J-kylässä

Vietettiiin viikkoa Jyväskylässä. Keskiviikolle oltiin sovittu Annen kanssa treenit Killerille. SARA oli jotenkin varovaisempi. Lämmintä oli, mutta luulen, että syynä oli kuitenkin kentän kivikkoinen pohja. Sarahan kulkee varovaisemmin sorateilläkin. Saran kanssa tehtiin ensin ohjattua ja sitten ruutua. Ohjatussa noudettiin ensin vasenta kapulaa ja sitten oikeaa. Ensin koira oli menossa keskimmäiselle kapulalle eikä edes pysähtynyt ennen kuin vasta kolmannella käskyllä, mur. Kapulat hävisi aika hyvin maahan ja kun käännettiin kapulaa toisin päin (kapulan toinen laippa oli värillinen), niin alkoi oikea kapulakin tulemaan. Pitäisihän Saran silti tietää juosta tarpeeksi kapulan suuntaan, mutta koirahan on ollut nyt kesälomalla ;p Oikean kapulan kanssa ei ollut ongelmia, mutta se olikin alusta lähtien värillinen laippa koiraan päin. Merkit oli myöskin huonoja nyt taukoilun jäljiltä. Niitä pitää muistutella lisää. Ruutu oli kunnossa, muttei koira juossut ruutuun kiitolaukkaa niinkuin yleensä. Tämän pistän pohjan syyksi. Zetasta tehtiin kaikki asennot. Seisominen oli lähes suora, istuminen oli kunnossa. Maahamenokin oli ok. Uusi tekniikka vaan kaipaa vielä vahvistamista.

RINNA aloitii hyppäämällä avotyyliin. Ei vaan koira ensin muistanut tätä. Se hyppäsi ja juoksi pitkälle. Muutaman toiston jälkeen se osasi taas tehdä hypyn avona. Sitten hyppy noudolla. Se oli ihan ok. Ruutua koira ei ole aikoihin tehnyt. Nyt kuitenkin vihjeestä koira haki ruudun katseellaan ja  käskyllä lähti tuttuun tapaan haukahtaen liikkeelle. Ihan hyvin siis, mutta koira juoksi ruudusta läpi :p Toistolla se osasi ja oli hiljaa lähdössäkin. Tunnarissa haistelu oli vähän rajua, mutta oma oli se, joka nousi. Vauhtipalkkasin lelululla. Otin seuraamistakin. Lyhyitä pätkiä taakse palkaten ja paljon vasemmalle käännöksiä. Niistä on Rinnan seuruutreenit nykyään tehty. Otettiin avon kaukot. Rinna on jälleen taantunut eikä tee toista istumaan nousua ekalla käskyllä. Jossain vaiheessa tästä ongelmastahan oli päästy. Pitänee nyt helpottaa vaihtoja ja pitää kaukot säännöllisesti treeneissä mukana, ettei näitä taantumia pääse tapahtumaan. Lopuksi Rinna sai vielä haukkua. Alkaa tulla jo hyvää sarjaa ja pitää ottaa vaatimukseksisin haukkusarja eikä enää yksittäisistä palkata.

Lisäksi lähes päivittäin käytiin paikallisella lähikentällä treenailemassa. SARALLE lähinnä jääviä ja kaukoja, RINNALLE tokon luoksetuloa (eli suorana sivulle) ja seuraamista. Lisäksi keskiviikon jälkeen otettiin kaukotkin mukaan. Rinnan kanssa viime aikojen paras oivallus on ollut se, että hallintaa lisäämällä saan sen tekemään paremmin töitä mulle, eikä vain sitä itseä varten. Se on jo iso koira, siltä voi jo vaatia. 

Yhtenä iltana oltiin järven rannalla grillailemassa. Lähistöllä harrastettiin tarkkuusammuntaa ja koirat sai kuulla kymmeniä laukauksia. RINNA ei niitä huomannutkaan, mutta SARA huomasi. Se oli huolissaan ja tärisikin. Ammunnan jatkuessa kenenkään muun ääniin reagoidessa se rentoutui ja paukkeesta huolimatta pysyi kerjäämään ja syömään pöydän antimia.