Sosiaalisen palkkauksen seminaari

Olin kuuntelijana Mirja Leinikan sosiaalisen palkkauksen seminaarissa pari viikkoa takaperin. Opit perustuivat Ken Raminezin oppeihin. Sosiaalinen palkka on verrattavissa rahaan. Se on konkreettinen esimerkki abstraktista asiasta. Rahan arvo opitaan eikä sitä luonnostaan arvosteta. Rahalla saa ostettua sitä mitä oikeasti haluaa ja siten rahaa arvostetaan. Mikäli rahalla ei saakaan mitään, niin sen arvo laskee. Sama sosiaalisen palkan kanssa. Se opetettavissa oleva asia, mutta sitä pitää myös ylläpitää. Sosiaalinen palkkaus ilman konkreettista palkkaa laskee sosiaalisen palkan arvoa. Sosiaalinen palkka on siis koulutettava vahviste, jota on ylläpidettävä. Tässä ihmisen on nähtävä vaivaa :p

Sosiaalisen palkan lisäksi luennolla puhuttiin myös palkasta yleensäkin. Mikä on koiran mielestä palkka? Palkkoja on namien ja lelujen lisäksi kaikki toiminnot, joita koira haluaa tehdä. Leikin suhteen pitää miettiä, mikä on se leikin osa, josta koira tykkää vai tykkääkö se kaikista leikin vaiheista? Onko leikkiminen sosiaalinen tapahtuma koiralle vai onko lelu pelkkä palkka sille? Joka tapauksessa leikkiminen ihmisen kanssa on aina opittu vahviste.

Puhuttiin myös palkkaan liittyvistä odotuksista, pettymyksistä ja turhaumista. Jos koira tottuu saamaan aina tiettyä palkkaa samassa tilanteessa, se tokikin odottaa jo sitä palkkaa ja syntyy ennakko-odotus. Jos odetettua palkkaa ei tule, tulee turhaumaa (kiihtyminen, passivoituminen). Koira kannattaisikin aina opettaa vaihtelevaan palkkaa eikä kaavoittua palkkauksenkaan suhteen. Seminaarissa käytiin läpi tehtäviä (esim. istu tai ruutu), josta koira sai joka toistolla eri palkan (nami, lelu, sosiaalinen palkka, toiminta). Tämä auttaa koiraa toimimaan paremmin myös sosiaalisen palkan kanssa. Palkojen vaihteleminen auttaa koiraa myös palkattomissa seteissä.

Sosiaalinen palkkaaminen on henkilökohtaista. Sama sosiaalinen palkka toisen ihmisen tekemänä ei välttämättä palkitse koiraa. Sosiaalisen palkan kouluttaminen ja käyttö vaatii ohjaajan ja koiran välistä hyvää suhdetta. 

Sosiaalisen palkan opettaminen kannattaa tehdä ruoalla. Se on primääripalkka, jota koira haluaa luonnostaan. Sosiaalisen palkan palkka tulee olla primäärinen. Sosiaalisen palkan ei itsessään tarvitse olla koiraa innostava. Sen tulee olla sellainen signaali, jota ei tavallisesti koiran kanssa viljele (esim. peukun näyttö). Sosiaalinen palkka on hyvä olla jokin ele ja sana. Eleitä koirat lukevat paremmin.

Sosiaalisen palkan opettamiseen koiralle menee 3-6 kk. Se sisältää kolme eri vaihetta. Sosiaalisen palkan ottaminen ohjelmistoon mukaan ilman opettamista voi aiheuttaa koiralle negatiivisia tunteita sosiaalista palkkaa kohtaan. Myös turha kiirehtiminen sosiaalisen palkan käytössä on yleinen virhe. Sitä ei saisi käyttää ennen kuin koira on oppinut kunnolla uuden vahvisteen.

