Uuden vuoden temppu!

Hyvää seuraavaa vuotta!

Sutsisatsiaksaa

Kuva täältä.

DOTIN kanssa on käyty parina päivänä treenaamassa yllä olevaa rataa. Meidän osaamisella yhdestä radasta saa revittyä monta treeniä :p 

Ensialkuun kakkoshyppy oli jostain syytä Dotille vaikea. Se saattoi hypätä hypyn helposti edestakaisin normaalin sivekkeen kierron sijaan. Näitä pitää näköjään treenata. Toinen ongelmapaikka oli 16. putki. Dot ei osaa vielä hakea tarpeeksi hyvin pimeisiin putkikulmiin. Radassa oli monta sellaistakin kohtaa, jotka kuvittelin olen ongelmallisempia, mutta kohdista selvittiinkin ilman ongelmia. Pituuden Doo suoritti joka kerta oikein, vaikkei pituuden käännöksiä tai juuri koko estettäkään ole kovin paljoa treenattu. Hypyillä 9.-10. näytti olevan vaikeuksia saada koira tiukasti ysin jälkeen kympille ilman ylimääräisen hypyn (20.) suorittamista, mutta ei vaan Dopsin kanssa ollut ongelmia tässä kohdassa!

Tänään vaihdeltiin koiria ja kyllähän siinä Dotin menoa toisen kanssa katsellessa korostui taas mun syyllistyminen löysäilyyn ohjaamisessa. Dot on kiva, kun se kuuntelee hyvin ohjausta sekä kääntyy näppärästi. Se kuitenkin kulkee juurikin sitä vauhtia kuin sitä ohjaakin, joten oisi syytä laittaa enempi tossua toisen eteen!

...ja...

Making of...

Toiveissa paise

Kaikki kolme kävi Petran käsitteltävinä mun kahvitellessa.

SARA oli tuttuun tapaan aika ok. Vasen puoli sillä oli hieman tukkoisempi. Tarvii enempi venytellä kylkiä oikean puolen seuruiden jälkeen. Saraa käsiteltäessä huomasin koiran oikeassa nilkassa karvojen olevan oudosti. Karvojen alta löytyi herneen kokoinen tumma kova patti, joka oli ihossa kiinni. Mikälie. Toivotaan paisetta, pelätään pahinta.

RINNA oli rinnamaisesti napakampi. Sen oikeaan kylkeen törmäsi toinen koira viikko pari sitten lenkillä ja tämän huomasi käsitteltäessä. Rinna sai akupunkioneulat selkäänsä. DOTILLA oli ekaa kertaa tokojumit! Eli tukkoisuutta oikealla etupäässä ja takapäässä vasemmalla. Sekin sai akupunktiota. Neuloihin Dot reagoi aika voimakkaasti tällä kertaa. Sitä inhottaa yleensäkin kaikki selkään koskevat asiat.

Rallit

SARAN rallyt on viime aikoina olleet aika rallia. Treeneistä on puuttunut suunnitelmallisuus, tulee tehtyä vaan jotain. Treenataan vaan mitä sattuu ja miten sattuu. Treenit ilman punaista lankaa tuo koiralle epävarmuutta ja sitä myöten myös ääntely on lisääntynyt. Tarttisi tarkistaa, mitä kylttejä seuraavassa luokassa on ja sitten tehdä treenisuunnitelma seuraavia liikkeitä priorisoiden. Vaikka ihan heti.

Tänään oli kimppatreenit ja tässä niistä päällimäiset mietteet.

Kuva täältä.

• Puolen vaihdoissa takaa ja jalkojen välistä olen palkannut koiraa heti puolen vaihdon jälkeen ja Sara on alkanut omatoimisesti napsimaan kättä. Tätä lähdettiin nyt korjaamaan siten, että kädessä on ruokaa, mutta sen saa vasta luopumalla siitä. Tuntui jo parin kerran jälkeen toimivalta! Puolen vaihto edestä onnistui nyt sujuvasti radallakin, mutta edelleenkään se ei ole valmis liike. 
• Putkesta koira ei enää tule tuhatta ja sataa ohi vaan se on nyt oppinut hakeutumaan vierelle. Ihan tähän en vielä luota, jotan vahvistellaan paljon vielä.  
• Peruuttaminen edestä onnistuu ihan hyvin kunhan vain koira on aloitusasennossa edessä suorassa. Pitää laittaa treenilistalle tämäkin.  
• Tulppaani tuli nyt ihan uutena liikkeenä. Pitää miettiä miten sitä lähtisin opettamaan. 
• Käytösruudut pitäisi ottaa rutiinisti mukaan. Saralla on paha tapa alkaa tarjota jotain mikäli mitään ei tapahdu. Sillä ei ole rutiinia vielä paikallaanolosta.

Kierrellen

RINNA on työstänyt viime aikoina erityisesti kiertonoutoa sekä siihen liittyviä elementtejä. Alkua on treenattu paljon. Rinnan kierrokset nousi tässäkin helposti eikä se ole tokikaan toivottavaa. Koiran kierroksia on laskettu odottamalla koiralta yhteydenottoa ja namittamalla siitä. Koira pääsee kiertoon vasta, kun se on rento.

Kierto on saatu nyt niin vahvaksi ettei esteet tai viedyt kapulat ole enää haitanneet. Heitettyihin kapuloihin se edelleen välillä lankeaa. Kiertoa on työstetty tiiviimmäksi. Kierron jälkeinen osa alkoi leviämään, joten alettiin tiivistämään sitä. Ensin käytin suurempia elementtejä (siivekkeet) merkin ympärillä ja sitten siirryin vähemmän fyysisiin esteisiin (kapulat). Ennen näitä koira opetettiin kokonaan uudella käskyllä kiertämään merkkiä. Se käsky on tarkoitettu vain merkin kiertoon, ei muiden kohteiden. Tämän jälkeen lisättiin tiitiyttä lisäävät elementit erotteluajatuksella. Koiran piti erotella kierrettevä kohde muista. 

Kierron jälkeinen pysäyttäminen aiheutti mietintää ja myös luoksetulon pysäytysten treenaamisia parempaan kuosiin samalla. Stoppi on saatu nyt toimivaksi heittopalkalla ja maahanmeno takapalkalla. Jännä, kun kumpikaan opetustapa ei vielä vuosi sitten toiminut, mutta nyt toimii hyvin. Istuminen tapahtuu hyvin pelkällä käskyllä. Kaikissa näissä on tärkeää ajoitus. Liian aikaisin annettu vihje saattaa vauhdin huumassa jäädä koiralta huomaamatta.

Liikkeen loppuosa on eniten kesken. Pysäytyksen jälkeen koiralta pääsee edelleen helposti ääni. Tätä on työstetty ruokkimalla koiraa sekä tekemällä luopumisia. Jatketaan niillä. Lisäksi omalla sijainnillani olen auttanut koiraa löytämään vielä oikean hyppylinjan.

Kiertonoudon ja ohjatun noudon välillä on tehty erottelua. Rinnalla ei ole enää ollut ongelmia erotella noutosuuntia (vasen/oikea tai etu-/takaviisto) eikä sillä ole ollut tosiaan vaikeuksia kapuloiden ohittamisestta kierrossa (mennessä sekä tiitiyttä luomassa). Molemissa liikkeissä on sama lähtöhaukahdusongelma kapulalle lähdössä ja ohjatussa noudossa sitä on työstetty samanlailla kuin kierronoudonkin kanssa. Kiertoa on  viime aikoina treenattu paljon enemmän kuin merkillemenoa ja merkki on jäänyt koirallakin välillä toissijaiseksi. Ohjatussa se saattaa juosta suoraan merkin ohi :p Siihen siis vahvistusta ja edelleen erottelua kierron välillä.

Kuin...

Videoitiin DOTIN tämän hetkistä esteosaamista. Kepit on opiskelussa kujana. Kujaa on saatu kavennettua, mutta matkaa on vielä suoriin keppeihin. Puomilla jatketaan edelleen juoksareiden parissa. Osumia saisi tulla rutiinimmin, myös käännökset puomin jälkeen on opettelematta. Opeteltavaa siis riittää, mutta kyllä Doo jo osaakin paljon. Videollakin tehdään onnistuneesti myös putki-puomi-erottelua ekoja kertoja ikinä. 

No entäs minä sitten? Omaa liikkumistani voisi kuvailla monin eri sanakääntein; kuin etana vauhdissa, kuin mummo lumessa, kuin... jne. Parannettavaa oisi siis siinä paljon.

Kallisarvoiset koirat

Kuvituskuva. Sarppa syö kenkiä enää vaan luvan kanssa!

Itsepäivyyspäivän kunniaksi koirien aiheuttamat tuhot kuvina. 

SARA on tullut koirista halvimmaksi. Se on pistänyt poskeensa vain toisen neljän euron tennareista.

 












RINNA söi sängyn. Alla kuva lopputuloksesta sekä video siitä, minkä ilon petauspatjasta sai!

Raskaan työn raataja!

DOT on tullut varmaankin kalleimmaksi. Se teki teininä reikiä lattiaan.

"Ihan ite söin!"

Hausta ja viestistä

Tässäpä RINNAN treenien päivittelyä haun ja viestin osalta. Rinnan hakutreeneissä on nyt päästy jo radalle hyvässä mielentilassa ilman fyysistä koiran rasitusta. Edelleen toki panostetaan oikeaan mielentilaan eikä fyysinen rasitus ennen treenejä ole poissuljettua vaan enemmänkin toivottavaa. Viime treeneissä pelkän lyhyen erottelu- ja kuuntelutreenin jälkeen koira tuli ihan mukavasti mukana alueelle. Eka maalimies löytyi hyvin ja ilmaiseminen oli hyvää. Toinen maalimies oli sulkeutuneena vanerikoppiin. Rinna oli ensin kierrellyt koppia ennen kuin se oli aloittanut ilmaisemisen. Edelleen siis paljon umppareita treeniin. Kolmas maalimies oli toisen umpparin takana. Rin oli vinkunut ensin umpparilla ennen kuin oli paikantanut hajun lähteen umpparin taakse. Rinnaa vinguttaa monesti, kun se saa hajun maalimiehestä, muttei saa tarkennettua sitä. Pää vissiin vie nopsempaan kuin jalat. Ilmaisu oli tässäkin hyvä. Neljäs oli kalliolla. Kalliolla koira ei edennyt suoraan ja jouduin lähettämään sitä monta kertaa. Rinnallakin nousi kierrokset ja pistin sitä maihin välillä rauhottumaan. Lopulta koira eteni riittävän syvälle suoraan. Viides oli tyhjä. Se oli hyvä eikä tyhjä piilo aiheuttanut reaktioita. Kuudes oli taas kalliolla ja siinä oli samat ongelmat. Selkeesti siis treeniä kalliolla tarvitaan. Kaikin puolin kuitenkin hyvä treeni! Alueelle päästiin hyvässä mielentilassa ja treenin aikana nousseet kierrokset saatiin takaisin alas. Tätä lisää!

Viestissä Rinna ei tällä hetkellä ole varma juoksija. Se on jäänyt nyt kummassakin päässä kiinni ruokaan eikä halua lähteä vaan se esittää temppujansa ruoan toivossa. Tätä ongelmaa on enempi mun päässä. Juoksumatkan pituus ei ole liittynyt tähän vaan ongelma on saattanut esiintyä ihan missä vaiheessa treeniä tahansa. Tehtiin tämän korjaamiseksi nyt toimintasuunnitelmaa. Pidetään rutiineista kiinni. Pidetään päät nyt vakioina, minä A:na ja Inka muina kirjaimina. Juoksutetaan koira aina samanlailla, ts. Rinna kulkee B-pisteelle Inkan ja sitten vasta juoksee ekan juoksunsa. Vaihdettiin A-päähän mulle pelkkä sosiaalinen palkka palkaksi. Rinna ottaa tämän tosi hyvin vastaan! Inkan päässä koira saa hyvää ruokaa palkaksi ja se saa sen siten, että se syö kokonaisuuden kerrallaan. Eli se syö purkin/pussin tyhjäksi eikä koiralle jää mielikuvaa sittä, että ruokaa olisi vielä saatavilla. Lisäksi nimetään koiralle Inka vielä Inkaksi siten, että koira erottaa nimellä Inkan muista ihmisistä. Lisätään vielä vastenhyppyä tai nenäkosketusta tms. mukaan, jos tarve vaatii. Selkeytetään siis kaikin puolin tehtävän suoritusta. Näillä taas toivon mukaan mennään eteenpäin!

Angstia ja epäangstia

Juuri kun pääsin kehumasta RINNAA kuinka mukavaa sen kanssa nykyään on treenata, niin olipa vastapainoksi taas huonot treenit. Tätähän se on, mennään ylä- ja alamäkiä, mutta se kokonaisuus merkitsee. Kokonaisuutena treeneissä menee paremmin.

Temmattiin aika tuulesta treeneihin rata, joka olikin hyvä näyttämään puutteita.

Rinnan kanssa jämähdettiin takaakiertosarjaan. Se ei osaa arvioida takaakiertoihin tarvittavaa tilaa ennen hyppyä ja tulee liian lähelle, jolloin tuloksena on usein riman tippuminen. Näitä jäätiin nyt räpeltelemään ja Rinnalla keitti. Se ei näköjään kestä vielä aksassa saman asian liikoja toistoja. Lisäksi treenit sen kanssa tulisi suunnitella paremmin.

DOT oli kuitenkin päivän pelastus :) Sen kanssa tehtiin aksaa kumpparit jalassa. Rimat oli ekaa kertaa 60-senttisiä.

Hyvää mieltä

RINNAN kanssa on jatkettu mielentilatreenejä. Edelleen käytössä on paljolti sosiaalinen hyväksyntä. Sääntöjä on tarkennettu Tiltun avulla. Äänen käytöstä koira jätetään niille sijoilleen ja sille käännetään selkä. Koiran hiljentyessä palataan koiran viereen ja kehutaan sekä rapsutellaan. Ennen koiran luokse paluuta hiljentymisen lisäksi odotetaan koiran myös rentoutuvan ettei se ole niin jännittyneessä tilassa (katsekontaktin katkeaminen, korvien liike tms.). Jos en ole varma äänteleekö koira, niin voin korostaa ääntelyä tekemällä sellaista, jossa koira varmemmin ääntelee (liikkeellelähdöt). Näin voin olla selkeämpi koiralle. Koiran nostaessa kierroksia (esim. liikkurin pitäessä kapulaa kädessä) annetaan koiran tarjota perusasennossa kontaktia. Sosiaalinen palkka siitä, kun tajoaa. Mikäli koira kiinnostuu uudestaan kapulasta palkkaustilanteessa, käännetään koiralle jälleen selkä. Sen tulee olla omasta tahdostaan yhdessä mukana eikä vain pakosta. 

Lelupalkan Rinna on saanut treenin lopussa. Tässä tärkeää, että koira oikeasti juoksee lelun kanssa niin kauan kunnes se on juossut tarpeekseen ja pysähtyy. Sitten vielä sosiaalista hengailua sekä lelun poisotossa paljon ruokaa. Koira saa purkaa itsensä ja sille jää rauhallinen, stressitön olotila treenin loputtua. Viimeisimmissä treeneissä koira ei edes lähtenyt rallattamaan lopussa lelun kanssa vaan jäi heti sen kanssa hengailemaan lähelle. Kenttätreeneissä on otettu nyt kyllä harppauksia eteenpäin lyhyessä ajassa! Muissakin lajeissa on edetty mielentilojen suhteen. Kaikki kun vaikuttaa kaikkeen.

Haussa viikonloppuna kokeiltiin ekaa kertaa roiskasta koira radalle ilman, että se on ollut tallaamassa mukana tai edes tehnyt alle kunnon lenkkiä. Radalle mennessä huomasi jo eron, koira oli enemmän kierroksilla kuin viime aikoina treeneissä eikä ollut tulossa treeneihin mun kanssa vaan se olisi omasta mielestään pärjännyt yksinkin :p Virran purku puuttui, mutta jatkettiinpa kokeilua silti. Ekalla maalimiehellä oli ongelmaa. Ekalla pistolla koira meni jokusen metrin maalimiehen vierestä. Seuraavilla lähetyksillä sitä olikin hankala saada menemään uudestaan samaan suuntaan. Apuun otettiin haamu ja sen jälkeen sujui. Lopputreeni sujui hyvin. Maalimiehet haukuttiin hyvin ilman katkoja ja haukku alkoi empimättä. Yksi tyhjäkin radalle mahdutettiin ja sekin meni hyvin. Alussa se mielentila oli liian kierroksissa, ei kuitenkaan niin pahasti kuin pahimmillaan ja koira sai laskettua kierrokset ekan maalimiehen löytymisen jälkeen. Jatkossa siis vielä lisää virran purkua ennen radalle menoa, mutta suunta näytti hyvältä!

Agilityssä on edelleen jatkettu pakkopalkkausta ja kierrosten laskua sen kautta. Purkkipalkkaa on voitu satunnaistaa ja koira kestää sen. Kokonaan purkeista ei tokikaan vielä vierottauduta vaan haetaan pysyvämpää muutosta. Koiran rentous näkyy nyt hyvin kropan käytössä: se hyppää hypyt rennosti eikä roiski vaan sinne tänne. 

Oma mielentila on pysynyt edelleen pääasiassa zeninä. Jopa tilanteissa, joissa on kiire, olen saanut oman mielen pidettyä rauhallisena enkä ole hätäilyn antanut vallata mieltäni. Välillä ollaan oman mukavuusalueen ulkopuolella ja silloin on tiukkaa pitää omaa päätä kasassa. Huomaan kuitenkin tilanteet nopeammin kuin ennen ja osaan tasata omia tiloja.

DOTKIN on omalla sarallaan kehittynyt. Sen leikki on parantunut. Nyt on koettu eräänlainen etappi, kun koiralle on kelvannut kuollut lelu palkaksi!

Rallymuistiinpanoja

Käytiin pitkästä aikaa SARAN kanssa rally-tokon kimppatreeneissä. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että sääntöjen lukeminen olisi aiheellista :p

Kuva kopioitu täältä.

Puolen vaihto edessä on ihan alkutekijöissä. En keksi muuta keinoa opettaa tätä kuin namia houkuttelemalla, joten toistoja tarvittaisiin paljon. Sen sijaan puolen vaihto takaa ja jalkojen välistä toimii pelkän käskyn voimalla molemmin puolin radallakin. Toki varmuutta näihin kaivattaisiin vielä enempi. Oikealla puolella seuraamisesta pitäsi treenata vahvempaa. Koira kyllä pysyy oikealla puolen, mutta tarvitsee tukea vasempaan käännöksissä ja näköjään spiraali juosten oli aika riski. Perusasento oikealla puolen on Saralla helposti liian edessä ja koira myös vinottaa helpolla.

Sarjahypyissä sekä putkessa on sama ongelma. Koira menee niissä liian lujaa! Näihin tarttee siis treenata rauhallisempaa etenemistä ja etenkin sitä, että koira kiinnitäisi heti huomionsa minuun suoritettuaan esteen eikä vaan painelisi agilitymaisesti kohti horisonttia. Merkki sen sijaan sujuu tokopohjalla hyvin, kunhan vain lisään rintamasuunnan ja käden näyttämään suuntaa merkin ollessa rallyssa muualla kuin edessä.

Kyltit, joissa molemmat kääntyy täyskäänöksen samaan suuntaan, onnistuu koiran kääntyessä minusta poispäin. Tähän toimii ihan agilityssä opeteltu taito poispäinkääntö. Se on ihan valmis kuvio. Sitä vastoin kaikki koiran kääntymiset minuun päin on vielä ihan koreografisesti mahdottomia. 

Kaiken kaikkiaan on siis paljon vielä keskeneräisiä kylttejä opeteltavana. Niiden varalle pitäisi tehdä ihan treenisuunnitelmaa.

RTK2 Sarppa!

Kuva: Pia Miettinen

SARA sai vihdoin koularin rallyn avoluokasta. Jännitän nykyisin rallykisoja ihan liikaa. Pelkään, että mokaan radan. Tälläkin kertaa sössin, mutten kuitenkaan niin pahasti, että tulos olisi jäänyt saamatta. Jo rataantutustuessa sanoin jollekin pelkääväni pyöriväni jossain radan monesta pyörähdyksestä väärään suuntaan ja niin teinkin! Tajusin mokan kyltillä ja uusin sen, siitä -3 pistettä. Muita virheitä ei tullut, joten lopputulemaksi 97 p. ja RTK2. Seuraavaksi sitten katse kohti seuraavaa luokkaa ja sitä myöten varmaankin tulee enemmän jännitysmomentteja ohjaajalle :p

Peltojälkileiriviikonloppu

Holskut keräsi jälleen rahaa tulevaa edustusmatkaa varten leirinä. Leiripaikkana oli kevään tapaan Räyskälän leirikeskus ja kivaa oli jälleen! Peltojäljellä kouluttajana oli Jane Ilomäki.

Lauantain eka käytettävä pelto oli kuoletettu rehupelto. DOTIN jälki oli 150-askeleinen, jonka namitin joka askeleelle. Jäljellä oli kaksi kulmaa, jotka tein kunnolla tampaten, sillä varsinaisia kulmia ei olla hetkeen tehty. Kaarteita ei nyt suositeltu tuulisuuden takia. Tuuli oli puuskittaista ja pyörivää. Tein koko jäljen ristisarkaan. Dotilla ei ollut vaikeuksia sen suhteen. Kulmat se otti hyvin, mutta niiden jälkeen sillä oli hätäilyä. Etenkin toisen jälkeen, jossa estin koiraa menemästä oikeaan suuntaan, kun kuvittelin tietäväni paremmin :p Ei oo heleppoo olla mun koira! 

Päivän toinen pelto oli vihreämpää ja korkeampi kasvuista (paljon apilaa). Jälki vieraan tekemä 250 askeella lyhyillä tyhjillä. Kulmat (2 kpl) oli tallottu nyt normaalimmin. Korkeamman kasvuton takia olisi kuulemma kannattanut talloa enempi jalkoja maata laahaten, ettei vahvista pään nousemista askelväleistä, jota koira videollakin nyt tekee.

Sunnuntaina tuuli voimaakkaammin, enemmänkin kuin koskaan ennen Dotin jälkitreeneissä. Jälki oli nyt 300 askelta pitkä, kulmia oli neljä. Jäljellä oli viikonlopun jäljistä pisimmät tyhjät. Sivutuulessa koira kulki tyhjillä pään käännön verran sivussa jäljestä. Namitettujen alkelten kohdalla sen tartti vaan kääntää päätään syödäkseen namin. Kulmissa tuuli selvästi vaikutti. Ekalla suoralla oli koiran kakka. Dotille kakat on olleet vaikeita päästä yli. Se haluaisi kiertää ne liioitellun isosti, nyt se ohitti kakan kuitenkin jo pienemmällä reaktiolla.

Jäljellä oli myös ekaa kertaa kaksi esinettä mukana. Esineitä on tähän mennessä treenattu erikseen ja jokunen kerta on lisäksi tehty niitä jäljellä, jossa esineet on metrin välein. Nyt siis ekaa kertaa esineet oli varsinaisella jäljellä. Esineistä koira sai hajun jo aiemmin ja epätarkkuutta oli jäljestyksessä esinettä ennen. Ilmaisuun koira tartti apuja. Jatko esineen jälkeen oli myös sähläystä. Esineet voi kuitenkin vähitellen ottaa jo mukaan jäljelle. 

Koko viikonlopun pääpalaute oli se, että Dotin jäljet on sille liian helppoja ja niitä pitäisi vaikeuttaa. Totta toki, Dotin treeneissä on edetty hitaasti ja hartaasti. Mä pelkään niin sen motivaation puolesta, etten uskalla tehdä vaikeampia. Nytkin jännitin sen suoriutumista niin, että pidätin hengitystä tyhjillä :p Jonkun muun koiran kanssa en pelkäisi haastaa koiraa, mutta Dotin kanssa on joutunut työstämään monessa asiassa motivaatiota. Toki haasteita lisäämällä motivaatiokin voi kasvaa. Pitää varmaan vaan uskaltaa kokeilla.

Käyttöohjeita Rinnaan

RINNAN mielentilat on olleet pitkään treenin aiheena. Tällä hetkellä Rinna joutuu laskemaan vireensä ennen kuin se saa aloittaa varsinaisen treenin. Useimmiten tämä tehdään erilaisten luopumistreenien avulla. Rinna on alkanut jo tarjota parempaa mielentilaa itse. Varsinaisessa treenissä käytän ruokailua tai siitä luopumista niissä kohdissa, joissa haluan koiran rauhottuvan. Se saa etsiä maasta ruokaa syödäkseen tai sitten vain muistutan pelkällä ruoasta luopumisella mielentilasta. Varsinaisena palkkana käytän tällä hetkellä paljolti pelkkää sosiaalista laumapalkkaa. Rinna on hyvin ohjaajapehmeä koira ja se hakee paljon hyväksyntää minulta. Sosiaalinen palkka on siis koiran arvoasteikossa korkealla. Aiemmin olen jostain syystä pelännyt käyttää pelkästään sosiaalista palkkaa. Usein sosiaalisen palkan jälkeen annoin kuitenkin "kunnon" palkkaa lelun tai ruoan muodossa. Rinna kuitenkin nauttii yhtä paljon tekemisestä ilman niitäkin. Palkan odotuksen kiihdyttävä vaikutus on siis minimissään ja koira nauttii silti. Koemaisia treenejä on toki aiemminkin tehty palkatta, kuten kokeessakin, mutta nyt myös opetusvaiheessa voin käyttää vain omaa iloani palkkana.

Parasta on se, ettei tämä fiilis ole sidottu vain yhteen lajiin vaan sen näkee kaikessa tekemisessä Rinnan kanssa. Eniten olen tyytyväinen mielentilojen muuttumiseen agilityssä. Siinä mielentilat on olleet pahiten pielessä. Tämän kanssa on toki tehty eniten töitäkin, lähes vuoden ajan. Eilisissä treeneissä päästiin ekaa kertaa (koskaan?) 22 estettä radalla siististi nollana läpi! Ja sama tehtiin vielä toisenkin kerran perään. Koira ei keittänyt yhtään vaan se oli edelleen hyvässä mielentilassa suorituksen jälkeen.

Itsekin olen treeneihin nyt löytänyt hyvin vahvan zen-tilan, mikä ohjaajapehmeän koiran kanssa treenatessa merkkaa paljon. En tiedä mistä zen on tullut, mutta toivottavasti se pysyy pitkään!

Dot huollossa

DOT kävi jälleen Petran käsittelyssä. Tällä kertaa fyssaroinnin lisäksi koira sai neuloista.

Dotin agipäivitys

DOTIN agissa tällä hetkellä treeneissä mennään liian mukavuusalueella tai sitten liian epämukavuusalueella. Mukavuusalueella ei edistytä eikä myöskään epämukavuusalueella. Treenien suhteen selkeä punainen lanka puuttuu. Treenaaminen ei toimi, sillä en osaa suunnitella eteenpäin vievää treeniä. Itseä turhauttaa, enkä osaa olla täysillä treeneissä mukana. Ei sitten Dotkaan. Tässäpä oisi siis parantamisen varaa.

Viikonloppuna Dot osallistui HAU:n järjestämään hyppytekniikkakoulutukseen. Kouluttajana oli Mari Sydänmaanlakka. Dot on tehnyt hyppytekniikkaa kevään loppuun asti melko säännöllisesti. Kesällä pidettiin reilumpi tauko ja nyt syksyllä ollaan tekniikkaa tehty jokunen kerta. Doo saikin kehuja kroppansa käytöstä, joten ei oo treenattu turhaan!

Lauantaina ohjelmassa oli painonsiirto ja kokoaminen. Ensin tehtiin vauhditta painonsiirtoa set pointilla, johon sitten yhdistettiin myös laskeutumistreeni (Dotilla 5-7-7 ft). Dotin painonsiirto sujui hyvin. Seuraavana tehtiin painonsiirtoa vauhdista. Dot kokosi oikein hyvin myös vauhdista perussarjalle tullessaan.

Sunnuntaina tehtiin kääntymistä ensin kääntyvällä set pointilla (Dotilla 4,5-6 ft) ja sitten kaarella vähemmällä ja enemmällä vauhdilla. Kaarella vähemmällä vauhdilla Dot saattoi lähteä vastalaukalla, jolloin se ei saanut tasapainoa ennen kuin oli laukan vaihtanut toiseen. Kovemmasta vauhdista koira otti oikean laukan. Ehkäpä mun ohjaus oli syynä :p Joka tapauksessa ei ois haittaa tehdä laukanvaihtoharjotteita.

Noin muuten Doon aksa koostuu paljolti kontaktien treenaamisesta juoksareiksi. Puomilla juoksuja on tehty paljon, mutta vielä pidempi matka on edessä :p A:lla koiraa on juoksutettu jokunen satunnainen kerta. Keinulle valmistuu pysäytyskohtaktit, kunhan vain ensin päätän haluanko koiralle kaikki jalat laudalle vai riittääkö kaksi. 

Juoksareiden lisäksi kepit on toinen pitkä projekti. Keppejä Doo on jo kokeillut opetella muutamalla eri metodilla, nyt tehdään kujalla. Kuja on vielä leveä ja ollaan keskitytty treenaamaan vain eri keppikulmien hakua ja samalla on kasvatettu koiran motivaatiota keppejä kohtaan. Kaventaa ei auta ennen kuin motivaatio kantaa kunnolla.

Motivaatioon liittyen edelleen työstetään Dotin leikkimistä. Se leikkii välillä tosi hyvin, mutta välillä taas hyvin huonosti. Sen huomion vie vähäinenkin mahdollisuus löytää ruokaa jostain :p Tällä hetkellä Doo pystyy vaihtamaan ruoasta leluun ja toisin päin. Näissä lavastetuissa tilanteissa ongelmaa ei ole. Ongelmat syntyy enneminkin jossain vaiheessa leikkiä, jolloin koiran ei aktiivisesti tarvitse luopua ruoasta leikin keskellä. Leikkiminen on kuitenkin leikkimisellä parantunut, joten sitä jatkossakin!

Mitä tarvitaan eeveeällään?

Tänään tuli katsastettua RINNAN liikkeet EVL:ä varten koemaisissa kimppatokoissa.

Paikallaan olot ja luoksetulo
Olet pääasiassa hyvin. Istumasta maahanmenoon treeniä, nopsempi saisi olla. Luoksetulo eteen ja sivulle siirtymä hyvät.

Seuraaminen
Teknisesti hiontaa sinne tänne, mielentilaan paljon treeniä. Lyhyt pätkä onnistuu yleensä jo hyvässä mielentilassa, pidemmissä tarvii apuja.

Zeta
Samat ongelmat kuin seuruussakin. Asennon otot vielä uudella tekniikalla varmaksi ilman apuja.

Luoksetulo
Jätössä tulee helposti vinkunaa. Apunamit auttaa, mutta niistä pitäisi päästä eroon. Ehkäpä yllätyksellisyyttä lisää? Stoppia pitää ylläpitää. Ilman ylläpitoa se huononee helposti. Maahanmenoihin on tehty tekniikkatreeniä takapalkalla.

Ruutu
Tyhjään lähetystä ei ole tehty ollenkaan. Pitäisi vain rohkeasti aloittaa treenit. Ruudussa paikan vahvistusta vielä lisäksi.

Ohjattu nouto
Merkki kaipaa kertausta. Se on ruosteessa. Kapulan haku ja tuonti on kunnossa. Tässä liikkeessä mielentilat on helposti ihan väärät ja apunamit on pakolliset.

Kiertonouto
Kierron opettelua uudella käskysanalla. Kaikki muukin on vielä vaiheessa.

Tunnari
Mielentiloja tähänkin. Apunamit auttaa. Luovutusasento liian tiivis. 

Kaukot
Aika hyvin sujuu jo, mutta toistoja tähänkin. 

Paljolti on siis teknisesti liikkeet hallussa enkä usko niiden opettaminen olevan ongelma. Ongelmana on edelleen koiran mieli. Eteenpäin on jo päästy, mutta niin hitaasti :p

Mitä Sara haluaa?

Kuin siistiä!!1!

Mutku mä haluun...

Ihan tyhmää!

Ihan parasta!

Sara on AVA!

Suunnitellusti SARAN viimeiset agikisat. Ja mitä tekeekään Sarppa? No valioituu! Huipulla on hyvä lopettaa, sanoo Sara.

Hyvinkää 9.10.
Tuomari Ritva Herrala
-7,14 (etenemä 4,16 m/s), sijoitus 5./55., SERT-A --> FI AVA!

Kiitos!

Rakas toko

DOTIN kanssa harrastaminen on ollut erilaista. Koira toimii niin erikoisesti mun ymmärrykseen nähden. Ei se kuitenkaan sen kummempi voi olla kuin olla koira. Ihan vain sen motivointia on joutunut pohtimaan paljon. Miten sen saa ylipäätään motivoitumaan ja miten sen saa motivoitumaan siten, ettei homma mene överiksi? Dot on koiriaan kaikki tai ei mitään. Sen kanssa on treenattu hiljalleen sitä ja tätä tehden. 

Tokotaukoa koira on ehtinyt pitää jo jonkun vuoden verran. En ole osannut sen kanssa työstää tokoasioita eikä mulla ole ollut motivaatiotakaan siihen. Dot on keskittynyt muihin lajeihin ja ennen kaikkea se on keskittynyt kasvamaan. Sille on työstetty rauhoittumis- ja luopumisharjoitteita, joista on ollut apua Dotsin kanssa elämisessä. Nyt kuitenkin olen innostunut taas työstämään tokoakin sen kanssa. Hassua, että tauosta huolimatta jatkamme täsmälleen siitä samasta mihin jäätiinkin. Dot ei ole unohtanyt mitään.

Dot aloitti nyt piirin tokokurssilla ja se kävi myös Jirkan silmäiltävänä. Jirkan kanssa keskittyttiin Dotin suurimpaan ongelmaan, joka on ääntely. Sen ääntelyssä ei aina ole logiikkaan, mutta jotain säännönmukaisuuksia on havaittavissa. Dotin ääntelyyn vaikuttaa sen osaamattomuus ja osaaminen. Treeni ei saa olla liian vaikea, muttei liian helppokaan. Se tarvii sopivasti haastetta. Ensin katsottiin perusasentoon tuloa, jossa Doo ääntää helposti tullessaan asemiin, mutta perusasennossa ollessaan se ei enää äännä. Tässä vaiheessa sitä jostain syytä turhauttaa. Tehtiin settejä, joissa koira sai sekä tarjota että tulla käskystä sivulle. Ääntelyyn tässä ei löytynyt mitään selvää kaavaa, mutta jatketaan näin ja koitetaan löytää syytä. Settien välissä Doo saisi purkaa energiaa. Paikoillaan olo ei sopinut sille tässä vaan se vaati esim. lelulla purkua.

Seuraavilla kierroksi tehtiin merkin kiertoja. Ääntä tuli, jos annoin liikaa apuja. Mun tulee Dotin kanssa olla hyvin hillitty. Kun jätin ylimääräisen käsiavun pois ja käytin pelkkää käskysanaa, niin Dot teki kierron hiljaa. Itsekseen tarjotessa koira osasi kiertää myöskin hiljaa, mutta kun odotin siltä ensin perusasennon tarjoamista eikä palkkaa omatoimikierrosta kuulunut, niin ääntä taas tuli kietovaiheessa. Tehtiin lisää treeniä, jossa odotin koiran tarjoavan kontaktia perusasennossa ja vasta käskyllä tekevän kiertoliikkeen. Onnistuessaan nämä oli äänettömiä. Koiralla oli selkeät sävelet mitä tehdä, kun lisättiin tähän vielä "Jätä"-käskysana, mikäli koira yritti oikoa suoraan kiertoon ilman perusasentoa ja käskyä. Kiertotreenissä perusasentoon tulot oli äänettömiä, kun koiran fokus oli enempi merkkitargetissa. Ääni tuli aina vain kiertovaiheessa. Tässä treenissä koira tauotti käskyn alla targetilla (agipöytä). Kun treenin aihe oli aktiivinen, niin taukovaiheeksi riitti rauhallisempi toiminto.

Kaiken kaikkiaan mun pitää olla Dotin treeneissä täysin läsnä ja tietää varmasti mitä olen tekemässä. Kaikki tämä peilautuu suoraan koiraan. Jos en tee täysillä, niin ei Dotkaan tee niin.

Ihanakamala aksa

SARA on kisannut muutamassa aksakisassa. Tuloksilla ei ole juhlittu, mutta fiilis kisoissa on ollut pääasiassa hyvä. Huonojakin hetkiä on mahtunut, mutta pääasiassa kuitenkin niitä hyviä. Tiheämpi kisaputki on tuonut mulle varmuutta kisaradoilla käyttäytymiseen. Olen useimmiten osannut hylkäyksen jälkeen jatkaa ohjaamista eikä meno ole enää niin usein kaatunut virheeseen.

Ekana kisattiin aksaa Anne Saviojan radoilla Tuusulan Kennelkerhon kisoissa 18.9. kahden agiradan verran. Ekalta radalta tuli kymppi kahdesta rimasta (olin tiellä) ja toisella hyl, kun työnsin koiran A-putki-erottelussa putkeen.

Toisen kerran juostiin aksaratoja KKK:n kisoissa 25.9., joissa tuomarina toimi Tomas Berglund. Ekalla radalla oli tosi hyvä fiilis, joka hyllytyksestä huolimatta jatkui radan loppuun asti. Toinen rata meni jo heti rataantutustumisessa pieleen, kun tutustumisen jälkeen jäi päällimmäiseksi se, etten muista rataa :p No en sitten muistanutkaan enkä saanut koottua hyllyn jälkeen itseäni. Sattuu näitä huonouksia vielä sekaan.

Kolmas kerta kisattiin jälleen Kirkkisellä Lohjan Kirsujen kisoissa 2.10. Henri Luomala oli tehnyt minulle vaikeita ratoja. Löysin radoista vaikka kuinka monta hyllytyskohtaa, mutta onnistuin kuitenkin välttämään niistä suurimman osan. En kuitenkaan kaikkia, joten molemmista radoista hyllyt.

Hakemisia

RINNA on nyt pari kertaa ollut hakutreeneissä oikein hyvällä mielentilalla. Nyt on ehkä löydetty keino, jolla koiran mielentilan saa optimiksi treeneihin. Se on niinkin yksinkertainen, että koira on ollut alueen tallomisessa mukana ja sitten se on ollut ekana treenattavana koirana ilman autossa odottelua. Sillä ei ole ollut väliä kuinka paljon koiraa väsyttää ennen treeniä, mikäli koiran pitää olla autossa ennen suoritusta. Rinnalla oikea mielentila vaikuttaa kamalasti kaikkeen. Se kulkee hallitummin mukana eikä räksyttele. Se lähtee lähetyksillä juuri sinne minne tarkoitankin eikä sinkoile sinne tänne. Tänään päästiin jo etenemään treeneissä tehden eka suunniteltu tyhjä lähetys. Se sujui hyvin. Jatketaan siis vielä jonkin aikaa näin ja sitten aletaan häivyttämään tätä. Ehkä ensin niin, että koira edelleen talloo mukana ja sen jälkeen käy hetken autossa odottamassa. Olen edelleen tallauksen jälkeen käynyt toisaalla haukuttamassa koira ruoalla. Toivon, että se jossain vaiheessa riittää koiran virittelyyn oikealla taajuudelle. 

Rimpan juoksupäiväkirjaan ylös eilen huomatut juoksut. Edellisestä on nyt aikaa 8 kk.

Kokeita

Rimppa pallilla.

I-HAH järjesti autralianpaimenkoirien tokorotumestaruudet lauantaina. Kokeen tuomarina oli Ilkka Sten. RINNA kisasi voittajaluokassa. Paikkis oli ekana ja sen jälkeen yksilösuoritukset oli kaikki putkeen sekoitetussa järjestyksessä. Liikejärjestystä en muista.

Paikkamakuu   8
Ruma lonkkautuminen makuun aikana! Lisäksi koira reagoi sivullenousussa viereisen koiran käskyyn, kun toista koiraa jouduttiin useaan kertaa käskemään.

Seuraaminen   9
Alussa vähän kitinää liikkeellelähdöissä (peruutuksessa etenkin), mutta koira hiljeni, kun muistin itse hengittää :p

Ällä (i-s)   7
Mokasin käskyt ja tehtiin kahdesti seisominen :p

Luoksetulo   8
Vinkunaa jätössä (miten tämän korjaan?). Rin ennakoi stopin jälkeisen lähdön liikkurin käskystä.

Ruutu   10
Hyvä.

Ohjattu noutaminen   10
Hieno!

Tunnari   9
Koira oli vähän hätäinen kapuloilla ja korjaili otetta pariin kertaan paluussa.

Kaukot   9
S-i-vaihdossa tuli vähän eteenpäin.

Metallihyppynouto   8
Tuuli otti kevyeen metallikapulaan ja se lensi huonosti. Sain uusia heiton.

Kokonaisvaikutus   9

Tulos: VOI1, 280 p. ja sijoitus 1./4. Se oli Rinnan kolmas ykkönen voittajassa, joten TK3-koulari tuli. Luokkavoiton myötä Rin oli myös paras voittajaluokan aussie.

TK2 Madde ja TK3 Rinna. Kuva: Laura Kurimo.

 
Taas (jo toista kertaa!) oltiin yhdessä kehässä eikä koesuoritus hurjasti poikennut treenisuorituksesta. Liikkeitä ei viime aikoina olla juurikaan treenattu, vaan enemmänkin mielentiloja niissä. Nyt tuntuu, että ollaan päästy hurjasti eteenpäin. Olen paljolti muokannut omaa käyttäytymistä ja siinä sivussa koirankin. Koiran mielentila on parantunut, mikä näkyy eniten ääntelyn vähentymisessä. Nyt kokeessa ääntä ei irronnut kertaakaan vauhtiliikkeisiin (noutoihin, ruutuun) lähdössä. Seuruun alussa tuli pienesti ääntä ja lisäksi myös ohjatun seuruun alussa. Lisäksi ääntä tuli luoksetulon jätössä. Tuomarin korviin mikään ääni ei kantautunut, joten pistemenetyksiä ei tällä kertaa tullut niistä lainkaan. Jatketaan siis samalla kaavalla kuin nytkin on tehty. Töitä kyllä vielä riittää!

Sarppa pallilla.

Seuraavana päivänä samassa paikassa kisattiin SARAN kanssa rallyä. Tuomarina kokeessa oli Heikki Palosaari. Meno oli sujuvaa, vaikkakin taskuttomana pidin hihnaa housuissa :D Tulokseksi 99/100 p. ja sijoitus 1./8. Piste epätarkasta suorituksesta meni kyltillä 43 (istu, käännös vasempaan, istu), jossa Sara jäi seisomaan kääntymisen jälkeen ja erillisellä käskyllä vasta otti perusasennon. 

Jälkianalyysiä

 Jäljestäessä RINNALLA tuntuu olevan nykyään muutama ongelma vakiona.

• Janalla eteneminen ja takajäljen otto. Ongelmat lähes poikkeuksetta tulee mun liinan käytöstä. Mikäli liinan käyttö on nykivää, eteneminen janalla on poukkoilevaa ja koira ottaa takajäljen. Mulle siis opettelua liinan käytöstä ja koiralle siedätystä tahattomiin pidätteisiin. 
• Riistajälkeen vaihtaminen. Kerran käynyt kokeessa ja pari kertaa treenatessa. Harmillisen ennakoimaton asia. Vaikea treenata ajatuksella. Koirasta kyllä huomaa, kun se vaihtaa riistaan. Siitä tulee hysteerinen. Näissä tapauksissa jäljestys on neutraalisti lopetettu siihen. Ei varmaan kuitenkaan tarpeeksi toimiva keino. Harmiksi näitä ei saa treenattua kuin vahingossa. Treenijälkiin on otettu muita koiria lenkkeilemään samalla. Näissä näkee, että toisen koiran jälki jonkin verran herpauttaa Rinna jäljestämistä, etenkin kulmakohdissa, joissa jäljet selkeästi erkanee. Treeni tuottaa kuitenkin tulosta ja häiriöjäljet häiritsee vähemmän kuin ennen.
• Keppi-ilmaisut. Koira menee turhan helposti kepeistä yli niihin reagoimatta. Jäljellä Rinnalla on kiire. Itse sorrun juoksemaan koiran kanssa kilpaa ja kepit jää. Eli enemmän vauhdin hallintaa minulta, jolloin koirakin keskittyy oleelliseen. Motivaatiota keppejä kohden voisi vielä erikseen nostaa.

Itselle muistiin vielä fyssarikäynti Petralla keskiviikolta. Rinna alkaa tulla ajatusta mukaan tekemisiinsä eikä siltä tällä kertaa löytynyt paljoa jumeja. Hyvä! DOTILLA oli selässä lihasjumia ja lannerankaan saatiin venytysohjeet.

Virallisesti vanha

Mikäs se siellä?

Koirat kävi uusimassa rokotuksensa. Samalla SARAN sydämestä löytyi selvä sivuääni (ell Marja Ojalehdon arvio 3/6). Ääni kuuluu systolisessa vaiheessa jommasta kummasta tai molemmista vasemman puolen läpistä. Kyse on varmaankin iän mukana tuomasta rappaumasta läppäreunassa. Selvinnee tarkemmin sydänultrasta. Ultraan koira menee viimeistään sitten, jos ja kun sydän alkaa oireilemaan. Lääkitys kun aloitetaan oireiden mukaan. Vielä sitä ei tarvita. Koiran olemus ja käytös on ennallaan. Se saa elää siis samanlaista elämää kuin tähänkin asti, rajoitteita ei tarvita. Seurataan tilannetta ja reagoidaan asiaan sen mukaan.

No sehän on Sarppa puolukassa!

Sara kävi juoksemassa parissa agikisoissa. Ensimmäiset oli 20.8. HiFin järjestämänä Kajaanissa. Tuomarina oli Minna Väyrynen.Tarjolla oli kaksi agirataa ja hyppyrata. Alkujännityksen jälkeen oli ihan kiva kisata. Ekalta radalta harmillinen okserin takarimavitonen (etenemä 4,18 m/s) sijoituksella 4./17. Toinen rata oli pelastelunolla (etenemä 3,90 m/s) sijoituksella 7./18. Kolmannella radalla vedätin turhaan kepeillä ja Sara ei malttanut hakea oikeaan aloitusväliin. Uusin kohdan ottamalla edellisen hypyn mukaan eli HYL siitä.

Toiset kisat oli 4.9. KSTK:n järjestämänä Jari Suomalaisen tuomaroimana. Ekalta agiradalta tuli tulokseksi 12,90 jälleen liiasta vedätyksestä kepeillä, rimasta sekä parin ylimääräisen pysäytyksen taktiikan yliajalla. Sijoitus oli 3./13. Toisella tehtiin nolla (etenemä 4,37 m/s) sijoituksella 1./15 ja siitä Saralle toinen SERT-A. Kolmas rata oli hyppäri ja siitä tulokseksi HYL väärän putkipään johdosta. 

  
Saralla on nyt siis kaksi agi- ja yksi hyppysertiä. Se on siis vanhanajan valio :) Pitkästä aikaa agin kisaaminen oli oikein mukavaa eikä yhtään liian jännittävää. Pitää varmaan silmäillä kisakalenteria vielä, kun kisaaminen on mahdollista. Nautitaan elämästä, kun vielä voidaan.