Eniten maastoja

Viime viikolla RINNA teki esinekaistaletta. Vein sukat kaistaleen loppuun ja eteen esineen tiputus koiralle näyttäen. Se vaan ehti unohtaa esineen näytön, kun väärästä mielentilasta jouduin koiran laittamaan pariin kertaan takaisin hihnaan ennen kuin tilat oli oikeat. Lähetyksellä koira porhalsi alueen taakse ja toi ensin takaesineen, sitten vasta etuesineen. Töitä se kyllä muuten oli tekemässä eli asenne oli kunnossa.

Perjantaina treenattiin ensin esineitä alle ja sitten hakua. Esineitä tehtiin kaistaleena, jossa Rinnalle oli seitsemän esinettä. Osa esineistä oli vaikeampaa materiaalia, osa helpompaa. Ruutu itsessään oli syystä tai toisesta koirile vaikea. Rinnakin toi ensin kaksi etuesinettä. Kolmannen jälkeen välipalkkasin ja loput etsittiin partioiden. Rinna tosin ei välittänyt mitään mun liikkeistä vaan se teki omaa itsenäistä etsintää ja löysi kaikki loput. Aikaahan ruudussa meni pitkään, mutta Rin jaksoi hyvin tehdä töitä. Sen asennekin oli alusta lähtien hyvä. Sitä piti vaan vähän simputtaa ennen ruutuun päästämistä.

Hakua tehtiin lyhyesti kahden maalimiehen verran. Pidin pistojen suoruudesta kiinni ja ekasta jouduin huomauttamaan, muut koira meni suoraan. Ekasta maalimiehestä koira ei saanut hajua ensin vaan se teki siistin tyhjän laatikon! Muillakin koirilla oli tässä samaa eli ei nekään saaneet ensin maalimiehestä hajua. Toisella lähetyksellä maalimies löytyi. Inka oli ekaa kertaa Rinnalle ukkona eikä Rin oikein halunnut sille haukkua vaan se ui kainaloon :p Toiselle maalimiehelle haukku oli hyvää. Koira oli ensin haukkunut maalimiestä, mutta sitten ymmärtänyt kohdentaa haukkunsa maalimiehen jalan alla olleeseen purkkiin. Otettiin ilmaisuja vielä erikseenkin ja kyllä Rinnalta hyvin haukkua lähtee.

Lauantaina juoksutettiin pitkästä aikaa koiria viestinä, lyhyesti tosin. Minä olin etenevänä Inkan jäädessä A:ksi. Matkat oli lyhyet: A-B n. 300 m ja B-C n. 100 m. RINNA juoksi B-A-C-A. Sätkä juoksi ensin ekana, mutta toisessa lähdössä kävi jotain ja Sätkä oli matkalla, kun Rinna sai lähdön. Loput Rinna juoksi ainoana. Rinnan juoksut sujui hyvin. Se tuli eri reittiä C:lle kuin mistä minä olin kulkenut ja lähetyksessä takaisin A:lle se lähti vähän hitaasti.

Sitten tokoiltiin oikein urakalla ensin piirin vapaavuorolla ja sitten Pian opetuksessa. SARA osallistui ensin paikallaoloihin vanhoilla säännöillä muiden suorittaessa uusilla. Sara teki hyvin. Ruudussa käytin apuna kosktusalustaa, ilman sitä koira ei näköjään löydä vieläkään oilea kohtaa... Kaukoisa Saralla oli jokin oikosulku, sillä se teki s-i-vaihtoa ensin väärät jalat paikoillaan. Sitten lähti sujumaan normaalimmin. Tunnarissakin oli ongelmaa, kun piilotin oikeaa ja koira vainun saatuaan nosti oikeaa lähintä väärää. Tää jäi koiralle päälle, mutta saatiin sitten onnistuneitakin suorituksia. Seuraamista tehtiin pitkää kaaviota. Se sujui ja sain puututtua edistämiseenkin ainakin hetkellisesti. Jääviä muisteltiin ja luoksetulon pysäytysiä kertailtiin. Pian treeneissä tehtiin häiriöllistä kuuntelutreeniä, jossa Sara oli ihan pätevä.

DOTKIN pääsi häiriötreeniin. Sn keskittymiskyky on tosi hyvää jo! Se pystyi sulkemaan toiset koirat pois, jopa vieressä räksyttävät. Dotin kassa oli kiva pitkästä akaa olla ryhmätreeneiisä. Toki osaamisessa se menee omalla tasollaan. Tehtiin perusasentoja, seuraamista, luoksetuloa sekä paikkamakuu. Lisäksi muisteltiin kosketusalustaa ja ruutua. Doon ääniskaala oli tällä kertaa minullekin selkeää, pystyin ymmärtämään ja selittämään monet sen ääntelykerrat sekä vaikuttamaan niihin omalla toiminnalla.

Sunnuntaina meidän hakuporukkaa oli kouluttamassa Agneta Hellsten-Eriksson. Kivasti tuli asiaa koiran kannalta ajateltuna. RINNALLE laitettiin neljä maalimiestä. Ekalle matkalla oli mun kevythäkki tyhjänä häiriönä. Ekalla lähetyksellä koira meni sinne. Seuraavillakaan en saanut koiraa uppoamaan taakse asti vaan se meni poikittaiselle kallioharjanteelle. Lopulta käytiin hakemassa hajua ja saatiin mennä ihan maalmehelle asti ennen kuin koira sai hajun.

Toisena tehtiin maalimiehelle meno ällänä. Se onnistui. Kolmannessa ja neljännessä maalimies oli suoraan edessä. Vika oli vaikea, sillä maata halkoi kivikot. Koiria oli vaikea saada lähtemään suoraan maaston vuoksi. Sain lähettää useasti ennen kuin koira meni sinne minne halusin. Tästä sain palautetta.

Ei saa pelätä auttaa koiraa vaan autetaan, kun se tarvii apua. Turha lähettää monta kertaa vaan uudestaan, jos koira ei mene sinne minne pitää. Autetaan sitä eikä luoda ristiriitoja. Hajunhakeminen on hyvä apu, sillä koira joutuu käyttämään siinä nenäänsä mitä se voi kokeessakin käyttää. Lisäksi koiraa voi auttaa näyttämällä että itse tietää missä maalimies on. Lisäksi tuli neuvoja Rinnan mielentilan hoitoon. Sen kiihkeyttä tulisi purkaa ennen radalle menoa. Nenän avauksen voisi tehdä ja siitä koiralle voisi antaa palkaksi lelulla riekutusta. Tätä onkin joskus tehty, mutta otetaan tavaksi.

Maanantaina tehtiin jälkiä. DOTILLE tein jäljeksi n. 150 askeleisen laatikon, jossa kulmat oli oikeaan. Jälki oli tallattu jalat levällään, myös kulmat ja joka askeleella oli ruokaa. Tällä tallauksella Doo joutuu enempi etsimään askeleita ja sen eteneminen on hitampaa. Kuitenkin joudun toki paljon vielä pidättelemään koiraa liinasta, ettei se hypi askelten yli. Poikkisarkaan ajo oli tällä kertaa vaikeaa, sillä siinä oli myös edellisen jälki kiusana.

RINNALLE tein n. 600-metrisen jäljen neljällä kepillä. Se ehti vanheta pari tuntia. Janaa oli reilusti. Koira nosti harhajäljen ja sen jälkeen uudella lähetyksellä löytyi okeakin jälki. Ekan kepin olin jättänyt pikkukuusikkoon. Harmiksi Rin kiersi kuusikon ja jätti kepin sinne. Selkeesti tarvii tehdä puskatreenejä neitikoiralle. Toinen keppi oli nousevalla kaliolla. Sen paikallistaminen keski, mutta koira ilmaisi sen. Kolmannen olin piilottanut heinikkoon. Siitä koira ajoi päältä reagoimatta. Lopussa jälki siirtyi metsästä pellolle. Vikan kepin ilmaisussa ei ollut ongelmaa. Selvästi tässä vaiheessa ei keppien piilottelusta ei ole hyötyä vaan haittaa. Vaikeus ei lisää moivaatiota. Palkaksi kepeiltä koira sai purkista ruokaa ja sitten vielä pallon heittelyä. Pidetään ruoka+lelu-yhdistelmää vielä jonkin aikaa mukana ja katsotaan mitä se tekee keppi-ilmaisuille.

Sitten kaikille vielä tokoa. DOT pääsi Pipsan treeneihin, joissa keskityttiin Dotin käyttäytymiseen, sen syihin ja seuruksiin. Tarkoituksena on saada koirasta selkoa ja ymmärtää sitä. Kaikista tärkeintä on nyt vain keskittyä koiran ääntelyn syihin ja seurauksiin ja siihen miten sen saa olenaan ääntelemättä. Pitkä projekti, mutta eiköhän se ole sen arvoista. Treenit ei saa olla liian vaikeita muttei liian helppojakaan.

Claudian kanssa oltiin sovittu treffit Sirkuskentälle ja SARA pääsi treenimään siellä. Otettiin paikallaanolot ensin lyhyinä. Muuten koira oli hyvin, mutta makuun käskytyksissä se äänteli. Oppimatta entisistä olin ottanut koiran suoraan autosta riviin sitä purkamatta... Lisäksi Sara teki ruutua ja merkkiä lelulla, jäävien, kaukojen ja seuraamisen tekniikkaa sekä muutan onnistuneen tunnarin.

Sitten oli vielä Sirken koulutus, johon otin RINNAN näytille. Ensin tehtiin häiriötreenejä ryhmässä. Perusasennossa ja makuussa koira kesti muu häiriöt, mutta poiskäskyttäminen ahdisti sitä. Tehtiin treeniä myös uuden eeveeällän paikallaanoloja ajatellen. Koirat jätettiin maahan, josta käskytys istumaan ja sitten takaisin maahan yksitellen ja lopuksi vielä luoksetulo. Maasta istumisiin Rinna tarvitsi usein kaksi käkyä. Luoksetuloissa se reagoi liikkuriin joko tulemalla jo luokse tai vähintäänkin nykimällä. Vaatii siis treeniä.

Sitten katsastttiin seuraamista. Ensin alle koiran väsytystä palloa heittelemällä, sen jälkeen vielä mielen optimointia syöttelemällä koiraa maasta. Seuraamista sitten tylsästi ensin edestakaista suoraa eikä mitään mieltä nostattavaa koko seurun aikana. Tehdään seuruusta vähän tylsää. Lopuksi vielä Rinna teki pk-makuun häirikkökoiran tehdessä luoksetuloa, noutoa ja aksaa. Rinna ei nyt edes nykinyt lähteäkseen vaan se ennemminkin väisti nojaten toiseen suuntan. Hyvä mielentila.