Ensimmäiseksi sosiaalinen palkka opetetaan kuin naksu. Eli sosiaalista palkkaa seuraa aina namipalkka. Eteenpäin siirrytään, kunhan koira yhdistä sosiaalisen palkan ja namin. Seuraavassa vaiheessa sosiaalista palkkaa ryhdytään esittelemään koiralle osana treeniä. Alkuvaiheessa sosiaalisen palkkauksen kanssa tehtävät temput kannattaa pitää helppoina. Ei niinkään koiraa varten, vaan ihmisen oppimisprosessin takia. Tähän vaiheeseen kannattaa käyttää aikaa ja samalla toki edelleen vahvistaa pelkkää sosiaalista palkkaa ensimmäisen vaiheen tavoin.

Seuraavassa vaiheessa sosiaalista palkkaa ei seuraakaan aina nami, vaan välillä sosiaalista palkkaa seuraa uusi tehtävä, josta palkataan koira. Näin sosiaalista palkasta tehdään sen konkreettisen palkan korvike. Tähänkin vaiheeseen kannattaa panostaa ja edelleen ylläpitää edellisiäkin vaiheita. Vähitellen sosiaalista palkkausta aletaan lisätä ja tehtäviä vaikeutetaan. Ylläpidettäessä sosiaalisen palkan arvoa sitä tulee käyttää monipuolisesti ja sitä tulee vahvistaa jatkuvasti.Turhauman tarkkailu treeneissä auttaa ymmärtämään sopivan treenin tahdin. Liian nopeasti edetessä koira turhautuu. Maltti on siis valttia.

Dot on ainoa koiristani, jolle on opetettu kunnolla sosiaalinen palkka eikä sitäkään ole kunnolla ylläpidetty. Esimerkiksi Rinna haluaa sosiaalisen palkan sijaan konkreettista palkkaa. Sen kanssa on vain otettu sosiaalinen palkka käyttöön ilman sosiaalisen palkan opettamista. Se ei ilostu sosiaalisesta palkasta, vaan sosiaalinen palkka on sille vain hidaste saada oikeaa palkkaa.

Puolituhmaa vai puolikilttiä? Tasoa vasten ei saa nousta, mutta leipä on lautasella koskematta :p

Ärsytystä

DOT kävi juoksemassa sunnuntaina kaksi starttia agilityä LÄGI:n kisoissa. Salme Mujunen oli tehnyt hyvin suoraviivaiset ykkösten radat ilman puomia. Ekalla radalla Dot tuli liian lujaa kepeille eikä osannut tehdä niitä oikein. Ei toisellakaan kerralla, mutta kolmannella sitten. Ekalta radalta 10 siis. Toinen rata oli sama rata toiseen suuntaan. Nyt meno oli mukavaa, mutta yksi rima tippui :( Vitosella siis maaliin. Jäi niin ärsyttämään! Vikan nollan puute ärsyttää, mutta toisaalta ei se osaaminen maagisesti muutu seuraavaan luokkaan noustessa. Se mitä ei osata nyt, ei onnistu silloinkaan. Eli ei auta kuin treenata.

Ehkä paniikkia

Edelleen RINNAN tokotreenit on édenneet huonosti ilman selkeää suunnitelmaa. Tuntuu, että kaikissa liikkeissä olisi treenattavaa ja liikkeiden väleissäkin. Siihen treenien suunnitelmallisuuteen ja toteutukseen auttaisi varmasti myös se, että alkaisi taas kirjottaa treenejä tarkemmin ylös. Se, mitä nyt viikkoa ennen koetta on tapahtunut, on ohjaajan motivaation nousu! Se ei ehkä riitä seuraavaan kokeeseen, mutta ehkä siitä eteenpäin. Ihanaa viilata pilkkua!

Paikallaanoloissa Rinnalla oli jostain syystä ahdistuskausi. Se tartti maahanmenoon useamman käskyn ja esitti rauhottavia elkeitä. Erotin makuulle menon paikallaan oloista ja treenattin nopeita maahanmenoja erikseen ja paikallaanolo riviä erikseen. Ahdistuneisuus hävisi näin. Seuraaminen on ollut aivan liian vähällä treenillä. Samoin jäävät. Nämä on helppoja treenattavia, mutta jotenkin vaan ne on jääneet kaiken muun varjoon. Hätäratkaisuna toki koetta ennen kannattaa vaan keskittyä korkeamman kertoimen liikkeisiin :p

Luoksetulon pysäytykset on toimineet joko takapalkan kanssa tai juoksupalkan kanssa. Juoksupalkassa vapautan koiran stopista juoksemaan taaksepäin ja itse juoksen palkkaamaan sen sinne. Tän Rinna osti tosi hyväksi palkkaustavaksi. Juoksutus kahden ihmisen välillä koiran saadessa palkkaa kummastakin päästä joko pysäytyksestä taaksepäin tai läpijuoksusta edestäpäin ei ole enää ollut toimiva. Aiemmin tämä toimi hyvin, mutta nyt hyviä toistoja ei tule niin paljoa.

Ohjattua noutoa pitäisi treenata paljon. Merkille pitäisi saada enemmän arvoja ja kapuloille vähemmän. Ruudussa ympyrän korjaukset on hyvin suurpiirteiset. Sellaiset tarkemmat on treenaamatta. Rinna ei myöskään aina luovu ruudusta tarpeeksi vaan yrittää ympyrään korjauksesta jo juosta ruutuun. Ruudun oikea paikka on nyt kärsinyt. Pitäisi ottaa kuurina oikean paikan hakua kosketusalustan kanssa. Kiertonouto on nyt niillä kantamilla, että se juuri ja juuri onnistuu, kunhan pidättää hengitystä :p Pienikin häiriö ja liike hajoaa.

Kaukoissa päästiin eteenpäin, kun tajusin, miten hyvin Rinna luopuu palkasta edessä. Ihan koematkaan ei ole vielä etäisyyttä saatu, mutta toivoa on. Rinnakin on hyvin tarkka opetuksessa, minkälaisesta palkkauksesta palkkautuu. Pelkkä namin suuhun tuonti ei palkitse koiraa riittävästi, vaan Rinna palkkaantuu toiminnasta. Luopumisen jälkeen se saa rynnätä hakemaan palkan multa edestä. Kaukojen onnistuminen on kiinni sekin koiran mielentilasta, kuten myös tunnarissa. Näissä ehkä herkimmin.

Treenattavaa:

Paikallaanoloissa
- ripeä istumisesta maahanmeno
- rauhallinen odottaminen ennen luoksetuloa

Seuraamisessa
- mielentila
- oikea paikka, edistäminen pois
- peruutus suoremnaksi

Zetassa
- mielentila, keskittyminen
- asentojen tekniikka

Luoksetulossa
- rauhallinen odottaminen
- terävät pysäytykset

Ruudussa
- eteenmeno riittävän pitkäksi 
- ympyrän korjaukset
- ruudun paikka
- haukahdus pois ruutuunmenossa
- ruudussa odottaminen

Ohjattussa noudossa
- merkille arvoa
- merkiltä kapuloille lähtiessä haukahdus pois
- suunnan korjaukset

Kiertonoudossa
- kapuloihin kiinni jääminen pois

Tunnarissa
- rauhallinen odottaminen

Kaukoissa
- mielentila
- tekniikka

Liikeväleissä
- koira aktiivisemmaksi

Viime treeneissä tehtiin ohjattua noutoa puomin alta. Rinnalla ei ollut sen isompia ongelmia tehdä ohjattua näin, se yritti yhtä sujuvasti ohittaa merkille menon kuin muulloinkin :p Sen sijaan toisesta suunnasta tehtynä vaikeuksia aiheutti ruutu. Rinna oli tehnyt aiemmin treenissä ruutua ja fiksoitui siihen. Kapuloiden viennistä huolimatta se juoksi ruutuun lähettäessä merkille.  

Talvikivaa

Talviharrastuksena ollaan tehty taas jälkiä lumelle. Talven eka jälki hankikannolla oli yhtä räpellystä. Otettiin toki  videolle ja tässä sensuroimattomana :D

Dotin kanssa vielä joten kuten pärjäsin...

 Mutta Rinnan kanssa en :p

Vaihdettiin Inka töihin ja rytmi oli parempi. 

Seuraavalla kerralla ei ollut hangella kantoa, mutta kovin syvällekään ei askeleet uponnut. Häiriöjälkiä oli nyt enempi. Nyt osasin paremmin!

Rinnankin kanssa meni helpommin.  

Aivohikiä

RINNA on treenaillut esimerkiksi ohjattua noutoa ja lisää saa treenata. Rinnalla hajoaa pakka usein tässä liikkeessä. Viime treeneissä tehtiin kuuntelua. Koiraa vähän hetsattiin kapuloille ja silti piti tehdä merkkiä. Videoilla treenin kehitys.

Lisäksi saisi enemmän treenata eri kohteille toisia toimintoja. Rinnalla on nimittäin taas noussut korkeat odotukset tokon rekvisiitoista. 

DOT on tehnyt myös kuunteluja. Nyt tehtiin noudosta jatkoja kiertoon. Tässä huomasi, ettei noudon jälkeen ole treeneissä hirveästi variaatioita ollut. Kapulan kanssa Doo on joutunut kyllä tekemään erilaisia asioita, mutta suoraan noudosta kapulaa luovuttamatta harvemmin. Nyt tämä näkyi kapulan pyörittelynä ja ääntelynä, kun käännyinkin kohti kierrettävää kartiota. Meinasi koiralla mennä pasmat sekaisin!

  
Dot on treenannut myös ruutua. Vähemmän on tehty vielä paikan korjauksia. Nyt kokeilin ja jonkinlainen käsitys Doolla ehkä on ruudun paikasta. Tosin koiran korjaaminen taisi vähän saada koiralle sijaistoimintaa aikaiseksi (haistelu), mutta ehkä se siitä, kun otetaan nämäkin enempi ohjelmistoon.       

Hyppytekniikkaa

Kuun alussa oltiin pitkästä aikaa DOTIN kanssa Vappu Alatalon silmäiltävänä hyppytekniikassa. Lauantai alkoi luennolla. Olen useammalla hyppytekniikkaa käsittelevällä luennolla ollut, mutta silti kannatti mennä taas. Näihinkin asioihin tulee uusia näkökulmia. Asioita kannattaa treenata vähillä toistoilla, enemmänkin saman asian treenaamista kannattaa varioida eri harjoitteita. Koirat kaavottuu helposti eivätkä sitten osaa soveltaa.

Hyppytekniikkaa on treenattu harvoin, mutta hartaasti. En edes muista, milloin viimeksi on tekniikkaa tehty, mutta hyvin oli muistissa ongelmakohdat. Lauantain ehdittiin luennon lisäksi tekemään perussarjaa sekä set pointia. Dotin ongelmana on takaosan voimantuotto. Jos sen ei ole pakko käyttää takaosaansa voimantuotossa, niin se ei sitä käytä. Takaosaa pitäisi aktivoida, jotta sen käytöstä tulisi koiralle normaalia. Nyt koira joutuu ajattelemaan ja se väsyy helpommin. Tämä näkyi esimerkiksi set pointissa noustessa 40 senttiin. Oikeanlaisilla harjotteilla Dot aktivoi takaosansa. Set pointia Dot voisi tehdä usein omilla mitoillaan (medinä, alkuun korkein rima korkeintaan 40 cm tai tiiviimmällä I 3ft II, jolloin takarima 30cm). Myös perussarja toimii aktivointina, etenkin, kun esteitä lisätään viidestä yhdeksään.

Seuraavana päivänä päästiin taipumisharjoitteisiin. Dotin voimattomuus näkyi taipumisharjotteessa, jossa koira joutui ottamaan välilaukan toiseen väliin eikä kyennyt tekemään väliä kerta-askeleella. Paremmin koiraa provosoi perustaipumisharjoite, johon tultiin vauhdilla. Laskeutumistreeni sekä kasvava sarja oli myös hyvin toimivia.

Tökkii

En saa oikein otetta RINNAN tokotreeniin, joten mikäs se parempi suunnitelma kuin ilmottaa koira kokeeseen ja hakea vikalistaa sieltä. Ilman treenaamista ei kuitenkaan olla oltu, vaan tokoa tehdään, mutta sellainen kunnon tatsi asiaan puuttuu. Rinnan kanssa joutuu menemään paljon mielentila edellä. Se osaa tehdä teknisesti kauniitakin muuveja, muttei mielentila anna usein periksi toteuttaa niitä. Sen kanssa joutuu hakemaan tasapainoa mielentilan ja piiperryksen väliltä.

Lauantaina tehtiin koemaista settiä. Liikkeinä tehtiin ohjattu nouto, ruutu, kiertonouto, tunnari, kaukot ja zeta. Rinnan mieli oli Rinnaksi ihan kiva. Palkkailin lähinnä liikevälejä, joihin on panostettu viime aikoina aivan liian vähän. Välillä tuntuu, että treeneissä edetään, mutta kyllähän tuokin video todistaa sen, että aika paikoillaan poljetaan. 

Videolla (kallellaan) on yksilöliikkeet. Ohjatussa noudossa näkyy edelleen kapuloiden arvottaminen koiran mielessä liikaa. Vaikka merkkiä on vahvistettu, se ei vieläkään ole tarpeeksi vahvana koiran mielessä liikkurin vietyä kapulat. Plussaa on kuitenkin, että koira oli ohjailtavissa. Se ei osaa kovin hyvin hakeutua vielä takasin merkille mentyään merkin yli lähemmäs kapuloita. Pelkkää merkkiä tehdessä se osaa mennä merkille toiseltakin puolelta, mutta kapuloiden kanssa se on vaikeaa. Sekä ohjatussa noudossa että ruudussa edelleen Rin helposti haukahtaa lähtiessään. Perusasennosta tapahtuvassa lähdössä lähtöhaukahdus on aika hyvin saatu jo kitkettyä pois (vinkaisee kylläkin), mutta noissa vähempiarvoisisista välietapeista (merkiltä kapuloille, ympyrästä ruutuun) lähtiessä haukahdus pääsee usein. Rinna on rauhottunut hyvin ruudussa. Se ei enää ole levoton, vaan pystyy olemaan ruudussa myös seisten keskittyen paikoillaan olemiseen. Kiertonoudossa Rinna ei enää jää vain yhteen kapulaan kiinni kierron jälkeen, vaan vilkuilee tasapuolisesti molempia. Se useinmiten myös kuuntelee suunnan ja lähtee oikealle kapulalle. Rinna edelleen kaavoittuu helposti ja välillä sillä on vaikeaa kuunnella ja toteuttaa käskyjä, jotka ei kaavaan kuulu, vaikka yritänkin niitä paljon viljellä mukaan.

Tunnari menee helposti monesta kohtaa pieleen väärän mielentilan takia. Pyrin edelleen rauhoittamaan koiraa syöttelemällä sitä liikkurin viedessä kapuloita, joka on Rinnalle mieltä nostattava tapahtuma. Kierrokset johtaa hätäilyyn kapuloilla ja viimeinen silaus on kapulan pudotus luovutuksessa. Kapulan pudotus on ihan rutiinia liian kovissa kierroksissa eikä se taida johtua niinkään huonosta otteesta. Rinna kyllä nostaa kapulan uudestaan ilman käskyä. Se myöskin lopettaa kapuloiden pureskelun lyhyeen, kunhan on itse vain ihan passiivinen. Positiivista on se, että harvemmin Rinna tuo väärää kapulaa. Kaukot on ihan rehellistä osaamattomuutta vielä huonot. Niihin ei oikeastaan koiran vire vaikuta, se ei vaan yksinkertaisesti osaa tehdä vaihtoja vielä ilman erillisiä virittelyitä. Zetassa Rinnan mielentila on ollut hyvin vääränlainen. Nykyisin koira pystyy jo seuraamaan paremmin, mutta edelleenkään koira ei ole rento. Se edistää ja on jännittynyt. Se ei kuitenkaan ole enää niin omassa kuplassaan kuin joskus oli. Tähän on auttanut se yllätyksellisyys. Nytkään en setissä tee yhtään jäävää asentoa, vaikka kuintekin zetamaisesti kävellään. Jäävät asennot Rinna kuuntelee nyt hyvin, mutta sellainen täpäkkyys niistä puuttuu. Se on vaan tällä hetkellä valittavana joko oikeat asennot tai näyttävät väärät asennot :p

DOTIN kanssa riittää työstämistä houkutuksessa :D