Mä hiihdän

Lomareissulla RINNAN kanssa on taas hiihdelty parin vuoden tauon jälkeen. Parissa vuodessa on tapahtunut ihmeitä ja koiran ohjattavuus on parantunut. Siihen on tullut jarrut. Hidastaminen onnistuu käskystä ja pysähtyminenkin useamman käskyn jälkeen. Ennen koiran sai pysähtymään vain kaatumalla :D

Onnellinen Rimppa kolmentoista kilometrin jälkeen. 

Ylä- ja alamäkiä

Maanantaina tokoiltiin Tiinan ja Tiian kanssa Saarnilaakson koulun kentällä. Ensin otettiin paikallaanolot, makuu ja istuminen. Kumpikin sujui SARALTA ok. Jumppasin myös sivulta maahanmenoja ja sivullenousuja. Hyvin jumpattu.

Merkin ja ruudun välissä oli häiriömerkkejä ja ne arvatenkin häiritsi. Ekalla Sara lähti kohti niitä, kutsuin pois ja uudella yirtyksellä se löysi mutkan kautta ruutuun. Kolmas yritys meni sitten nappiin. Sitten tehtiin ohjattua noutoa ja toistolla ohjatun  noudon kapulan paikalla olikin tunnarikapulat. Ohjattu nouto oli ok ja niin oli tunnarikin! Seuraamista tehtiin jäävien kera. Asennon otot ei olleet niin hyviä kuin zetana. Koira on vissiin vähän rutinoitunut.

Tein lopuksi vielä luoksetulon seisomaanstoppia. Lautaa ei ollut, mutta maahan piirretty viiva toimi yhtä hyvin. Pohja oli hieman kovempi kuin aiemmissa treenipaikoissa. Ekat ja pidemmillä väleillä tehdyt oli huonoja, mutta siinä välissä oli hyviä. Teetin myös maahanmenoa. Tähänkin olen saanut mustavalkoisuutta mukaan :)

Sitten HAU:n tokoihin Sirke Viitasen koulutukseen. RINNALTA katsottiin sitä seuraamista. Se kun ei tunnu hyvältä. No ei kait se tunnu, kun koira on kaikista vaatimuksista paineistunut eikä sillä ole hyvä olla seuruuta tehdessä :/ Sen kroppa on jännittynyt, se vilkuilee muualle ja lipoo huuliaan. Entisen liikojen kierrosten sijaan ääntely on nyt enemmänkin ahdistuneisuutta. Pitäisi löytää se tasapaino. Ei saa vaatia liikoja, mutta tietynlainen vaatimustaso pitää kuitenkin olla. Ohjeeksi tuli nyt tehdä pitkiä helppoja seuruita. Nyt tehtiin isoa neliötä oikeaan ja pidemmän aikaa seurattuaan koira rentoutui. Tässä on hyvä pitää palkkaustuokio. Apusilmät on tässä hyvät, että koiran rentoutumisen huomaa. Itse en sitä seuruuttaessa näe. Leluja voin ottaa palkaksi, mutta pitää olla tarkkana ettei palata entiseen ylivireeseen. Voin myös ottaa suusta namilla palkkausta. Se voisi olla turvallinen keino saada oikeanlaista keskittymistä ja rentoutta lisää.

Kerettiin vielä katsastamaan jääviä. Seisomisen hyppäytys toimii hyvin takapalkan kanssa. Maahanmenoissa koira tarvii tilaa tehdä hyvä asento. Eli en saa pysähdellä, vaan mun pitää liikkua antaen koiralle tilaa. Näihin vain treeniä!

Tiistaina käytiin kokeilemassa menoa kickbikellä HSKH:n järjestämällä kokeilukerralla. Kikkari on aika hauska vehje :D Arvatenkin Rinna tykkäsi menosta. Se ei ole pitkiin aikoihin päässyt vetämään kunnolla. Lyhyestä talvesta johtuen vetoja suksilla ehdittiin ottaa vain kerran eikä pyöräilykauttakaan ole vielä aloitettu. Muutaman kerran on käyty juoksemassa, mutta mun kanssa juostessa Rinna ei todellakaan pääse täysiä juoksemaan :p

Koiria juoksutettiin 100-200 metrin pätkissä. Lelupalkkaa käytettin, mutta Rinna tykkää juosta ilman sitäkin. Se palkkautuu ihan vaan siitä juoksemisesta. Nytkin se helposti hylkäsi lelun ja lähti tempomaan uudestaan juoksuun omia aikojaan. Ei sitä ennen ole palkattu millään, mutta hyvähän näitä lyhyitä motivaatiopätkiä on tehdä. Omaa vuoroa odotellessa Rinna huusi muiden päästessä ennen sitä, mutta juostessa se ei muita huomannut. Rinna lähti yhtä hyvin tyhjään juoksemaan kuin muiden koirien peräänkin. Suuntakäskyt oli vähän ruosteessa, mutta onneksi hiljentäminen ja pysähtyminen edes toimi käskystä.

Sitten oli Huippiksen tämän kauden lopetus. Sen kunniaksi kisattiin ensin normaalia agirataa ja sitten gamblerinä. Se oli hauskaa vaihtelua :) Koira teki osansa hyvin, kaikista virheistä on syyttäminen vaan ohjaajaa. Koira pysyi hyvin lähdöissä ja kontaktit oli kunnossa. Rimat pysyi myös suht hyvin.

Keskiviikkona aamusta mentiin Inkan ja Erikan kanssa Vaakkoihin tällä kertaa viestitreeneihin. Teemana oli koirakko matkan varrella. Inka vei Rinnan 400 metriin mun jäädessä A-pisteelle. Erika oli Tara-koiransa kanssa puolivälissä. Eka juoksu sujui hyvin, mutta sen jälkeen ei enää sujunutkaan. Lähetin koiran matkaan ja se jäi räksyttämään Erikalle. Erika yritti ajaa koiraa oikeaan suuntaan, mutta se palasi mulle. Uudella lähetyksellä sama. Kun koira käskettiin kaikkialta pois, niin se hävisi metsään. Koiran löydyttyä jatkettin treeniä helpottaen lyhentämällä matkaa 300 metriin. Nyt koira juoksi B-A-B-A, mutta lähtötilanteet Inkan päässä oli vaikeita. Koira ei meinannut lähteä ja vaan vaati saattelua. Ens kerralla helppo motivaatiotreeni ja näitäkin lisää nyt kun tietää näiden olevan ongelmaksi.

Sitten siirryttiin Luukin kentälle. Ammuttiin ensin. Rinna oli makuussa. Oli ok. Sitten tehtiin esteet. A:lla kävelin koiran vierellä ja se suoritti esteen hyvin, myös alastulon. Hypyssä ensin 80-senttinen, sitten metrinen. Molemmat ok. Sitten eteenmeno. Hienosti lähti, mutta maahanmenon teki viiveellä. Seuraamista tein nyt suusta palkaten. Oli hyvää, koira oli rento ja kontaktikin piti.

Tehtiin vielä esineruututreeni kaistaleella. Ekana Rinnalle virittelyksi esineen piilotus ja sen löydyttyä lähetys ruutuun. Rinna teki töitä hyvin, muttei mieltänyt juomapurkkia esineeksi ennen kuin sitä käytiin näyttämässä. Sitä ennen koira ehti tehdä jo tovin jos toisenkin töitä ruudussa eikä meinannut tulla edes kutsusta pois :p Laitettiin vielä sama esine uudestaan ruutuun ja nyt se nousi ongelmitta.

Saran kuvat: Tiia Hämäläinen.

Mukakisoja

Lauantaina oli Oili Huotarin tokokoulutus Vuokkosilla HSKH:n järjestämänä, johon osallistuin RINNAN kanssa. Oli hyvä koulutus ja tuli todellakin oikeaan aikaan. Kaikesta kamaluudesta huolimatta sain valettua itseeni taas intoa treenata Rinnankin kanssa. Se tarviikin paljon, paljon, paljon treeniä, etenkin sitä suunnitelmallista treeniä. Koiran osaamista pitää kasvattaa ja rutiineja tarvitaan lisää. Mulla on jostain syystä vaikeaa keskittyä kahden koiran treeneihin. Rinna tarttisi nyt paljon enemmän kuin Sara. Ehkä Sara pärjäisi pelkällä ylläpitotreenillä? Ainakin Rinnan treeneille voisi uhrata enempi aikaa.

Ylläriksi Oili oli suunnitellut kaikille alkuun kokeenomaiset treenit neljällä liikkeellä. Liikkeet sai kuulla vasta juuri ennen niiden tekemistä. Liikkeistä saatiin kirjalliset kommentit sekä Oililta että muilta koulutukseen osallistuneilta. Rinnan kanssa pakka vain hajosi, juurikin niinkuin se hajoaa aina kokeissa tai vain kokeenomaisissa treeneissäkin. Juuri tämä olikin Rinnan kanssa aiheena ja saatiin ongelma hyvin näytettyä. Liikkeistä ensimmäisenä oli avon luoksetulo. Jo kehään mennessä koira vinkui ja se jatkoi sitä jättäessäkin ja oli muutenkin levoton. Stopin koira jätti oikeastaan tekemättä. Se ei tuntunut tietävän yhtään mitä liikettä oltiin tekemässä. Seuraavaksi oli kaukot. Näissä Rin tartti kaksoiskäskyt istumisiin. Se kun ehti juuri silloin katselemaan muualle. Lisäksi asentovaihdot ei olleet niin ripeitä kuin ne saisi olla. Hyppynoudossa koira liikahti heitossa ja äänsi lähtöluvan saatuaan. Se murisi kapulalle ja toi sen rumasti eteen sekä äänsi vielä edestä sivulle siirtymässä. Vikana liikkeenä oli seuraaminen ja koko sen ajan koira kitisi. Kaiken kaikkiaan siis hirveä suoritus. Yhteistyö ja kokonaisuus ei todellakaan ole sillä tasolla millä haluaisin sen olevan.

Otettiin vielä ryhmänä paikallaanolot, jossa koirakot oli kahdessa rivissä limittäin. Istumisessa Rin oli toisessa rivissä. Edessä ollut koira meni maahan kesken kaiken ja ohjaajan käytyä korjaamassa koiraansa valahti Rinnakin maahan. Kävin nostamassa sen ja lopun se oli hyvin. Lisäksi jätössä se oli liikuttanut tassuaan. Makuu oli ok. 

