Romahdus

Räksy on palannut treeneihin haussa ja aksassa. RINNAN mielentilat oli jo pitkään menossa hyvää suuntaan, mutta nyt on tapahtunut romahdus sen suhteen. En toki usko, että eteneminen olisi voinutkaan olla pelkkää onnistumista, joten olihan tämä ihan odotettavissa oleva asia. Ennenkin on taantumia tullut, mutta nyt ekaa kertaa useammassa kuin yhdessä lajissa. Syy taitaa olla sama: liian nopea eteneminen ja suunnitelmallisuuden puute. Lisää siis pakkoruokintaa koiralle ja selkeämmät treenit. Näiden parissa jatketaan.

Noin muuten haun ilmaisut on nytkähtäneet eteenpäin treenaamisen myötä. Rinnallahan on ongelmana metsässä haukun katkominen. Se kuulostelee liikaa mun tulemista paikalle. Haukku paranee aina kun olen saapunut paikalle. Nyt tätä on työstetty kentällä siten, että olen joko tehnyt häiriöitä (kaatumisia, juoksenteluja, käsien läpsyttelyä tms.) tai sitten en tee mitään ja olen vain paikoillani enkä saavu lainkaan maalimiehelle. Rinna alkaa ehkä ymmärtämään, ettei tässä minulla ole mitään roolia vaan maalimiehelle haukkuminen on se mihin kannattaa keskittyä

Onneksi on toko ;) On ollut onnistumisia ja epäonnstumisia, jotka olen onnistunut treeneissä kääntämään onnistumisen suuntaa. Mikä tokossa on sitten erilaista?  Mulla on ollut enempi palikoita käytettävissä tokossa kuin muissa lajeissa. Agikentällä tehdään säännöllisesti myös tokoa ilman, että pakka hajoaa. Paikka itsessään nostaa koiraa jonkin verran, mutta koira pystyy kuitenkin toimimaan tokovireessäkin. Vire agikentillä voi kuitenkin muuttua helpommin huonoksi. Se näkyy etenkin uudempien asioiden opettelussa ja agiesteiden käytössä palkkana. Näissä kyen auttamaan koiraa muuttamaan virettään oikeammaksi. Rinna on oppinut olemaan enempi auki mun suhteen tokossa. Tokon parissa mulla on myös enempi tunne siitä, että tiedän mitä teen.

Tänään tokotreeneissä koettiin jälleen onnistuminen. Saavuin paikalle kiireessä ja myöhässä. Koira oli marinoitu tylsyydessä ja se pääsi vain käymään nopeasti pissalla ennen treenejä. Päätin ottaa tilanteen harjotuksena ja sain kuin sainkin tasoitettua oman mielentilan. Käytettiin tilannetta vielä enempi hyödyksi ja tehtiin liikkuroitu treeni. Liikkeet kuulin juuri ennen suoritusta ja ne oli luoksetulo, zeta, tunnari ja seuraaminen. Päätin varmuudeksi namittaa koiraa liikeväleissä ja namitinkin sitä ihan jatkumona. Itse liikkeet sujui tosi hyvin. Ääntä tuli seuraamisessa, mutta siihen puututtiin heti kääntämällä mielentilaa oikeaan luopumistreenillä. Seuraaminen on herkin liike Rinnan ääntelylle. Rinna osaa muuttaa mielentilan oikeaksi kädessä olevasta namista luopumisella. Seuraavaksi aletaan opettamaan samaa pelkän käden kanssa. Sitä on mahdollista käyttää kokeessakin. Lisäksi mun pitää kiinnittää entistä enemmän merkkauksen ja palkkauksen ajoitukseen. Liian helposti ne tapahtuu samaan aikaan.