Kuin kaksi marjaa

Sukuako?

Sas ja Rin, ikää molemmilla kuvissa 3,5 kk.

Rinnattelut

Perjantaina otin pienemmän mukaan asiointireissulle Helsingin keskustaan. Oli ruuhka-aika. Rin kulki edelleen reippaana ympäriinsä. Kirjaimellisesti ympäriinsä, sillä aina kun pentu näki jotain kiinnostavaa se ryntäsi sinne päin. Käytännössä pentu ryntäili kokoajan joka ilmansuuntaan. Pahimmissa ruuhakohdissa piti pentu napata syliin ettei se olisi jäänyt ihmisten jalkoihin arvaamattomine sinkoiluineen... Ryntäilystä huolimatta pentu otti useasti kontaktia oma-aloitteisesti (niin että siihen meinaa kompastua...). Lisäksi "Tässä"-käsky (= namia tarjolla) toimi lähes tulkoon tilanteessa kuin tilanteessa. Penne teki sujuvasti katsekontaktia, perusasentoja ja liikkeellelähtöjä joka paikassa, ei yhtään välittänyt ihmisvilinästä. Se leikki sujuvasti asematunnelin kompassiaukiolla. Kampin ostoskeskuksessa penne otti rennosti ja makoili selällään. Rin näki oman kuvajaisensa heijastuksena ikkunasta ja sille piti murista ja haukkua häntä kaarella. Seuraavalle kuvalleen penne heiluttikin sitten häntää. Oli vissiin ystävällisemmän näköinen ;D Rullaportaita kuljettiin oikein urakalla tällä kertaa. Ensin pentu vähän jännäsi, sitten ei enää välittänyt. Lasiseinä, jonka takana oli pudotus alakerrokseen vierastutti penneä ensin, mutta hetken päästä se teki jo perusasentoja pudotuksen vieressä. Erilaiset alustat ei edelleenkään olleet ongelmaksi. Pentu kulki myös ritilällä, jonka alla oli pudotusta, ei tainnut edes huomata sitä. Kotiinpäin mentiin Myyrmäen kautta. Rin pääsi siis ensikertaa junaankin. Tosin sitä penne ei tainnut edes ymmärtää, sillä sen veraan sikeästi se nukkui koko matkan :)

Lauantaina Rimppakin teki jälkeä. Jälki oli n. 40 juustoisaa askelta pitkä ja hyvin loivan S-kirjaimen mallinen. Pentu on saanut ajaa jälkeä viimeksi viikko sitten ja se näkyi aivan järjettömänä ryntäilynä. Maltti ois valttia, mutta sitähän Rinnalla ei ole... Hihnapidätteen voimin pentu tarkasti joka askeleen, mutta nameistä jäi varmaan puolet syömättä, niin kiire oli. Penne on näköjään tajunnut loppupurkin tarkoituksen ja bongasikin sen jo puolivälissä jälkeä. Pentu vinkui ja kiskoi purkille. Kun en päästänyt, se söi nameja parilta seuravalta askeleelta ja taas koitti päästä suoraan purkille. Tätä jatkui koko loppujäljen ajan. Tarvinnee ottaa käyttöön pienet, huomaamattomammat purkit (filmipurkit) jäljelle suurempien (margariinirasiat) sijaan.

Sunnuntaina otin Rinnan mukaan kannustamaan kavereita agikisoihin Ojankoon (kannatti mennä, nollia tuli!). Palkkailin pentua kontaktin ottamisesta. Lisäksi tehtiin perusasentoja ja muutaman askeleen seuruita sekä eteentuloja. "Tässä"-käskyt näköjään toimii koiraympäristössäkin :) Penne leikki hyvin, etenkin uusilla leluillaan. Rin kävi myös uimassa ojassa ja maistoi hevosen kakkaa :p Myöhemmin tavattiin työkaverin chihupentua. Millillä on ikää tuplaten, mutta painoa paljon vähemmän, alle kaksi kiloa! Kokoerosta ja Rinnan rajummasta leikkityylistä johtuen pentuset saivat treffata vain hihnassa.

Saran päivä

Tein töistä tullessa SARALLE pitkästä aikaa jäljen lammen takaiseen metsään. Pituutta oli n. 400 metriä ja keppejä 7. Kiemuroita ja kulmia oli molempiin suuntiin (oikea, vasen, vasen ja oikea). Loppupuolella jälki seurasi ojan vierustaa ja kulki leveähkön polun ylitse. Jälki ehti vanheta muutaman tunnin. Janaa koira ei osaa, joten se mentiin yhdessä. Sa nosti jäljen hyvin ja lähti oikeaan suuntaan (janalta vasemmalle). Heti alussa mun mielestä koira meni väärin, joten pidätin sitä liinalla ja otettiin pari kertaa alusta janalta. Sitkeessä oli koiran usko ja ajattelin sen ajavan harhajälkeä, mutta ei, koira oli oikeassa ja olin kuin olinkin tallonut jäljen siihen suuntaan (kuinka vaikeaa onkin kulkea suoraan?). Otettiin siis jälleen kerran uusiksi. Koira lähti nyt epävarmempana jäljestämään. Eka kulma meni tarkastellen ja toisella sitten eksyttiin. Pyörittiin aikamme, kunnes näin jälkimerkin ja vein koiran sinne nostamaan jäljen uudestaan. Tämän jälkeen löytyi kolmas keppi ja vasta neljänneltä kepiltä lähtien jäljestäminen oli kunnollista jäljestämistä. Ojaa vasten olleesta kulmasta Sa suoriutui loistavasti, samoin viimonenkin kulma meni hyvin. Polunylityksessä jälki hukkui jälleen. Näin aikankin yhden lenkkeilijän menevän siitä, joten harhajälkiä oli. Otin koiraa takaisin päin ja oho, taas väärään kohtaan. Koira koitti löytää jälkeä, muttei väärässä kohdassa sitä toki ollutkaan. Tajusin taas erheeni ja ohjasin koiran suosiolla polun yli paikkaan, jossa jäljen tiesin menevän... Sitten alkoi taas sujumaan. Kaikki kepit koiruus ilmaisi varmasti täysin ilman apuja. Saralla hyvää oli siis keppi-ilmaisut. Treenattavaa löytyy janalta tottahan toki ja kulmia tarvinnee myös muistella enempi. Voishan sitä useammin kuin kerran kesässä jäljestää, etenkin kun itsekin on näköjään niin pihalla!

Metsälenkin jälkeen mentiin lähipuiston nurtsille vielä tokoilemaan. Ekana ympyrätunnari, joka meni ongelmitta. Palkkasin lelulla koiran tuodessa kapulaa. Sitten pari tyhjään ruutuun lähettämistä. Jätettiin tyhjät niihin pariin, sillä en osannut arvioida oikeaa käskytyskohtaa nurmikolla ilman nauhaa. Lisäksi koiralla oli sikana vauhtia. Sarahan on nopea, mutta tämä koira oli supernopea! Otettiin vielä pari ruutuun lähetystä alustan kanssa. Seuraavaksi merkkiä, eka alustan kanssa, loput ilman apuja. Sarppan osaa! Yhdistin merkkiä ruutuun (ruudussa pallo). Ensin merkeistä palkkaa, sitten merkki ja ruutu ketjutettuna. Kun palkkasin merkillä välissä, ei ongelmia ollut ruutuun hakeutumisessakaan. Kun en välissä palkannut, oli koira epävarmempi. Ekalla koira siis lähti merkiltä kohti ruutuua hivenen epävarmasti, mutta lähti kuitenkin. Toisella kertaa se tulikin luokse. Otettiin vielä yksi, jossa avustin koiraa menemällä merkin ja ruudun puoliväliin. Sitten jäävien erotteluja (ilman seuruuta). Ensin Saralla meni seisomiset istumisiksi, mutta sitten saatiin oikea vaihe päälle ja koira kuunteli käskytykset hyvin (vain pari meni väärin). Aikoihin Sa ei ole ollut noin hyvin kuulolla jäävien kanssa. Lopuksi vielä pari eteenmenoa (n. 50 m), joissa Sa näki pallon viennin. Lujaa se meni.

Pentuagia ja -tokoa

Maanantaina RINNA pääsi sijaistamaan Sarpsaa agitreeneihin. Pennun kanssa tehtiin pussia ja putkea. Pussia kokeiltiin jo ilman helman nostoa eikä se tuottanut ongelmaa pennulle. Putkea tehdessä pystyn jo juoksemaan putken vierellä. U-putkikin menee ilman estoja. Lähetys pussiin ja putkeen onnistuu jo parista metristä, ne vain imee pennun :) Penne on siis jo nyt varsinainen putkihullu. Se juoksee niissä ominpäin ja nyt meinasi jäädä lelun kanssa asumaankin sinne. Oli siis hieman lelunomimistakin taas. Rin teki myös perusasentoja, liikkeellelähtöjä sekä muutaman askeleen imutusseuraamista. Lisäksi tehtiin jokunen maahanmenokin.

Keskiviikkona otin Rinnan mukaan koulutusvuorolle. Ennen sitä penne sai leikkiä kentällä, treenata katsekontaktia ja tehdä perusasentoja. Muutaman askeleen imutusseuruutakin tehtiin, mutta pennun mielenkiinto ei siihen täysillä riittänyt. Häiriönä oli taas kentällinen koiria ja skeittarit. Tunnin jälkeen penne uudestaa kentälle leikkimään kahden lelun leikkiä. Lisäksi tehtiin perusasentoja, eteentuloa sekä odottamista, jossa otin askeleen tai parikin peruuttaen pennusta poispäin ja Rin pysyi!

Rinnailut

RINNA on ajanut jokusen jäljen viime päivinä. Torstaina tunnin metsäreippailun jälkeen tein vain 10 askeleen jäljen, sillä ajattelin metsälenkin väsyttäneen pentua. Mitä vielä, samaa rynnimistä se oli edelleen! Nameina oli vain Froliceja ja työskentely ei ollut yhtä intensiivistä kuin parempaa jälkinamia käytettäessä. Eteni kuitenkin. Lauantain (leikkele)jälki oli 30 askelta pitkä ja lopussa oli ekaa kertaa purkkipalkka. Työskentely oli kaiken kaikkiaan super bra! Sunnuntaina tehtiin jälkeä iltahärissä. Tällä kertaa 40 askelta. Edelleen joka askeleella on nameja kantapään ja päkiän kohdalla, tällä kertaa oli juustoa. Pääasiassa jäljestäminen oli aivan upeaa, pentu kulki kuin juna! Muutamassa kohdassa penne olisi jättänyt jomman kumman askeleen väliin, mutta tarkasti nekin pienen hihnapidätyksen jälkeen. Edelleen voisi tehdä pidempääkin pätkää ja sen myötä lisätä purkkeja.

Naksuttelutkin on saatu käytiin. Katsekontaktia on toki naksuteltu. Lisäksi tarkoituksena on naksutella pennulle erilaisia takäpää/tasapainoharjoituksia. Väärinpäin olevan kulhon kanssa sain puhtaasti naksuteltua pennulle kuonokosketuksen... Tarkoitus kun oli kuitenkin saada etutassut kulhon päälle, niin turvauduin houkutteluun, muuten ei oikein tuosta kuonokosketuksesta olisi päästy eteenpäin. Nyt pentu osaa nostaa etutassut vadin päälle. Tätä vielä vahvistetaan, mutta tarkoituksena on saada koira pyörimään vatia ympäri etutassut vadin päällä. (Sarakin kokeili ja oppi jo kerrasta tämän. Sillä on niin hyvä etutassukosketustarjoaminen.) Lisäksi pentunen saa jatkossa opiskella laittamaan kulhoon kaikki neljä tassuansa sekä 2on2offia.

Metsässä Rin on opetellut pennulle sopivien kivien ja kantojen päällä tasapainottelua. Penne alkaa jo itsekin hakeutumaan niiden päälle, niin kivaa on! Arkiodottaminen sujuu todella hyvin ulko-ovella. Voin poistua pennun näkökentästä, voin viedä/heittää tavaraa ovesta tai Sara voi kulkea ovesta tai odottaa leluineen toisella puolen ja pentu pysyy kynnyksen toisella puolen. Aivan mahtavaa. Tosin odottaminen ei toimi vielä oikein muualla ;)

Lauantaina käytiin Inkan kanssa sosialistamassa pentuja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Molemmat kulki reippaasti sisälle hännät pystyssä ja pistivät painiksi keskelle hallia. Ja samaa rataa meni koko vierailu :) Pikkasen tokoteltiinkin käytävällä. Rimppa teki osaamisensa mukaan, ei yhtään haitannut vieras paikka tai ohimenevät ihmiset. Perusasennot alkaa hahmottumaan pikkuhiljaa. Vähän liiankin hyvin, sillä käännökset vasempaan pentu tekee pylly maassa... Eteentuloasento tuntuu olevan pennelle myös mieleinen. Lisäksi leikittiinkin. Pienet tirsatkin pennut otti ihmisvilinässä. Pienellä pelolla Rin reagoi vain rullaportaissa sylissä, vaikka ennen tässä ei ole ollut ongelmaa. Myöskään pentu ei halunnut muutamaa porrasta korkeammalle kiivetä avoimissa portaissa, vaikka kotoa löytyy samanlaiset ja niissä ei ole ongelmaa. Kuulutuksiakin piti alkuun kuunnella tarkemmin. Lisäksi vastaantuleville koirille piti räksyttää, ihan kaikille.

Sunnuntaina Rinna oli mukana Hyvinkään agikisoissa. Rin ihastui treenikaverin riiseniin. Sen kanssa oli kiva juosta ja koirat jakoi yhteisen rakkauden kaivuupuuhiin. Agin seurannan ohessa Rimppa treenaili perusasentoja ja liikkeellelähtöjä. Toki leikittiinkin, sukka oli ihan paras lelu.

---

SARA siis aloitti eilen juoksunsa ja ihan ajallaan. Olin aika uhkarohkeasti varannut koiralle paikkoja tuleviin kisoihin. Nyt Hyvinkää jäi väliin ja pitää ainakin parit seuraavatkin peruuttaa.

---

Kuvia vielä perjantaiselta sisarusten pentutreffeiltä. Pokkari ei ollut taaskaan tarpeeksi nopea...

Korvakuulumiset

Nyt korvat on pari päivää suunnanneet sivusuuntiin.

Tänään otin molemmat mukaan koulutusvuorolle. Ennen vuoroa otin RINNAN kentälle. Kentällä oli parikin ryhmällistä koiria sekä skeittaajat toisella puolen. Otettiin katsekontaktia ja perusasentoa sekä leikittiin. Pentunen keskittyi häiriöstä huolimatta yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kotonakin. Koulutusvuoron loputtua tutustuttiin pennun kanssa hyppyesteeseen (matala toki) ihan vain kävelemällä estettä yli. Ei ongelmaa. Lisäksi tehtiin luoksetulo ja tokikin taas leikittiin.

SARALLE otin lyhyesti palauttelevaa treeniä, sillä kenttä oli sama kuin viime kokeessakin. Koulutettavan ryhmän mukana Sa pääsi paikallaanmakuuseen. Paikallaanolo tehtiin kahteen kertaan. Molemmissa olin näkyvissä ja puutuin vääryyksiin. Ekassa kontakti tippuili välillä ötököiden takia, ei pahasti kuitenkaan, näistä palautetta koiralle. Lisäksi koira tippui lonkka-asentoon. Pikkasen oli ehkä liian korkea vire makuuseen. Ruutu oli suoraan edessä ja Sarpsahan oli toki sen katseellaan bongannut... Toinen makuu tehtiin skeittaajien jäädessä koirien taakse. Saraa ei taustakolina haittaa ja nyt makuu kaiken kaikkiaan oli parempi. Koulutusvuoron jälkeen Sa teki hyppyä pallon kanssa sekä lisäksi ihan vain leikittiin. Kaikki tapahtui hyvällä asenteella!

Agilityn kompat

Ensin rata numeroituun suuntaan, sitten toisin päin.

Ekalla kerralla en pysynyt paikoillani kutsuessani koiraa mukaan toisen esteen takana. Seurauksena oli riman pudotus ja kepit koira ehti aloittaa kiireessään vasta toisesta välistä. Tähän oli yksinkertainen ratkaisu; en vain liikkunut ennen kuin koira oli hakenut ekan keppivälin. Kuudennen esteen jälkeen kokeilin ensin valssia, mutta persjättö toimi paremmin, sillä siten koiran vauhti säilyi. Seiskalla oman liikkeen tuli suunnata valmiiksi kohti jo seuraavaa estettä, jotta koira tuli mahdollisimman lyhyellä kaarrolla. Lisäksi vekki ennen seiskaa suuntasi koiraa paremmin (ei saanut tehdä liian voimakkaasti, sillä Sa ohjautui puomille tai kiersi esteen kokonaan). Puomilla treenattiin sivuetäisyyttä eli ohjaaminen tapahtui seiskan toiselta puolen. No problems, sivuetäisyys ei ole ongelma.

Toiseen suuntaan mennessä paras oli alussa sijoittua toisen esteen vasemmalle puolen. Jos otin poispäinkäännöllä, niin Sa kääntyi liian jyrkästi ja hyppäsi kontaktialueen yli. Kuudennelta seiskalle sai tehdä valssin. Ekalla kierroksella lähdin vedättämään kepeillä, juoksin vain loppuun antamatta koiralle mitään käskyä tai vinkkiä tulevasta, jolloin molemmat rimat lensi. Loppu otettiin uudestaan ja vedätys yhdessä eteenmenokäskyllä toimi. Mulla on ongelmana etten pysty tekemään yhtä aikaa sekä ohjausta että käskytystä ja kuten edellä, välillä en kumpaankaan...

Lisäksi tehtiin naksutellen kontakteja. Sekä kaukoja. Ne oli makeita :) Tosin voisi käyttää sitä vihjesanaa useammin ennen aloittamista, niin koirakin olisi mukana alusta lähtien...

Ne korvat

RINNALLA on ollut tänään ensimmäinen korvapäivä. Ennen korvat oli suht samaa paria, nyt vasempi on kevyempi.

Rimppa ajoi tänään taas 20 askeleen leikkelejäljen. Edelleen se rynnii ja joku namikin jäi kiireessä syömättä, mutta nyt asenne oli oikea! Pentu haisteli askeleet todella, todella hyvin, kunnon tuhina vaan kävi.

Ampiaskoe

ATD järjesti tokokokeen Sirkuskentällä. Tuomaroimassa oli Pirkko Bellaoui. SARAN kanssa osallistuttiin jälleen voittajaan. Ilma oli lämmin (hellelukemat) ja paikka kuhisi ampiaisia. Paikallaanmakuussa ampiaisia pörräsi ympärillä ja hyvä kun sain koiran edes perusasentoon. Maahan Sa meni yhdellä käskyllä, mutta hyvin hitaasti ja taittoi etutassut alleen. Paikallaan se oli maannut ihan ookoosti, päätä oli laskenut jonkin kerran. Sivulle Sa nousi yhdellä käskyllä, hitaahkosti kuintekin tämäkin. Pisteitä saatiin 9.

Liikkeet suoritettiin kahdessa osassa ja ekan osion aloitti hyppynouto, yksi Saran lemppariliikkeistä. Koiran saaminen perusasentoon oli jälleen vaikeaa, vaikka tavallisesti koira hakeutuukin siihen jo oma-alotteisesti. Hypyn Sa hyppäsi vasta kolmannella käskyllä, kun annoin vartaloavun, ja jäi seisomaan hypyn toisella puolen. Tässä vaiheessa laskin ainakin kolmen ampiaisen pörräävän koiran ympärillä ja keskeytin kokeen. Turha jatkaa, kun koirakaan ei tilanteesta nauttinut. Tuloksena siis 36 p. ja keskeytetty koe.

Kokeen jälkeen mentiin Elinan & koikkerien kanssa Purinalle agiloimaan. Saran kanssa tehtiin kontakteja. Koira kestää hyvin 2on2off-asennossa mun juostessa koiran ohi. Mutta mun jäädessä reilusti jälkeen, koirakin hidastaa vauhtia ja pysähtelee mihin sattuu (on kontaktialueella kuitenkin). Kokeilin etupalkkaa ja sitä voisi jossain vaiheessa käyttääkin. Nyt toistaiseksi suunnitelmissa on ensialkuun vahvistaa oikeaa pysähtymispaikkaa naksulla. Puomilla on pahin ongelma, keinullakin vähän, A:lla ei juuri lainkaan.

Kotiin tullessa olikin RINNA vastassa. Olin kyllä jättänyt sen 90 senttiä korkeaan aitaukseensa, mutta kyllähän velipoikakin kuulemma tulee metrisen aidan yli... Pentunen oli vähän puuhastellut vessassa. Muutama vessapaperirulla oli silputti, samoin lattialistaa oli järsitty. Ja mun kengät. Lempikengät, tietenkin. Ekat tuhot siis tehny. Mutta hei, ei yhtään pissaa missään, vaikka pentu olikin  6 tuntia yksin kotona.

Pikaset

SARALLE pikatreenit lähipuiston nurmella. Ekan yksi luoksetulo, jossa palkkasin vauhdista. Sitten ruutuun meno, ruudussa odotti lelu. Liikkeestä istumisia tehtiin useampi hyvä leikin lomassa. Lisäksi vielä askelsiirtymiä ja käännöksiä imuttaen.

---

RINNA sai tänään ensirokotuksensa. Eläinlääkärissä ei pelottanut yhtään, ei edes pöydällä. Rokottamistakaan pentu ei huomannut lainkaan. Virallista painoa on nyt 7,4 kg.

Lähes täydellinen jälki ;)

RINNAN jäljellä oli nyt pituutta 20 askelta. Askeleet pienin välein normaalisti (ei jonomaisesti). Tällä kertaa käntäpäissä ja päkiöissä oli tavallisten nappuloiden sijasta leikkelettä ja se toimii! Edelleen jäljelle meno ja itse jäljestäminenkin on rynnimistä, mutta nyt pentu sentäs söi muutamaa lukuunottamatta kaikki namit. Vieläkin kärsisi jälkeä pidentää ensisestään.

Tekoja ja hajuja

Ennen koulutusvuoroa SARA pääsi hieman tokoilemaan. Lelut jäi kotiin, joten niiden virkaa toimitti hihna. Sekin on Sarpsalle mieleinen :) Otettiin ensin koiran ollessa kierroksilla tunnari. Hyvin se malttoi haistella ja toi oman. Tosin pureskeli tuodessaan ja (vinoon) perusasentoon tuli hitaahkosti. Otin sitten erikseen vielä perusasentoon tuloa kapula suussa. Ne oli hyviä. Sitten vielä hieman askelsiirtymiä kaikkiin suuntiin ja käännöksiä sekä paikallaan että liikkeessä. Täyskäännös vasempaan jäi alkuun vajaaksi.

Tunnin jälkeen Sa pääsi jatkamaan treenejään. Ekana hyppynoutoa puukapulalla. Ihan hyviä paitsi se, jossa laitoin kapulan aivan liian vinoon esteen sivulle. Silloin Sa ei hypännyt tuodessaan, mutta eipä huolestutu, sillä niin vinoa ei ole mahdollista heittää ;) Ruutua tehtiin ensiksi vierailla merkeillä ja sitten omilla. Rakensin ruudun keskelle kenttää ja otin lähetyksiä kolmesta eri suunnasta ylipitkiltä matkoilta. Sekä vierailla merkeillä että omilla tehtynä ruutu toimi (paitsi se jossa käskytin seisomaan liian aikaisin...). Seuraamaantuloja otettiin eri kulmista erikseen. Maahanmenoja otin puun kiertojen yhteydessä. En ole edelleenkään tyytyväinen niiden näpäkkyyteen. Liikkeestä istumiset sujui kivasti, ei niissä mitään ihmeitä. Kaukot oli jotenkin epävarmat. Etenkin s-i, jossa koira tulee herkästi eteenpäin, ja m-i, jossa asennot on usein vajaita. Lopuksi vielä toinenkin tunnari liikkuroituna, jossa vapautin koiran sen tuodessa kapulaa.

Ennen lähtöä tein RINNAN kanssa jälkeä. Sillä oli pituutta nyt 15 askelta. Askelvälit oli ennallaan, mutta askelsin hieman enemmän jonomaisesti. Nappulaa oli kaksi joka askeleella (kantapää ja päkiä). Muutamat eka askeleet meni hyvin ja pentu imuroi siististi kaikki nappulat, sitten meni taas rynnimiseksi. Ens kerralla pitää kokeilla parempaa jälkiruokaa ja jälkeä voisi pidentääkin. Rimppa on aloittanut myös hajuerottelun opettelun. Se etsii luontaisesti mun hajuisen kepin muiden joukosta, joten tarvii vahvistaa sitä. Nenä siis toimii, mutta se etsii vain kovin pieneltä alueelta eikä kärsivällisyyttä ole juurikaan. Lisäksi työskentely on vielä hyvin, hyvin häiriöherkkää.

Agilityä sikaillen

Jo kentälle mennessä huomasin SARALLA olevan sikailuvaihteen päällä ja niinhän siinä sitten kävikin, että sikailuksi se meni. Oli sanomattakin selvää, että oikeaan päähän ja oikeaan aikaan putkeen menot oli jälleen haasteellisia, koira kun menisi putkeen vaikka joka välissä. Kuudennelle esteelle asti rata meni suht näppärästi. Kuudennelta seiskalle olikin vaikeaa saada koira menemään ilman ylimääräistä putken suorittamista. Jos sain koiran huomion itseeni ilman putkeen menoa, se kääntyi niin jyrkäsi, että kielto tuli. Omaa ohjaamista muuttamalla siitäkin vaikeasta kohdasta selvittiin. Koiran ollessa kepeillä siirryin 6. esteelle ja sieltä sitten takaaleikaten hyppysuoralle. Vaikeutta oli myös 13. ja 14. esteillä ja niiden jälkeisellä putkella. Tästäkin selvittiin oman ohjauksen muuttamisella. Eli jätin koiran pujottelemaan ja menin jo valmiiksi seuraavalle esteelle. Ohjaus oli parasta tehdä peruuttaen, jottei koira sinkoisi putkeen. Vikalla kierroksella saatiin jo melkein pudas rata, vain yksi ylimääräinen renkaan suoritus tuli lopussa. Mutta jotain hyvääkin. Sa kestää jo todella hyvin vedättämistä kepeillä! Pysyin siis ihan hyvin siirtymään seuraavalle esteelle koiran mennessä keppejä sekä voin ongelmitta leikata koiran edessä keppien toiselle puolelle.

RINNAKIN oli taas mukana ja silläkin oli tänään röyhkeyttä agiasenteessaan. Rin teki putkea, joka oli hieman mutkana (ei näkynyt läpi), ja pussia helmaa nostettuna ilman mitään ongelmia. Lisäksi otettiin pari luoksetuloa leluun kiinni ja tokikin leikittiin.

Rinnan elämää

Torstaina RINNALTA turposi silmäluomet ja naamakin kutisi. Siitä selvittiin puolikkaan kyytabletin avulla. En tiedä mistä reaktio johtui. Se oli hieman toispuoleista, joten ehkä kyseessä oli jonkin ötökän aikaansaannos?

Rinnan tervehdyttyä on ohjelmassa ollut paljon pentutreffejä. Perjantaina treffaattiin alakerran sakemannin pentua. Alkuun ne leikkikin juoksuleikkejä, mutta sitten tuli taas erimielisyyksiä ja ärinää. Ensimmäinen inhokki Rinnan listalla siis... Sarasta tosin pikkusaku on ihan ookoo. Lauantaina käytiin Viikissä treffaamassa Sätkää, pientä bordercollien alkua. Sätkä oli kiva!

Sunnuntaina käytiin Päivin luona tapaamassa samanikäistä aussiepupelo Unoa. Mukana menossa oli myös Rinnan veli sekä sedät ja täti. Lapsilla oli uima-allas ja meno oli sen mukaista :)

---

Rin on oppinut ensimmäisen käskysanansa, "Odota". Tosin se on vielä kovin tilannesidonnainen. Rinna siis osaa odotta ulko-ovella vapautusta kumpaankin suuntaan kulkiessa. Mun kärsii jo hieman liikkuakin koiran pysyessä paikallaan. Niimpä siirryn välIillä pennun sivulle ja tadaa - mulla on perusasennossa kaunissa kontaktissa oleva pentu!

Palkkaamattomuutta

Illan viileydessä (asteet edelleen hellerajan yläpuolella) käytiin SARAN kanssa tekemässä pitkästä aikaa kestävyystreeniä. Lämmittelyinä sivulla maahanmenoja ja nousuja sekä imuttaen askelsiirtymiä kummallekin sivulle. Sitten ketjuttaen luoksetulo (ilman maahanpysäytystä), liikkeestä istuminen, seuraaminen ja metallinouto. Luoksetulo oli hyvä, vauhti oli hyvä ja pysähtyminen napakka. Liikkeestä istuminen meni koiran osalta hyvin. Itse en voinut taaskaan olla vilkaisematta olan yli... Seuraamiseen otin käännökset molempiin suutiin ja molemmat täyskäännökset (ei tempoja tai askelsiirtymiä). Palkatta tehdessä Saran draivi vaan nousee ja nyt se näkyi parina näykkäsynä, en kuitenkaan pistänyt pahakseni. Täyskäännöksen vasempaan pilasin itse kiertämällä koiran, jolloin se käytti vain etupäätään käännöksessä... Metallinouto oli tuttuun tapaan hieno. Koira siis oli super, mutta ohjaaja ei niinkään. Liikkeiden välejäkin pitäisi treenata. Nyt otin reilut siirtymät liikkeiden välissä. Sa on vähän turhan vallaton. Otettiin vielä täyskäännöksiä vasempaan kainalopallon avulla sekä ilman sitä. Kaikki oli hyviä. Maalejakin lähetin koiran kiertämään. Hyvin se irtoaa edelleenin reilusta 30 metristä. Otettiin myös peruuttamista. Sa ei enää tarjoa istumista peruuttamisen jälkeen, mutta peruutusmatka ei ole muutamaa metriä pidempi (koira pysähtyy ilman lisäkäskyä). Tähän avuksi nyt koiran käskyttäminen kauempaa.

---

Lisäksi pitkää paikkamakuuta on taas treenitty olohuonetreeninä. Koira pysyy hyvin patsaana.

Agivideolinkki

• Treenit 2.8.10

Keskiviikko

Ensin SARAN agitreenit.

Alun otin kutsuna 4. esteen takaa eikä rimakaan värähtänyt! Seuraavalle esteelle ohjasin sylkkärillä, se tosin ei alkuun ollut aivan sievä. Yksi pienempi ongelmakohta oli keppien jälkeinen putki, jonen Sas suuntasi aluksi väärästä päästä. Kepeille koira haki hyvin ja se kun kestää vedättämistäkin nykyään, niin sain helposti ohjattua koiran oikeaankin päähän. Oman liikkeen suunta oli tärkeä 11. hypylle mennessä. Kun ajattelee liikaa putkea, jonne koiran pitäsi mennä vasta hypyn jälkeen, niin se varmasti menee sinne ennen hyppyä! Kaikista haasteellisin kohta oli saada Sa kääntymään 16. hypyn jälkeen, koira kun aina varasti putkeen sen jälkeen. Tässäkin se oman liikkeen suunta oli tärkeää. Ässäputkeen Sarpsa oli myös vaikea saada. Koira kun on putkihullu, niin oletin sen lähes automaattisesti menevän sinne. Sas suoritti kuitenkin lähes automaattisesti pituudesta alkanutta hyppysuoraa...

Agitreenien jälkeen siirtymä Sirkuskentällä tokoilemaan. Ensin mun tokokoulutusvuoro, jonka jälkeen Sa pääsi vielä hiukan tokoilemaan. Otin liikkeestä istumisia itse peruuttaen. Ne oli ihan ok. Sitten luoksetuloja sekä kiertojan lomassa maahanpysäytyksiä. Annoin aivan törkeät avut ja ihan ookoosti ne menikin, olisi koira tosin voinut pysähtyä vielä terävämminkin. Kaukoissa tehtiin vaihtoja minun peruuttaessa (pisimmillään n. 10 metriin). Hienosti meni (paitsi ampiaisen pörrätessä vieressä - silloin kun ei voi tehdä mitään...). Pikkasen peruuttamistakin otettiin loppuun.

RINNAKIN oli mukana. Sen kanssa ei nyt mitään ihmeitä tehty, leikittiin vain molemmilla kentillä (Sirkuskenttä Rinnalle uusi paikka) ja hienosti se leikkii ja tuokin leluja välillä! Rinna tykkää myös kannella esineitä. Matkalta löytynyt muovipullo oli ihan paras. Niin hyvä, että sen kanssa voi juosta karkuunkin... Lisäksi Rin kiersi ihmisten sylejä sekä söi peuran korvaa, pennun elämää!

Tiistai

Päivemmällä RINNA pääsi mun mukana asioille. Matkattiin bussilla ja metrolla. Bussissa Rinna onkin matkustanut jo monet kerrat, mutta metrossa kerta oli ensimmäinen. Näppärästi tuo menee joko sylissä tai lattialla, välillä nukkuukin. Käytiin mm. Helsingin rautatieasemalla sekä Mustissa & Mirrissä. Pentunen kulki tomerana kaikkialla mukana. Tosin hidastahan tuo eteneminen on, kun vähän väliä pitäisi pysähtyä töllöttämään ties mitä :) Ihmiset on kivoja, etenkin niiden syliin on mukava kiivetä. Sillan ylitys oli ongelmatonta, mutta ritiläpinnoilla pentu empi ensin hetken ennen kuin astui. Rin ei taaskaan ottanut stressiä ympäristöstä, namit kelpasi kaikkialla ja eläinkaupassa pentu alkoi leikkimään hintalapuilla... Reipas pentu se on!

Myöhemmin SARALLE pikkutokot lähikentällä. Ensin vauhtiluoksetuloja. Otin eri matkoilta ja lähdöt eri asennoista. Pitkiltä onnistui vauhdikkaana, mutta läheltä olisi vauhtia voinut olla lisääkin. Vauhtia tulikin lisää, kun vaihdoin käskyn oikeaksi... Lisäksi tehtiin maalin kiertoja ja niiden lomaan seisomaanpysäytys, joka oli oikein hyvä. Sitten liikkeestä istumista. Tällä kertaa itse peruuttaen. Nämä toimi nyt. Seuraavaksi tehtiin neliöseuraamista molempiin suuntiin. Koira oli ihan hyvin mukana, ohjaaja jäi taaskin miettimään askelluksiaan tulematta kuitenkaan mihinkään tulokseen. Otettiin myös täyskäännöksiä paikoillaan sekä liikkeestä, jolloin heti käännöksen jälkeen pysähtyminen. Vasempaan käännös jäi vajaaksi liikkeessä ja vastapainoksi oikea, kun käännöksen jälkeen pysähdyttiin. Molemmat saatiin kuitenkin jo toimimaan ihan ookoosti. Kaukoja otin ihan vierestä. M-i oli nyt hyviä. Lopuksi peruuttamista lelupalkalla. Näytti jo paremmalta!

Illemmalla käytiin vielä kimppalenkillä jossain päin SipootaTerhin, Pipsan ja koirien kera. Ilma oli sateinen ja maa hiekkainen --> tuloksena hyvin likaisia koiria. Rinnakin pääsi siis ekaa kertaa pesuun. Pari kertaa se yritti päästä karkuun, mutta muuten antoi ihan kiltisti pestä. Alla pesunjälkeinen kuva pennestä:

Saran agit ja Rinnan jäljet

SARAN agitreeneissä oli tällä kertaa ohjelmassa seuraava hauskanlainen rata:

Ekalla kierroksella ongelmalliseksi muodostui 7.-9. esteet. Mun ohjaus oli hukassa (en ollut tehnyt rataantutustumista kunnolla) ja kun sen sain toimimaan, niin toimi koirakin. Alun otin kutsuna toisen esteen takaa ja vaikeasta hyppykulmasta se onnistuikin hyvin. Ongelmakohdassa ohjasin 8. hypyn valssilla ja sen jälkeen jatkoin matkaani putken takaa. Seitsemännellä ja yhdeksännellä hypyllä oli tärkeää hidastaa omaa vauhtia tarpeeksi, jolloin koirankin hidasti ja teki pienemmät kaarrot. Toisella kertaa saatiin lähes koko rata puhtaasti läpi. Ainostaan vika rima putosi ja se johtui kaiketi vääräaikaisesta palkan lentämisestä. Vikalla kertaa treeniaikaa ei ollut enää paljoa ja mulle tuli taas kiire ohjaamiseen. Se kostautui 2. esteen rimana ja pituuden palikoina.

Video toiselta kierrokselta.

Lisäksi tehtiin A + kepit -sarjaa sekä keinua yksistään. Keinulla koiralla oli jotenkin hidas vauhti, joten otin etupalkan käyttöön ja se toikin lisää vauhtia.

---

Ennen lähtöä tein RINNALLE jäljen. Eiliseen tapaan noin 10 askelta pienillä väleillä, eilisestä poiketen kuitenkin vähemmän ruokaa. Pennulla on aika meno jo jäljellä. Jouduin reilusti hidastamaan sen tahtia, etenkin kun se olisi halunnut käydä vain oikean jalan askellukset läpi. Illemmalla tein vielä toisen jäljen samaan tapaan, mutta edelleen vähemmän nameja (nyt kolmisen per askel). Nyt penne kävi paremmin läpi molemman jalan askeleet. Se haistaa ne kyllä läpi, muttei malttaisi syödä kuin namin sieltä täältä.

Rinnan puuhailuja

• Perjantaina tein Rinnalle lähipuistoon namiruudun, jolla oli kokoa n. ½ x 1 m. Hyvin se alkoi, mutta kesken kaiken irtioleva koira juoksi kymmenisen metrin päähän ja Rinna aloitti vahtiräksytyksensä. Koiran ulkoiluttaja sai koiransa kiinni ja Rinnakin kykeni jatkemaan jälleen syöntiään. Hyvin se pysyy ruudussa. Rinnalla näyttää olevan tuota vahtiviettiä ihan riittämiin, joten jo nyt tarvii alkaa järjestelmällisesti puuttumaan siihen.


• Lauantaina käytiin koiranporukalla metsälenkillä ja uimassakin. Rinnakin ui. Se hyppäsi sen enempiä ajattelematta Saran perässä veteen ja sinne upposi :)


• Sunnuntaina tein Rinnalle jo "oikean" jäljen. Pituutta sillä oli kymmenisen askelta pienillä väleillä. Pentu tietää jo mitä tuleman pitää! Se huutaa minun talloessa jälkeä ja vetää sitten jäljelle. Ruokaa oli askeleissa vähän liikaakin. Ensi kertaa varten siis vähemmän ruokaa, enemmän pituutta ja askelpituuttakin voisi jo pidentää. Tosin ei kaikkea yhdellä kertaa.


• Muuten ollaan edelleen treenailtu niitä samoja tokopuuhia, mitä aiemmassa postauksessa on lueteltu. Takapäätreeninä tehdään myös ristiaskeleita.

Tuomelan koululla

SARALLE olisi kokeita tiedossa, joten tarvinnee ottaa taas tokot päiväohjelmaan, sillä yllättäen ongelmat ei korjaannu itsestään... Tänään suunnattiin Tuomelan koululle treenaamaan. Ensin otettiin askelsiirtymiä kaikkiin suuntiin sekä oikeaan käännöksiä paikoillaan. Ekat tein namilla imuttaen ja sen jälkeen ilman. Kaikki oli hyviä eikä ääntelyä ollut lainkaan! Sitten otettiin nauhallista ruutua kisanomaisesti aina kutsuun asti. Kutsuttaessa annoin koiralle uudestaan maahankäskyä. Ruutuun meno oli hyvä, tosin aika taakse koira meni (häntä jäi ulos). Ruudun loppuosaa otettiin erikseen. Sitten pelkkiä lähetyksiä kisamatkalta. Ekassa Sas ennakoi maahanmenon, joten käskin sen seisomaan ja sitten ruudusta pois. Seuraavalla kertaa koiruus pysähtyikin hienosti seisomaan. Otettiin vielä tuplamatkalta lähetys kosketusalustalle. Hyvin se lähti.

Seuraamista tehtiin päin heijastavaa ikkunaa. Ekoilla Sa aavistuksen jätätti, sitten paransi eikä välittänyt esteestä mitään. Liikkeestä istumisiakin taas tehtiin. Pääasiassa ne meni oikein, mutta välillä tuntui ettei koira olisi koskaan kuullutkaan moista käskyä... En edelleenkään tiedä mikä tässä liikkeessä on vikana, kaiketi koira ei vaan kuuntele kunnolla mitä sille sanotaan (?).

Sitten vielä kaukoja muutamasta metristä. Muut oli hyviä, mutta m-i-vaihdot oli vajaita. Koira kyllä paransi, kun käskytin lähempää ja kun käytin heittopalkkaa. Näissä pitää olla tarkkana etten hyväksy vajaita lainkaan. Myös s-i-vaihdoissa oli ongelmaa. Ne tosin korjaantui, kun siirryttiin pienestä ylämäestä tasaiselle alustalle... Peruuttaminen pitänee opettaa Sarpsalle uudestaan. Sitä on käytetty paljon s-i-vaihdoissa apuna ja nyt käskyn kuullessaan koira ottaakin muutaman askeleen taaksepäin ja istuu. Tarkoitus kun on jatkaa peruuttamista yhdellä käskyllä kunnes toisin käsketään. Loppuun tehtiin vielä tolpan kierron kautta ruutuun meno. Olin jättänyt sinne koiran huomaamatta pallon, joka olikin oikein mieluista :)

---

Illalla tehtiin vielä puistossa peruuttamista ja johan oli parempi asenne koiralla!