppauksella ja pitotreeneillä. Lisäksi kahteen kertaan ollaan käyty agiliitelemässä:

Viime viikon maanantaina ratana oli pätkä edellisviikonlopun ykkösten radasta.

Kaksi ekaa estettä otin kutsuna ja siitä heitin koiran putkeen, takaaleikkasin 5. esteellä ja hiljensin koiran vauhtia ennen puomia. Tällä kertaa puomi oli längetön (niitä ei vaan löytynyt). Kokeiltiin siis ilman niitä. Käskytin Saraa hiljentämään ja sainkin koiran lähes joka kerta koskemaan ylösmenokontaktiin. Asiaa lisäksi auttoi se, että puomille tultiin kulman kautta eikä siinä ollut kiihdytyssuoraa. Radan vaikeimmaksi kohdaksi osottautui toiseen putkeen meno. Väärä pää oli suorassa linjassa pituudelta tullessa ja sinnehän Sarpsa useimmiten meni. Välillä pelastuksena oli äkäinen ”Tässä”, mutta koiran lukitessa putken suun katseellaan mikään ei enää auttanut. Käskyn ajoitus on tärkeää ja lisäksi mun pitäsi oppia käyttämään näissä tilanteissa paremmin yläkroppaa suunnannäyttäjänä. Pussia on pidemmän aikaa tehty vain yksittäisenä esteenä namialustan kanssa, mutta nyt se oli pitkästä aikaa osana rataa. Treeni on tuottanut tulosta ja Sa eteni pussissa suoraan pää alhaalla, hyvä.  Loppusuoralla eteenmenokäsky toimii mukavasti.

Lisäksi tehtiin keinua ekaa kertaa ilman tasoja. Hihnan kanssa mentiin ja hyvin sujui. Tehtiin myös keppejä kokonaan ja puoliksi verkotettuina. Mun pitää varoa kiirehtimästä liikaa ja antaa koiran rauhassa pujotella loppuun asti.

---

Tänään ohjelmassa oli esteitä yksittäin, muutaman esteen sarjoja ja lopuksi kokonainen ratakin.

Yksitellen:

• Puomia. Länkiä ei edelleenkään näkynyt, joten otin lähdöt koiran ollessa 2on2offissa ylösmenokontaktilla. Alasmenolla pysähtyminen on jo hyvinkin varmaa!


• Keinua kokonaisuudessaan. Nyt mentiin jo ilman hihnaa.


• A:ta. Pysähtyminen taitaa koiralle olle vielä hieman epäselvää. Se tulee himmaillen koko alasmenon.


• Keppejä kokonaisilla verkoilla, puolittaisilla ja ilman verkkoja. Kaikki sujui.

Sitten pienten estesarjojen pariin. Kolmen hypyn sarjalla harjoiteltiin irtautumista sivusuunnassa ja ylävartalolla ohjaamista (rintakehän lasersäde osoittaa seuraavaan esteeseen). Sara kun irtoaa hyvin ja lukee kroppaakin hyvin, niin lopulta pystyin ohjaamaan koiraa lähestulkoon paikoiltani (piste). Piti vain keskittyä pitämään kroppa oikeaan suuntaan.

        

Toisena ratatreeninä oli putkiin hakeutumista. Saralla ei ole putkien kanssa muuta ongelmaa kuin se, että se tykkää niistä ihan liikaa! Ensin otettiin suoraa linjaa A:lta hypyn kautta mutkaputkeen (a-rata). Ohjasin koiran vasemmalta puolelta eikä ongelmia ollut, putki veti. Sitten sama homma, mutta toiselta puolen ohjaten putken toiseen päähän (b-rata). Sar oppii radat nopeasti ja nytkin olisi mennyt siihen päähän minne aluksikin piti mennä. Tähän auttoi tiukat ”Tässät”. Lopuksi vielä putkesta hypyn kautta toiseen mutkaputkeen. Ekan putken jälkeen piti tiukasti kääntää vartaloa, jottei koira tee turhaa kaarrosta toiseen putkeen mennessä.

Lopuksi vielä seuraavanlainen rata, jonka jokainen koirakko sai suorittaa kertaalleen.

A menee yksittäisenä esteenä vielä ihan hyvin, mutta kun siihen yhdistetään muita esteitä koiran vauhti nousee liikaa eikä se saa pysäytettyä itseään kontaktille. Näin kävi nytkin. Takaisin päin tullessa käskytin liian myöhään ja koira juoksi A:n ohi. Vauhtia tällä töppäyksellä saatiin poies ja A:n kontaktitkin sitten sujui ;) Toiseen putkeen Sa pääsi sujahtamaan väärästä päästä, mutta muuten rata sujui hyvin. Pimeät putkikulmatkin (putket 7. ja 15.) Sarps haki aivan loistavasti!

