Terveydestäkin

Dot kokeili elämää ilman Apoquelia ja ei pärjännyt. Sen iho meni huonompaan kuntoon ja kutka lisääntyi. Koska huonona iho ei kestä harjaamista ja hilseestä tukka takkuuntuu, niin tukkakin sai taas lähteä.

Käytiin Tsempissä ell Meli Bruno-Paasisalolla. Dotin mielestä eläinlääkärissä oli taas huippua, kun sai herkkuja ja rapsutuksia eikä muita eläimiä näkynyt. Dotilta otettiin verikokeet ja niiden oltua ok aloitettiin taas lääkitys. Pari kuukautta koira kerkesi olla ilman lääkitystä. Oireet alkoi palailemaan kuukauden kohdalla. Nyt kaksi viikkoa lääkitys on isommalla annoksella (16 mg) ja sitten siirrytään taas ylläpitoannokseen (8 mg). Muutaman kuukauden päästä, jos tilanne on hyvä, niin kokeillaan vielä puolittaa annosta. Kokonaan lopettamista ei ehkä kannata enää kokeilla oireiden palattua niin nopeasti. Vuoden päästä taas kontrollikäynti tai aiemmin, jos aihetta on.

Ja Dotsikinhan pääsi jo kymppikerhoon täytettyään 10 vuotta viime kuun puolella.

Ike introvertti ei edelleenkään arvosta käsittelyä tai edes välttämättä koskemista. Ike onkin edelleen harjoitellut käsittelyjä eri paikoissa. Käsikosketus vieraille sujuu tällä hetkellä hyvin ja Iken mielestä se on kivaa. Nyt ollaan edetty pysymään kosketusten välissä vieraan ihmisen vieressä muutaman toiston verran. Ilme muuttuu näissä heti huonommaksi, jos itse yritän koskea koiraan saati sitten vieras. Päälle kumartuminen on edelleen pahinta eikä Ike sitä välttämättä siedä murisematta tutuiltakaan. Tähänkin on treenit aloitettu varovasti ja tarkoitus on nimetä koiralle toiminto, ettei asia tule sille yllätyksenä. Ike ei kestä myöskään katsomista. Jos sitä rapsuttelee, niin se nauttii rapsutuksia pidempään, jos koiraa ei katso päin. Jos sitä katsoo, se poistuu paikalta. Tämä koskee taas kaikkia, tuttujakin ihmisiä.

Kroppahuollot Ikelle on nyt tehty lähinnä kraniona eikä niin fyysisinä käsittelyinä. Ike on saanut halutessaan poistua paikalta. Viimeimmällä kerralla Ike asettautui heti käsiteltäväksi eikä kertaakaan poistunut paikalta. Pari kertaa se murahti, mutta kun käsittelijä vaihtoi asentoaan poispäin koirasta, niin tilanne oli ok Ikellekin. Ikellä on myös ollut pallo mukana. Sen läsnäolo auttaa Ikeä :D

Arjessa Ike vaan jotenkin touhottaessaan ajautuu sellaisiin tilanteisiin, jotka sitä ahdistaakin sitten. Mun on jotenkin ollut vaikea puuttua tilanteisiin etukäteen, kun koira on se, joka menee ja tekee enkä tiedä etukäteen onko tilanne liian ahdistava.... Pitää itse skarpata näihin tilanteisiin ja koittaa ennaltaehkäistä. Ike kuormittuu näistä ja tarvii erikseen huolehtia, että se lepää riittävästi. Ike ei välttämättä ymmärrä levätä itse vaan saattaa kehittää omia puuhiaan väsyneenä (vaikkapa valojen/varjojen tuijottamista). Ahdistuessaan Iken ahdistukset kertautuu helposti. Aiemmat koirani ei ole olleet näin herkkiä ja nyt joutuu ihan erilailla opettelemaan puhumaan koiraa. Jatketaan harjoituksia. 

Terveysjutut

Dotilta lohkesi poskihammas ja se piti poistaa. Hammas operoitiin Hertassa viikko sen jälkeen, kun Rinna oli lopetettu samassa paikassa. Oli kamalaa katsoa taas nukahtavaa koiraa, mutta onneksi Dotia ei nukutettu ikiuneen. Hampaan poisto sujui hyvin, mutta toipilasaika ei sujunut ongelmitta. Tikit lähti liian aikaisin ja haava piti hoitaa avohaavana. Paranihan se, mutta hitaammin. Haava umpeutui kuukauden kuluessa. 

Jokunen aika ennen hampaan lohkeamista Dot alkoi pelkäämään auton takatilassa matkustamista. Se matkusti ongelmitta takapenkillä, joten koira sai päättää missä matkusti. Suun parannuttua Dot alkoi jälleen valitsemaan takakonttiin menoa ja on sen jälkeen taas matkustanut ongelmitta siellä. Eli kipeä suu vaikutti autoiluun ja "pienestä" on kiinni matkustusmukavuus.

Lohjennut hammas, jossa ydin näkyvissä. Hampaaseen alkoi kertymään hammaskiveä herkemmin ja nopeasti.

Nyt väsyttää.

Tööt.

Ike satutti sitten tassunsa vajaa pari viikkoa sitten. Sillä meni joku pistävä oikeasta tassusta lähes läpi. Huuhtelin reikää laimennetulla Beradinella ja koira ulkoili tossu jalassa. Alkuun Ike ontui jalkaa aika pahasti, mutta parin päivän jälkeen se käytti jalkaansa jo ihan normaalisti.

Pieni, mutta iso.

Koko varpaan mustelma ja varvas turposi.

Tossun ulkoilutusta.

Ike on käynyt opiskelemassa käsittelyä muutaman kerran parissa eri paikassa. Ike on varautunut käsiteltäessä eikä se muutenkaan ole koira, joka tykkäisi läheisyydesta ellei se ole itse se, joka tulee kylkeen kiinni. Nyt on saatu hyviä koiralähtöisiä käsittelykertoja sekä Kettukullan Hyvinvoinnista Viiviltä että Petralta FysioPetralla. Viimeisimmällä käynnillä Ike oli välillä pieniä hetkiä jo ihan rennosti käsiteltävänä. Sillä pahimmat paikat oli lanneselässä. Dot oli myös huollettavana viikon alussa ja sen tiukin paikka oli oikea lapa.

Terveysjutut

Viime viikolla Rinnalla taisi olla virtsatietulehdus. Ike oli kiinnostunut ja Rinna pissasi kertaalleen sisälle. Oltiin reissussa, joten nostettiin vaan estolääkitystä muutamaksi päiväksi. Eilen Rinnalla oli virtsarakon kasvaimen kontrolli. Ultrassa rakko näytti olevan entisellään eli kasvannainen kasvaa edelleen hitaasti. Pissanäytteessä oli aavistus verta. Eli jatketaan antibiootteja ylläpitoannoksella. Tarvittaessa voi taas antaa muutaman päivän tehokuureja, mikäli Tohtori Ike niin kertoo :D Seuraava kontrolli loppuvuoteen ellei tilanne muutu ennen sitä. Kuunneltaessa sydänäänet oli normaalit. Ei sivuääntä, mikä oli kuultavissa viime vuoden lopulla vitsatietulehduksen yhteydessä. Hengitysäänet oli myös normaalit, mutta kaulan imusolmukkeissa oli turvotusta, mikä on normaalia vanhuksilla. Rinna on käynyt myös Mari Hyytiäisen käsiteltävänä. Vähän sillä oli alaselässä jumia (voi johtua kasvaimesta) ja siihen suositeltiin lämpöhoitoa.

Dotin kraniokäsittelyssä koiran alavatsa oli kumma. Voi johtua närästyksestä, jota hoidetaan tällä hetkellä tihennetyllä ruoka-ajoilla. Tai sitten jotain muuta, minkä voisi tutkia ultraamalla ja verikokein. Dotille on varattu tutkimusaika loppukuuhun.

Ike kävi puolestaan Petran fyssaroitavana. Ikellä oli jumia reisissä, vasemmalla takana ja oikealla etuosassa. Koira ei myöskään taivu yhtä hyvin molempiin suuntiin. Ike on ikävaiheessa, jossa edessä on stabiliteettia, mutta takapää on huojuva kuin varsalla. Lisää takaosajumppaa siis ohjelmistoon. 

Ikellä on myös ollut pippelivaivaa. Sillä oli juhannuksena oireita, jotka hoidettiin esinahantulehduksena Betadine-huuhteluilla. Sittemmin huomasin umpeenmenneen reiän pippelin varren ihossa. Ihon alla tuntui vierasesine, joka tuntui ihan sirulta. No siru se ei ollut, kun jalkojen väli luettiin sirunlukulaitteella :D Siru on paikallaan niskassa edelleen. Ilmeisesti siis pippeliin on mennyt tikku. Pippeliä näytettiin lääkärille ja arviona on joko kapseloitunut tikku tai vain arpikudosta. Tilanne näyttää niin rauhalliselta, ettei tehdä muuta kuin seurataan. 

Hoidot

Koirat kävi rankojen käsittelyssä viime kuussa Dot kävi Petran fyssaroitavana. Se oli oikein vetreä. Tekee hyvää vissiin painia päivittäin Iken kanssa :D

Rinna ja Ike kävi kraniohoidossa Marilla. Rinna on reagoinut etutassujen käsittelyyn ja varpaista löytyi aristusta nytkin. Kroppaa on vaan vuosien saatossa käytetty rankasti ja sen huomaa :/ Sille on varattuna myös eläinlääkäriaika.

Ikellä oli tuntumaa rintakehässä, ehkäpä se on törmännyt johonkin xD Sillä oli myös kireyttä oikeassa takajalassa ja kiveksessä. Ike antoi käsitellä melko hyvin. Odottaessa omaa vuoroaan se oli oikein nätisti. Iken mieli on nyt teinipojan vaihteleva. Se on joko tosi kiva tai tosi kamala :p

Hoitoa

Mummot kävi viime viikolla Mari Hyytiäisellä kraniokäsittelyssä. Rinnalla oli jumia edessä ja takana. Edessä kallonpohjassa oli kiertoa ja oikeassa etujalassa varpaissa kiinnikettä. Takana S-I-nivel jumitti koko jalkaa. Sara on viime aikoina pompauttanut vasenta takajalkaa. Syyksi paljastui uloin varvas, jonka kireys oli itse asiassa niskasta peräisin. Kun niska aukeni, niin varvaskin suoristui. Sen koommin jalan pomputtelua ei ole ollut. Seuraavaa käyntiä voisi suunnitella keväälle ellei tule oireilua aiemmin. 

Kokeilin kestääkö Dot harvempaa kuin kerran viikkoon pesua. Kuukausi vierähti ennen kuin koira alkoi oireilla kuivaa ihoaan ja se piti pestä. Jatkossa pesut lienee parasta suorittaa jossain viikon ja kuukauden välissä :p

Sarpan lapashommia!

Kraniossa

Mummot kävi viime viikolla kraniohoidossa Mari Hyytiäisellä. SARALLA oli liikerajoitetta vasemmassa etujalassa. Kireyttä siellä oli lavassa ja olkavarressa. Liikeradat saatiin auki. Ohjeeksi tuli hieroa alue pariin kertaan viikossa. Toivottavasti ranteen kasvain ei ole alkanut vaivaamaan :/ Vastaavasti takaosassa oli jumissa oikealla puolen (s-i-nivelessä ja pohkeessa). 

RINNA sai kehuja kunnostaan. Sillä oli jumissa rintaranka- ja lasta. Voipi olla peräisin viikonlopun agipyrähdyksestä. Rintarangassa kummitteli myös vielä vanha vamma, joka oli aiheuttanut jumia kaularankaan. Lisäksi koiralla oli kierrettä hännässä. 

Hoitoja

Keväiset säät oli SARALLE vaikeita. Vanhalle kropalle ei tehnyt hyvää liukastella tai kulkea upottavassa hangessa. Saran lenkkeilyt oli välillä tosi vähissä, mutta silti koira ehti jumiutua. Välillä annoin sille kipulääkkeitä, mutta niistä ei ollut huomattavaa hyötyä. Sen sijaa BOT-loimi on tehnyt selvästi hyvää. Pari viikkoa sitten Sara kävi kranioterapiassa Mari Hyytiäisellä ja viime viikolla oli vuorossa Petran fyssarointi. Nyt Saran kroppa on jumiton.

DOT oli myös fyssaroitavana. Sen käsittelyväli venyi taas pitkäksi. Aika oli jo varattuna aiemmin, mutta se jouduttiin perumaan. Pitkästä välistä huomioimatta Doo oli yllättävän hyvässä kunnossa. Paremmassa kuin aikoihin.

RINNA sai akupunktiota samalla.

Neulapää

Hoitoja

SARA kävi helmikuussa kraniossa Mari Hyytiäisellä. Saralla oli niskassa isomminkin hoidettavaa. Niskan tila vaikutti loppuunkin kroppaan, etenkin oikeaan takajalkaan. Jaloissa jo aiemmin huomattu puoliero saattaakin johtua niskaan kohdistuneesta vanhasta tärskystä. Seurataan Sarpan vointia ja tarvittaessa se käsitellään uudestaan piakkoin. 

DOT ja RINNA on käyneet Petran käsiteltävinä. Rinna on ollut ihan kunnossa. Iän myötä se vaan järkevöityy liikkeissään ja nyt ei jumeja juuri ollut, vaikka koira on käsitelty viimeksi puoli vuotta sitten. Dot taas oli ekalla kerralla yhtä notkea kuin betoniporsas, joten se sai ensin neulat niskaansa. Se käsiteltiin viikon välein pariin otteeseen vielä uudestaan. Dotin käsittelyväli oli venynyt kolmeen kuukauteen, joka on tällä hetkellä liian pitkä hoitoväli. Seuraava kerta on varattuna kuun loppuun ja ehkä sen jälkeen päästään 1-2 kuukauden väleihin.