Vähän vajaata

Sunnuntaina SARA kisasi rallya.

Mua jännitti ihan hirveesti, mutta silti pää pysyi kasassa ja olin tietoinen tekemisistäni. Saraa pidin autossa, kunnes pystyin keskittymään koiraankin. Sarppa oli koko ajan hyvällä mielellä. Miinuksia tuli kyltiltä 6 eriaikaisuudesta (-3). Käännös tehtiin kohti putken suuta ja varoin liikaa sitä. Kyltillä 11 Sara meinasi istahtaa kesken käännöksen. Tästä epätarkkuudesta miinusta (-1) sekä askel sivulle oli vino (-1) kyltillä 18. Siinä kaikki miinukset. Jopa radalla ollessa huomasin kaiken muun paitsi kyltin 11 melkein istumisen. Olen siis kehittynyt! Tulokseksi MES95 ja yksi kiinnitys lisää valioon. Yhtä uupuu siis.

DOTKIN on kisaillut aksaepiksiä. Torstaina käytiin huononmielenkisat ja tänään hyvänmielen. Torstaina epähuomiossa tyhjensin taskusta nampat ruokakuppiin ennen radalle menoa. Dotin mieli kilahti tästä ja radalla se räiski vaan menemään. Radan onnistuminen oli kepit, jotka onnistui kertaalleen. Ei kuitenkaan toiseen kertaan, kun Doo ei kestänyt keppi jälkeistä valssausta.

Tänään kisattiin gamblersia. Gambler-osuus ei nyt onnistunut, eikä se osanut hakea kepeillekään kovasta vauhdista, mutta juoksarit puomilla oli tosi hyvät! Josko vihdoin työ alkaisi tuottaa tulosta! Dot sijoittui toiseksi, sillä luokassa ei ollut kahta enempää osallistujaa :p

Siisti laji talvellakin!

Talviaikaan otettiin ilo irti jäljestämisestä. Jälkiä tehtIin lumeen auratuille parkkiksille sekä pelloille hankikannon aikaan. Lumessa näkyy kevyesti askeleet ja tätä käytettiin tarkkuuden treenaamisessa sekä harhojen kanssa. 

Tarkuutta ja ymmärrystä vahvistettiin naksuttelemalla koirille askeleen haistelua. DOT on pitkälti treenattu tarjonnan kautta opettelemalla se nytkin ymmärsi halutun käytöksen ja vastasi treeniin hyvin. Koiran työskentely oli ihanan keskittynyttä. Lumella koira on pysynyt hyvin jäljellä. Lumien sulaessa sulavesistä askeleen löytäminen oli vaikeampaa. Haju leviää veden mukana ja hyvällä tuurilla vielä piiloutuu vettä peittävän jään alle. Näissä ois selkeästi treenin paikka ensi vuodelle.

Dotilla on käytetty esineinä sekä namppaa sisältäviä että tyhjiä filmipurkkeja lumeen polkastuina tai pienen lumivallin taakse piilotettuina. Lisäksi esineinä on Dotillakin käytetty katkaistuja tulitikkuja. Esineilmaisuja on myös vahvistettu erikseen, muttei tarpeeksi. Dotin motivaatio esineitä kohden on kyllä kasvanut, vaikkakin se on saanut paljon palkkaa jäljestäkin. Ehkä Dotin suhteen taas avainasemassa on ollut erilainen palkkaus, namppa valmiina askeleella vs. palkkaus tyhjän askeleen haistelusta. Kaiken kaikkiaan Dotin treeneissä on näkynyt sellainen mukavan rauhallinen jäljen työstäminen. 

Video on kuvattu Dotin ekalla lumijäljen naksuttelukerralla.

RINNAN kanssa naksuttelu ei alkuun lähtenyt liikkeelle niin helposti. Se oli alkuun yhtä ongelmallista kuin edelliselläkin kerran pari vuotta sitten jälkeä näin treenatessa. Se tarjosi askeleen haistamisen sijaan temppuja, maahanmenoa, kylkimakuuta, peruuttamista jne. Jäljestyskäskyllä se paineli vauhdilla menemään ja reippaasti kulmista yli. Jokin tasapaino tähän oli löydettävä ja onneksi se löytyi. Laitettiin minut liinan toiseen päähän ja Inka merkkaamaan ja palkkaamaan koiran menoa. Näin Rinna keskittyi oikeaan tehtävään ja itsekin koiran päästyä rytmiin pysyin siirtymään palkkaustehtäviin koiran rinnalle. 

Jäjestämisen lisäksi on mietityttänyt taukokäytöksen opettaminen. Rinna hyötyisi hurjasti taukokäyttäytymisestä, jossa se laskee virettään. Matalammassa vireessä Rin pystyy työskentelemään tarkemmin. Se ei vain juokse jälkeä vaan seuraa jälkeä pitkin. Matalammassa vireessä myöskään jäljen vaihtaminen Rinnan kohdalla ei ole niin suuri riski. Alkuun koiralta voisi aina kierrosten noustessa vaatia taukokäytöstä, josta koiran voi vapauttaa jälleen hommiin kierrosten laskettua maltillisemmiksi. Tällä hetkellä Rinnalla on taukoasema valmiina ja sitä käytetään kyllä, mutta sellainen automaattisempi vireen lasku koiralta puuttuu vielä.

Jäljen sotkija.

No talvi oli ja meni. Lumien sulettua jäljen lisäksi on nyt treenattu esineitä sekä korkattu sekä viesti- että hakutreenit tauon jälkeen. Hakutreeneistä Rinna piti parin kuukauden tauon sterkkauksen takia. Palatessa treeneihin ei taukoa huomannut. Ne asiat, mitkä oli treenattavia asioita on edelleenkin vaan treenattava :p Etenkin tyhjien etenemisissä on työstettävää. Koira helposti ei uppoa riittävän syvälle eikä etene aluetta eteenpäin. Rimpan asenne treeneissä on ollut hyvä. Se ei ole keitellyt. Toivottavasti nyt alkukaudesta ei eletä vaan kuherryskuukautta vaan oikeasti on edistytty mielentilojen kanssa!

En edes muista, miten kauan on edellisistä viestitreeneistä ja nyt on jo kahdesti koiria juoksutettu! Maksimimitta A-D välillä on ollut n. 600 m. Aiemmin Rinnalla on ollut välillä haluttomuutta lähteä juoksuun. Nyt ei ole tätä vielä näkynyt. En tiedä mistä se on johtunut, mutta tätä on työstetty lähinnä motivaation kannalta. Rinna on lähtenyt toisten koirien perässä ja palkkausta on muutettu. Jos koira ei ole lähtenyt matkaan, niin sitä ei ole siihen pakotettu. Myöskin koiran varastaessa matkaan, se saa mennä. Rimpalle ei nyt haluta yhtään epävarmuutta lähtöön ja varastelut pyritään minimoimaan muuten (vaikkapa pitämällä koira kiinni).

DOTKIN on juossut viestitreeneissä. Se on juossut jopa 400 metriä mun luokse toisen koiran perässä. Aika hyvin koiralta, joka ei harrasta viestiä :p Dot on muutenkin nyt leikkinyt isompaa koiraa kuin onkaan. Ihan vitsinä kokeitiin, kuinka korkealle Dot hyppää ja kyllä se metrisen ylittää.

Dot-kulta

DOTILLA on ollut nyt useamman viikon rähjäämättömyys. Se ei rähjää treeneissä eikä arjessa. En tiedä, mikä muu olisi muuttunut kuin Rinnan sterkkaus. Rinnassa tosin ei huomaa mitään muutoksia entiseen, mutta hauskaa, jos Rinnan sterkkaus vaikuttaa näin positiivisesti Dotsiin :p Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Dot on tehnyt nyt eniten aksaa. Sen kanssa on kiva treenata. Se menee rehellisesti sinne minne ohjataan ja tekee sitä, mitä on vahvistettukin. Ihan vaan peilistä näkee syyn, jos menee pieleen :p 

Tällä hetkellä ratatreeni on kivaa ja vähemmän tulee tehtyä tekniikkaa. Tekniikkaa vaatisi kuitenkin kontakti- ja keppiosaaminen. Dot ei osaa vielä hakeutua oikealla nopeudella kepeille eikä se osaa pujotella itsenäisesti. Kontaktien ideaa Doo ei ole vieläkään ymmärrä täysin varmasti. Aalla tilanne on huonoin. Nyt ideaa on vahvistettu matolla, mutta treeniä tarvitaan lisää. Helposti kepeille ja kontaktille treenaa vain sitä yhtä estettä, mutta Dot saisi varmuutta ja rentoutta lisää, mikäli sillä olisi selkeämpi tieto jatkosta. Lisäksi jatko esteiden kanssa tilanne olisi enemmän radanomainen. Tarttis treenata enempi kaikkea :p

Rinnan tilannepäivitys

RINNAN leikkauksesta on nyt 5 viikkoa. Se on saanut lenkkeillä jo normaalisti. Treenaamaankin se on nyt alkanut. Eilen Rin kävi ekan kerran fyssaroitavana leikkauksen jälkeen. Kaikki oli kutakuinkin normaalia. Sulavat tikit (etenkin solmukohta) tuntuu vielä hyvin ihon alla. Niillähän saattaa mennä pari kuukautta sulaessa. Niin kauan kun tikit vielä tuntuu, niin koira saisi pysyä vielä tasamaalajeissa. Eli se saa mennä ja tulla miten haluaa, mutta hyppytreenit pk-esteitä varten jätetään vielä odottamaan.

Go Dot!

DOTIN elämä on ollut hyvin onnistunutta viime aikoina. Torstain aksatreeneissä saatiin heti treeni sujumaan niin hyvin, että lopetettiin treenit jo alkuunsa. En halunnut pilata enää hyvää mieltä :p 

Perjantain tokoissa jatkettiin samalla onnistumisen teemalla, kun Dot ei taaskaan rähjännyt yhdellekään koiralle! Pystyn jättämään Dotia myös olemaan käskyn alla ja keskittymään ihan muuhun kuin koiraani. Se nimittäin makaa rennosti käskyn alla eikä hauku ja rähjää. Varsinainen treenikin sujui hyvin. Doo erotteli hyvin jääviä.

Sunnuntaina käytiin Hurtalla juoksemassa kisahyppäri. Mulla jäi kumpparit jalkaan, muttei se menoa haitannut. Doo juoksi voittonollan! Jännitti taas ihan törkeesti, mutta jännitystä pystyin purkamaan kumppareihin :p Radalla en huomannut enää jännitystä enkä kumppareita. Dotsin kuuliaisuus pelasti lopun. Dot käyttäytyi myös kisapaikalla pääosin hyvin. Palkkasin paljon sitä käskyn alla olemisesta tai mun tuijottamisesta. On se vaan aika kullannuppu niin halutessaan!

En mokannut!

Lauantaina oli ohjelmassa tuplarallyt SARAN kanssa belggariyhdistyksen kisoissa Riihimäellä. En mokaillut kummallakaan radalla!

Ekalla radalla oli hyvä flow. Olin tietoinen tekemisistäni ja osasin olla hetkessä. Harmiksi se ei nyt riittänyt vaan reiluja pistemenetyksiä tehtiin silti. Ei tyypillisiä virheitä, muttei yllättäviäkään. Eteentuloissa Sara tuli varmaan liian tiiviisti (-1). Juoksuspiraalissa oikealla Sarppa vaihtoikin puolta. Uusittiin siis tämä (-3). Kymppi meni vielä koiran pudotettua ekan hypyn riman. Hypyn kanssa on tarkkaa, milloin annan hyppykäskyn. Sara kun seuraa niin pitkään, kun seuruusta, eikä liian pitkälle seuruutettuna se saa aikaa valmistautua hyppyyn. Pisteitä jäi tältä radalta 86 jäljelle.
 

Toiselle radalle mennessä alkoi väsy painamaan enkä radalta tultua muistanut enää mitä radalla oli tapahtunut. Ei yhtään tiennyt oliko tullut tehtyä ziljoona virhettä vaiko ei yhtään. Radalla oli tehty vain kolme yksittäistä virhepistettä. Kyltin 2 tulppaani oli eriaikaisesti suoritettu (-1), molempien kääntyessä oikeaan kyltillä 7 Saran käännös vähän valahti (-1) ja käännös oikeaan istuen kyltillä 9 oli epätarkasti suoritettu koiran oltua keskittynyt johonkin muuhun (-1). Tuloksena 97 p. luokkavoitolla ja ensimmäisellä valiokiinnityksellä!

