Treenejä

Aina sitä miettii, miten seuraavan koiran kanssa tekee asioita, mutta tässä sitä taas ollaan sormi suussa niinkuin ennenkin. Ike on nyt tehnyt vähän kaikkea, paino sanalla vähän ja kaikkea. Niin arjessa kuin treeneissäkin tämän hetken isoin asia on silmillä/mielellä asioihin kiinni jääminen. Ikeä kiinnostaa tuulen mukana liikkuvat roskat, vauhdikkaat koirat ja lelut. Yritetään treenitilanteet pitää lyhyinä ja niissä koira aktiivisena, jotta pentu keskittyisi olennaiseen. Isommassa häiriössä otetaan toki apuun isommat avut (palkat).

Vepekausi on saatu käyntiin. Dot teki kuivatreeneissä hyvin ja samoin vedessäkin, mutta koira meni omaan kuplaansa, kun rantaan lisättiin tavaroita. Sama veden lumo tulee vesisateessa. Eniten on nyt treenattu rantaumista. Eli koira joko hyppää veneestä tai hakee tavaraa veneestä tai sitten vaan lähtee heitetyn lelun perään. Pääpaino on siinä, että koira tuli suorinta tietä palkan luokse rantaan. Hyvä ruoka toimi tässä viime kaudella hyvin ja nyt on pystytty käyttämään jo leluakin. En vaan usko koiran palkkaantuvan näistä niin hyvin kuin siitä veden lumosta, joten ehkä ketjutetaan rantautumisen jälkeen tähän vielä luvallinen veden tuijottelu :D

Kauden päätavoite on kuitenkin jo saavutettu. Eli Ike pääsi yli vesitraumastaan.

Ike 4 kk

Ike 4 kk on painoltaan n. 9-10 kg ja korkeudeltaan lähes Dot. Se on myös menettänyt ensimmäiset pentuhampaansa! 

Kuukausipäivää vietettiin jälleen pentuetreffeillä. Paikalle pääsi yhtä pentua lukuunottamatta kaikki sekä lisäksi molemmat vanhemmat. Olipa kiva nähdä kaikkia! Pennut sai samalla myös rokotukset ja Ike pääsi ekaa kertaa näkemään lampaita. Ike huomasi ne kyllä, mutta niin se huomasi myös niiden kakat :D

Ike on päässyt kokeilemaan myös uimista, kun käytiin Doghealin uuden puolen avajaisissa. Uiminen jäi valitettavasti lyhyeen, kun Ike hyppäsi reippaasti heitetyn lelun perään ja järkyttyi eikä sen jälkeen mennyt enää veteen. Sen verran innokkaasti se uikutti reunalla toisen koiran uidessa, että uskon kyllä Iken uskaltautuvat joskus toistekin veteen.

Ike tuntee treenithallit jo niin hyvin, että haluaa rynnistellä sisälle. Niinpä olemme aloitelleet malttitreenit eri paikkoihin rynnistelyihin. Ikelle on noin muutenkin alkanut ilmaantua kyttäysmoodia. Tähän yritetään puuttua ennakoimalla tilanteita ja palkkaamalla oikeissa tilanteissa. Pennun hallitreenit on myös tähän mennessä koostuneet eniten odottelusta. Ike on siis saanut treenata häkissä sekä hihnassa kiinnitettynä rauhottumista. Taukomattotreenit on myös aloitettu, mutta sitä treenataan vasta kotona. Muuten treenit on paljolti koostuneet kropan hahmotustreeneistä, joita on tehty etu- ja takatassutargettien avulla.

Alkeisjälkitreenit aloitettiin hankikantojen aikaan. En ole ennen alkeita opettanut hangella ja selvästi sula maa on se parempi vaihtoehto alkeille :p Tykkään Iken luontaisesta tyylistä jäljestää tarkasti nenä maassa kiinni. Jälkitreeneiräpellykissä saatiin aikaiseksi pää ylhäällä ryntäilevä pentu :p Palataan asiaan sulalla maalla.

Nyt sattui

Noin kuukausi sitten DOTIIN sattui irtokoirahyökkäyksessä. Reikiä en koirasta löytänyt, mutta vasemmassa takajalassa oli jotain vialla. Jalka ikään kuin kramppasi. Koira veti jalkaa alleen varpaat harallaan ja potki myös sillä taaksepäin. Se myös välillä piti painoa epätasaisesti sekä nuoli ja kirputti tassua. 

Dot sai kipulääkkeitä ja oli levossa pari päivää. Kramppaus ei ole enää toistunut, mutta Dot välillä katsasti takaosaansa, enempi juurikin vasemmalle puolen. Selvästi siellä oli jotain vielä vialla. Käytiin osteopaatti Hanna Kivisen tsekattavana. Ja sieltä löytyikin kyljestä/lantiosta jumissa oleva lihas. Siihen laitettiin ensin laseria ja lopuksi vielä teipattiin selkä.  Lisäksi s-i-nivel oli molemmin puolin jumissa ja lannerangan viimeisessä nikamassa oli myös ärtyisyyttä. Oikeassa etujalassakin oli kuulemma agikoirille tyypillinen jäykkyys hauiksessa. 

Kontrollikäynnillä käytiin reilun viikon päästä. Nyt kylki ja etujalka oli kunnossa, mutta viimeinen nikamaväli ei vielä. Tämä ei ole ehkä seurausta tapahtuneesta vaan liittyy koiran rakenteeseen (LTV1). Seuraava käsittelykerta on kuukauden päästä. Toivottavasti silloin jo paranee. Vaiva voi olla lihasjumia tai hermopinnettä ja pahimmillaan siitä voi kehittyä spondyloosia. Tutkitaan ja hoidetaan oireiden mukaan. Nyt tuli lupa liikuttaa koiraa jo normaalisti ja agilitynkin pariin saa palata.

Tälle vuotta tämä oli neljäs koirahyökkäys. Sitä aiemmin on ollut koirahyökkäykset harvaisempia. Aiemmilla kerroilla ei ole fyysisesti sattunut, mutta Dot on henkisesti kuormittunut hyökkäyksistä. Dot on hyökkäysten jälkeen ehkä viikon ajan ollut tavallista rähjäävämpi, sitten se on palautunut normaaliksi rähjäksi. Nyt kun sattui, niin käytös jäi selvästi pidemmäksi aikaa päälle eikä ole vieläkään entisellä tasolla. Saralle ja Rinnalle ei ole jäänyt näistä mitään selkeitä traumoja, mitkä näkyisi käytöksessä. 

Vielä pienenä tilastona. Kaksi neljästä hyökkäävän koiran haltijasta on pyytänyt anteeksi tai ylipäätään puhunut yhtään mitään. Loput kaksi neljästä on poistunut paikalta suutaan avaamatta. On vain haettu hyökkivä koira pois. Kerran jouduin jopa huutamaan hakemaan koiransa pois hyökkimästä. Onneksi tämä viimeisin tapaus on hoidettu hyvin.

Dotille on sattunut myös aiemmin tänä kesänä. Huomasin sen rinnan olevan isolta alueelta rupinen (parin kämnenen kokoiselta alueelta). Ollaan uitu paljon kallioisissa metsälammissa. Todennäköisesti Doo on ottanut kallioon osumaa. Ruvet oli onneksi vain pinnallisia ja iho on parantunut hyvin. Pelkkä seuranta on riittänyt. Dotia on myös pistänyt ampiainen tänäkin kesänä. Kovan onnen koira!

RINNA on tuuraillut Dotia vepetreeneissä. Vitsit, sen kanssa oli niin kiva treenata! Harmi, että silläkin alkaa olla jo ikää eikä elämää ole enää vuosia edessä :/ Dotilla on tässäkin lajissa haasteita. Se helposti kilahtaa vedestä. Kauden aikana olen saanut siihen on yhteyttä rannalla. Se voi ottaa kontaktia ja olla paikallaan rannalla ilman, että se rynnistäisi vaan veteen. Tehtävistä suoriutuminen on toisinaan haasteellista, kun en pääse koiran pään sisäpuolelle. Mutta hiljalleen hyvä tulenee.

 

 

ASCA-aksaa

Viime viikonloppuna oli ohjelmassa vähän erilaista agilityä DOTIN kanssa. Australian Shepherd Club of America (ASCA) on aussieiden kotimaan järjestö, joka järjestää mm. agilitykisoja. Suomessa ASCA:n lajeja hoitaa alaosasto Finasc. ASCA ei ole FCI:n alainen järjestö, joten kisat on epävirallisia FCI:n alla. Näistä voi kuitenkin saada titteleitä ja valioitua ASCA:n alle. Viikonloppuna pääsin itse ekaa kertaa kokemaan tätä vähän erilaista aksaa. Kisat pidettiin JAU:n hallilla Sipoossa. Tuomarina oli USA:sta tuotu Lora M Del Page.

Rataluokkia ASCA:ssa on kolme: hyppy- ja agilityradat sekä hauska gamblers. Tasoluokkia on kolme: novice, open ja elite. Pakko ei ole kuitenkaan kisata alusta alkaen vaan voi vaikka aloittaa elitestä, mutta tittelit tulee kuitenkin järjestyksessä novicesta alkaen. Luokkaa ei voi kesken päivän vaihtaa, joten kannattaa ilmoittaa koira astetta korkeampaan luokaan, mikäli päivän aikana on mahdollista nousta kesken ratojen ylempään luokkaan. Kokoluokkia on viisi. Dot mitattiin 45 cm korkeaksi ja se sai hyppiä 40-senttisiä rimoja. Rimakorkeuksiin vaikuttaa myös esimerkiksi koiran rotu ja ikä. Tietyntyyppisen raskaat rodut saavat hypätä matalampia rimoja ja veteraani-ikäisilläkin on matalammat rimat. Hylätyksi voi tulla esimerkiksi, jos ei kytke koiraa rata-alueelta poistuessa, mutta sitten taas väärään suuntaan suoritettu hyppy tuo vain virhepisteitä.

