torstai 16. syyskuuta 2021

Kraniossa


Mummot kävi viime viikolla kraniohoidossa Mari Hyytiäisellä.
SARALLA oli liikerajoitetta vasemmassa etujalassa. Kireyttä siellä oli lavassa ja olkavarressa. Liikeradat saatiin auki. Ohjeeksi tuli hieroa alue pariin kertaan viikossa. Toivottavasti ranteen kasvain ei ole alkanut vaivaamaan :/ Vastaavasti takaosassa oli jumissa oikealla puolen (s-i-nivelessä ja pohkeessa). 


RINNA sai kehuja kunnostaan. Sillä oli jumissa rintaranka- ja lasta. Voipi olla peräisin viikonlopun agipyrähdyksestä. Rintarangassa kummitteli myös vielä vanha vamma, joka oli aiheuttanut jumia kaularankaan. Lisäksi koiralla oli kierrettä hännässä. 



maanantai 13. syyskuuta 2021

Ascaa

Syyskuun eka viikonloppu oli ASCA:n agitapahtuma. Perinteiseen tapaan tarjolla oli agi-, hyppy- ja gablersratoja kaksi kutakin kumpanakin päivänä.

Lauantaina tehtiin DOTIN kanssa viisi hyväksyttyä rataa kuudesta. Jottei nyt kuitenkaan liian ruusuista kuvaa tulisi, niin oikeasti yksi hyppäri oli vain hyvä. Loput oli pelastellen suoritettuja. ASCA:n säännöt on siitä hyviä, ettei siellä tunneta kieltoja. Tämän piti saada minut ohjaamaan radat alusta loppuun asti eikä ohjaaminen loppunutkaan virheeseen, mutta tämä aiheutti sen, etten tehnyt tosissani töitä vaan pelastelin tilanteet ottamalla koiraa haltuun eikä sujuvuudesta ollut tietoakaan.

Hyväksyttyä rataa ei saatu ekalla agiradalla (päivän ensimmäinen suoritus). Suoritus ei kuitenkaan kaatunut siihen, mihin kuvittelin sen kaatuvan vaan tää oli ihan hyvä suoriutuminen. Dot ei kääntynyt puomin jälkeen vaan suoritti edessä olevan hypyn. Mutta puomi oli siisti juoksari! Kuvittelin Dotin tekevän törkeen loikan kääntyessään. Kontaktit kaikkinensa oli osaamiseen nähden ookoot. Keppejä Dot ei tehnyt kertaakaan kerrasta oikein. Se joko ohitti kepit tai tuli liian aikaisin pois.

Sunnuntaina ohjaaja oli jo väsyneempi eikä osannut niin keskittyä. Hyväksyttyjä ratoja tehtiin kuitenkin kolme kuudesta. Hypärit kaatui riman tippumiseen (päivän ekat radat) ja tonen gablers osaamattomuuteen. Toiselta gablersistä saatiin hyväksytty tulos ja agiradat meni hyväksytysti. Tässä vaiheessa ASCA:n kiellottomuus kääntyi entistä enemmän itseä vastaan, sillä pelasin varman päälle vaikeissa tilanteissa. Otin helpommat lähestymiset itselle pyörittäen koiraa hallitus parempiin sijainteihin. Se siitä kunnolla ohjaamisesta :p

Hypäreiltä Doo tuli nyt valiota varten valmiiksi eli sai JS-E-OP-tittelin (jumpers standard elite outstanding performance). Agiradoilta tehtiiin eliten eka titteli eli RV-E (regular veteran elite). Seitsemän vuotta täytettyään Dotista tuli ASCA:n mukaan veteraani. Se tarkoittaa -10 cm riloista alaspäin eli Doo sai mennä 30-senttisillä rimoilla. Tiitelitkin on siksi eri nimisiä.

Ihan parasta kuitenkin oli mennä pari hyppyrataa matalilla rimoilla RINNAN kanssa. Aika on kullannut Rimpan muistot ja se oli kiltti ja kuuliainen menijä. Pari rimaa tippui, ne menee ihan ohjaamisen syyksi. Rimppa oli niin pätevänä!


Illalla käytiin vielä pitkästä aikaa nose work -treeneissä. Tää laji menee näköjään aaltoilevasti. Nyt ei oo vähään aikaan treenattu, joskus tehdään joka päivä. Puuttuu sellainen tatsi tähän lajiin. Tarttis mennä varmaan johonkin koulutukseen tai sinne kokeeseen edes katsomaan. Tälläkin kertaa treeneissä pyykkipojat narulla oli Rinnalle vaikeita. Se vaan nappaa narusta kiinni hajottaen koko asetelman. Helposti liikkuvat kohteet pitäisi ottaa Rinnalle treeniin.

lauantai 11. syyskuuta 2021

Koomaa

RINNA kävi kisaamassa rallia Mäntsälässä elokuun lopulla snaitserien rotumestiksissä


Rinna oli vähän tavoittamattomissa kehässä. Se teki, mutta ei ollut läsnä. Edellisten kisojen jälkeen ei juurikaan ehditty treenailemaan. Rinnalle pitäisi tehdä riittävä määrä palauttavia treenejä kisojen välissä. Tämä samahan tuli ilmi niin tottiskentillä kuin tokokehissäkin. Rinnalle ei sovi liian tiheä kisaaminen. Toivoin rallyn vaihtelevat radat tuovan tähän poikkeuksen (vrt. tokon ja etenkin tottiksen kaavamaisuus), mutta ei ehkä sittenkään.

Kaikki eteentulot (kyltit 2 ja 10) oli liian tiiviitä. Näistä -1 kontrollivirhettä, vaikkei koira koskenutkaan minuun. Kontrollivrhe -1 myös houkutuksesta, jossa kyllä allekirjoitan koiran painamisen ja ohjaajan liikkeen estämisen. Tulppaani jouduttiin uusimaan. Tässä on tarkkaa käskytyksen ja oman liikkeen ajoitus. Tässä olisi siis vielä treenattavaa. Toistolla onnistuin. 
Hyppyjen väliseen peruutukseen en saanut Rinnan ei rintamasuuntaa suoraksi. Jäin sitten pohtimaan uusintaa, oliko koira liian vino? No ei olisi ollut, mutta itse tein siinä ajatuksissa pysähtymällä sen -3 pisteen arvoisen ohjaajavirheen :p 

Pisteitä jäi siis 90. Sillä sijoittui toiseksi.


Toisiksi paras snautseri!

torstai 9. syyskuuta 2021

Dopsi 7 v!

DOTKIN täytti jo 7 vuotta! Sillä oli aika köyhät synttärit :D Mutta pöytätavat on ahneeksi koiraksi kunnossa!

Dotin ensimmäinen vepekausi on nyt taputeltu. Dotin kauden haasteina oli koiran veteen karkaaminen (usein),  vedestä poissaaminen (usein), ulapalle uiminen (joskus), esineiden vieminen puskaan (usein), veden tuijottaminen (usein) ja epäoleellisuuksiin keskittyminen (harvemmin).

Kauden aikana saatiin työstettyä karkaaminen ja transsinomainen veden tuijottaminen vähemmälle. Pystyin jo pitämään koiraa irti rannassa ilman, että se oli ilamn lupaa vedessä sekä se pystyi olemaan avoin mua kohtaan eikä vaipunut transsituijottamiseen. Transsituijottelun vähennyttyä koira tulee myös nykyään pois vedestä. Epäoleellisuuksiin keskittyminen liittyy koiran osaamattomuuteen ja rutiinien puutteeseen. Osaaminen kasvun myötä epäoleellisuudet, kuten ötököiden tai airojen jahtaaminen on jäänyt pois. Samaa on ulapalle uimisessa. Eli viennissä Dot on lähetenyt uimaan veneen ohi kohti ulappaa vientiesine suussaan. Tässäkin oikean kaavan oppiminen on vähentänyt omaa uiskentelua. 

Loppukauden isoin ongelma on ollut koiran rantautuminen puskaan. Se on vienyt niin esineet kuin veneetkin puskaan. Ongelma on tullut ilmi vain treenatessa paikoissa, joissa on puskaa. Koira ei siis tule helppoa ja suorinta reittiä minun luokse vaan rymyää puskan kautta. Jos puskaa ei ole, niin ei ole ongelmaakaan. Tätä lähdettiin korjaamaan lyhentämällä etäisyyksiä ja nostamalla palkan arvoa (ruokapurkkipalkka rannalla). Takapalkkana oleva ruokapurkki on toki huonontanut rannasta lähtöjä, mutta uskon kyll rutiininm myötä tämän korjaantuvan.

Talvikaudella kuivatreenataan vientiin lisää rutiinia. Dot tarvii vielä käsiavun vastaanottajalta suunnatakseen esineen vastaanottajalle. Lisäksi kaivataan kestoa esineen tyrkyttämiseen. Esineiden tuontia minulle on myös vahvistettava häiriössä. Vesi ja purkkipalkka saa koiran helposti yrittämään oikomista. 

Dotin tokoilut on kaivettu taas naftaliinista. Käytiin alokasluokan liikkeet läpi eli kuinka hyvin tai huonosti koira ne nyt osaa.



  • Kapulan pito: Siisti pito, siisti irrotus. Fokus ohjaajaan voisi olla parempi.
  • Luoksetulo: Ihan kiva. Kuuliaisuutta vähän lisää, sivulletulot hiottava.
  • Seuraaminen: Kestävyyttä, fokusta lisää. Oikeampi seuruupaikka (edistää). Mielentila kuntoon (ääntelee helposti liikkeelle lähdöissä, etenkin juoksussa). Ohjaajan tulisi opetella suunnat :p
  • Kaukokäskyt: Ihan hajalla :p Liikeradat, liikkumattomuus ja ennakoimattomuus.
  • Liikkeestä maahan: Seuruu kuntoon, maahanmenot ja sivullenousut myös. Molemmat voisi olla napakampia. Maahanmenessä koira saattaa jättää kyynärät ylös.
  • Liikevälit: Vahvistettava, myös häiriössä.
  • Sosiaalinen palkka: Rutiinia lisää. Doon saa helposti ääntelemään näissä.
  • Palkkaamattomuus: Sosiaalisen palkan vahvistus, rutiinia lisää.
  • Paikkamakuu: Rutiinit, fokus ohjaajaan.

 
Siitä se taas lähtee. Tokoilu nimittäin.

torstai 26. elokuuta 2021

Hoopers ja agia

Viimeisimmällä osteopaattikäynnillään DOT sai hyviä uutisia. Koiran lanne oli nyt rauhoittunut eikä siinä juurikaan ollut hoidettavaa. Viimeinen niskanikama oli pois paikoiltaan, mutta sekin saatiin palautettua paikoilleen. Lisäksi Doo sai olla harjoituskappale akupunktiossa. Jatkossa suositus käydä osteopaatilla 2-4 kertaa vuodessa. Seuraava käynti voisi olla loppuvuodesta.

HSKH järjesti Nora Renellin pitämään koulutuspäivää hoopersista. Uusi laji minulle, joten lähdettiin Dotin kanssa kokeilemaan. Alkuopetus tehtiin tarjonnan kautta.Treenit suunniteltiin koirakon osaamisen mukaan siten, että onnistumisia tuli helposti. Alkuun hoopit pidettiin lyhyillä väleillä ja sitten oppimisen myötä välejä kasvatettiin. Suuntakäskyjä opetettiin samalla periaatteella. Eli kaari hooppeja lyhyillä väleillä yhdistetään suuntakäskyyn ja vähitellen hooppien välejä kasvatetaan. Tähän lisätään pian myös muita hooppeja häiriöksi.

Dot sai juonesta kiinni nopeasti. Päästiin tekemään kaarella olevia hooppeja sekä suoria linjoja. Tehtiin pieniä ratoja, joihin hooppien lisäksi yhdistettiin tynnyrin kiertoa. Tehtiin myös lajiin kuuluen etäohjauksella.

Agilityyn eroten ohjauksen tulee olla rauhallisempaa. Etäohjauksessa korostus rintamasuunta sekä katseella ohjaus. Lisäksi toki suullisella suuntakäskyillä on suuri merkitys. Tärkeää on, että koira tietää ajoissa minne on menossa ja etenee suoraviivaisesti. Hauska laji, joten eikun vaan treenailemaan. Tukee varmasti kuuntelun puolesta agia, mutta myös ehkä laiskottaa ohjaajan liikkumista:p

HAU:n agitreenikausikin pyörähti taas käyntiin. Ekalla kerralla treenattiin keppejä häiriöillä ja vähän hirvitti, kun koira oli kepit viimeksi nähnyt kaksi kuukautta sitten. Mutta Doo oli super! Ensin tehtiin kepit paikoillaan olevilla ja liikkuvilla leluilla ja ihmisillä. Ihmiset myös huusi ja taputti. Dotia häiritsi vain juuri keppien jälkeen juossut häiriöihminen. Sitten keppien ennen ja jälkeen oli putki ja hyppy toisella puolen. Tehtiin eri suunnista eli häiriöesteet oli molemmin puolin. Vaikeinta oli kepeillä meno umpikulmaan putken ollessa häiriönä. 

Dotin uusin temppu on laittaa takajalat seinälle. Sade haittasi kuvaamista :p


sunnuntai 15. elokuuta 2021

RTK4

Käytiin RINNAN kanssa eilen rallykokeessa. Saatiin paikka kokeeseen tuntia ennen rataantutustumista, joten aikaa valmistautua ei juurikaan jäänyt. Nopeasti vaan kamat kasaan ja menoksi.



Arvatenkin putki oli vaikea. Rinna ei sitä osaa suorittaa korrektisti, vaan rintamasuunta kääntyi reilusti putken jälkeen. Tästä -10. En uusinut, sillä tulos olisi toistamiseen ollut sama. Putken jälkeinen houkutus meni koiraa keräillessä, mutta siitä eteenpäin koira kulki kuin unelma. Tuomarikaan ei muita virheitä keksinyt, joten lopputuloksena 90 pistettä, RTK4 ja sijoitus 2/15.

Suorituksen jälkeen jäin miettimään palkkasinko koiran jo vahingossa kehässä. En onneksi, mutta Rimppa tuntui niin hyvälle, ettei olisi haitannut vaikka koira olisikin saanut palkansa liian aikaisin!



tiistai 10. elokuuta 2021

Nousu

Agility jäi tauolle viimeisimpien kisojen jälkeen puolisentoista kuukautta sitten. Ensin ajatuskin treenaamisesta ahdisti ja sitten ahdisti, kun ei päässytkään koiran saikun takia treenaamaan :p Nyt kuitenkin taukoa on katkaistu. Omaa päätä on kunnostettu ja koiran saikku lusittu. 

Osallistuttiin DOTIN kanssa HSKH:n agileirilllä Sanna Lehtonen treeniin. Teemana oli sopivasti omaan suoritukseen keskittyminen, pakan kasassa pitäminen sekä loppuun asti tsemppaaminen. Treeni toteutettiin siten, että jokainen suoritti niin monta lyhyttä rataa kuin tietyssä ajassa pystyi. Suoritukset pisteytettiin. Radat pyöri samoilla esteillä. Ratoihin sai tutustua vain paperilla, esteillä tutustuminen olisi verottanut pisteitä. Yritin liian nopeasti omaksua radat paperilta enkä sitten todellakaan muistanut niitä lyhyitäkään settejä radalla. Tämä treeni toi hyvin esille kaikki heikkouteni. Vain muutama minuutti ja kaikki paljastui :p Suorituksen jälkeen keskusteltiin tuntemuksista. Hyvä oli huomata, miten erilaisia suoriutumistaktikoita ja tuntemuksia ihmisillä oli. Kaikki kuitenkin pystytään sanoittamaan ja siten jakamaan ryhmiin. Itse kuulun siihen ryhmään, joka agilityssä luovuttaa helposti :D Kaikin puolin oli kuitenkin kivaa päästä taas agin pariin! Treenistä olisi varmasti saanut huonompiakin fiiliksiä, mikäli oma into takaisin treenien pariin ei olisi ollut niin suurta. Esimerkiksi huonompien treenien jälkeen tällainen treeni olisi varmasti vain pahentanut fiiliksiä. Mutta kaiken kaikkiaan opettavainen treeni!

Noin muuten parin kuukauden lajitreenien puute on taas heikentänyt agikuntoa. Sitä on nyt tylöstetty hyppytekniikkatreenien parissa. Muuten on lähinnä työstetty kontakteja ja treeneissä rimat on olleet matalalla. Kontaktien suhteen olen ehkä luopumassa juoksareista. En osaa opettaa Dotilke käännöksiä ja olen miettinyt opettaisinko juoksarien rinnalle 2on2offit, jotka siis Dotilla oli jo kyllä olemassa ennen juoksarien opetusta. Niitä ei ole vain muisteltu vuosiin eikä tokikaan koiran osaaminen niissäkään ole paras mahdollinen treenaamatta.

Dot on päässyt myös nyt täysipainoisenmin vepen pariin. Täsmätreenit on kantaneet viennissä hedelmää.




keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Nyt sattui

Noin kuukausi sitten DOTIIN sattui irtokoirahyökkäyksessä. Reikiä en koirasta löytänyt, mutta vasemmassa takajalassa oli jotain vialla. Jalka ikään kuin kramppasi. Koira veti jalkaa alleen varpaat harallaan ja potki myös sillä taaksepäin. Se myös välillä piti painoa epätasaisesti sekä nuoli ja kirputti tassua. 



Dot sai kipulääkkeitä ja oli levossa pari päivää. Kramppaus ei ole enää toistunut, mutta Dot välillä katsasti takaosaansa, enempi juurikin vasemmalle puolen. Selvästi siellä oli jotain vielä vialla. Käytiin osteopaatti Hanna Kivisen tsekattavana. Ja sieltä löytyikin kyljestä/lantiosta jumissa oleva lihas. Siihen laitettiin ensin laseria ja lopuksi vielä teipattiin selkä.  Lisäksi s-i-nivel oli molemmin puolin jumissa ja lannerangan viimeisessä nikamassa oli myös ärtyisyyttä. Oikeassa etujalassakin oli kuulemma agikoirille tyypillinen jäykkyys hauiksessa. 


Kontrollikäynnillä käytiin reilun viikon päästä. Nyt kylki ja etujalka oli kunnossa, mutta viimeinen nikamaväli ei vielä. Tämä ei ole ehkä seurausta tapahtuneesta vaan liittyy koiran rakenteeseen (LTV1). Seuraava käsittelykerta on kuukauden päästä. Toivottavasti silloin jo paranee. Vaiva voi olla lihasjumia tai hermopinnettä ja pahimmillaan siitä voi kehittyä spondyloosia. Tutkitaan ja hoidetaan oireiden mukaan. Nyt tuli lupa liikuttaa koiraa jo normaalisti ja agilitynkin pariin saa palata.

Tälle vuotta tämä oli neljäs koirahyökkäys. Sitä aiemmin on ollut koirahyökkäykset harvaisempia. Aiemmilla kerroilla ei ole fyysisesti sattunut, mutta Dot on henkisesti kuormittunut hyökkäyksistä. Dot on hyökkäysten jälkeen ehkä viikon ajan ollut tavallista rähjäävämpi, sitten se on palautunut normaaliksi rähjäksi. Nyt kun sattui, niin käytös jäi selvästi pidemmäksi aikaa päälle eikä ole vieläkään entisellä tasolla. Saralle ja Rinnalle ei ole jäänyt näistä mitään selkeitä traumoja, mitkä näkyisi käytöksessä. 

Vielä pienenä tilastona. Kaksi neljästä hyökkäävän koiran haltijasta on pyytänyt anteeksi tai ylipäätään puhunut yhtään mitään. Loput kaksi neljästä on poistunut paikalta suutaan avaamatta. On vain haettu hyökkivä koira pois. Kerran jouduin jopa huutamaan hakemaan koiransa pois hyökkimästä. Onneksi tämä viimeisin tapaus on hoidettu hyvin.

Dotille on sattunut myös aiemmin tänä kesänä. Huomasin sen rinnan olevan isolta alueelta rupinen (parin kämnenen kokoiselta alueelta). Ollaan uitu paljon kallioisissa metsälammissa. Todennäköisesti Doo on ottanut kallioon osumaa. Ruvet oli onneksi vain pinnallisia ja iho on parantunut hyvin. Pelkkä seuranta on riittänyt. Dotia on myös pistänyt ampiainen tänäkin kesänä. Kovan onnen koira!


RINNA on tuuraillut Dotia vepetreeneissä. Vitsit, sen kanssa oli niin kiva treenata! Harmi, että silläkin alkaa olla jo ikää eikä elämää ole enää vuosia edessä :/ Dotilla on tässäkin lajissa haasteita. Se helposti kilahtaa vedestä. Kauden aikana olen saanut siihen on yhteyttä rannalla. Se voi ottaa kontaktia ja olla paikallaan rannalla ilman, että se rynnistäisi vaan veteen. Tehtävistä suoriutuminen on toisinaan haasteellista, kun en pääse koiran pään sisäpuolelle. Mutta hiljalleen hyvä tulenee.

 



 

keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Rallikisat


Käytiin RINNAN kanssa HSKH:n rallikisoissa sunnuntaina. Taas jännitin kamalasti etukäteen. Onneksi jännittäminen alkaa häviämään kisapaikalle tullessa. En tiedä mistä tää jännittäminen taas tulee. Välillä se on ollut hillitympää. 

Rata näytti haastavalta, muttei se kuitenkaan mahdoton ollut. Ensimmäiset ongelmat oli merkillä. Odotetusti Rinna ei löytänyt merkkiä. Se ei lähtenyt houkutuksen merkeille tai edessä oleville kylteille, kuten yleensä, vaan se lähti etuviistossa oleville kylteille. Positiivista, että koiralla on suunta oikea, vaikkei kohde ollutkaan oikea. Vaati kaksi käskyä löytää merkki. Käytettiin tähän eka uusinta, mutta edelleen koira meni ensin kylteille, kuitenkin jo toisella käskyllä se korjasi merkille. Tästä -1 tvä. Toinen uusinta käytettiin putken jälkeen, kun Rin arpoi asennot. Uusiessa se oli mennä putkeen, mutta otin koiran paremmin haltuun ja sen jälkeen koira lähti kuuntelemaan hyvin ja loppurata suoritettiin hyvällä mielellä. Kyltillä 13 (molemmat kääntyy oikeaan koira vasemmalla) saatiin -1 tvä, mutta muita virheitä ei tullut. Tältä tuomarilta Rin sai kehut seuraamisesta eikä yhtään miinusta tiiviydestä. Pisteitä tuli 92.

Yllättävän lähelle päästiin valiotulosta. Tarttis treenata enempi. Näillä treenimäärillä ei jäädä kuin haaveilemaan ysivitosista.



sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Angstaa

Kisattiin DOTIN kanssa parissa agikisassa viime kuun puolella. Ekoissa kisoissa ei ollut kovin hyvä aloitus, kun myöhästyin ekasta rataantutustumisesta enkä ehtinyt kunnolla tutustua rataan. Siitä alkoi alamäki. Olin siis luovuttanut jo ennen kuin päästiin edes varsinaiseen suoritukseen. Koska en ohjannut kunnolla, niin Doo valitsi reittinsä itse, se tuli oikeiden esteiden ohitse ja hyppeli vääriä :p Ärsytti, kun koiraan ei saanut otetta, mutta eihän koirassa vikaa ollut vaan siinä ohjauksessa. Toinen rata ei sitä paremmin mennyt. Siinä oli sellaisia kohtia, joihin vaan osaaminen ei vielä riitä. Treenilista siis vaan kasvaa. Treenilista koiran osalta ei haittaa, se on työstettävissä, mutta omaa osuuttani en vain osaa hoitaa enkä tiedä miten sitä työstäisi.

Käytiin vielä toisetkin kisat. Samaan tyyliin meni, mutta ei ihan niin epätoivoista fiilistä jäänyt. Onnistuin ohjaamaan jopa pätkiä radoista. Ollaan siltikin on pidetty taukoa siitä lähtien. Välillä on hyvä vaan pitää taukoa ja miettiä jatkoa.

Jotenkin epäonnistumiset nyt näissä turhautti ja ärsytti aiempaa enemmän ja erilailla. Turhauma ja ärsytys tuo muhun yleensä sopivaa motivaatiota yrittää enemmän, mutta nyt se lähinnä aiheutti alakuloa. Kisaamaan oppii vain kisaamalla, mutta mitä jos ei silti opikaan?

Kaatosadekisatunnelmaa