Hiljaa hyvä tulee

Irene innostui SARAN kanssa kisaamisesta ja lauantaina pari kävi juoksemassa kolme starttia JAU:n kisoissa. Kotiintuomisina oli kaksi nollaa sijoituksilla 6./46. (etenemä 4,78 m/s) ja 9./42. (etenemä 4,73 m/s).  Aika hienoa, ettei heillä edelleenkään ole yhtään treeniä alla ja nollia on kolme neljästä kisaradasta. Mutta niinhän se menee, että lahjattomat treenaa :p
 

 

Mulla itsellä puuttuu se himo kisaamiseen agilityssä, joten hauskaa, että joku jaksaa kisata mun puolesta ;) Agin treenaaminen on kuitenkin minustakin kivaa ja nyt on taas saatu treenejä eteenpäin. Radalla minä häiritsen ohjaamieni koiren sujuvaa menoa. Olen ennenkin kuullut hokevani koko ajan koiran nimeä radalla ja näin häiritsen niiden menoa. Nyt pitkästä aikaa torstain treeneissä kokeiltiin äänetöntä ohjaamista ja se toi rauhaa koiran suoritukseen. Koiran meno oli varmempaa, kun sen ei tarvinnut koko ajan kääntyä minuun päin minun käskyttäessä vaan se pystyi keskittymään omaan suoritukseensa. Vaikeaa se mulle oli, mutta tätä kaivataan lisää.

Isompienkin aksoissa on tehty nyt enempi hyppytekniikkaa, mikä on hyvä! Torstaina tehtiin etäisyyden arviointia maksiokserilla. Sara suoriutui tehtävästä hyvin, paremmin kuin osasin olettaa. Kun sillä oli rauha keskittyä suoritukseensa, niin se osasi arvioida hyppynsä oikein valesiivekkeistäkin huolimatta.

Sunnuntaina oli toinen osa Senni Huotarin kuumakallejen koulutusta. Viime kerran jälkeen RINNA ei ole ehtinyt aksaesteitä nähdäkään, mutta tällä kertaa vaikeutettiin treeniä silti. Aloitettiin heti neljästä esteestä ennen purkkipalkka ja maksismissaan putkia ja hyppyesteitä oli kuusi. Tähän astihan esteet on etu- tai takaperin ketjuttamalla lisätty yhdestä esteestä alkaen. Tällä kertaa myös vaikeutta lisättiin lisäämällä mun vedättäviä ja koiran tiellä olevia ohjauksia (persjättöä, päällejuoksua, valssia). Kaiken kaikkiaan vain yksi rima tippui ja tämäkin korjaantui palautteella (=toiminta loppuu, koira maihin hetkeksi). Muuten 60-senttiset rimat pysyi ylhäällä. Välillä koiran hyppyratkaisut oli rumaa, mutta kunhan se oppii katsomaan vielä enempi rataa eikä minua, niin eiköhän tyylikin siistiydy.

Rinna sai vielä olla häiriönä toisille. Se teki haun haukkuilmaisua. Kantti sillä ei riitä kunnon ilmaisuihin vierailla ihmisillä ja nyt agitreenin jälkeen suoraan otettuna ei myöskään koiran kunto riittänyt ehjiin haukkusarjoihin. Haukku oli siis alkuun katkonaista, mutta parani toistoilla jonkin verran. Lisää siis vieraita ihmisiä ja rasitusta alle.