Olin ilmoittanut koiran sekä perjantaille että sunnuntaille kahdelle hyppyradalle. Yllärinä olikin, että radat sisälsivät pääasiassa vain pelkkiä hyppyjä! Novicen radoille tuli sentäs yksi putki. Radat oli mukavan helppoja. Ekalla radalla taisin lopettaa ohjauksen liian aikaisin ja koira tuli vikan esteen ohi. Mutta eipä hätiä. Nämä säännöt ei tunne kieltoja, joten tuloksena oli näin ollen puhdas rata :p Toinen rata oli sama rata toisesta suunnasta numeroituna. Tämäkin rata oli hyväksytty rata joskin enemmällä pelastelulla. Kaksi hyväksyttyä rataa (Qualifying Score, Q) hyppyradoilla riittää tulokseen ja  Dot sai tittelin ja siirron open-luokkaan. Titteli on Jumpers Standart - Novice (JS-N).

   
Sunnuntaina startattiin sitten open luokka. Ekalta radalta tehtiin hyväksytty tulos. Toisella hetkisen mietin radan jatkoa ja vaikkei Doo olekaan mikään nopea koira, niin siti se ehti tulla hypyn ohi. Lisäksi päällejuoksun jälkeinen kohta oli tälläkin radalla vaikea ja siinä koira menikin nyt hypyn väärään suuntaan ja tästä tuli kymmenen virhepistettä. Ekalta radalta siis Q ja luokkavoitto. Toiselta radalta kympillä toinen sija. 

   
Hauskaa oli! Heinäkuussa on seuraava koitos Vantaalla. Sitä odotellessa.

Vihreä nauha: hyväksytty tulos (Qualifying Score, Q), sininen nauha: ensimmäinen sija ja punainen nauha: toinen sija.

Dotin kisakäytös ekana päivänä oli kamalampaa kuin hetkeen ennen. Myönnän jännittäneeni ekana päivänä enemmän. Toisena päivänä selvittiin vain yhdellä rähähdyksellä. Noin muuten arjessa koira on jo helpompi. Räjähdyksen jälkeen se kykenee nopeasti luopumaan räjähdyksen kohteesta. Lisäksi Doo pystyy nykyään jo ohittamaan rähjäävät koira itse provosoitumatta kunhan vain namppaa on tarjolla.

Dotin uilmakoulukin tuli päätökseen. Juoksujen aikana Sara tuurasi Dotia ja nyt tauon jälkeen koira oli aika kierroksilla uimaan päästyään. Sen uimatyyli oli aluksi varsin pysty, mutta enimmän innon laannuttua se kykeni uimaan jälleen siivommin. Heitettäviin leluihin se jäi hyvinkin kiinni. Se tuijotteli vaan "ulapalle" lentoleluhjen toivossa. Summa summarum, uimakoulu teki hyvää Dotin uimataidoille, mutta ehkä mielentiloja tässäkin voisi treenata enemmän.

Nose Work

DOT kävi jo talven puolella viisi kertaa nose work -kurssia. Ekalla kerralla ensin koirien annettiin etsiä nameja pahvilaatikoiden päältä ja reunustalta. Näin pahvilaatikoista tehtiin mielenkiintoisia. Dotilla on vahvaa (palkittua) taipumusta kiipeillä kohteille, joten tätäkin nähtiin :p Namien etsinnän jälkeen lisättiin haju (eukalyptus hydrolaattimuodossa) huopatassulla kiinni yhteen laatikkoon ja hajulähteen viereen laitettiin namppaa. Namin löytymisen ja syömisen jälkeen jatkettiin vielä koiran kiinnostuksen merkkauksella ja palkkauksella hajulähteen lähelle.

Tarkkana sai olla, että merkkasi juurikin haistelun. Isommat muut ehdotelmat (kuten laatikoiden päälle kiipeäminen) osasin jättää huomioimatta, mutta ne kaikki muut pienet koiran eleet ja maneerit oli välillä vaikea erotella. Roskakäytöksen jatkuessa liian kauan koirat laitettiin tauolle huilimaan, ettei väärä käytös yleistyisi. Uudella yrityksellä usein väärä käytös jäikin jo pois, kunhan sen vain siihen reagoi tarpeeksi ajoissa.

Kolmannella koulutuskerralla laatikoiden määrä kasvatettiin kolmesta-neljästä kuuteen ja siitä ylöspäin määrän kasvattaminen oli helppoa. Määrällä ei ollut enää merkitystä. Ensin käytössä oli Ikean laatikoita, sitten litteitä pizzalaatikoita. Kokeiltiin myös materiaalina muovikoreja sekä erimittaisia hajun seisotusaikoja.

Haluaisin saada Dotille ilmaistuksi pitkän nenäkosketuksen, mutta jo muutaman treenikerran jälkeen Dot alkoi tarjoamaan ilmaisuksi maahanmenoa. Palkkailin siitäkin. Nenäkosketus on tällä hetkellä pelkkää nokintaa.

Neljättä koulutuskertaa videolla. 

Dot kävi tänään toista kertaa uimakoulussa. Ja toista kertaa ylipäätänsä ko. paikassa. Se veti nelin tassuin sisälle. Ja vinkui altaalle pääsyä odotellessa. Tässä vaiheessa laitettiin stoppia hätäilylle nameista luopumisen avulla. Altaaseen koira meni mistä vain eikä liukastumiset reunuksilla näyttänyt haittaavan. Piti ihan pidellä välillä koirasta kiinni, ettei se olisi singonnut vaan veteen. Se loikki veteen ihan vaan omaksi ilokseen ja oli kyllä aika transsissa asiasta. Doo ui koko puolituntisen nyt ilman liivejä. Pääasiassa sen tyyli oli hyvä, mutta kiirehtiessään se alkaa roiskimaan.

