Espoon tokottelut

Treenattiin uudella porukalla Espoon Ikean rapahiekka-alueella. Vieressä oli Turun motari ja parkkisalueella paljon autoja, ihmisiä ja toki koiriakin. Molemmille paikka oli uusi, muttei se näyttänyt vaikuttavan mitenkään kummankaan treenattavuuteen.

SARAN kaa:

• Luoksetulon seisomaanpysäytystä peruutuskäskyllä. Tää kaipaisi useammin treeniä eli ei ole vielä tarpeeksi terävä.


• Seuraamista pitkähköllä kaaviolla liikkurin kanssa, mukana kaikki tempot, käännökset ja askelsiirtymät. Sara oli ehkä vähän hiljaisempi? Äännähdykset oli tosi lyhyitä ja vaimeita. Usein päästiin hiljaa liikkeelle jo toisella yrittämällä. Uutena asiana tuli tosin toisella askeleella kuuluva äännähdys hiljaisen liikkeellelähdön jälkeen.


• Zetaa, jossa kaikki asennot onnistui ja koirakin oli ihan hiljaa.


• Pari sarjallista kaukoja. Kummassakin käskytysmatkaa enemmän kuin 15 m ja vaihtokäskyjä useampi kuin 10. Sara ei liikkunut yhtään! Paristi m-i-vaihtoon tarvittiin toinenkin käsky. Ekassa asento jäi vajaaksi ja tokassa koira ei reagoinut käskyyn mitenkään. Harvinaista, ehkei se ollut täysin kuulolla?

RINNAN kaa:

• Ensimmäisenä kokeeseen ilmottautumista ja luoksepäästettävyyttäkin siinä sivussa. Toisen henkilön kätellessä minua penne istuu hienosti perusasennossa., mutta nousee herkästi jos koiraa lähestytään.


• Hihnaseuraamista ulkopuolisen silmäparin katsellessa ja naksuttaessa hyvissä kohdissa. Perusasennot on hyviä. Vasempaan kääntyminen on parempaa kuin oikeaan. Täyskäännöksessä oikeaan Rin saattaa haahuilla. Se, mihin nyt pitäisi eniten panostaa, on kesto. Mun pitäsi muistaa treenata vain yhtä asiaa kerrallaan, eikä esim. kestoa treenatessa puuttua seuruun paikkaan. Itsekseni seuruuttelin penneä vielä lelu oikeassa kädessä ja se tuntui toimivan parempana moottorina kuin taskusta nameillä palkkaaminen. Ehkä tää vaatii jo lelupalkkaan vaihdon? Kotona taas on huomattu kuppipalkan aiheuttavan mukavan intensiivistä seuraamista.


• Vauhtinoutoa ensin puukapulalla, sitten isolla metallilla. Kotona on pienempää metallikapullaa ensin naksuteltu ja sittemmin treenattu normaalimpana noutotreeninä. Nyt mukana oli ekaa kertaa iso kapula ja ekaa kertaa puuhattiin metallin kanssa ulkona. Ekalla yrittämällä pentua selvästi arvelutti kapula. Seuraavilla kerroilla se nouti sitä yhtä reippaasti kuin puukapulaakin. Molemmilla otettiin vielä erikseen tuonteja luovutusasentoon ja metalli pysyi suussa yhtä varmalla otteella kuin puukin.


• Avon kaukot toimii olohuoneessa parista metristä käskyttäen. Ulkona ei näköjään. Saatiin entiset ongelmat esiin eli istumisiin vaadittiin parikin käskyä ja maahanmenoissa penne tulee herkästi eteenpäin. Tehtiin jokunen toisto lähempää ja sitten kaukot toimi kauempaakin :) Kertaalleen tuli myös otettua useampi vaihto palkkaamatta välillä. Muut kaukovaihdot on vielä enemmän vaiheessa.


• Luoksetulossa keskityin erikseen käskyn odottamiseen, vauhtiin ja loppuasentoon. Vaikeinta oli odottaa paikoillaan käskyä...


• Tunnarikapulaa piilottelin pariin otteeseen lumeen. Hienosti penne malttoi etsiä :) Yhdistelin näihin myös luovutusasentoon tulot. Ekassa penne pudotti kapulan matkalla, mutta omatoimisesti nosti sen uudestaan ja toi luovutusasentoon. Tokassa luovutusasentoon tulo vaati toisenkin käskyn, kun pentunen olisi lähtenyt rallattelemaan kapula suussa... Otettiin luovutusasentoon tuloja erikseenkin ja näissä ote on parempi. Eli edelleen pidetään liike osina.


• Perusasennosta tehtiin maahanmenoja ja vice versa. Näitä edelleen ennakoidaan, mutta eiköhän sieltä ala kannattavat vaihdot jossain vaiheessa valikoitumaan kun ennakoinnit jätetään palkkaamatta ;) Pari lyhkästä paikkamakuutakin tehtiin. Ekassa Pirjo seuruutti Bobicia Rinnan ympärillä ja toka otettiin Bobicin kanssa maaten. Yllättäen ekassa kontakti pysyi paremmin. Penne ei reagoinut Bobicin käskyihin vaan toimi vain omillaan.