Agikisat ja jälkioppia

Lauantaina käytiin SARAN kanssa juoksemassa 4 starttia HAU:n kisoissa. Tuomareina oli Arto Laitinen ja Heidi Viitaniemi. Radat suoritettiin pikana. Eli ensin kahden radan rataantutustumiset peräkkäin, sitten suoritukset ja taas kaksi rataantutustumista ja niiden perään taas suoritukset. Hyvin muisti radat silti, ennemmänkin ongelmana oli liian aikainen herätys ja vähäiset yöunet... Tulokseksi tuli kaikilta radoilta HYL. Hyllyt tuli mun jäädessä katsomaan koiraa, että se menee ja sehän meni sitten jo :p

Sunnuntaiaamusta käännettiin Fiiun nokka kohti Loppea ja Hausjärjen Haukkujen järjestämää jälkipäivää, jossa kouluttajana oli Virve Sormunen. Etukäteen kerrottiin mihin treeneissä haluttaisiin neuvoja ja RINNA esittelikin ne kaikki :p Rinnalle tehtiin jäljeksi noin jonkun kilometrin mittainen jälki kuudella kepillä. Jäljellä oli pari terävää kulmaa ja useampi normaalikulma, lisäksi jälki ylitti monta metsätietä. Jälki ajettiin puolitoista tuntia vanhana. 

Jäljen nostokohtia oli kaksi, eka n. 30 metrissä ja toinen n. 50 metrissä. Ekan nostokohdan jälkeen oli purkki ja toisessa ensimmäinen keppi. Ekasta koira suoriutui hyvin, mutta nosti jostain syystä sitten takajäljen. Käänsin koiran ympäri ja koira päätyi purkille. Toisen janan molemmin puolin oli polut ja ne selvästi haittasi. Näitä treeniin. Lisäksi onnistui nyt nykäisemään liinaa, jolloin koira lähti etsimään jälkeä sivuttain. Juurikin se tyypillinen ongelma. Ongelman ratkaisuna on liinan pidättäminen koko janan ajan, koira ei saa rynniä.

Kulmissa Rinna tapansa mukaan tarkisteli, mutta suoriutui niistä riittävän hyvin. Metsässä hajut vaan leviää enempi eikä koiralta voi vaatia aivan tarkkaa työskentelyä. Terävistä kulmista koira suoritui yhtä hyvin. Vaikeinta oli kulma kohti tietä. Nämä treeniin. Tien ylitykset sujui helposti. Alueella oli paljon riistajälkiä. Ne ei haitanneet.

Lisäksi aiheena oli keppien ilmaisut. Mielestäni koira saisi olla iloisempi kepin löytämisestä. Se pysähtyy kepeille ja menee hetken päästä maahan. Tästäkin olen tehnyt turhan murheen. Kepit kuitenkin nykyään löytyy! Paitsi tällä kertaa se vika. Koira vaan meni sen yli. Vika keppi oli kuopassa. Rinna alkoi loppua kohden selvästi väsyä ja se nosteli päätäänkin. Ehkä keppi jäi siksi huomaamatta.

   
Rinnalle pitää tehdä jatkossa pitkiä jälkiä, että oppii säännöstelemään virettään. Nytkin koira paineli turhankin vauhdilla jäljen eikä sillä siksi riittänyt puhtia aivan loppuun asti. Virve käyttää kuulemma lähes aina piilotettua lelua jäljen loppupalkkana. Tällä saa koiralle motivaatiota suorittaa jälki loppuun asti sekä se korostaa maavainuisuutta.

Saran kuvat: Tiia Hämäläinen