Koirien päivityksiä

Koirat kävi Petran käsittelyssä tiistaina. RINNALLA ja DOTILLA oli samankaltaiset jumit. Nehän on kuin paita ja peppu :p Molemmilla oli kireyttä ainakin lannerangan lihaksistossa. SARALLE ei ollut varattu edes aikaa, mutta se sai silti akupunktioneulat selkäänsä vaikuttamaan samalla kun muita käsiteltiin. Ja minä sain kahvia ;) Samaan päivitykseen päivitys myös Saran patista. Se on ollut seurannassa ja nyt vaikuttaa, että patti on lähtenyt pienenemään. Taitaa olla onneksi harmiton rasvapatti tms.

DOT aloitti uimakoulun. Se on hirmuinen vesipeto, mutta uimatyyli on ollut huono. Nyt se meni muutaman kierrokset liivien kanssa ja sitten ilman eikä uimaongelmaa enää ollutkaan. Kehittymistä on jo näkynyt aiemminkin uimakertojen lisääntyessä, mutten uskonut tyylin korjaantuvan näin nopeasti. Seuraavat uimakerrat on jo varattuna ja toivon mukaan kesävesissä koira uiskentelee paremmalla tyylillä.

Partyt

Keskiviikkona DOT pääsi Päivillä lampaille. Se on kiinnostunut lampaista (myös niiden kakasta). Se kiertää lampaita ympäri, myötäpäivään paremmin ja tilavammin, vastapäivään on vaikeampaa. Nyt tarttisi käydä jostain hakemassa oppia jatkosta.

Koirat pääsi myös uimaan ja Dot oppi noutamaan leluja vedestä. Se oppi myös kiertämään maalia, kun käytiin vielä treenaamassa nurtsikentällä.

SARA teki kaksi kaaviollista seuraamista ruotsiksi. Ekassa jouduin keskittymään enempi omaan tekemiseeni, joka näkyi Sarankin tekemisessä. Toisessa setissä Sara kulki hiljaa, mutta edistäen. Edistystä nyt kuriin. Sara teki myöskin luoksetulon pysäytyksiä heittotakapalkkauksella. Tehtiin myöskin tunnari kahteen kertaan. Ekasta kehupalkkaus, tokasta palkka vauhdista.

Hyvät oli partyt!

Tokoa, hyppetekniikkaa ja hakua

Tiistaina oli piirin kouluttajien tokokoulutusta. Ansu ja Mari oli kouluttamassa. SARA teki Marin käskyttämänä koemaisena treeninä nykyiset EVL:n yksilöliikkeet. Sarpalla oli tosi hyvä asenne! Liikkeet tehtiin sekaisessa järjestyksessä. Seuraamisessa pääsi pari ääntä. Se ei ole vielä valmista. Seuraaminen muuten oli parempaa kuin ennen, hallitumpaa ja hillitympää. Zeta tehtiin suunnilleen puolivälissä liikkeitä. Siinä koiran mielentila hajosi eniten. Tuli pari äännähdystä ja seuraaminen oli hätäilevää. Asentojen otot ei olleet hyviä ja istuminen oli vino. Muut liikkeet Sara suoritti hyvin. Edelleen jatketaan mielentilan treenaamista etenkin seuraamisessa. Kiva kuitenkin nähdä, että taas on askel menty eteenpäin :)

Näissä kisanomaisissa treeneissä menen jotenkin itsekin aivan kisamoodiin. Nyt en reagoinut koiran ääntelyyn lainkaan, vaikka tokikin olisi hyvä näissä reagoida samanlailla kuin tavan treeneissäkin.

DOT esitteli Ansulle noutoa, jota ei siis ole. Doo taistelee kyllä kapulasta ja sen voitettuaan pitää kapulaa mielellään pitkään ja hartaasti suussaaan, mutta kapulaa se ei nosta maasta eikä ota suuhun sitä tarjottaessa. Voitaisiin nyt palata takaisin naksuttelutreeneihin, joita tehtiin kuukausia sitten. Nyt saattaisi olla otollisempi aika yrittää uudestaan sitä kautta.

Sitten katsastetiin perusasennon suoruutta. Dot hieman vinoutuu helposti minun taakse. Se tarkastaa käden ja sitä kautta vinoutuu. Tähän nyt täsmätreeniä. Vinous ei ole pahana, mutta eiköhän se siitä pahene, mikäli asialle ei tee mitään. Lisäksi tehtiin pieni häiriötreeni koiran ollessa arkimaassaolokäskyllä. Halpaan se menee herkästi, joten näitä lisää ohjelmistoon.

Joissain tilanteissa Dot vain passivoituu eikä ota käskyjä vastaan. Nytkin nähtiin yksi tilanne. Näissä tilanteissa olen jatkanut käskyttämistä niin pitkään kunnes koira on tehnyt niinkuin haluan. Voisin kokeilla näihin jotain aktivoivaa temppua, jolla voisin saada koiran kuulolle ja toimimaan sen jälkeen kuten haluan.

RINNA pääsi tekemään EVL:n uutta paikallaanoloa. Viime kertaiseen verrattuna istumasta maahanmeno oli nopsempi, vaikkei sitä olekaan tässä välissä treenattu. Ehkä vain asetelmasta on tullut tutumpi. Kaiken kaikkiaan liike on hyvällä mallilla. Rinna teki lisäksi noutoa, etenkin siinä luovutusta ja seuraamisesta palkasta luopumisena.

Keskiviikkona oli hyppykimppis, jossa aiheena oli korkeuden arviointi okserilla set pointtina sekä etäisyyden arviointi. DOT hyppäsi korkeutta 35-45-55-35 cm. Matalammat korkeudet se meni vähän hyppyyn panostamatta, mutta korkeimpaa se hyppäsi hyvin. Etäisyydessä se meni in-outtina 11 jalkaan asti. Tämä harjoitus oli Dotille uusi ja vissiin vähän jännä. Tai sitten sen puhti loppui lämpimässä säässä. RINNA teki korkeutta 45-55-65-75-45 cm. Hyvin meni. Etäisyydellä 15 jalkaa se otti nyt väliaskeleen. Ennen se on pystynyt pidempään loikkaan.

Sitten koirien uiton kautta (Dotkin osaa uida) hakutreeneihin. Alue oli aika pusikkoista toisenne suuntaan. RINNALLE otettiin neljä maalimiestä, jotka palkkasi koiran haukun aloituksesta. Haukku lähti alkuun hyvin, mutta vikalla maalimiehellä koiralla oli jo niin hiki, että se piti taukoa. Tarttisi treenata haukkua ihan pelkästään. Rinnalla ei ole vielä selvää rutiinia siihen. Rinnan ilmaisuille pitäisi ylimäätään muutenkin tehdä jotain. Se saisi olla korrektimpi maalimiehiä kohtaan eikä mennä niin lähelle haukkumaan. Nyt koira oli tunkenut maalimiehen pressun alle haukkumaan :p Pistojen suoruudessa on vielä toivomisen varaa. Tarttis vähän selvempiä maastoja tähän.

Alkuviikkoa

Maanantaina HAU:n tokoissa jatkettiin SARAN seuruuprojektia, jossa periaatteena on siis äänestä jäähylle hetkeksi. Haluan viedä tämän nyt kunnolla loppuun asti. Luoksetulon stoppeja tein takapalkalla ja maahanmenoja etupalkalla. Ei ollut kovin kummosta, mutta kait palkan suuntaa pitää vielä ajaa sisään. Vauhti on takapalkalla nyt kootumpaa. Siitä ois helpompi tehdä hyvä stoppi.

RINNA teki ruutua. Olin ensin lähellä ruutua, sen oikealla puolen koiran juostessa täydeltä matkalta ruutuun. Näin blokkasin sen kaarratuksen ja koira teki tiukemman kurvin ruudussa. Väliin tehtiin pari leluruutua ja sitten ruutuun menoa minun ollessa lähetyspaikalla. Näissä käskytin koiraa menemään sen ollessa menossa ruutuun. Koira meni näin kerralla ruutuun syvemmälle.

Luoksetulon eteentuloa työstettiin myös. Paremmaksi tavaksi törmäämättömyyteen todettiin koiran käskytys maahan edessä. Tällä tavalla mun ajoituksella ei ole väliä. Lisäksi hiottiin koiran suoruutta edessä. Seuraamistakin tehtiin. Siinä keskittyminen täykkäriin vasempaan.

Tiistaina Irenen treeneissä oli ratana viikonlopun agirodun finaali. RINNA oli aito veepää. Se ei kuunnellut ohjausta, ei tullut käteen. Ekasta putkesta hypylle ohjatessa koira ei vilkaissutkaan mua, se näki vain kepit. Mua alkoi suututtaa, joka vain nosti Rinnan kierroksia. Karjuttiin siinä sitten molemmat :p Onneksi reenit alkoi kuitenkin sitten sujumaan. Hypyillä perinteinen valssaus valutti liikaa. Tiukemmat kurvit tuli, kun käänsin rintamasuuntaa enempi vastaan. Kepeille häiriökestettävyys treeniin.

Oli helle ja ennen sekä jälkeen treenien koirat pääsi uimaan. Rinna on aina tykännyt läträtä, mutta nyt se näyttää jo tykkäävän uimisestä ihan uimisen vuoksi.

Keskiviikkona tehtiin maastotreenejä Sipoonkorvessa. Ilma oli lämmin, seisova. RINNA sai tehtäväkseen ensin janatreenit. Se sai nähdä jäljen teon eikä sen jälkeen jälkeä paljoa annettu vanheta. Jäljellä oli kolme nostokohtaa, n. 10-20 metrissä. Kaksi ekaa meni ongelmitta. Kolmannella jouduin lähettämään koira uusiksi sen lähdettyä vinoon. Uusinnalla sain sen lähtemään suoraan läpi pikkupuskan.

Sitten hakua. Rinna teki neljästi hajun haulla löydöt. Ekalla se ei ehkä tiennyt mitä oli tekemässä, sillä se vain juoksenteli ympäriinsä. Loput se löysi ripeästi.

(H)uimalassa

Eilen koirat pääsi ekaa kertaa altaaseen uimaan Hyvinkään koirauimalassa. Uittaja oli varattu avuksi, muttei sitä tarvittu, kun koirien sisäinen vesipeto heräsi. Rinna kiljui tajutessaan pääsevänsä uimaan :p Rinna ui liivit päällä. Koirasta näki sen pidättyväisyyden, kun vieras ihminen puki sille liivin päälle. Sara sai uida ilman. Sillä on hyvä uimatekniikka ja järki päässä. Molemmat ui koko puolituntisen. Rinna tärisi uima-ajan loputtua. Taisi pää taas vaan viedä liikaa... Mutta mennään ehdottomasti toistekin, kivaa oli!

Tänään oli ATD:n kokeenomaiset treenit. EVL:n yksilöliikkeet tehtiin kahdessa osassa normijärkässä. SARA oli ekalla kierroksella kierroksissaan. Se äänteli siellä täällä, myös liikkeiden väleissä. Seuraamisessa tuli ääntä pariin kertaan, niistä huomautin. Zetassakin se äänsi kerran. Lisäksi seisominen oli hieman vino, muut asennot oli suoria. Luoksetulon tein vain koiran jättöön asti. Eli kävelin pois ja samantein palasin palkkaamaan koiran yllärinä. Ruutu oli vaikeasti hallin kulmassa ja luoksetulon merkit oli häiritsevästi. Sara juoksi ensin luoksetulon merkkejä pitkin. Uusinnalla se osasi.

Toisella kierroksella aloitettiin ohjatulla noudolla samalta aloituspisteeltä kuin ruudussakin, mutta suunta hallin suuntaisesti. Ruutu oli edelleen taustalla ja noudettava kapula ruudun puolella. Annoin koiralle vain suuntakäskyn ja se lähtikin kapulan suuntaan, mutta meni sitten takana olevaan ruutuun. Toistolla onnistui. Metallinouto oli hyvä. Tunnarissa kapulat oli ohjatussa käytetyn merkin ympärillä, ei haitannut. Kaukoissakin palkkasin koiran käveltyäni sen luota pois. Tässä se tosin äännähti poiskävelyssä.

RINNA teki voittajan liikkeet kaikki kerralla. Seuraaminen alkoi hyvin, mutta sitten koira räjähti ja alkoi äänellä :/ Liikkeestä istuminen oli hyvä. Luoksetulossa tein vain seisomaanpysäytyksen. Alussa koira tuijotti varmaan merkkejä ja tartti kaksi käskyä maahan. Siltikin se nousi istumaan minun kävellessä poispäin. Käskin maahan. Stoppiin annoin sekä vartaloavun että käskysanan. Oli hyvä, mutta koira valahti siitä istumaan. Käskin seisomaan. Loppu oli ok. Ruutuunkin lähdössä koira jäi koomaamaan ja tartti toisenkin käskyn lähetykseen. Ruudussa se meni suoraan maahan. Korjautin seisomaan. Sivulle juostessa se kiljahti lähtiessään. Sekä hyppynoudossa että metallinoudossa tein vaan kapulan heiton ja lopettiin liike siihen. Tunnarissa mulla oli kädet valmiina edessä ohjaamassa koiraa paikoilleen. Tämä aiheuttaa nyt pureskelua, mutta korjataan ensin luovutuspaikka. Sivulletulon koira ennakoi ja toistolla se kiljui. Kaukoissa koira jäi koomaamaan liikkurin käskytaulua. Se tartti kaksoiskäskyjä ja oli jähmeä. 

Paikallaanolot tehtiin vikana. Rinna meni hitaasti maahan ja ennakoi sivullenousun, muu oli hyvää. SARA teki kaiken hyvin.

Etenkin RINNASSA oisi kyllä paljon vielä tekemistä. Pakka ei pysy yhtään kasassa eikä yhtään tiedä mitä koira tekee missäkin tilanteessa. Pitkästä aikaa Rinna jäi myös koomailemaan merkkejä, kapuloita ja nyt kaukotauluakin. SARALLA sentäs ongelmat on niitä samoja mitä ennenkin ja ne on ennustettavissa. Niitä voi työstää ihan erilailla. No eipä tule tylsää tai tekemisen puutetta :p

Triathlon

Olin ilmoittanut RINNAN Citybelgien agikisoihin Purinalle. Vähän mietitytti kannattaako edes mennä, sillä treeneistä on ollut useamman viikon tauko eikä edellisiä ongelmiakaan olla treenattu kuntoon. Mutta yllättävää kyllä, Rinnan kanssa on kiva kisata. En jossain vaiheessa olisi uskonut sanovani näin :p

Tuomarina oli Minna Räsänen ja harjottelijana Jari Helin. Ratoina oli 2 x agirata ja hyppyrata. Radat oli taas tuloksettomia eli tutusti hyllytettiin kaikki. Ekalla radalla tuli lentokeinu ja kävelytin koiran sen jälkeen pois radalta. Toisella radalla Rinna hyppäsi ylimääräisen esteen ja kolmennella se kävi kepeillä liian aikaisin. Radoissa oli kuitenkin paljon hyvää. Lähtöihin rauhoitin koiran enkä antanut sen räksyttää. Näin koira keskittyi paremmin lähtöihin. Vähänhän se meinaa lähtölupaa odotellessa valua, mutta sitä ei ole opetettu vielä pois :p

Kontaktit Rin suoritti A:lla ja puomilla hyvin. En uskalla vielä vedättää sitä täysillä vaan autan omalla liikkeellä sitä pysähtymään kontaktille. Keinulla ekalla radalla tuli tosiaan lento. Toisella radalla se pysähtyi kontaktille, mutta minun tehdessä persjättöä (kävellen) keinun jälkeen se varasti! Ja annoin se vielä mennä (en anna tätä itselleni anteeksi :p ). Renkaat Rin suoritti radoilla oikein. Sitä voisi kuitenkin vielä vahvistaa lisää, että pääsen eroon koira kyttäämisestä sen suorittaessa rengasta.

Yllätää kyllä, Rinna kun on sellainen kuin se on, se on silti herkkä ohjaukselle. Ekalla radalla rima tuli alas mun ottaessa koiraa liikaa haltuun esteellä. Toisella radalla keinun jälkeinen rima tippui. Koiran varastettua mun ohjaus oli hätäistä. Vikalla radallakin tuli yksi rima alas. Se vika rima. Rinna on jo aikaa sitten oppinut, että sen leluna toimiva hihna on odottamassa radan jälkeen. Vika rima tuli alas koiran jo ajatellessa lelua. Toivottavasti tästä ei tule tapaa :p

Hellettä luvattiin ja hellettä oli. Aloitin nestetankkauksen eilispäivänä ja juotin koiraa paljon päivän aikana. Se pääsi myös uimaan monet kerrat ratojen välissä. Pyöräiltiin matkat (6,5 km/suunta). Iltapäivästä oli jo turhan lämmintä juoksuttaa koiraa, joten yritin pitää vauhdin maltillisena ja pysähdyin pariin otteeseen juottamaan koiraa.

Janoja ja esineitä

Eilen RINNA treenasi janoja lähipuistossa. Janat oli n. 5, 10 ja 15 metriä. Risteämäkohdissa oli purkit. Ekan koira meni hyvin. Muissa se lähti ensin vinoon, josta kutsuin koiran pois. Toisella yrittämällä se meni kummassakin suorasti.

Esineruutua tehtiin samassa paikassa kuin viime päivinäkin. Tällä kertaa talloin suunnilleen täysmittaisen ruudun edellispäivien kaistaleen jäädessä alueen keskelle. Laitoin sandaalit kumpaankin laitaan eteen. Rinnan lähetin ensin oikeasta laidasta ja esine nousi nopeasti. Palkkasin koiran vauhdista ja seuraavan lähetyksen tein keskeltä. Koira risteili vauhdikkaasti koko alueella, muttei jostain syystä löytänyt toista sandaalia. Kutsuin koiran pois ja lähetin vasemmasta reunasta uudestaan. Nyt löytyi. Otin luovutukseen asti. Oli hyvä.

SARALLE laitoin samat esineet samoihin paikkoihin. Ekan lähetyksen tein keskeltä. Sara katsasti keskialueen ja siirtyi alueen oikeaan laitaan, josta löysi esineen. Luovutus oli ok. Lähetin koiran uudestaan etsimään. Se risteili edelleen samalla alueella eikä irronnut alueen vasempaan laitaan kunnolla. Siinä oli puskaa jakamassa aluetta eikä koira ymmärtänyt mennä sen toiselle puolen. Sitten se alkoi nuolla persettään, josta kielsin. Koira jäi vain seisomaan. Odotin, että se olisi itse jatkanut töitä, mutta käskytystä se tartti. Käskyllä se lähti hyvin taas hommiin. Mun moka, olisi kiellon jälkeen pitänyt heti antaa käsky. Koira käsitti kiellon nyt, ettei saa tehdä mitään :p Mutta edelleenkään koira ei kunnolla irronnut vasempaan laitaan. Autoin koiraa kävelemällä itse etulinjalla vasempaan laitaan. Sekään ei auttanut, koira vaan pissasi ruutuun. Kunhan se jatkoi taas töitään, kutsuin sen pois uuteen lähetykseen. Lähetin nyt vasemmasta laidasta ja esinekin löytyi aika heti.

---

Tänään tehtiin esineitä lammen takaisessa metsässä. Alueena oli n. 10 x 50 m ja esineitä neljä. Takalaidassa kankainen kännykkäkotelo, vasemmassa laidassa edessä kuusen oksalla lapanen ja vähän taempana puun takana hiusdonitsi, oikeassa laidassa oli kannon päällä narumytty. RINNA ensin. En välipalkannut sitä lainkaan, vaan luovutuksen jälkeen aina heti perään uusi lähetys. Haetutin kaikki esineet. Palkkaamattomuus ei vaikuttanut, koira lähti joka kerta samalla innolla. Se etsi hyvin ja luovutuksetkin oli ookoot.

Rinnan hallinta on parantunut huimasti. Pystyn kuljettamaan koiran alueen reunaan käskyn alla eikä koira varasta lähetyksissä edes vihjesanoista. Maltti on kasvanut ruudussa työskentelyyn. Se tekee töitä eikä vain rallattele. Ekaan lähetykseen on tullut taas haukaus mukaan. Pitänee kitkeä se taas pois. 

SARALLE samat esineet samoihin paikkoihin. Sen palkkasin vauhdista joka esineestä. Muut oli helppoja, mutta kuusen oksalla olevaa koira ei meinannut tajuta. Se haki hajua seisten takatassuilla :D

Sitten RINNALLE janoja. Janat oli n. 5-15 m. Kahdessa ekassa oli risteyskohdassa purkit, kolmannessa koira sai nostaa jäljen, jossa pian tuli keppi vastaan. Ekassa koira oikoi hitusen jäljelle. Olisi pitänyt antaa vaan mennä ja palkata jossain toisessa kohtaa. Nyt otin koiran takaisin ja lähetin uudestaan. Nyt se meni purkille, mutta oli turhaa säätöä silti lähettää koiraa toistamiseen! Toisella janalla koira lähti ennen jäljeä sivusuuntaan. Kutsuin koiran pois, mutta en edennyt janalla vaan lähetin koiran edelleen samasta kohtaa. Olisin voinut edetä! Nyt koira ei lähtenyt samoja jälkiään vaan lähti vinosti kohti jälkeä. Kolmannessa jana oli hyvä, mutta jäljen nostettuaan koira alkoi pyörimään. Etsi ehkä olematonta purkkia? Käskin koiran pysähtymään, selvitin liinan ja käskin koiran jäljestää. Nyt lähti, mutta meni kepistä yli :/ Annoin koiran jäljestää polulle asti. Tehtiin vielä yksi jäljen nosto samalla kaavalla kuin vikakin. Jana ok, jäljen nosto ok, mutta taas kepistä yli. Otin koiraa takaisin ja nyt keppikin löytyi. Ehkä typerää tämänkin.

Kamalaa säätöä mun osalta :/ Nyt ilman purkkeja olevat janat meni paremmin. Itse en osaa olla janalla rentona, kun keskityn liikaa purkin sijaintiin... Nurtsilla purkit on toimineet, ehkä jatketaan niiden kanssa siellä.

Kumpanakin päivänä koirat pääsi taas tekemään uimahyppyjä. Sara oli jo rohkeampi. Sillä on itse asiassa parempi uintitekniikka kuin Rinnalla. Rinna pitää päätään vähän ylhäällä ja jossei pääse laiturille haluamastaa kohdasta se alkaa kauhomaan kamalasti, luulee varmaan hukkuvansa :p

Esineitä

Eilen tein esineruutualueeksi n. 10 x 50 m lammen niityille. Esineet laitoin kivien päälle. Takaosan ison kiven päälle tuli sandaali noin metrin korkeuteen. Etualan pienen kiven päälle laitoin kankaisen kännykkäkotelon. RINNA ensin. Se teki hyvää työtä ruudussa. Se malttoi paikallistaa esineet eikä korkeammalla olevat esineet olleet sille vaikeita. Mutta ne luovutukset! Kännykkäkoteloa se pureksi, tiputtikin kerran ja törmäsi vielä luovutuksessa. Sandaalin kanssa se vaan suhahti ohi ja rallatteli keskenään sillä. Sitten se alkoi vielä repimään sitä palasiksi... Törkee koira! Otettiin erikseen luovutuksia ja ne alkoi toimimaan. Lisää treeniä niihin!

SARA haistoi ensin takaesineen, muttei ymmärtänyt hajun tulevan korkeammalta. Se kävi välillä muualla ja palasi sitten takaisin. Nyt se tajusi kiivetä kiven päälle. Kännykkäkotelo olikin sitten helppo, kun oli matalammalla. Luovutukset Saralla oli ihan kivat. Se pureksi vähän koteloa, mutta lopetti heti käskystä.

Lopuksi koirat pääsi uimaan ja ekaa kertaa tälle vuotta hyppimään laiturilta. Rinna hyppeli ihan omaksi iloksi, Saraa tarvi vähän rohkaista, mutta vain vähän. Viime vuonnahan se taisi vasta oppia hyppäämään laiturilta veteen.

---

Tänään tein samaan paikkaan saman kokoisen esineruudun. Vettä satoi. Esineenä oli solmulla oleva kengännauha. Piilotin sen keskivaiheille kuoppaan ja peittelin heinällä. RINNAA piti auttaa esineen löytämisessä. Ensin esine oli piilotettu, sitten kävin ottamassa osan heinästä sen päältä pois ja vielä sitten osan, jolloin lähetyksen jälkeen menin esineen viereen. Nyt löytyi! Luovutus oli nyt kunnollinen. 

SARALLE piilotin esineen uudestaan. Se löysi sen ilman suurempia ponnistuksia.

Miksikö RINNALLE esineen löytyminen oli vaikeaa? Sillä ei ole koskaan aiemmin ollut pientä esinettä tai piilotettua esinettä. Lisäksi vesisateessa on treenattu vähempi. Plussat koiralle kuitenkin siitä, ettei se tullut kyselemään apuja. Ja joka lähetyksellä se lähti yhtä innokkaasti matkaan.