Koularimarsun kanssa posekuva.

Itse itseäni kiitin.

Balli

Olin muutama viikko sitten kuuntelijana Valentina Ballin seminaarissa. Koulutuksessa oli esimerkkikoirakoitakin, mutta paljon käytiin hänen periaatteitaan ja liikkeiden kouluttamisen vaiheita ihan keskustelemalla läpi. Hän myös näytti asioita omalla koirallaan. Sen ja seminaarin kymmenisen demokoirakon avulla konkretisoitui opit hyvin.

Valentinan ideaalikoira on intensiivinen. Siihen päästään luomalla treeniin jännitteitä (esim. "än-yy-tee-nyt" - leikki). Jännitteen kasvattaminen ja siitä vapauttaminen tuo koiralle intensiivisyyytä ja vauhtia tekemiseen. Nopeus tulee oikean asenteen kautta. Ei voi vaatia nopeutta ilman oikeaa asennetta. Koiralta pitää myös vaatia aina vain parempaa suoritusta. Kun pyydetään enemmän, koira myös antaa enemmän. Esimerkkinä oli pentu, joka teki kosketusalustaa. Ei riittänyt, että koira koski alustaan vaan koiralta vaadittiin intensiivisempää suoritusta. Koiran koskiessa alustaan siltä pyydettiin parempaa kosketusta. Pennun turhautuessa se painoi koko etupäänsä voimalla alustaan, jolloin suoritus oli tarpeeksi hyvä. Kun vaaditaan enemmän, myös palkankin tulee olla runsaampi.

Koulutuksessa korostui myös sosiaalinen palkkaus. Koiran tulee olla tyytyväinen kun ohjaajakin on tyytyväinen. Koira ei saa ajatella palkkaa, vaan tehtävän tulee olla tärkeämpi. Sen tulee olla täysin keskittynyt tehtäväänsä. Tehtävä on vakavasti otettava työ. Ei leikki, mutta hauska työ. Välineet on työkaluja, ei leluja. Lupa tehdä on palkka. Kisassa vaikea palkata koiraa suoraan tekemisestä, sillä suorituksen jälkeen on tuomarin kättelyä, keskustelua tms. eikä kehän jälkeen annettu palkka enää linkity tekemiseen. Sen takia sosiaalinen palkkaus kehässä! Koiran tulee ajatella tekemistä eikä kehän ulkopuolella olevaa palkkaa.

Alkuopetuksessa Valentina käyttää paljon koiran omaa oivaltamista. Treeni suunnitellaan siten, ettei väärää käyttäytymistä pääse syntymään. Koiran annetaan oivaltaa, siltä ihan vaaditaan oivaltamista eikä lähdetä heti auttamaan. Koiralla tulee olla ongelmanratkaisukykyä. Tätä kautta mennään tekniikka edellä, vauhti tulee usein itsestään mukaan.

Valentina kertoo myös koiralle, mikäli se tekee väärin. Hänellä on käytössä eri kieltosanoja eri voimakkuuksilla ja hän käyttää niitä virheestä riippuen. Hän käyttää kieltoa myös koiran hoksatessa itse asiaa. Kiellolla kerrotaan, ettei toiminto ollut kannattava ja se kehottaa koiraa yrittämään jotain muuta toimintoa. Näin sammutetaan väärä käytös alkuunsa.

Uuden koiran kanssa kannattaa kokeilla erilaisia keinoja oppiakseen millainen koira on kyseessä. Pennun kanssa Valentina lähtee liikkeelle sellaisista asioista, missä pennulta ei vaadita liikoja itsehillintää. Esimerkiksi pelkkä kapulan siisti pitäminen voi olla liikaa tai kaukokäskyjen tekeminen. Noudon alkeet hän opettaa oivaltamisen kautta. Koiraa palkataan ensin pelkästä kosketuksesta ja käsikosketuksen avulla hoidetaan jatko. Alussa ohjaaja pitää kapulaa käsissään. Arvokasta kapulaa ei anneta koiralle ja näin estetään väärää käyttäytymistä. Koira ei saa pureskella tai varastaa kapulaa.

Luoksetulon pysäytyksissä koirat ei ajattele pysähtystä vaan niillä on ajatus taakse. Hän opettaa pysähtyminen peruuttamisen kautta. Pelkkä peruuttaminen ei riitä, vaan sen tulee olla voimakasta peruuttamista. Sen hän opettaa koiralle maassa olevan riman avulla. Ensin opetetaan koira peruutamman riman yli lähellä ohjaajaa, sitten ohjaajan ja koiran etäisyyttä sekä vauhtia vähitellen kasvatetaan. Peruutuskäsky tulee koiran juuri ylitettyäsken riman. Koiralla on siis alussa selkeä päämäärä minne päätyä eikä vain epämääräinen taaksepäin meno, jolloin saadaan voimakas suoritus. Alun peruuttamisesta hän opettaa siten, ettei liikkeeseen liity painostusta (esim. ohjaajan liikkuminen, nojaaminen koiraan päin), joka aiheuttaa helposti ääntämistä. Hän aloittaa peruuttamisesta opettamisen houkuttelemaan käsissä olevalla ruoalla koiraa. Sitten äkkiä siirretään kädet selän taakse samalla hieman taakse nojaten (ei painostusta). Usein koira hämmentyn tästä niin, että ottaa askeleen taakse. Tämä merkataan ja palkataan koira heittämällä ruokapalkka koiran taakse. Heittopalkka on tarpeeksi iso, että koira huomaa sen heti ja treeni jatkuu intensiivisenä. Sitä energiaa ja voimaa, mitä koira käyttää pysähtymiseen, tulee ylläpitää. Ei olla aina tyytyväisiä vaan, vaikka suoritus olisikin hyvä. Pidetään koira varpaillaan, että se tekee aina parhaansa. Vaaditaan koiraa peruuttamaan kunnolla.. 

Jäävien opettamisessa on tärkeää, että koira ymmärtää asennon, mutta se ei vielä riitä. Seuruusta jäävää tehdessä sen tulee osata asennon otto ohjaajan selän takana. Sen tulee osata ottaa asento terävästi ohaavan kulkiessa poispäin koirasta. Valentina haluaa koiran osaavan ensin asennon vaihdot ohjaajan selän takana, sitten ohjaajan liikkuessa poispäin. Jäävissä koira ei saa myöskään olla liian seurausmoodissa vaan tasapaino pitäisi olla pysähtymisten ja seuraamisen välillä.

Ruudun Valentina opettaa puolet pienemmällä ruudulla. Hän palkkaa koiraa ensin koiran mielenkiinnosta takalaitaan. Takareunalle tehdään merkitys, jotta koira juoksisi vauhdilla loppuun asti. Alkuopetuksessa hän saattaa käyttää reunallista ruutua, jolloin takareuna on konkreettisesti kohde. Myöhemmin hän saattaa käyttää esim. kosketusalustaa pitääkseen kriteerit, kun ohjaaja on  liian kaukana nähdäkseen kunnolla. Koira ei saa koskaan tulla palkkaa vastaan vaan koira palkka tulee ruutuun. Jos koira tulee ohjaajaa vastaan, ohjaaja passivoituu ja lähtee tuomaan palkkaa vasta kun koira on jälleen ruudussa. Ympyrään juoksun hän opettaa kosketusalistalla.  Kosketusalustalla on reilusti kauempana kuin ympyrä, jottei koira koskaan ala hidastelemaan liian aikaisin. Kosketusalusta on usein kentän reunalla. Hän palkkaa heittämällä ruokaa eri suuntiin alustaan nähden ohjaajan pysyessä aina suoraan kohti alustaa. Näin koira oppii korjaukset samalla.

Oli mielenkiinoinen semppa. Harmiksi omien muistiinpanojen ajatukset haalistuu nopeasti, joten jo nyt osa muistiinpanoista jäi itsellekin hämäräksi :p