 

Pienesti tokoa

Alkulämmittelyinä sivulla maahanmenoja. Käytin jalka-apua ja lisäksi palkkasin koiran vasemmalta puolen. Ehkä se siitä suoristuu. Sitten luoksetuloja pysäytyksin. Kaikki oli tosi jees, eli koira pysähtyi aina siihen asentoon mihin pitikin. Kaukovahtoja tehtiin parina settinä n. 10 metristä käskyttäen takapalkalla. Koiruus tuli eteenpäin parisenkymmentä senttiä setin aikana. Aika hyvin siis, mutta vielä olisi parannettavaakin. Takapalkan kanssa tehdessä vaan Sa tekee vaihdot jännittyneen jähmeästi, välillä jopa niin jähmeästi, että joudun antamaan toisen käskyn ennen kuin koira vaihtaa asentoa. Lisäksi i-s-vaihdon se tekee kaikki tassut paikoillaan pysyen ;D Otettiin vaihtoja vielä heittopalkalla ja näin koira toimi mukavan näpsäkästi. Ennen tunnaria otettiin kapulan pitoa (kerrankin näin päin!). Viime aikojen sisätreeneinä ollaan tehty paljon metallin ja tunnarin pitoa, mutta tarvitaan pitotreenejä näköjään ulkosallekin. Itse tunnariin laitoin 15 kapulaa läjään. Muuten meni ihan hyvin, mutta perusasentoon tullessaan koira sylkäisi kapulan suustaan kutkan takia. Eikä nostanut kapulaa maasta oma-aloitteisesti, joten jätin palkkaamatta ja otettiin uudestaan. Nyt meni paremmin. Metsässä tehtiin vielä yksi tunnari, jossa koiruus joutui käyttämään hieman enempi nenää.

Agistelut

Alku meni koiralla vähän rallatellessa. Onneksi tehtiin yksittäisiä esteitä, niin liika into ei haitannut. Yksittäin siis:

• Längellistä puomia.


• Täyttä keppisarjaa täysillä verkoilla ja täysini ilman niitä. Pari ekaa kertaa ilman verkkoja oli vähän ongelmallisia, mutta sitten alkoi sujumaan.


• Keinua. Sen molemmat päät oli matalilla tasoilla ja ääntä vaimentamassa oli tyynyt. Otin jo tyynytkin pois, eikä kolahdus Sarpsaa näyttänyt haittaavan.

Kokeiltiin ottaa etäisyyttä koiraan eri sivuetäisyyksin ja myös ohjata koiraa omalla (vartalon) kulkusuunnalla oikeaan suuntaan. Kuvassa ohjaaja katkoviivalla. Sara lukee hyvin kroppaa ja sen kanssa kärsii ottaa mukavasti jo etäisyyttäkin.

Lopuksi tehtiin vielä seuraavanlaista rataa:

Kokeilin kolmea eri tyyliä ohjauksessa. Ensin ohjasin 4. esteen tavallisella takaakierrolla ja 5. esteelle mentiin poispäinkäännöllä. Toisella kertaa valssasin 3. ja 4. esteen välissä ja käänsin sylkkärillä 5. esteelle. Kolmannella siirryin putken puolelle ohjaamaan. 3. ja 4. mentiin valssaten ja 5. esteelle ohjasin takaakierrolla. Saran kanssa toimi kaikki.

HSKP:n vapaavuoro

Sara oli hieman liian lennokas. Tarkoitus oli palauttaa koira vain maan pinnalle, mutta onnistuinkin painamaan sen pieneen maanrakoseen. Onnneksi Sarps on sen laatuinen koira, jonka saa helposti nostatettua takaisin.

Alkuun tehtiin nauhallista ruutua ja se siis oli varsin lennokasta. Haetutin oikeaa paikkaa ruudussa ensin alustan kanssa, sitten naksutellen. Alustan kanssa sujui hyvin, mutta ilman sitä Sa haahuili ja säntäsi ruudusta takaisin. Eipä sillä väliä, kun homma toimii käskytettyänä (kunhan vain annan käskyn oikeaan aikaan). Viime kertaista nauhaongelmaa ei ollut. Otettiin pitkästä aikaa myös maaten ruudussa pysymistä. Ekalla koira nousi seisomaan pelkästä vilkaisusta kuten arvasinkin. Palautin koiran maahan ja sen jälkeen se nousi vasta kuultuaan seuraamiskäskyn. Näitä pitää muistaa ottaa useamminkin.

Tunnari tehtiin kertaalleen ympyränä, jossa kassi oli ympyrän keskellä. Oma löytyi ongelmitta, mutta tuodessa koiruus pikkasen pureskeli kapulaa. Otettiin sitten pitotreeniäkin. Viime aikojen metallin pidot tuntuu hitusen parantantaneen ongelmaa. Kapulan kanssa tehtiin askelsiirtymiäkin. Itse askelsiirtymät oli hienoja, mutta ne oli jo vähän liikaa, sillä Sa pureskeli niissä kapulaa... Askelsiirtymiä taaksepäin on kotona treenailtu seinän vieressä ja se on selkeästi tuottanut tulosta! Askelsiirtymisiä tehtiin myös ilman kapulaa ja lisäksi tehtiin kaikenlaisia käännöksiä, myös täyskäännöstä vasempaan. Treeni on tuottanut tulosta ja täykkäri sujuu paremmin, mutta vielä olisi parannettavaakin.

Otettiin kaikkia jääviä ja niistä liikkeellelähtöjä. Muut meni hyvin, mutta koiruus oli unohtanut istumisen täysin. Koirankin muisti on rajallinen ja sitä pitikin sitten pidemmän kaavan kautta muistella ennen kuin alkoi sujumaan. Kuten jäävissä myös kaukoissa istuminen oli hukassa. Onko tuo ihmekään, kun viime aikoina ollaan niin paljon keskitytty muihin liikeratoihin. Sa tarjosi m-i-vaihtoon seisomista ja kun en siitä sitä palkannut, niin koira ei tehnyt yhtään mitään. Hetken muistelun jälkeen sekin alkoi taas sujumaan. Vaihdot tehtiin reilusta viidestä metristä ja s-m-vaihtokin toimi useimmiten täydellisesti. S-i vaihdossa ei edelleenkään ole kehumista, mutta lähempänä läpimurtoa ollaan kuin ennen. Käsimerkiksi olen tähän päättänyt nyt liittää saman joka on m-i-vaihdossa. Sitä ollaan jo hieman otettu kotona.

Ohjattua noutoa tehtiin vain yhden kapulan voimin. Ensin noudatin vasenta kertaalleen ja sitten oikeaa pari kertaa. Oikeaan suuntan ruutu oli kapulan lähellä ja ekalla noutokerralla Sa meni melkein ruutuun asti, mutta viime hetkellä kääntyi hakemaan kapulaa. Tokalla hakikin kapulan näppärästi. Loppuun tehtiin paikallaanmakuu toisen koirakon kanssa. Tehtiiin vaan lyhyesti ja olin piilossa vajaan minuutin. Hyvin pysyi eikä reagoinut toisen käskytyksiin. Pitkin treeniä otettiin kontaktitreeniä perusasennossa. Kielsin aina kontaktin tippumisesta ja koira alkoikin pitämään katsettaan paremmin.

Agiliitelyt

Ratana oli tällä kertaa sovellus parin vuoden takaisesta OjankoCupin mölliradasta.

Sara oli ekana suoritusvuorossa, mikä tarkoitti sitä että otin koiran suoraan kylmiltään radalle ilman sen kummempia rauhotteluja. Ja suoritus olikin sen mukaista, hyvin lennokasta. Vielä kun koiran energisyys yhdistettiin minun joko liian myöhässä tai ajoissa olevaan ohjaukseen, niin tulos oli odotettavissa, etenkin kun ekasta kierroksesta ohjaajat saivat selvitä omin avuin. Heti toisella esteellä oli ongelmaa, kun koiruus olisi mennyt suoraan putkeen. A:ta mentiin vauhdikkaasti kolmeen kertaan ennen kuin Sa pysähtyi alasmenokontaktille. A:ta seuranneet hypyt koira suoritti pääasiassa väärään suuntaan. Seuraavasta putkesta lähtien yhteistyö alkoi toimimaan ja loppuratakin sujui paremmin.

Ennen toista kierrosta käytiin ongelmakohtia läpi ja saatiin vinkkejä kuinka niistä suoriutua. Ekalla kierroksella juoksin koiran rinnalla ekat hypyt, toisella otin ne kutsuna, josta tiukalla käännöksellä käänsin koiran putkeen. Hypyt 6.-8. ohjasin ulkoreunan sijaan sisäreunalta ja tein takaaleikkauksen 8. esteellä. Toinen kierros menikin paremmin, vain kontaktiesteillä oli ongelmaa. A:lla koira tuli jo alasmenolta sivusta alas, ohjasin varmaan huonosti, ja puomilla hyppäsi ylösmenon koskematta längistä huolimatta. Otettiin vielä kolmas kierros ja se meni täysin nappiin!