Vuosi tuntui todella pitkältä niin hyvässä kuin pahassakin. Tiivisteysti Ike tuli, Sara meni. Saran lopettamispäätös oli kova paikka, mutta koen sen olleen oikea. Se ei tullut liian myöhään, muttei liian aikaisinkaan. Vanhassa koirassa alkoi ikääntyminen näkyä. Sara oli kuollessaan kuukautta vaille 15-vuotias. Se on pitkä aika koiran elämää. Ikävä on välillä kova enkä mielellään vielä selaile Saran kuvia tai katso videoita. Liian kipeä paikka.
Vuoden aikana Rinna vanheni. Ikinuori koirakin joskus ikääntyy :/ Alkuvuodesta Rinna kisasi rallyssä itsensä valioksi ja se pystyi suorittamaan temput hälyisässä kisapaikassa vielä käskyt kuullen, nyt se ei enää kuule ääntä korotettunakaan. Kuuro Rinna on haasteellisempi kuin kuuro Sara oli. Siinä missä Sara ei tehnyt mitään, sillä se ei ollut varma saako niin tehdä, niin Rinna tekee kaiken, kun ei kuule kenenkään rajoittavan menoa. Etenkin ruoan varastamisesta se on kunnostautunut, mutta pitää kait se jokin harrastus mummolla vielä olla :p
Dot kisasi pääasiassa agilityä ja myös yhden avoimen luokan tokokokeen ykköstuloksella. Agikisoissa suoritusten joukkoon sattui niin hyviä kuin huonojakin suorituksia. Treenaaminen oli aina kivaa. Jatkossakin pidetään vielä agility ohjelmistossa, mutta koira saa hiljalleen alkaa jäähdytellä. Esimerkiksi treeni- ja toistomäärät on tiputettu, samoin on rimatkin tiputettu matalammalle. Agilityn lisäksi Dot puuhaillut nosea. Siinä toiveissa on tänä vuonna korkata kokeet.
Dotin kuiva iho on aiheuttanut toimenpiteitä. Se on välillä ollut parempikin, mutta tällä hetkellä koiraa pitää pestä jälleen vajaan viikon välein pitääkseen koira kutiamattomana. Tavoitteena olisi saada homma jonkinlaiseen tasapainoon.
Viime vuonna alkuvuodesta tuli Ike. Tämäkin vuosi menee vielä tutustuessa. Tehdään mistä tykätään enkä sen kummemmin suunnittele mitään. Kisalisensseille tuskin on tarvetta tälle vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti