lauantai 15. kesäkuuta 2024
Kesäkuun Ascat
perjantai 14. kesäkuuta 2024
Terveysjutut
Dotilta lohkesi poskihammas ja se piti poistaa. Hammas operoitiin Hertassa viikko sen jälkeen, kun Rinna oli lopetettu samassa paikassa. Oli kamalaa katsoa taas nukahtavaa koiraa, mutta onneksi Dotia ei nukutettu ikiuneen. Hampaan poisto sujui hyvin, mutta toipilasaika ei sujunut ongelmitta. Tikit lähti liian aikaisin ja haava piti hoitaa avohaavana. Paranihan se, mutta hitaammin. Haava umpeutui kuukauden kuluessa.
Jokunen aika ennen hampaan lohkeamista Dot alkoi pelkäämään auton takatilassa matkustamista. Se matkusti ongelmitta takapenkillä, joten koira sai päättää missä matkusti. Suun parannuttua Dot alkoi jälleen valitsemaan takakonttiin menoa ja on sen jälkeen taas matkustanut ongelmitta siellä. Eli kipeä suu vaikutti autoiluun ja "pienestä" on kiinni matkustusmukavuus.
Lohjennut hammas, jossa ydin näkyvissä. Hampaaseen alkoi kertymään hammaskiveä herkemmin ja nopeasti. |
Nyt väsyttää. |
Tööt. |
Ike satutti sitten tassunsa vajaa pari viikkoa sitten. Sillä meni joku pistävä oikeasta tassusta lähes läpi. Huuhtelin reikää laimennetulla Beradinella ja koira ulkoili tossu jalassa. Alkuun Ike ontui jalkaa aika pahasti, mutta parin päivän jälkeen se käytti jalkaansa jo ihan normaalisti.
Pieni, mutta iso. |
Koko varpaan mustelma ja varvas turposi. |
Tossun ulkoilutusta. |
Ike on käynyt opiskelemassa käsittelyä muutaman kerran parissa eri paikassa. Ike on varautunut käsiteltäessä eikä se muutenkaan ole koira, joka tykkäisi läheisyydesta ellei se ole itse se, joka tulee kylkeen kiinni. Nyt on saatu hyviä koiralähtöisiä käsittelykertoja sekä Kettukullan Hyvinvoinnista Viiviltä että Petralta FysioPetralla. Viimeisimmällä käynnillä Ike oli välillä pieniä hetkiä jo ihan rennosti käsiteltävänä. Sillä pahimmat paikat oli lanneselässä. Dot oli myös huollettavana viikon alussa ja sen tiukin paikka oli oikea lapa.
torstai 2. toukokuuta 2024
Agijutut
Ike on aloitellut agin puolella epistelyt. Touhu on vielä vähän haparoivaa, mutta kyllä se tästä. Ennen kaikkea on mukavaa, että mulla on sama koira radalla treeneissäkin ja kisaympäristössä vieraammassakin paikassa. Oma jännittäminen ajoittuu suorituksen ulkopuolelle ja jo lähtöön kävellessä on hyvä fiilis.
Ike on tehnyt talven ajan säännöllisesti hyppytekniikkaa. Itselle sieltä muistiin tiukan käännöksen opetuskuviot. Laitimmaiset rimat on 20 cm, keskimmäinen 35 cm (voi nousta 50-60 cm). Hyppyvälit on 5 jalkaa ja tämä väli on Ikelle hyvä myös muihin taipumistreeneihin. Vaikka Ike onkin ihan iso koira, niin pidemmillä väleillä sillä on selvästi vaikeuksia kääntymisissä. Ikelle taipumiset on olleet treeneistä vaikeimmasta päästä. Sillä on myös ollut puolierot myötäsuunnan ollessa helpompi. Käännösissä käytetään tällä hetkellä apurimoja auttamaan oikean ponnistuspaikan valinnassa (innit ja takaakierrot). Ike on fyysisesti ja henkisesti hidas kasvamaan.
Dot palasi myös talven tauoltaan agilityn pariin. Harvemmalla treenaamisella juoksukontakteja on vaikea ylläpitää, joten Dot muuttuu pysärikoiraksi.
torstai 4. huhtikuuta 2024
Rinna
Rinna Rimppa Rii Rin Tin Tin
19.5.2010 - 30.3.2024
Mieleltään Rinna oli edelleen nuorekas, mutta kroppa alkoi olla vanha. Siinä oli vähän pientä vikaa siellä ja täällä. Kipuilin jo sen kanssa, milloin oli aika päästää irti. Asian ratkaisi lopulta hammas. Rinnan kulmahammas lohkesi pahasti Ja varasin Rinnalle lähtöajan siitä viikon päähän. Nostin kipulääkkeet ja antibiootit maksimiin, ei ollut enää väliä maksa- tai munuaisarvojen tms. nousuilla.
Viikon aikana ehdittiin käydä paikoissa, joissa Rinna aina halusi käydä, ja Rinna sai syödä kaikenlaisia herkkuja.
Kiitos Rinna! Varjoni on nyt poissa.
torstai 14. maaliskuuta 2024
Rinnan ell
Rinna kävi eläinklinikka Tsempissä helmikuun puolella. Eläinlääkärinä oli Tiina Seikkula. Rinnalla on vähitellen lisääntynyttä läähättelyä, juomista ja pissaamista. Koiralta otettiin veri- ja virtsakokeet, ultrattiin vatsaa ja otettiin vielä keuhkokuvat.
Verikokeissa paljastui maksa- (ALAT, GT) munuaisarvoissa (krea, urea) lieviä nousuja. Verinäytteessä punasoluarvot oli muutoin ok, mutta hemoglobiini oli koholla. Valkosolujen (ns. tulehdussolut) kokonaismäärä oli viiterajoissa, mutta joissain valkosoluissa oli katoa (lymfopenia ja eosinopenia). Kaiken kaikkiaan ei kuitenkaan mitään hälyyttävää.
Virtsanäyte otettiin suoraan rakosta ultran yhteydessä. Se oli puhdas. Vatsaultrassa näkyi laajentunut virtsarakko ja rakon seinämissä kasvainkasvustoa. Laajentuneen rakon ja koiran läähättämisen takia muita sisäelimiä oli vaikea nähdä, mutta ne oli normaalia niillä osin mitä näkyi. Ainakin vatsalaukku, munuaiset , perna saatiin näkyviin. Suolistoa ja maksaa näkyi vain osittain, sappirakkoa ei laikaan. Keuhkokuvissa näkyi jotain, ei tyypillistä vanhuuden muutoksia eikä selviä etäpesäkkeitäkään. Tulehdukselliset reaktiot oli suljettu verikokein pois. Näihin saisi varmuutta ottamalla kuvat myöhemmin uudestaan, mutta en usko, että siihen enää lähdetään.
Nyt Rinna kotiutui lääkekokeilujen kera. Ensin kokeiltiin Cereniaa vailla apua. Nyt on menossa Litalgin ja siitä on ollut apua. Läähättely ja juominen on vähentyneet, muttei ne ole vähentyneet normaaliksi asti. Oireistaan huolimatta Rinna on ollut koko ajan pirtsakka omaitsensä. Eläinlääkärin sanoin varsin meneväinen. Taitaa vaan aika alkaa olemaan loppumassa :(
Videot otettu ennen lääkärikäyntiä ja lääkityksiä.
Tsemppi oli ensimmäinen paikka, jossa klinikan puolesta tarjottiin nuolumatot ja herkut aktivointikupeista toimenpiteiden aikana! Rinna vaan ruokaraivoissaan aina ahkeroi noiden kanssa voimalla. Nytkin se paloitteli yhden nuolumaton ja siinä heilui sen verran, että ensimmäinen verinäytteenotto ei onnistunut. Jämäkämpi aktivointikuppi oli parempi ja sen kanssa koira käyttäytyi hillitymmin. Kaikissa toimenpiteissä käytettiin myös puudutteita.
torstai 18. tammikuuta 2024
Terveysjutut
Rinna kävi virtsarakon kasvaimen kontrollissa alkuviikosta Talliklinikalla. Kontrolli hoidettiin ultralla ja pissanäytteellä. Viime kerrasta on aikaa lähes puoli vuotta. Rinnan asteltua klinikalle eläinlääkäri huomasi heti koiran vanhentuneen. Siitä onkin tullut sellainen hönö vanhus. Arjessakin tämä on huomattu, koira ei ole enää ketterä ja sen liikkumisen tarve on vähentynyt. Ennen lumia Rinna saattoi olla vielä kympin lenkeillä mukana, nyt ei enää todellakaan.
Ultrassa näkyi kasvainmassan kasvua. Se ei vielä ahtauta rakkoa. Pissanäyte oli puhdas. Rinna oli lihonnut kilon pari viime punnituksesta ja painoi nyt reilu 20 kg. Saattohoidon seurausta :p Jatkossa Rinna jatkaa edelleen estohoitoantibiooteillaan ja lisäksi otetaan nyt kipulääke Onsior käyttöön. Jos koira hyötyy siitä, niin kipulääkkeet jää jatkuvaan käyttöön.
Iken ja Rinnan välit on kiristyneet. Ike ei siedä Rinnaa ja se murisee, jos Rinna liikkuu kohti. Rinna ei joko ymmärrä tai halua ymmärtää ja käyttäytyy kuin Ikea ei olisikaan. Koirat elää nyt erillään, mutta ne mahtuu ulkona samaan maailmaan.
Dot on syönyt nyt Apoquelia parin kuukauden ajan. Ensimmäiset kaksi viikkoa annos oli suurempi (16 mg/vrk) ja alkuun oireilu helpottikin selvästi. Ihosta ei lähtenyt enää hilselaattoja ja ruvet parani. Kahden viikon jälkeen annos tiputettiin puoleen (8 mg/vrk). Sittemmin oireilu on hieman palannut. Ihosta löytyy jälleen välillä rupia, pienempinä kuitenkin kuin aiemmin. Lisäksi hilseoireilu on levinnyt laajemmalle (korvanlehtiinkin), aiemmin pään alue oli oireeton. Hilseily ylipäätään kuitenkin on vähäisempää. Dot rapsuttelee edelleen enemmän kuin normaalisti, mutta vähemmän kuin ennen lääkitystä. Rapsuttelu saattaa olla myös stressirapsua, sillä rapsuttelut esiintyy usein iltaisin ja ennen kuin jotain tapahtuu esim. ulos lähtiessä. Parasta olisi saada koira täysin oireettomaksi, mutta saattaa olla, että päämäärä on saada koira kuntoon, jossa se pärjää. Apoquelkaan ei ole täysin haittavaikutukseton lääke, niin ei sitä isolla annoksella voi jatkuvasti syöttää.
tiistai 9. tammikuuta 2024
Vuosi 23
Ike ei ole se helpoin treenikaveri (vaikka se onkin bordercollie :p), mutta mukava sen kanssa on harrastella. Ja nyt tuntuu, että yhteinen sävel alkaa löytymään. Ikellä on se kymmenen eri lajia ohjelmistossa, joten selvää on, ettei oikein missään edistytä, kun ei voi olla määräänsä enempää treenejä. Pääasiassa kuitenkin on treenien hauskuus ja se matka sinne jonnekin. Hämmentävintä poikakoirassa on, että palkkana voi käyttää käskyä "Pissalle" :D Edelleenkään ei siis osata mitään, mutta osaamista on kuitenkin enemmän kuin edellisvuonna! Seuraavaksi voisi alkaa miettiä epiksiä eri lajeissa.
maanantai 8. tammikuuta 2024
Tilitys
lauantai 18. marraskuuta 2023
Dotin dg
Dot kävi viime kuussa jälleen näyttämässä ihoaan eläinlääkärille. Tällä kertaa käytiin Fanni Suokolla, joka otti vastaan Finnin Ratsutilalla Vihdissä.
Ihon tilanne on muuttunut siten, että ihoa irtoaa paksuina lastuina ja niiden irtoamiskohtiin muodostuu rupia. Karva on myös pahimmista kohdista muuttunut harvemmaksi. Iho oireilee nyt lähes kaikkialta. Selässä tilanne on pahin ja pään, kaulan, niskan alue on oireeton. Shampoopesuilla pärjättiin ennen, nyt niillä ei ole enää juurikaan vaikutusta. Vaikka ihon oireilu on muuttunut pahemmaksi, niin Dotin kutiseminen ei ole juurikaan muuttunut. Se rapsuttaa enemmän kuin ennen ihon oireilua, mutta rapsuttelun määrä ei ole oireilun alusta lisääntynyt vaan on edelleen aika maltillista.
Verikokeissa ei havaittu kilpirauhasen vajaatoinnan arvoja. Ihonäytteiden analyysi:
Löydöksestä pyydettiin vielä konsultaatioapua ihotauteihin perehtyneeltä eläinlääkäri Mirja Kaimiolta. Hänen mukaansa oirekuva sopii ensisijaisesti eksfoliatiiviseen lupukseen, vaikkei sitä ole kuvattu aussieilla. Dotille on nyt aloitettu Apoquel-lääkitys. Toivottavasti auttaa!
Luonteensa puolesta Dot on aina ollut aaltoilevasti reaktiivinen. Sterilaation myötä hävisi selvät syyt aaltoilevaan reaktiivisuuteen. Ihon oireilua en osaa yhdistää aaltoiluun, mutta voihan se ärsyttää koiraa erilailla kuin näyttää päällepäin. Tällä hetkellä koira tuntuu ärhäkkäältä. Se on viime aikoina käynyt toisen koiran kimppuun ja ärhennellyt myös vieraille ihmisille. Apoquelin yleisenä haittavaikutuksena mainitaan aggressiivisuus :p
Hämähäkin tappaja |
tiistai 14. marraskuuta 2023
Tokot ja agit
Ike on ihan huomaamatta kasvanut niin henkisesti kuin fyysisesti isomman koiran mittoihin. Sen tokoilut alkaa näyttää jo vähitellen joltain. Yhtäkkiä vaan koira vaan osaa asioita. Sen kanssa on myös miellyttävää tehdä, kun tuntee jo koiraa paremmin.
Ike kestää edelleen ihmisten ja koirien suhteen häiriöitä huonosti. Ollaan vahvisteltu nyt itsevarmuutta tekemisessä ilman häiriöitä ja voisi nyt alkaa ottaa häiriöitä enemmän treeneihin mukaan.
Agia on nyt painottettu lajeista eniten. Ja senkin suhteen onkin tapahtunut harppauksia! Esteosaamista alkaa olla aika hyvää, kontaktit on vielä kesken, mutta kepit alkaa luonnistua. Edelleen vaikeinta koiralle on mun liike. Se nostattaa kierroksia ja kierrosten noustessa osaaminen häviää. Tämä näkyy etenkin hyppytekniikkatreeneissä.