ATCH!

Dot kisasi viimeiset agilitykisat ASCA:ssa syyskuun lopulla. Tuomarina oli belgialainen Peggy Meersman. Dot osallistui lauantaina kahdelle agilityradalla tehden loput kaksi tarvittua tulosta ASCA:n agilityvalioksi (Agility Trial Champiom, ATCH). Aika viime tippaan meni valioituminen, sillä kisoja on seuraavan kerran ensi kesänä koiran ollessa nyt jo 10-vuotias. Dot jää nyt agilitystä eläkkeelle ja sen sijaan se keskittyy taas eläkeläisten lajeihin eli hoopersiin ja noseen.

Ei nyt muistella miten rumia ne radat oli, mutta niitä rumia ratoja tehtiin paljon! ASCA:n agilityvalioitumiseen tarvitaan vähintään 61 hyväksuttyä suoritusta. Niistä 29 agilityradoilta, 16 hypyiltä ja 16 gamblersista.

Ike kävi sunnuntaina juoksemassa kaksi hyppyrataa. Se toimi osaamistasonsa mukaan. Mukavasti siihen on tullut fokusta ja irtoamista mukaan. Ekalla radalla tippui yksi rima ja toisella kaksi. Vähän koira lähti myös kuumumaan. Vielä kuitenkin vire oli säädeltävissä. Tarvitaan vaan lisää rutiinia ja kokemusta tähänkin.

Kisoja

Heinäkuun vikana viikonloppuna kisattiin taas ASCA-agia. Tällä kertaa tuomarina oli Allard Wagenaar Belgiasta. 

Dot teki agiradat lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina onnistuttiin tekemään kaksi hyväksyttyä rataa, sunnuntaina ei. Sunnuntain radoilla puomien jatkot osottautui haasteellisiksi. Dot tekee huonoja puomeja, jos sille ei ole jatkot selvillä. Tähän auttaisi ne pysärikontaktit, jotka on työn alla :D 

Noin muuten valioitumisen ollessa lähellä panikoin liikaa ja ohjaaminen on varmistelevaa kalastelupelastelua. Rumaa settiä siis :p

Ikekin on korkannut nyt agikisauransa sekä normipuolella että ASCA:ssa. Mittaaminen oli Ikestä ihan perseestä. Onneksi Ike on ihan reilu maksi, niin ei tartte toiste mitata. Iken korkeudeksi saatiin 53-54 cm, mutta luulen, että ryhdikkäämpi seisominen olisi ehkä tuonut vielä jonkin sentin lisää. 

Ikelle vaikeaa on vauhdissa kepit ja erikoisesteet ja niin ne oli nyt radallakin, kun agiura korkattiin kahdella hypärillä heinäkuun alussa Mia Kallion radoilla HAU:lla. Molemmilta radoilla tehtiin tulokseksi kympit, kertaalleen tippui muurin palikat, hajosi rengas ja kaatui pituuden palikka sekä kertaalleen koira sotki kepeillä. Kokemuksen puutetta vielä.

ASCA:ssa Ike osallistui hypäreiden lisäksi yhdelle gambleradalle. Halusin kokeilla keinua vieraassa paikassa ja ihan samanlailla se sujui kuin tutussakin. Pitää vaan pitää kriteereistä kiinni ja saada rutiinia.

Hypäreillä Ike tiputteli rimoja, mikä johtui varmasti huonosta ohjauksesta, mutta myös kokemuksen puutteesta ja väsymyksestä etenkin toisena päivänä. Iken kanssa pitäisi olla reilumpaa ohjausta. Se on niin herkkä vielä mun liikkeelle eikä eipäsjuupas-ohjaus varmasti auta asiaa. Treeniä lisää!

Kesäkuun Ascat

Ascaa oli taas luvassa viime viikonloppuna. Tuomarina oli itävaltalainen Roland Hofanever. Ilmoitin Dotin molemmille päiville vain agiradoille ja Dothan tekaisi neljästä radasta neljä hyväksyttyä tulosta! Suoritukset ei olleet mitään näteimpiä, mutta nyt on omat kriteerit tippuneet aika alas eikä suoriutumisella ole väliä, kunhan tulosta tulee. Ascassahan ei kilpailla toisia vastaan, vaan riittää, että tekee hyväksyttyjä suorituksia. Viimeisellä radalla tehtiin hitain aika, kun vielä niksautin selkäni ennen rataa :p Kaikesta huolimatta Dot oli molempina päivinä kolmen parhaan veteraanin joukossa!

Dothan siirtyi juoksupuomista pysäripuomiin ja nyt päästiin testaamaan se kisaoloissa. No ei toiminut, pysäreiden sijaan koira teki hyviä juoksareita :p Jatketaan siis pysäritreenejä.

Ascat

Vuoden vikat ASCA-agilityt käytiin viikonloppuna Ojangossa. Tuomarina oli Peggy Meersman Belgiasta. Dot oli ilmoitettu molemmille päiville agi- ja gambleradoille. Agiradoilla oli huonoa ohjaamista, joka kostautui koiran ylimääräisinä pyörimisinä. Tykkäsin kuitenkin omasta asenteestani. Osasin olla myös rento ja jatkaa virheistä huolimatta. 

Lauantain ensimmäinen gamble oli liian vaikea. Toisella radalla tehtiin sitten kaivattu viimeinen hyväksytty suoritus ja Dot sai valioon tarvittavan tittelin GV-E-OP (Gamblers Vetran Elite Outstanding Performance). Kerrytettiin sillä radalla myös eniten pisteitä ja Dot oli kolmen parhaan veteraanin joukossa.

Sunnuntain ensimmäisellä agiradalla Dot teki lentokeinun! Otettiin kohta uudestaan siistimmällä suorituksella. Toisella radalla saatiin hyväksytty tulos. Koska gamblen tulokset on kasassa, niin käytettiin sitten vuorot kontaktien treenaamiseen. Ascassa saa treenata lelulla palkaten. Toki hylätty tulos siitä tulee, mutta Dot sai palkan hyvistä suorituksista keinulla ja puomilla. Pääasiassa Dotin kontaktit oli varsinaisissa ratasuorituksissakin ihan hyviä. Jokunen yläosuma tuli puomin alastulolla, mutta yhtään varsinaista virhettä ei tullut pehmoesteellä. Lähdötkin oli paljon paremmat kuin viime kisakerralla.

8

Dotilla on nyt kasassa hypyt ja gamblet valioon, enää puuttuu tuloksia agiradoilta. Saas nähdä saako niitä koskaan kerrytettyä :p

Illalla oli vielä nosetreenit. Dot oli superpätevä! Se oli päivän päätteeksi hyvin motivoitunut itse asiaan ja teki löydöt pääasiassa nopeasti. Laatikot ja ajoneuvot sujui hyvin, mutta maassa olevat kangaskassit oli vaikeita. 

Ascat

Heimäkuun viimeisenä viikonloppuna oli kolmipäiväiset ASCA:n agilitykisat. Tuomariksi oli tuotu Chuck Klein Jenkkilästä. Joka päivälle oli tarjolla kaksi rataa joka lajia (hyppy, agi ja gamblet). Dot teki vain agia ja gamblejä.

Perjantaina kävin juoksemassa agiradat ennen töihin menoa. Kiireessä kisaaminen ei sopinut minulle lainkaan. Surkean ohjauksen lisäksi huonot lähdöt ja loikka puomilla!

Lauantaina olin parempi ja tulokseksi hyväksytyt radat sekä gamblessä että agissa. Agiradalla Dot oli kaikkien säkäluokkien nopein! Lähdöissä osasin vaatia nyt koiralta enempi, mutta pehmopuomilla tuli jälleen virheitä. Treenin puutetta.

Sunnuntaina keräsim itselleni paineita ja ohjaus huononi entisestään. Dotilla puuttuu nyt gamblestä enää yksi hyväksytty tulos ja sekös sekoittaa mun pään! Agiradoilta puuttuu enempi, en tiedä montako enkä nyt tiedä onko parempi olla vaan kysymättä ettei mun pää hajoa lisää... Gamblet ei siis sujuneet, jäi tosin vaan vähästä kiinni! Agiradoilla tehtiin toisella radalla hyväksytty tulos. 

Ärsyttää kun oma pää ei kestä. Myöskin pehmopuomilla kontaktit oli kateissa eli pitäisi treenata enemmän sillä. Dot ei ole aikoihin tehnyt kontaktivirheitä ja nyt sen osumat osui aivan liian korkealle.

Viikonlopun gamblet:

Pari viikkoa aiemmin Dot nappasi taas sisälle tulleen ampiaisen. Se sai piston ainakin suupieleen, joka turposi. Koira meni vähän flegmaattiseksi. Se piti silmiä puoliummessa ja riiputti päätään. Ei sillä varmaan hengenhätää ollut, mutta annoin silti kortisonia. Oli ehkä liikaa vielä mielessä Rinnan shokkitila ampiaisen pistosta useamman vuoden takaa. Silloin oltiin vielä lenkillä ja piti soittaa apua tuomaan kortisonitabletteja ja autokyytiä pois.

Suupieleen osui. Kuvassa jo kortisonin alettua vaikuttaa. Nopeasti se toimi.

Ascaa

Viikonloppuna kisattiin Dotin kanssa ASCA-aksaa lähes vuoden tauon jälkeen mistään kisaamisesta. Jännitti paljon. Jännitys kuitenkin kaikkosi aina radalle päästyä ja fiilis oli hyvä!

Tuomariksi oli tällä kertaa saapunut itävaltalainen Roland Hofeneder. Ratoja oli tuttuun tapaan tarjolla kuusi starttia per päivä, Dotin kanssa tehtiin vain agilityradat ja gamblersit.

Lauantaina pari rataa meni ruosteessa. Ensimmäisessä gamblersissä suunnittelin käyväni kaikki kontaktit läpi, sillä Dot ei ole tehnyt pehmokontakteja. Hyvä oli aloittaa gamblerillä, että pääsi huoletta kokeilemaan ne. Tästä johtuen kuitenkin ahnehdin liikaa esteitä pisteiden keruussa ja oltiin pillin soidessa eri puolella kenttää. Eipä hätiä ois ollut, jos en olisi panikoinut ja ohjannut huonosti :p Säädettiin sen verran, että vaikka gamblerosuus onnistuikin, niin ei ehditty loppuun ajoissa. Toinen gamble oli vaan liian vaikea. Dot kääntyi väärään suuntaan vikalle esteille ja suoritti sen väärään suuntaan.

Agiradoilta eka rata meni hyvin, voitto. Toinen rata kosahti heti ekaan rimaan ja tämän jälkeen kesti vähän aikaa saada ohjaus kuntoon. Yhdellä rimalla olisi tehty vielä tulos, mutta huonolla ohjaamisella ei :p

Sunnuntaina agiradoilta tehtiin molemmilta hyväksytty tulos. Ensimmäisellä vaan eka rima jälleen tipahti. Jonkinlainen lähtöongelma taitaa olla käsillä. Koira on lähdössä niin vieterinä, ettei se keskity hyppyyn.

Gambleistä ensimmäisessä koira valitsi putken sijasta puomin. Edelleen Dot arvottaa kontaktit korkeimmalle. Toisella radalla tehtiin tulos, mutta pisteet jäi vähemmälle, kun en keskityynyt enää viimeiseen bonusesteeseen. Kannattaisi keskittyä :p

Treenattavaksi tuli nyt seuraavaa kertaa varten gamblerosuudet, etäohjaus ja erottelut, ja ne lähdöt pitää laittaa taas kuntoon.

Molempina päivinä Dot sijoittui kolmen parhaan veteraanin joukkoon ja sai leluja.

Pullukat on leppoisia ja  Dot käyttäytyi kisapaikalla tosi hyvin! Dot on lihonnut rasvalisien myötä. Iho on tällä hetkellä vähän huonossa kunnossa ja lisiä on mennyt. Niistä ei ole ollut juurikaan apua, mutta koira on lihonnut. Se on vähän pulskassa kunnossa agikoiraksi ja tarvii saada taas linjat kuntoon.

Taas Ascaa

Viikonloppuna oli jälleen Ascan aksakisat. Tuomarina oli tällä kertaa Darryl Warren (USA). Perjantain ohjelmassa oli neljä agirataa ja sekä lauantaille että sunnuntaille Dot oli ilmoitettu kahdelle gamblerradalle agiratojen lisäksi.

Perjantaina Dot oli hyvä, mutta valitettavasti itse tein virheitä. Käskin esimerkiksi koiraa jatkamaan eteenpäin, vaikka oli pitänyt kääntyä :p Turhautuma auttoi itseä panostamaan seuraavina päivinä enemmän. Lauantaina Dot oli luokkansa paras kaikilla radoilla ja sunnutainakin tehtiin vielä pari voittoa parin huonosti ohjatun lisäksi. Selvästi siis väsyneenä mun suoriutuminen heikkenee :p Viikonlopun saldona siis kaksi agin ja kaksi gamblerin hyväksyttyä tulosta.

Ascaa

Käytiin Dotin kanssa kisaamassa Asca-aksaa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Sekä lauantaina että sunnuntaina suotitettiin kaksi gambler- ja kaksi agirataa. Tuomarina oli Christian Prein Itävallasta.

Gamblerit kaikki oli meille liian vaikeita. Pisteet oli helppo kerätä, mutta se gamblerosuus aina kaatui siihen, että koira hakeutui lähemmille esteille eikä osannut irrota sivuttain. Treenattavaa riittäisi.

Agiradat sujui hyvin. Tehtiin kaksi hyväksyttyä tulosta, toisella radalla myös voitto. Yhden radan pilasin itse tiputtamalla riman :p ja yhdellä Doo suoritti esteen väärin päin. Pääasiassa siis kuitenkin hyvää tekemistä :) Myös radan ulkopuolella Doo oli pääasiassa mukava. Ascat on niin pienen piirin tapahtumia, että epäsosiaalisen koiran kanssa on helppoa olla. Väljää on, kenttä on aidattu umpinaisella aidoilla sekä lähdöt että maalit on hyvin rauhoitettuja. 

Agikisoja

Viikko sitten vappuna kisattiin pitkästä aikaa agia Dotin kanssa. Kisat pidettiin kotitreenipaikassa HAU:lla. Edellisestä kisoista oli aikaa puolisen vuotta eikä odotukset olleet korkealla. Radoilla aiheutinkin turhia kieltoja joko liian myöhässä tai ajoissa olevilla ohjauksilla. Eka rata hyllytettiin, mutta toisella tehtiin kolmosista jo tulos, 15 virhepistettä :p

Tänä viikonloppuna jatkettiin kisaamista ASCA-aksaa Ojangossa. Tehtiin sekä lauantaina että sunnuntaina neljä rataa, kaksi agia ja kaksi gamblersiä. Lauantaina ei tehty yhtään tulosta. Agiradat kaatui kontakti-puomierotteluihin ja gamblersosuudet oli vaan liian vaikeita. Toisella radalla gamblerin liikkuma-alue oli kaksiosoinen. Toiseen sai siirtyä vasta koiran tehtyä tietyt esteet. 

Sunnuntaina onnistuttiin paremmin! Oltiin jopa veteraanikoirien parhaimmistoa. Ekalla gablersradalla onnistuttiin. Toinenkaan rata ei ollut vaikea, mutta lähestyin loppuosuutta liian huonoilla vauhdeilla. ASCA:n agiradoilla on käynyt ennenkin niin, että otan koiraa liikaa haltuun. Kielloista viis, niitä kun ei tunneta. Sen seurauksena eteneminen on sujuvasta kaukana.  Ekalla agiradalla tehtiin kaikesta huolimatta hyväksytty tulos.

Kaiken kaikkiaan kivaa on ollut taas kisata. Yllättäen tauon jälkeen ei edes ole pahasti jännittänyt. Jännitystä oli kivasti ilmassa, ei lainkaan liikaa. Tätä lisää.

Ascaa

Syyskuun eka viikonloppu oli ASCA:n agitapahtuma. Perinteiseen tapaan tarjolla oli agi-, hyppy- ja gablersratoja kaksi kutakin kumpanakin päivänä.

Lauantaina tehtiin DOTIN kanssa viisi hyväksyttyä rataa kuudesta. Jottei nyt kuitenkaan liian ruusuista kuvaa tulisi, niin oikeasti yksi hyppäri oli vain hyvä. Loput oli pelastellen suoritettuja. ASCA:n säännöt on siitä hyviä, ettei siellä tunneta kieltoja. Tämän piti saada minut ohjaamaan radat alusta loppuun asti eikä ohjaaminen loppunutkaan virheeseen, mutta tämä aiheutti sen, etten tehnyt tosissani töitä vaan pelastelin tilanteet ottamalla koiraa haltuun eikä sujuvuudesta ollut tietoakaan.

Hyväksyttyä rataa ei saatu ekalla agiradalla (päivän ensimmäinen suoritus). Suoritus ei kuitenkaan kaatunut siihen, mihin kuvittelin sen kaatuvan vaan tää oli ihan hyvä suoriutuminen. Dot ei kääntynyt puomin jälkeen vaan suoritti edessä olevan hypyn. Mutta puomi oli siisti juoksari! Kuvittelin Dotin tekevän törkeen loikan kääntyessään. Kontaktit kaikkinensa oli osaamiseen nähden ookoot. Keppejä Dot ei tehnyt kertaakaan kerrasta oikein. Se joko ohitti kepit tai tuli liian aikaisin pois.

Sunnuntaina ohjaaja oli jo väsyneempi eikä osannut niin keskittyä. Hyväksyttyjä ratoja tehtiin kuitenkin kolme kuudesta. Hypärit kaatui riman tippumiseen (päivän ekat radat) ja tonen gablers osaamattomuuteen. Toiselta gablersistä saatiin hyväksytty tulos ja agiradat meni hyväksytysti. Tässä vaiheessa ASCA:n kiellottomuus kääntyi entistä enemmän itseä vastaan, sillä pelasin varman päälle vaikeissa tilanteissa. Otin helpommat lähestymiset itselle pyörittäen koiraa hallitus parempiin sijainteihin. Se siitä kunnolla ohjaamisesta :p

Hypäreiltä Doo tuli nyt valiota varten valmiiksi eli sai JS-E-OP-tittelin (jumpers standard elite outstanding performance). Agiradoilta tehtiiin eliten eka titteli eli RV-E (regular veteran elite). Seitsemän vuotta täytettyään Dotista tuli ASCA:n mukaan veteraani. Se tarkoittaa -10 cm riloista alaspäin eli Doo sai mennä 30-senttisillä rimoilla. Tiitelitkin on siksi eri nimisiä.

Ihan parasta kuitenkin oli mennä pari hyppyrataa matalilla rimoilla RINNAN kanssa. Aika on kullannut Rimpan muistot ja se oli kiltti ja kuuliainen menijä. Pari rimaa tippui, ne menee ihan ohjaamisen syyksi. Rimppa oli niin pätevänä!

Illalla käytiin vielä pitkästä aikaa nose work -treeneissä. Tää laji menee näköjään aaltoilevasti. Nyt ei oo vähään aikaan treenattu, joskus tehdään joka päivä. Puuttuu sellainen tatsi tähän lajiin. Tarttis mennä varmaan johonkin koulutukseen tai sinne kokeeseen edes katsomaan. Tälläkin kertaa treeneissä pyykkipojat narulla oli Rinnalle vaikeita. Se vaan nappaa narusta kiinni hajottaen koko asetelman. Helposti liikkuvat kohteet pitäisi ottaa Rinnalle treeniin.

Ascaa

Viikonloppu oli täynnä ASCA-kisoja. Tuomarit oli tuotu jenkeistä. Mike Black tuomaroi aksaa ja hänen vaimonsa Karen Black rallyä. SARA ja RINNA teki rallyä ja DOT juoksi aksaa. Lauantaina mulla oli ohjelmassa neljä rataa rallyä ja kuusi agistarttia. Siinä oli aivan liikaa äksöniä mun päälle.

Rallyradat oli tällä kertaa helpompia kuin viimeksi. Radoilla ei eksynyt, kun radoissa oli vain normaaleja käännöksiä. Tehtävätkään ei hirveästi poikenneet täkäläisistä. Täältä löytyy ASCA:n säännöt ja kylttitehtävät.

Rallyn eka rata tehtiin novicena. Rinna ensin ja sitten muutaman koiran jälkeen Sara. Rataantutustumiseen tulin suoraan yhden agiradan juoksemisen jälkeen. Rinnan valmisteluun ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Sille ei riittänyt valmisteluksi se, että juoksin agia Dotin kanssa :p Rinna meni radalla omaan kuplaansa. Se jotenkin menee omaan tilaansa, kun kierrokset nousee. Yritin saada koiran huomiota sitä saamatta. Meidän välillä ei ollut yhteyttä ja jouduin uusimaan jo kolmannen kyltin kahdesti koiran kierrettyä minut eteentulon sijaan. Muita varsinaisia virheitä ei tullut eli pisteitä jäi 194/200. Tämä oli Rinnan kolmas hyväksytty tulos ASCA-rallystä ja koira sai tittelin Rally Novice (RN) ja siirron seuraavaan luokkaan.

Toisena ratana oli siis advanced. Rinna sai melkein täydet pisteet. Piste meni siitä, etten ollut lukenut sääntöjä :p ASCA:ssa arvostelu alkaa kehään tullessa ja loppuu kehästä poistuessa (FCI:ssä arvostelu on ekalta kyltiltä vikalle). Annoin koiran vetää kehään ja tästä tiukasta hihnasta pistemenetys. Muuten Rinna oli paremmalla fiiliksellä mukana. En myöskään alentunut hakemaan sen huomiota vaan hoidin vain oman roolini ja Rinna sai hoitaa omansa. Kun en keskity koiran huomion hakemiseen, sekin keskittyy paremmin tekemään mun kanssa hommia. Tältä radalta siis 199/200 pistettä ja sijoitus 3./4.

Sara on varsinainen luottokoira. Mun ei tarvinnut kuin itse selviytyä radoista ja Sarppa pisti parastaan. Sara teki molemmilla radoilla täydet pisteet ollen ratojen reilusti nopein. Sarallekin tuli titteli novicestä. Se sai tittelikseen RNX, jossa X merkkaa koiran saaneen kaikista kolmesta radasta yli 195 pistettä. Sara oli myös koko kilpailun paras koira. 

Aksapuolella jo rataantutustumiset meni huonosti. Neljällä radalla jäin jumiin ongelmakohtiin ja niinhän se suoristus niihin kariutui! Kaiken huippu oli se, että vikalla radalla unohdin radan!

Eliten gamblet

Sunnuntaina oli vain kuusi agistarttia ohjelmassa. Olin keräillyt itseäni yön yli. Jos lauantaina onnistui yksi kuudesta radasta, niin sunnuntaina viisi kuudesta oli hyväksyttyjä ratoja! Sillä oli päivän kolmen parhaan joukossa. Olin ekaa kertaa noin hyvä!

Viikonlopun saldo agilityssä

• Hyppyradoilta 3 x Q (qualified)
• Gamblersistä 2 x Q --> titteli Gamblers Standard Elite (GS-E) ja yhdeltä radalta paras pistesaalis!  
• Agista 1 x Q --> titteli Regular Standard Open (RS-O)

Tiistaina DOT ja SARA kävi fyssaroitavina. Dot oli koko koira jumissa. Oikeasta lavasta lähti jumisarja pitkin selkää taaksepäin. Se on tehnyt paljon aksaa, mutta myös sen muu elämä on ollut aika hasardia viime aikoina. Sara saatiin käsiteltyä nyt paremmaksi kuin viimeksi ja se saa pitää pidemmän käsittelyvälin. Dot voisi mennä uudestaan muutaman viikon sisään.

Tajunnan virtaakin

ASCA-aksaa oli tarjolla kolme päivää perjantaista sunnuntaihin. DOT kisasi perjantaina ja sunnuntaina pitäen välipäivän lauantaina. Perjantaina ei tehty yhtäkään hyväksyttyä tulosta. Dotiin olen kyllä tyytyväinen, se oli tosi hyvä, mutta itse olin huono :/ 

Sunnuntaille sain itseäni potkittu parempiin suorituksiin. Dot teki kolme hyväksyttyä rataa, yhden kussakin lajissa, eikä edes tilanne, jossa kaikki radat olisi onnistuneet ollut kaukana! Hypärillä tehtiin yksi hyppy väärin päin, gamblessä gamble-osuudella oli lentokeinu ja agissa kontaktivirhee. Mitä siis tein toisin sunnuntaina verrattuna perjantaihin? Lähdin eri asenteella radalle. Päätin etten luovuta vaan taistelen radat loppuun asti. Kokeilin myös rohkeasti kuvioita, joita varoisin treeneissäkin. Oma asenne ei ollut epävarma vaan päätin onnistua, olla itsevarma. Näin helpolla tuskin aina onnistun kääntämään kovempaa vaihdetta itsessäni. Ainakin konkreettisen tekona voisin aloittaa kofeiinitankkauksen jo kotona enkä vasta kisapaikalla :p Näin tein sunnuntaina ja olin virkeänä heti kisapaikalle tultua.

Hyvää

• Lähdöt 
• Kepit 
• Aat 
• Gamblersit (Mukava oli huomata, että osaaminen riitti tämän tuomarin radoilla gamblersissä elite-luokassakin!)

Puolihyvää 

• Puomit (Koiran pitää tietää jatko onnistuakseen kontakteissa.)

Huonoa 

• Keinut (Kriteerit ei ole koiralle selvät ja se varastaa rumasti.)

Dot sai palkintojakin!

Noin muuten viimeisin vuosi on ollut oikein hyvä agivuosi! Ollaan Dotin kanssa oltu kausi HAU:n huippisryhmässä, johon on viikottaisten treenien lisäksi kuulunut viikonloppuleirejä eri kouluttajien kanssa. Pelkän agilityn lisäksi konseptiin on kuulunut luentoja ja harjotteita koiran oppimisesta, ruokinnasta, fysiikasta sekä myös omaa mielenhallintaa. Tämän lisäksi keväästä lähtien ollaan treenattu viikottain Niinulassa, jossa joka toinen viikko on tehty tekniikkatreeniä ja joka toinen ratatreeniä. Kausi on siis ollut oikea agibuustaus. 

Etenkin oman mielen kannalta kausi on ollut merkittävä. Mun piti elää näin vanhaksi, että tajusin itsestäni asioita. Erään kerran meillä oli kisaamisen treenit. Dotin kanssa tehtiin kaksi suoritusta peräkkäin. Kuulemma niiden ohjauksessa oli eroa kuin yöllä ja päivällä, mutta itse en sitä huomannut. En huomaa itsessäni eroa, joka näkyy ulospäin selvästi! Ihan kamalaa. Seuraavissa treeneissä keskityin siihen oloon, minkä haluan itselleni suorituksen jälkeen. Huomaan eron kyllä jälkikäteen itsessäni. Huomaan olenko tehnyt oikeasti töitä. Mahtavaa siis huomata, että jotain onnistuin nyt jo muuttaamaan itseäni tietoisesti kahden agikisapäivän välillä!

Ratoja:

Aussievkl

Viime lauantaina kisattiin rally-tokoa SARAN ja DOTIN kanssa aussieden rotumestiksissä Liedossa. Ensin oli edessä mestariluokka. 

Jännitin Sarpan suoritusta, sillä edellisistä kisoista oli lähemmäs puoli vuotta aikaa eikä edes sinä aikana olla juurikaan edes treenattu. Lisäksi jännitin täyskäännöskylttejä, joilta saattaisin kääntyä väärään suuntaan :p Turhaan jännitin, sillä suoritus meni hyvin! Sara oli aika hyvässä mielentilassa. Hieman sillä oli kuuntelemattomuutta ja jouduin uusimaan yhden kyltin koiran lähdettyä edestä puolen vaihdon sijaan kiertämään minua ympäri. Uusinnalla se sujui hyvin. Lisäksi yksi piste meni oikean puolen vinosta perusasennosta. Eli jäljelle jäi mukavat 96 pistettä, joilla irtosi kisan kolmas sija sekä parhaana aussiena rotumestaruus. Sarppa siis uusi viime vuotisen mestaruutensa.

Suoritusten välillä oli muutama tunti. Ehdin ottaa Dotia useaan kertaan halliin hengailemaan. Se oli sopivasti väsytetty ennen vuoroa. Minä sen sijaan olin liian väsynyt :p Dot hoiti hommansa ihan hyvin, mutta itse en keskittynyt. 

Askelluskyltin (8.) uusin, sillä en muistanut, kuinka monta askelta olin ottanut! Ihan turha uusinta! Toinen virhe tapahtui viimeisellä kyltillä ennen maalia. Eteentulon jälkeen Dot hyppäsi vasten ja haukkasi hihnaa. Palkkaamattomuutta pitää treenara lisää, muuten Dot alkaa palkkaamaan itse itseään. Sellaista sattuu vielä Dotin kanssa, mutta jatkoin matkaa ja päätin kuitenkin uusia kyltin liian myöhään. Siitä siis hylkäys :( Eikä ollut edes eka kerta, kun uusin kylttiä liian myöhään :( No jos jotain positiivista, niin koira oli keskittynyt tekemiseen ja päästään ottamaan seuraava kisa ulkotreeninä. Ilmoitin siis Dotin jo ulkokisoihin parin viikon päähän.

Sunnuntaina jatkettiin aussiekisoja ja kisattiin Dotin kanssa ASCA-aksaa kuuden startin verran kaikilla tyyleillä. Ekana oli hyppyradat, joissa päätin keskittyä treenimielellä eli otin riskillä aloitukset 3-4 hypyn päästä kutsuen. Näissä Dotille tulee usein kiire ja rimppa tippuu. Nyt ei tullut yhtään rimaa näissä kohdissa, mutta ekalla radalla ohjasin koiran yhden hypyn väärälle puolen ja toisella tuli yksi rima keskeltä rataa. 

Toisena oli gamblersit. Onnistuttiin gamblerosuuksissa ja tehtiin kaksi hyväksyttyä tulosta. Näin Dot sai tittelin opeluokasta ja siirtyi elite-luokkaan!

Vikana oli vielä agiradat. Nämäkin meni ihan mukavasti, mutta molemmilla kerroilla Doo juoksi väärän radan. Ekalla se valitsi putken puomin sijasta, mitä on näkynyt treeneissäkin eli putki on syrjäyttänyt puomin Dotin arvoasteikolla. Toisella radallakin putki veti ja koira meni väärässä välissä tyrkyllä olleeseen putkeen. Kepit ja kontaktit toimi aika hyvin.

Radalla minulla oli siis kiva koira. Se toimi kuten treeneissäkin eli se, mitä se ei osaa ei toiminut, mutta sen minkä se osaa treeneissä, se osasi myös kisatilanteessa. Sen sijaan kisapaikalla muuten mulla oli käsissä kamala koira. Se raivosi lähes kaikille koirille. Onneksi Dot on niin pieni kooltaan, että se on helppo napata syliin ja kantaa paikasta toiseen :p