Sitten käytiin läpi asiat Oilin kanssa ja seuraavalla kierroksella päästiin jatkamaan Rinnan työstöä. En saa enää koskaan kokeenomaisissa treeneissä olla puuttumatta ääntelyyn, mutta ääntelyä ei siltikään saa peläta, eikä saa alkaa varomaan! Nyt oli hyvä toki näyttää missä mennään. Jostain syystä tällä kertaa koiran puhuttelu tuntui ahdistavan Rinnaa. Koiran laitto maahan makaamaan äänestä tai torujen kera poisajon jälkeen maahanlaitolla ei tuntunut olevan haluttua vaikutusta. Rinna vaan lataa näissä enemmänkin virtaa kuin nöyrtyisi. Nyt kaikista paras oli yksinkertaisesti vain torua koiraa kropalla painostaen koiran äännettyä. Lisäksi palkkaukseen ja palkan rauhallisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Myöskin liikkeen rauhallisuus on tärkeää. Rimppaa saatiin jo hyvin näillä eväillä tekemään töitä äänettä ja ehkä se otti työnteonkin enemmän tosissansa. Koiran palkkaamista pitää miettiä. Seuraamisessahan ei ole aikoihin käytetty nyt lelua ja namiakin koira saa siitä harvoin. Samaa periaatetta pitäisi kokeilla kaikessa, ei leluja vaan nameja. Mulla on jostain syystä väärä mielikuva koiran palkkaamisesta. Kuvittelen koiralle olevan paras palkka repiminen tai pallon heittäminen, mutta nämä itse asiassa lisää Rinnan väärää mielentilaa. Rinnalla on suuri odotusarvo lelulle, joka nostaa lisää sen väärää mielentilaa ja se saa siitä vielä palkkaakin. Nami ei ole yhtään huono palkka Rinnalle. Ahneena koirana se kyllä syö ahneesti. Näiden lisäksi voisin miettiä liian vireen purkua, mitä tehdä ennen treenejä, mitä tehdä treenin keskellä ja lopuksi?

Ehdittiin vielä katsastaa luoksetulon maahanpysäytystä. Aiemminhan olen kokeillut koiralle namilla palkkausta kädestä ohjaten koiran juostua luokse ja jotenkin se vain ei ole toiminut. Nyt tuntui taas toimivalta. Niin ne vaan nämäkin elää. 

Lopuksi ehdittiiin ottamaan lisää yhteistreeniä. Koirakot muodotivat ympyrän, jossa jokainen käskytteli koiriaan paikkamakuun alkuja alas ja ylös sekaisin. Rinna toimi näissä hyvin omilla käskyillään. Lisäksi tehtiin jättöjä. Kaukoja tehtiin samanlailla. Näissä Rinna otti häiriötä vieressä olleen ohjaajan käsimerkeistä ja osaan vaihdoista tarvittiin toinenkin käsky. Ehdottomasti häiriötreeniä kaukoihin. Koiran fokus pitäisi olla minussa eikä ympäristössä.

Tykkäsin kovasti Rinnan palkkautumisesta ihan vaan sosiaalisella palkalla. Aiemmin Rinna ei ilostunut niin paljoa sosiaalisesta palkasta, mutta nyt kun sitä on käytetty enemmän, niin sen merkityskin on koiralle kasvanut ensisestään. Senkin suhteen pitää olla tarkkana, ettei nostata siten koiraa liikaa. Mun pitäisi miettiä myös sopiva sosiaalisen palkkaustyyli liikkeiden jälkeen, onko se pelkkä kehu vaiko rapsutuksia lisäksi ja missä suhteissa ja määrissä? Nyt tuossa kokeenomaisessa pätkässä kehuin vain koiraa sen ollessa vierellä. Se olisi ehkä vaatinut pienen vapautuksen välissä rentoutuakseen? Mun ei pitäisi enää pelätä vapauttaa sitä liikkeiden välissä. Nimittäin saan sen nyt hyvin takaisin ruotuun eikä se enää lähde omille teilleen. Se mikä siis toimi kisanomaisessakin treenissä nyt oli liikkeiden välit. Nämä on nyt aika nopsasti saatu jollakin lailla mallilleen. Koira kulkee helposti mukana, mutta tässäkin saattaa äännellä. Eli vielä tässäkin on työstämistä.

Muiden treeneistä:

• Kaukoissa s-i-vaihdossa käsi enemmänkin rinnasta työntävä (koiran pää alhaalla, painonsiirto).
• Ruutuun häiriöksi myös kosketusalusta matkalle (jos opetettu alustalla). Myös asentokäskyt, kaukot matkan varrelle.
• Zetassa asennot kulmissa, käskystä juoksuun tai pysähtyminen, houkuttelut asennoista pois.

---

Sunnuntaina oli ATD:n kokeenomaiset treenit. RINNA teki osan voittajan liikkeistä sovellettuna. Ennen kehään menoa annoin sille hetkiseksi pallon suuhun koiran ollessa hihnassa. Liikkeet aloitettiin kaukoista, jotka tehtiin avona. Rin keskittyi hyvin, mutta asentovaihdot oli hitaita. Hyppynoutoa valmistellessa koira äänsi. Tästä se sai torut eikä äännellyt varsinaisen liikkeen aikana. Takaisin päin se tuli vähän hitaampaa ja kolautti esteeseen. Ehkä sillä oli matalampi vire huomautuksen takia tai sitten se ei halunnut pitää kiirettä sen takia mun luokse tullessa? Lopetin liikkeen luovutukseen, mutta koira yritti ennakoida silti sivulle siirtymää. Metallinoudossa tapahtui samat. Eli ennen liikkeen alkua koira äänsi ja sai palautetta siitä. Itse liikkeen aikana ei ääntä. Palautus taas menoa hitaampi ja ennakointia sivulle siirtymisestä, vaikka yritinkin lopettaa liikkeen jo luovutukseen. Tunnarissa koira ei enää ennakoinut sivulle. Liikkeestä istumisessa annoin ennen seuraamiseen lähtöä nameja maahan. Hyvin teki. Samoin seuraamisessa koira sai namit maahan aina ennen liikkeelle lähtöjä. Ei yhtään ääntä näissä. Lopuksi Rin sai pallon taas suuhunsa. Se esitteli sitä mulle eikä oikeastaan lähtenyt edes rallaamaan, vaikka nyt se olisi ollut luvallista.

Vähän jäi ristiriitainen olo. Koira äänsi mitä nyt haluankin, että saan puututtua siihen. Samalla olen kuitenkin ehkä iloinen ettei ääntä tullut esim. seuraamisessa, vaikkei pitäisi. Ilman ääntelyä en pääse puuttumaan siihen ja seuraamisessahan ääntely on pahinta. Myöskin tuntui huonolta, kun koira ei tehnyt kaikkea ihan täysiä, vaikka tottakai se tässä vaiheessa sillä ei pitäisi olla merkitystä. Kaikissa liikeväleissä kyyristyin koiran tasolle sitä rapsuttelemaan, ehkä tämä on se palkkaustyyli?

Rinnan olin jo aiemmin vienyt halliin, mutta SARA odotti vuoroaan autossa. Otin sen heti autolla haltuun ja halliin tullessaan se ei saanut tervehtiä ketään. Ärähdin vain jos se yritti. Tämä oli Saralle liian kova paikka. Aloitettiin Saran treeni ilman mitään muita valmisteluja ja koira jäi heti alusta lähtien väärään tilaan ja piti pientä vikinää siellä täällä. Tämä ääni ei ole Saralle tyypillistä enkä osannut siihen puuttua treenin aikana, en edes aina erottanut kuuluiko ääni koirasta vai mistä.

Saralle olin suunnitellut yllätyksellisemmät treenit, jossa osa liikkeistä poikkesi normaaleista. Seuraaminen oli ilman ylläreitä. Tässä Sara äänsi kolmeen kertaan, joihin puutuin. Puuttuminen oli vahingossa samanlaista kuin Rinnallekin eli painostavampi kuin miten olen Saran ääntelyyn ennen puuttunut. Muuten seuraaminen oli hyvää. Zetassa tehtiin pelkkä seuraaminen ilman asentoja. Ekalla suoralla liikkurin käskyttämiseen Sara reagoi äännähtämällä ja tästä se sai torut. Rutinoitunut koira se on. Luoksetulossa jätin koiran istumaan ja sen ääntely alkoi myöhemmin kuin ennen. Olin jo ehtinyt kävellä kauemmas koirasta enkä kuullut sitä lainkaan. Pysäytykset oli ok. Ruutu oli laikin puolin hyvä. Koira meni hyvin merkille ja hyvin se meni ruutuunkin. En käskyttänyt koiraa lainkaan ruudussa maahan ja seuraamaan tulossa se sai tehtäväkseen liikkeestä istumisen. Oikein hyvin kuunneltu. 

Ohjatussa koira vinkui pienesti liikkurin viedessä kapuloita. Tässä vaiheessa vasta itse kuulin sen äänen ja erotin äänen lähteeksi Saran. Merkille koira meni jälleen hyvin. Merkillä käskytin sille kaukoja. Eka tuli koiralle yllärinä ja koira tuli käskyssä eteenpäin. Sen jälkeen se teki muut vaihdot hyvin ja teki noudonkin hyvin. Koiran tullessa luovutusasentoon väistin sitä ja koiran piti yrittää enemmän päästäkseen asentoon. Saman tein myös metallihyppynoudossa ja tunnarissa. Kaukoissa Sara meni hitaasti perusasennosta maahan samalla huuliaan nuoleskellen. Lisäksi se käänsi etutassuaan alleen yhdessä vaihdossa. Näistä merkeistä huolimatta Sas teki oikein korrektit ja moitteettomat kaukot.

Se teki siis kaiken huolellisesti, jopa sen keskivertotekemistä paremmin, mutta oli kovin kovin huolestunut koko ajan. Ja treenin jälkeen Sa mielisteli hurjasti muita ihmisiä. En tiedä onko mulla sydäntä ja osaamista yrittää viedä sitä tätä kautta eteenpäin :/

Reissaten

Perjantaina junailtiin Joensuuhun, jossa yövyttiin Tiinan äidin luona, kiitosta vaan :) Lauantaina ajeltiin sitten Kuopioon, jossa oli vika karsintakoe Hukka-Putken järjestämänä. Koepaikkana oli keinonurmipohjainen Musti ja Mirri -areena. Tuomarina oli Anne Nokelainen. Paikallaanolot tehtiiin ensin ja sitten yksilöliikkeet kahdessa osassa. Vikaan karsintaan osallistui vain seitsemän koirakkoa, joten nopsaan se meni.

SARAN rivi:

Paikallaan istuminen   10
Hyvä!

Paikallaanmakaaminen   8
Hieman hidas alasmeno ja hieman haistelua.

Seuraaminen   8

Rumaa! Perusasennoissa oli vinoja eikä kontakti pitänyt koko kaaviota. Lisäksi yhdessä vasempaan käännöksessä koira kiersi minut ympäri. Mutta, ei ääniä!
 

Zeta   8

Muistin hitaan kävelyn vasta liikkeelle lähdettyäni. Ehkä siitä johtuen seisomisessa (eka asento) koira vähän tassutteli ja asento oli vino.
 

Luoksetulo 7 ½

Saramaiset pysähdykset. Lisäksi koira nyki rumasti liikkurin käskyyn seistessään. En osannut käskyttää koiraa maahan oikealla äänensävyllä enkä osannut käskyttää oikeassa kohdassa. Pitää varmaan alkaa laskemaan mielessä tahtia...
 

Ruutu 9 ½

Merkillä ennakointi, muuten hyvä.

Metallihyppynouto   10
:)
 

Tunnari   9

Vähän rajua haistelua taasen.
 

Kaukot   0

S-m-vaihdossa koira valahti ja ajattelin sitten käskyttää loput vaihdot jämäkästi ilman käsimerkkejä... Ei olis kannattanut, sillä yhdessä vaihdossa piti anta toinenkin käsky koiran tehdessä väärän vaihdon eikä koiran tyyli parantunut.
 

Ohjattu noutaminen   9

Hidas merkki.

Tulos: EVL2, 246 p. ja sijoitus 5./7.


Mutta voi itku noita kaukoja :/ Sara kyllä osaa, mutta kokeissa pakka vaan hajoaa... Nyt onkin aloitettu tekemään ennen kaukoja muutama muu liike alle palkatta. Sama ilmiö tulee kuin kokeissakin eli virettä on vaan liikaa siisteihin vaihtoihin. Nyt pääsen huomauttaman siitä. Samalla toki tehdään tekniikkatreenejä.

Lisäksi ollaan työstetty luoksetulon suullisia käskyjä pysäytyksiin. Seisominen on hyvä, mikäli koira ei vain mene maahan... Maahamenon käskyksi vaihdoin "Da" Se on koiran korvaan sama kuin ennenkin mutta osaan itse sanoa sen terävästi ja vain yhdenlaisella äänensävyllä.
 

Kokeen jälkeen jatkettiin matkaa pohjoseen lomailemaan. Vetovermeet oli mukana, joten koirat pääsi vetohommiinkin. Yhtenä päivänä tehtiin retki saareen jäätä pitkin. Mennessä koirat veti n. 3 km. Saaressa evästettiin ja kierrettiin saari kävellen (4 km). Takaisin tullessa koirat veti jälleen 3 km.
 

RINNA oli jälleen elementissään. Nytkään se ei ois malttanut lopettaa ollenkaa. Nyt se kuitenkaan ei varastanut lähdöissä ja kuunteli hyvin suuntakäskyt. Koirien ohituksetkin sujui ongelmitta, vaikka pari kertaa vieras koira tuli melkein iholle. Tuossa tilassa Rinna ei vaan huomaa niitä. 

SARAKIN jaksoi hyvin, kun oli jäniksiä (hiihtäjiä) edellä. Vauhti ei kuitenkaan hiipunut ohitusten jälkeenkään. 

Pääsin myös itse pitkästä aikaa hiihtämään. Vaikka edelliskerrasta on n. 15 vuotta, niin äkkiä muistui mieleen luistelutyylikin. Hiihdin ensin alle ilman koiraa ja sitten RINNAN kanssa parina päivänä, ekana 3 km ja tokana 4 km. Kummallakin kerralla mentiin samalla kaavalla. Eli ensin tulin vaan syöksyasennossa koiran vetäessä ja vauhdin vähän tasottuessa pystyin vähän suksimaan mukanakin. Tarviin kyllä lisää treeniä ilman koiraa :p

Recovery

Fit Dogin Recovery-juomaa koirat on saaneet nyt agilitytreenien jälkeen. Rinna tykkää edelleenkin juomasta ja Sarallekin se on alkanut alkuepäröinnin jälkeen maistumaan. Treeneissä Rinna on välillä ollut huono juomaan, mutta palautusjuoman se juo kiposta kiltisti. Pienikin määrä jauhetta vedessä auttaa koiraa juomaan paremmin.

Vetotreenienkin jälkeen olen koirille Recoverya sekoittanut kuppiin, vaikka tällä hetkellä on tehty vain lyhempiä vedätyksiä Saran motivaation takia. Tosin lyhyillä matkoilla ei ole kylläkään Saran motivaatiossa vikaa, pidemmillä matkoilla vasta. Nyt ollaan kuitenkin tehty vain 0,5-1 km matkaa. Rinna taasen on entistä tottelemattomampi. Tämä näkyy etenkin lähtötilanteissa, joissa koira meinaa koko ajan varastella matkaan. Se tulkitsee myös kaiken sanomiseni lähtökäskyksi :p 

FitDog

RINNA pääsi FitDogin testikoiraksi. Yritys kehittää työ- ja urheilukoirien energia- ja palautustuotteita, jotka kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Rinna saa testata jo markkinoilla olevia energia- ja palautusjuomajauheita sekä vielä kehitteillä olevia tuotteita. Tänään hain postista kotiin ensimmäiset testivalmisteet, Energy- ja Recovery-juomajauheet. Annoinkin maistiaiset ja sekoitin jauheita pieneen määrän vettä. Rinnalle maistui kumpikin hyvin. SARAKIN sai maistaa. Palautusjuoma sai sen vähän epäröimään, mutta energiajuoma maistui hyvin. Luultavasti palautusjuoman maistuvuus on Saralle vain tottumuskysymys. Sillä on ennenkin saattanut mennä vähän aikaa lisukkeiden hyväksymisessä. Nyt sitä ei kuitenkaan tarvinnut nameilla houkutella vaan koira lipsutteli juomaa ihan sellaisenaan.

Lisätietoja: www.fitdog.fi

---

Tänään RINNALLA oli aika Aistiin Petra Snellman-Niemenpalon käsittelyyn. Niskat oli tiukkana (varmaan vetotreeneistä?) ja myös selän pitkissä lihaksissa oli tiukkuutta. Ranka oli liikkuva. Jatkossa koira voisi tehdä enemmän pään taivutuksia. Koira painoi 14,8 kg. 

---

Päivitetääs vielä vedot. Nyt mennään jo kolmea kilometriä yhtä jaksoisesti kaatumatta! Paljoo pidempään mun jalat ei kestä sitä kyykötystä tällä hetkellä. Tarviin siis treeniä :p SARAKIN alkaa sluibailee parin kilometrin jälkeen. RINNA sitä vastoin ei malttais lopettaa ollenkaan. Vaikka koira on selvästi väsynyt (etenkin kun joutuu Saran sluibaillessa hoitamaan vedovastuun kokonaan), mutta se vaan jatkaa ja jatkaa. Se myös yrittää varastaa liikkeelle omin luvin. Eikä se meinaa enää totella pysähtymiskäskyjä. Mutta suuntakäskyt Rinna osaa nyt. Koirien ohituksetkin hoituu mallikkaasti vauhdissakin. Arjessa Rinnaa joutuu käskyttämään ohituksissa useastikin, mutta vetotöissä koira ei huomaa ympäristön tapahtumia lainkaan. 

Jatkossa tehdään lyhempiä treenejä ja kasvatetaan Sarankin motivaatiota. Rinnalla tahtoa riittäisi vetää pidempääkin matkaa, muttei sitä yksinään viitti vedättää. On se sen verran pikkuruinen.

Vuokkosilla

Vuokrattiin Tiinan kanssa taas treeniaikaa Vuokkosilta. Koirat teki vuorotellen. SARA teki ensin seuraamista pari kaaviollista liikkurointuna. Ekassa koira ei ollut ihan tarkkana, mutta toinen oli parempi. Pari äännähdystä kaiken kaikkiaan, ei sen enempää, mutta nekin on jo liikaa. Jäävät asennot toimii nyt paremmin, kun kävelen itse hieman normaalia hitaampaa tahtia. Maahanmenojen nopeutta ja seisomisen terävyyttä pitää ylläpitää säännöllisesti.

Seuraamisessa tarkasteltiin etenkin vasempaan käännöksiä. Ne tuntuu huonommilta kuin onneksi näyttää:

Sara normaalisti ja hitaasti.

Kaukot ei edelleenkään ole täydelliset, mutta on ne edistyneet sentään. Edelleen on siis vielä töitä näissä:

Kaukot ensin, kaukot sitten.

Luoksetulossa kokeiltioin uutta käskysanaa stoppiin. "Sto" jää mulla vähän laimeasti sanotuksi, "Stoppi" on terävämpi. Nyt tein pysäytykset vielä vartaloavuilla. Saa vielä tehdä töitä, että seisominen tapahtuisi napakasti pelkällä äänellä.

RINNA aloitti vuoronsa luoksetulon stopin treenauksella. Rinnalla pysähtymiskäskynä on käsimerkki, mutta muutin käden huitaisun tapahtumaan sivulle entisen eteen heilauksen sijaan. Näyttää toimivan. Tosin treeniä tämäkin vielä kaipaa. Palkkaukset hoiti pääasiassa Tiina koiran taakse, välillä palkkasin minäkin.

Seuruun lelupalkka on tuonut hyvin asennetta seuraamiseen :) Sen myötä on toki tullut myös pieniä kauneusvirheitä, suuremmilta ollaan vältytty. Liikkeellelähdöt teen nyt ainakin toistaiseksi namittamalla lähtöäänen poistamiseksi.

Rinna seuraa ja Rinna juoksuseuraa.

Jäävissä maahanmenot toimii nyt lelupalkalla. Seisomisien pompsahdukseen auttaa myös minun hieman hitaampi vauhti.

Lopuksi Rinna sai juosta agilityhyppyjä ympyränä kumpaankin suuntaan (8 estettä ympyränä, rimojen korkeudet 45-65 cm). Ekalla kierroksella koira tiputti muutaman riman. Se sai niistä palautetta ja korjasi tyyliään niin, ettei rimoja enää tippunut :)

---

Vielä vetopäivitys. Päivitettävää ei kyllä oikeastaa ole, kun lajista on jouduttu pitämään vähän pakkotaukoa :/ Ensin lauhojen säiden myötä oli liian liukasta ja nyttemmin on liian hiekotettua :/ Lammen jäällä voisi vedättää, mutta tällä hetkellä siellä on liian upottavaa ja koirielle liian raskasta. Päivityksen arvoista on kuitenkin se, että pisin matka kaatumatta on nyt kilometri! :D

Jessicalla

Käytiin Jessica Svanljungin opissa Sipoossa. Tilattiin kisanomainen treeni, josta saatiin palautteet kirjallisena. Tehtiin yksilöliikkeet kahdessa osassa: normijärkkä ruudusta poikki. SARA pääsi kehään melkeinpä heti, kun tultiin paikalle. Normaalistihan koira ei joudu aivan heti kehään vaan se saa olla paikalla hengeilemassa jo aiemmin.

Seuraaminen
"Hyvä paikka. Hyvä kontakti. Ehkä vähän tiivis välillä. Hyvät perusasennot, paitsi yksi täyskäännös ja pysähdys. Tasainen, harmooninen."

Zeta
"Hyvä seuraaminen. Dyykkas eteen maahanmenossa. Istu hieno. Muutama askel seisomisessa. Mukaanotot hyvät."

Luoksetulo
"Hyvä vauhti kaikissa osissa. Seis venyi. Maahan venyi. Hyvin sivulle."

Ruutu
"Hyvin merkille. Hyvin ruutuun --> takajalat ulkona, mutta maahanmenossa tuli eteen --> sisällä. Hyvin pois, hyvä loppu."

Ohjattu nouto
"Voisi mennä voimakkaammin merkille. Hyvä nouto! Irrotti hyvin."

Metallihyppynouto
"Tosi nätti!"

Tunnari
"Hyvä vauhti sinne + takaisin. Oli tarkka, koski yhtä, mutta ei nostanut."

Kaukot
"Nopeat, puhtaat vaihdot. Tuli reippaasti eteenpäin s-i + s-m."

Saran suoritus oli mun mielestä vähän laimea. Ehkä se vieroksui pohjaa? Lopuksi Sarppa saikin juosta kentällä pallon perässä. Tehtiin siinä ohessa vauhtiluoksetuloja ja vauhtimerkkejä sekä nopeita liikkeestä maahanmenoja. Sarppa teki nyt hyvin.

Luoksetulon pysäytysten valuminen ja kaukojen eteneminen on tuttuakin tutumpia ongelmia. Kumpaakin työstetään, hitaasti, mutta varmasti. Edelleenkään se työ ei vaan näy kokeenomaisesti liikkeitä tehdessä. Enempi siis vaan treeniä! 

Ääntelyn suhteen koira ei ollut ihan niin äänetön kuin on viime aikoina ollut. Seuraamisessa se sai palautetta äännähdyksistään. Muissa liikkeissä se ei äännellyt, mutta liikkeiden välissä kylläkin. Siitäkin koira sai palautetta. Voisin kuitenkin miettiä myös omaa käytöstäni liikkeiden väleissä. Ehkä voisin omaa käytöstä muuttamalla saada koiran hiljaisemmaksi?

---

Koirat pääsi tänään kolmatta kertaa vetopuuhiin. Vedätin koiria kolmeen otteeseen, yhteensä vetomatkaa tuli puolisentoista kilometriä. Ensin mentiin muutama sata metrinen, kunnes puhelimen pirinä keskeytti menon :p Sitten jatkettiin puolisen kilometriä. Ennen kolmatta osiota käveltiin välillä ja vika osuus oli muutaman sata metriä. Toki tehtiin myös lämmittelyt ja jäähdyttelyt. Mun tasapaino on kehittynyt, en enää kaadu niin usein. Nyt mentiin jo tuo puolikilometrinen kaatumatta. Sara osaa entuudestaan ohjauskäskyt oikealle, vasempaan ja eteen. Lisäksi se osaa hiljentää vauhtia käskystä ja toki pysähtyäkin. Rinnan käskyvalikoima ei ole vielä niin laaja :p Jarruttaa en osaa muuten kuin pyllähtämällä. Tätä käytetään pakon uhatessa. Muuten käsken koirien pysähtyä ja annan vauhdin vaan hiljetä.

Harrasteita

Tänään oli ensin RINNAN SAGIn alueellisen valmennuksen kerta Vuokkosilla. 

 

Rinnan kanssa tehtiin vain osa radasta osissa: 1.-6.,  6.-10. ja 16.-18. Ekassa osassa käytettiin eniten aikaa koiran saamiseen kutosputken oikeaan päähän. Päällejuoksun jälkeen tartti saada koira haltuun ja sitä kautta koirakin päätyi oikeaan päähän. Päällejuoksujakin voisi treenata lisää.

Toisessa osassa jatkettiin 6. putkelta 10. esteelle. Tässä koira heti haltuun seiskalla ja sitten tiukasti se kasille, valssaten ysille ja toisella valssilla vieden kympille. Toinen valssi alkoi jo tyrkkäsystä ysille ja se suuntausui ysin siivekettä kohti, pois koiran tieltä. Valssauksien oikea ajoittaminen oli tässä haastavaa. Kotiläksyksi sekin.

Kolmannessa hypyllä tehtiin pakkovalssi ja jaakottamalla koira käännettiin tiukasti A:lle. Tiukasti kääntäminen oli vaikeaa. Koira saattoi hypätä ylimääräisen hypyn A:lle mennessään. Tätäkin voisi treenata.

Rimoja tuli alas taaskin. Pohjassa on syytä, mutta syytä on myös muuallakin. Rinna kävi liian kovilla kierroksilla ja silloin sille rimat on ihan sama. Nyt se sai palautetta niistä ja jatkossakin tulee saamaan. Olen kuitenkin tyytyväinen treeniin. Ennen kaikkea olen tyytyväinen itseeni. Sain pidettyä itseni sisäisesti rauhallisena ja kuulemma se rauhallisuus näkyi myöskin rauhallisena ohjaamisenakin. Hyvä, tätä fiilistä lisää!

---

Sitten jatkettiin ADT:n hallille HSPK:n vapaavuorolle. Ensin paikallaanolot. Otin SARAN valmistelematta riviin, en edes vihjaissut sille tulevasta. Se kostautui ja koira vinkaisi jätettäessä. Torut tuli ja otin jätön uusiksi. Makuu oli muuten hyvä, mutta piilosta poistultaessa Sara meni lonkalleen. Se korjasi asentonsa käskystä ja sai palkan. Istuminen tehtiin väliin. Laitoin koiran vinosti piiloa kohden. Oli ok. Tämän jälkeen tein lisää paikkamakuun jättöjä. Nämä sujui äänettä. Nopeampiin maasta sivulle nousuihin kokeilin käsikosketusta. Tää taitais toimia.

Seuraamista tehtiin paljon. Keskityin lähinnä edistämättömyyteen ja vasempaan käännöksiin. Sara reagoi hyvin palautteeseen ja paikka korjaantui. Vasempaan käännökset oli sujuvia, ne vaan vaatii muistutteluja välillä. Tehtiin myös pitkä kaavio seuraamista liikkurilla. Kerran koira äänsi (ja sai toki siitä palautetta), muuten se oli ihan hiljaa. Jääviä tehtiin sekaisin, sekä seuruussa että ilman. Muut oli hyviä, mutta seisomiset oli parempia. Selvästi treeni tuottaa tulosta ja asentoon koira jää terävämmin. Edelleen lisää treeniä näihin. Ruutu oli merkiltä vasempaan. Ekalla koira meni ruudussa huonoon paikkaan, käskyllä se korjasi. Seuraavilla kerroilla se meni suorilla oikeaan kohtaan. Treeni on tähänkin auttanut, mutta edelleen lisää treeniä tähänkin. Kaukot oli ok. S-i-vaihto toimi kivemmin, kun käsimerkki oli työntävämpi.

RINNA teki seuraamista. Koira oli turhan innokkaana ja ääntä meinasi päästä. Pidin treenin mahdollisimman yksinkertaisena minimoidakseni ääntelyn. Jääviä tehtiin sekaan. Istumiset sujui. Seisomisiin annoin käsiavut, että päästäisiin siitä pompsahduksesta eroon. Maahanmenotkin oli nopsia, kun näytin vähän lelua koiralle. Noudossa Rin ei ääntänyt lähdössä eikä se saalistanut kapulaakaan! Keskityttiin kuitenkin lähinnä paluuvauhtiin. Jätin koiraa kapulan kanssa kauemmas ja kutsuin siitä luokse. Näitä pelkkiä paluita pitäisi treenata enempikin, tekisi hyvää. Kaukoja tehtiin toisen koirakon rinnalla. Tehtiin monta settiä, pelkkiä avon vaihtoja. Ekalla Rin ei noussut istumaan. Kävin nostamassa koiran ja sen jälkeen se teki kaikki vaihdot kaikissa sarjoissa. Ehkä sitä pitää vaan vaatia?

---

Kiitos Sariannen innostuksen meilläkin on nyt myös uusi talviurheilulaji :D Minisukset jalkaan, koirat vetämään ja eikun menoksi! Aika pelleilyähän tämä on (vielä), pyllähdän tasaisesti parin sadan metrin välein tasapainon mentyä, mutta hauskaa on :D