Perjantaina otin pienemmän mukaan asiointireissulle Helsingin keskustaan. Oli ruuhka-aika. Rin kulki edelleen reippaana ympäriinsä. Kirjaimellisesti ympäriinsä, sillä aina kun pentu näki jotain kiinnostavaa se ryntäsi sinne päin. Käytännössä pentu ryntäili kokoajan joka ilmansuuntaan. Pahimmissa ruuhakohdissa piti pentu napata syliin ettei se olisi jäänyt ihmisten jalkoihin arvaamattomine sinkoiluineen... Ryntäilystä huolimatta pentu otti useasti kontaktia oma-aloitteisesti (niin että siihen meinaa kompastua...). Lisäksi "Tässä"-käsky (= namia tarjolla) toimi lähes tulkoon tilanteessa kuin tilanteessa. Penne teki sujuvasti katsekontaktia, perusasentoja ja liikkeellelähtöjä joka paikassa, ei yhtään välittänyt ihmisvilinästä. Se leikki sujuvasti asematunnelin kompassiaukiolla. Kampin ostoskeskuksessa penne otti rennosti ja makoili selällään. Rin näki oman kuvajaisensa heijastuksena ikkunasta ja sille piti murista ja haukkua häntä kaarella. Seuraavalle kuvalleen penne heiluttikin sitten häntää. Oli vissiin ystävällisemmän näköinen ;D Rullaportaita kuljettiin oikein urakalla tällä kertaa. Ensin pentu vähän jännäsi, sitten ei enää välittänyt. Lasiseinä, jonka takana oli pudotus alakerrokseen vierastutti penneä ensin, mutta hetken päästä se teki jo perusasentoja pudotuksen vieressä. Erilaiset alustat ei edelleenkään olleet ongelmaksi. Pentu kulki myös ritilällä, jonka alla oli pudotusta, ei tainnut edes huomata sitä. Kotiinpäin mentiin Myyrmäen kautta. Rin pääsi siis ensikertaa junaankin. Tosin sitä penne ei tainnut edes ymmärtää, sillä sen veraan sikeästi se nukkui koko matkan :)
Lauantaina Rimppakin teki jälkeä. Jälki oli n. 40 juustoisaa askelta pitkä ja hyvin loivan S-kirjaimen mallinen. Pentu on saanut ajaa jälkeä viimeksi viikko sitten ja se näkyi aivan järjettömänä ryntäilynä. Maltti ois valttia, mutta sitähän Rinnalla ei ole... Hihnapidätteen voimin pentu tarkasti joka askeleen, mutta nameistä jäi varmaan puolet syömättä, niin kiire oli. Penne on näköjään tajunnut loppupurkin tarkoituksen ja bongasikin sen jo puolivälissä jälkeä. Pentu vinkui ja kiskoi purkille. Kun en päästänyt, se söi nameja parilta seuravalta askeleelta ja taas koitti päästä suoraan purkille. Tätä jatkui koko loppujäljen ajan. Tarvinnee ottaa käyttöön pienet, huomaamattomammat purkit (filmipurkit) jäljelle suurempien (margariinirasiat) sijaan.
Sunnuntaina otin Rinnan mukaan kannustamaan kavereita agikisoihin Ojankoon (kannatti mennä, nollia tuli!). Palkkailin pentua kontaktin ottamisesta. Lisäksi tehtiin perusasentoja ja muutaman askeleen seuruita sekä eteentuloja. "Tässä"-käskyt näköjään toimii koiraympäristössäkin :) Penne leikki hyvin, etenkin uusilla leluillaan. Rin kävi myös uimassa ojassa ja maistoi hevosen kakkaa :p Myöhemmin tavattiin työkaverin chihupentua. Millillä on ikää tuplaten, mutta painoa paljon vähemmän, alle kaksi kiloa! Kokoerosta ja Rinnan rajummasta leikkityylistä johtuen pentuset saivat treffata vain hihnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti