Lauantaina tokoiltiin Heurakan nurtsilla aussieporukalla. Lämmintä oli kolmisenkymmentä astetta. SARA osallistui ensimmäiseen paikkamakuuryhmään. Se oli noin neliminuuttinen makuu. Olin puskan takana piilossa ja näin koiran koko ajan. Hyvin se makasi, vaikka koiran luokse kävellessä vieressä pörräsikin ötökkä. Sara seuraili sitä, muttei sen enempiä ottanut paineita siitä :) Sas meni omilla käskyillä maahan ja nousi sieltä ylös. Maahan se meni nyt suoraan asentoon. Sitä onkin treenailtu, mutta saa sitä kyllä jatkossakin treenata. Saralle otettiin vielä liikkurin kanssa luoksetuloa, zetaa ja ruutua (nauhallinen) Tarkoitus oli päästä puuttumaan ennakointeihin. Luoksetulossa Sas lähtikin jo liikkurin käskystä matkaan. Palautin sen paikoilleen ja seuraavalla yrittämällä se ei reagoinut liikkurin käskytyksiin. Palkkasin koiran seisomaanpysäytyksestä, kun se ei siinäkään ennakoinut liikkeellelähtöä. Zetassa tehtiin pelkkää seuraamista ilman jääviä liikkeitä. Saraa ei liikkurin käskytykset haitanneet. Alun seuruussa se vähän edisti ja käännökset oli huonoja. Ruutua tehtiin maahanmenoon asti. Merkille koira ei mennyt täydellisesti, mutta kuitenkin ihan ookoosti. Ruutuun se meni ihan hyvää juoksuvauhtia, mutta taisi helle viedä parhaan vauhdin. Ruudussa Sas pysähtyi hyvään kohtaan ja meni maahan hyvin. Liikkurin huudellessa käskyä se ekalla nytkähti, muttei noussut ja toisella kertaa pysyi nykimättä ja sai palkkansa.
RINNA aloitti vuoronsa kapulan kanssa. Ensin heittelin kapulaa ja kävin itse hakemassa sen. Palkkailin penneä kun se ei karannut kapulan perään. Alkuun se vähän nyki, mutta toistojen myötä ei enää. Sitten otettiin kapulan kiertoa, jota Rin ei ymmrtänyt. Tein ohjauksen koiran puoleisella jalalla ja pentu seurasi vaan jalkaa. Tarvii kokeilla toista jalkaa näihin. Seuraamista tehtiin lyhyitä pätkiä olkalelun kanssa. Tehtiin myös käännöksiä, joissa pentu sai käydä leluun kiinni heti käännöksen jälkeen. Näitä pitää tehdä enempi oikeaan täyskäännöksen kanssa. Rinnakin teki ruutua. Ensin pari leluruutua, sitten tyhjään ruutuun lähetyksiä ja lopuksi vielä leluruutuun meno ylipitkältä matkalta. Hyvin juostu.
Tauon jälkeen Rinna pääsi vielä paikkamakuuseen. Ensin kävin kiertämässä piilon ja palasin palkkaamaan koiran. Sitten oli piilossa puolisen minuuttia ja palasin näkyville hetkiseksi. Ihan hyvin se makasi. Kokeilimpas lopuksi vielä tunnaria, josko se sujuisi, kun treeniä oli hieman alla ja sitäkin enemmän hengailua ja lämmintä säätä. Ei sujunut. Rinna ei vaan yksinkertaisesti osaa vielä laskea virettä oikealle tasolle. Se toi kaksi väärää ja maisteli useampaa ennen kuin toi oman. Piilottelin sitten yhtä kapulaa nurmikolle ja pentu toi sitä hyvin. Otin tuonnin luovutusasentoon asti. Kotiin päästyä tehtiin vielä onnistunut terassitunnari. Kyllä se kotona osaa.
---
Sunnuntaina oltiin lähikentällä. Meidän lisäksi oli yksi koirakko. Taivas oli pilvinen, mutta lämpötila hellelukemissa. RINNALLE ensin ruutua. Lähetin pennun kylmiltään ruutuun ja sinnehän se meni. Harmiksi vaan viereisen kirkon kellot soi eikä penne kuullut pysähtymiskäskyä vaan lähti seilailemaaan ruudussa ja lopulta otti ruutukartion suuhunsa... Seuraavaksi leluruutu, joka sujui ongelmitta. Sitten erikseen ruudussa maahanmenoa ja sieltä seuraamaantuloa. Maahan se menee hassusti hyppäämällä ja seuraamaantulossa vetää reilusti ensin ohi, jos itse liikun. Kun seison paikoillani niin pennellä toimii jarrutkin. Otettiin vielä ruutua kokonaisena liikkeenä. Ekalla yrityksellä pentu lähti leijailevan pumpulin perään (lelut hajoo)... Toisella se juoksi hyvin ruutuun, pysähtyi hyvin ja meni maahankin hyvin. Seuraamaantulon otin itse paikoillaan seisten. Ruutu on siis hyvällä mallilla! Rinnan ruutuunmenoista tykkään kovasti. Se juoksee täysillä ruutuun ja hakeutuu ruudun takaosaan keskelle.
Seuraavana Rinnan kanssa otettiin ekaa kertaa ohjatun noudon alkeita. Laitoin merkin kanssa samaan linjaan molemmin puolin pallot. Rinnalla kun ei ole vaikeaa irrota minusta, niin otin heti alkuun merkille etäisyyttä 10 m. Arkielämästä pennelle on suuntakäskyt tuttuja, oikea sillä on selvästi vahvempi kuin vasen. Aloitettiin siis vasemmalla puolen. Pari toistoa ja hyvin sujui. Vaihdettiin oikeaan puoleen ja odotetustikin suunnan vaihto oli haastavaa. Ekalla yrityksellä pentu lähti tulemaan minua koden, mutta kaarsi siitä kuitenkin oikealle pallolle. Toisella yrityksellä se lähti suoraan vasemmalle. Pysäytin koiran ja näytin oikeaa palloa. Sen jälkeen saatiin pari hyvää toistoa oikeaankin suuntaan.
SARAKIN aloitti ruudulla. Ruudussa oli kosketusalusta. Ensin molemmista suunnista merkin kautta ruutuun menoa. Merkit oli kaikki ihan ok, parista koira ansaitsi palloa. Sitten eri puolilta ruudun ympäriltä ruutuun hakeutumista. Pitää muistaa tehdä myös ruudun sisällä oikeaan paikkaan hakua! Ruudun takaa ruutuun hakeutumisessa jätin käsimerkin pois, muista suunnista tullessa käsimerkki on mukana. Selvästi kaikista vaikeinta oli ruudun etupuolelta ruutuun haku (koira ruudun ja minun välissä). Ekassa tällaisessa se lähti merkille. Pysäytin ja uudella käskyllä se lähti edelleen merkille. Pysäytin ja nyt se kääntyi ruutuun. Hyvä minä, että ymmärsin pysäyttää koiran ennen uutta käskyä. Pitää vaan muistaa välillä palkata pysäytyksistäkin. Sarallekin tein ohjattua noutoa vaihtelun vuoksi pallot sivuilla. Merkille menot tehtiin metrin päästä ja koira sai kertaalleen noutaa molemmat pallot.
RINNAN toisella vuorolla tehtiin seuraamista olkalelun kanssa. Ensin tehtiin täykkäriä oikeaan, jossa koira sai purra leluun heti käännöksessä. Se sujui, mutta sen jälkeen pennen edisti ja poikitti suoralla... Korjauksena siihen paljon pysähdyksiä ja käännöksiä vasempaan. Rinnan seuraaminen on vielä vähän ailahtelevaa. Varmuutta siihen kaivataan siis vielä paljon lisää. Eli treeeniä vaan. Lopuksi piilottelin pennulle pariin otteeseen tunnaria. Eka oli vaikea. Heitin kapulan parin metrin päähän korkeampaan heinikkoon. Rinna haisteli pelkästään mun jälkiä ja kun kapulaa ei löytynyt se vaan uudestaan ja uudestaan haisteli jälkiä. Pitkään se jaksoi etsiä ennen kuin kävi pissalla ja hakeutui takaisin perusasentoon. Lähetin pennen vaan uudestaan ja edelleen se lähti etsimään hyvin. Sitten se alkoi kuitenkin väsymään, joten pysäytin pennen ja kävin näyttämässä kapulaa. Nyt se löytyi. Tuonnissa pentunen ehti pudottaa kapulan monesti ja sain käskeä sitä aina nostamaan uudestaan. Lopulta sain pennun tuomaan kapulan luovutusasentoon asti. Selvästi se oli henkisesti väsynyt urakastaan. Tehtiin vielä uusi piilotus. Nyt talloin alueen, johon kapulan laitoin. Tässäkin penne joutui käyttämään nenäänsä, mutta kapula löytyi kuitenkin paremmin. Luovutuksessa kapula putosi, mutta pentu nosti sen uudestaan ilman uutta käskyä. Tunnarikapulasta saa niin huonon otteen maasta nostaessa. Yleensä Rin vielä vähän törmää kapulaa tuodessaan ja silloin huonossa otteessa oleva kapula putoaa. Lisäksi läähätyssää toki pahentaa ongelmaa. Rinna ei kuitenkaan pureskele tai pyörittele kapulaa suussaan ja pitää sitä tiiviisti hampaiden välissä, jos otan kapulasta kiinni. Tarvii vaan treenata luovutusta vielä lisää. Etenkin haluan pennulle paremman tekniikan, kun se joutuu nostamaan päätään tullessaan luovutusasentoon. Ja se törmääminen pitää saada pois.
SARA teki vielä seuraamista kaikkine tempoineen ja askeleineen. Se teki hyvää työtä. Kaukoissa teetin ensin kymmenisen vaihtoa pelkkiä m-s-m-vaihtoja parin kymmenen metrin päästä käskyttäen. Oikea takatassu pysyi paikoillaan (niin kuin on opetettukin), mutta vasen liikkui tassun verran ja koira vinoutui. Seuraavana saman verran toistoja s-i-s-vaihtoihin. Nämä oli virheettömiä! Sarppa teki vielä jääviä samalla kun kaivoin nameja taskusta. Koira oli kuitenkin kuulolla ja teki asennot oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti