Sosiaalisen palkan lisäksi luennolla puhuttiin myös palkasta yleensäkin. Mikä on koiran mielestä palkka? Palkkoja on namien ja lelujen lisäksi kaikki toiminnot, joita koira haluaa tehdä. Leikin suhteen pitää miettiä, mikä on se leikin osa, josta koira tykkää vai tykkääkö se kaikista leikin vaiheista? Onko leikkiminen sosiaalinen tapahtuma koiralle vai onko lelu pelkkä palkka sille? Joka tapauksessa leikkiminen ihmisen kanssa on aina opittu vahviste.
Puhuttiin myös palkkaan liittyvistä odotuksista, pettymyksistä ja turhaumista. Jos koira tottuu saamaan aina tiettyä palkkaa samassa tilanteessa, se tokikin odottaa jo sitä palkkaa ja syntyy ennakko-odotus. Jos odetettua palkkaa ei tule, tulee turhaumaa (kiihtyminen, passivoituminen). Koira kannattaisikin aina opettaa vaihtelevaan palkkaa eikä kaavoittua palkkauksenkaan suhteen. Seminaarissa käytiin läpi tehtäviä (esim. istu tai ruutu), josta koira sai joka toistolla eri palkan (nami, lelu, sosiaalinen palkka, toiminta). Tämä auttaa koiraa toimimaan paremmin myös sosiaalisen palkan kanssa. Palkojen vaihteleminen auttaa koiraa myös palkattomissa seteissä.
Sosiaalinen palkkaaminen on henkilökohtaista. Sama sosiaalinen palkka toisen ihmisen tekemänä ei välttämättä palkitse koiraa. Sosiaalisen palkan kouluttaminen ja käyttö vaatii ohjaajan ja koiran välistä hyvää suhdetta.
Sosiaalisen palkan opettaminen kannattaa tehdä ruoalla. Se on primääripalkka, jota koira haluaa luonnostaan. Sosiaalisen palkan palkka tulee olla primäärinen. Sosiaalisen palkan ei itsessään tarvitse olla koiraa innostava. Sen tulee olla sellainen signaali, jota ei tavallisesti koiran kanssa viljele (esim. peukun näyttö). Sosiaalinen palkka on hyvä olla jokin ele ja sana. Eleitä koirat lukevat paremmin.
Sosiaalisen palkan opettamiseen koiralle menee 3-6 kk. Se sisältää kolme eri vaihetta. Sosiaalisen palkan ottaminen ohjelmistoon mukaan ilman opettamista voi aiheuttaa koiralle negatiivisia tunteita sosiaalista palkkaa kohtaan. Myös turha kiirehtiminen sosiaalisen palkan käytössä on yleinen virhe. Sitä ei saisi käyttää ennen kuin koira on oppinut kunnolla uuden vahvisteen.
Ensimmäiseksi sosiaalinen palkka opetetaan kuin naksu. Eli sosiaalista palkkaa seuraa aina namipalkka. Eteenpäin siirrytään, kunhan koira yhdistä sosiaalisen palkan ja namin. Seuraavassa vaiheessa sosiaalista palkkaa ryhdytään esittelemään koiralle osana treeniä. Alkuvaiheessa sosiaalisen palkkauksen kanssa tehtävät temput kannattaa pitää helppoina. Ei niinkään koiraa varten, vaan ihmisen oppimisprosessin takia. Tähän vaiheeseen kannattaa käyttää aikaa ja samalla toki edelleen vahvistaa pelkkää sosiaalista palkkaa ensimmäisen vaiheen tavoin.
Seuraavassa vaiheessa sosiaalista palkkaa ei seuraakaan aina nami, vaan välillä sosiaalista palkkaa seuraa uusi tehtävä, josta palkataan koira. Näin sosiaalista palkasta tehdään sen konkreettisen palkan korvike. Tähänkin vaiheeseen kannattaa panostaa ja edelleen ylläpitää edellisiäkin vaiheita. Vähitellen sosiaalista palkkausta aletaan lisätä ja tehtäviä vaikeutetaan. Ylläpidettäessä sosiaalisen palkan arvoa sitä tulee käyttää monipuolisesti ja sitä tulee vahvistaa jatkuvasti.Turhauman tarkkailu treeneissä auttaa ymmärtämään sopivan treenin tahdin. Liian nopeasti edetessä koira turhautuu. Maltti on siis valttia.
Dot on ainoa koiristani, jolle on opetettu kunnolla sosiaalinen palkka eikä sitäkään ole kunnolla ylläpidetty. Esimerkiksi Rinna haluaa sosiaalisen palkan sijaan konkreettista palkkaa. Sen kanssa on vain otettu sosiaalinen palkka käyttöön ilman sosiaalisen palkan opettamista. Se ei ilostu sosiaalisesta palkasta, vaan sosiaalinen palkka on sille vain hidaste saada oikeaa palkkaa.
 |
| Puolituhmaa vai puolikilttiä? Tasoa vasten ei saa nousta, mutta leipä on lautasella koskematta :p |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti