Terveyspläjäys

Kavereilla samat tukat!

Dotin Kuulo on huonontunut. Tästä on seurannut positiivisiakin asioita. Dot ei enää pelkää sisälle eksyneitä kärpäsiä, sillä kärpäset ei enää surise Dotille. Muutenkin se kiinnittää vähemmän huomiota ympäristöön. Se vaan uppoutuu omiin projekteihinsa.

Keväällä kokeiltiin vaihtaa Dotin ruokavaliota. Se aiheutti närästystä, joten Dot syö jatkossa vain Hau-Hau Championia. Pärjännee se sillä loppuelämänsä. Närästysoireisiin Dot söi taas kuukauden ajan omepratsolia päivittäin, toisen kuukauden ajan lääkettä meni joka toinen päivä ja sitten lääkitys lopetettiin.  Närästys ei tällä hetkellä vaivaa.

Kesän tullen Dot sai taas kesätukan. Iho ei kutise, mutta edelleen hilseilee. Lyhyt tukka on helpompi, sillä se ei takkuunnu hilseestä. Dotilta löytyi pari pattia vasemmasta takajalasta. Molemmat on herneenkokoisia. Ylempi on selkeäreunaisempi irrallinen paisemainen ja  alempi on epäselvempi muodoltaan, ehkä kasvannainen. Seuraillaan näitä.

Paise?

Kasvain?

Dotsi kävi myös pitkästä aikaa kroppahuollossa Petran fyssaroitavana. Viimeksi se on käynyt puolisen vuotta sitten ja siltikin kroppa oli hyvässä kunnossa. Ehkä ens vuonna seuraavan kerran. Ikäähän Dotsille tulee ens kuussa 12 vuotta.

Ike on käynyt osteopaatilla. Se on käynyt nyt neljä kertaa kuukauden väleillä Markus Laioksella. Ekalla kerralla Ike oli aika muriseva, sitten kerta kerralta vähemmän muriseva. Se on niin epäluuloinen, kun vieras ihminen koskee sen kroppaa.

Liukastuminen

Puolisentoista kuukautta sitten Ike liukastui ulkona siten, että se tipahti oikealle kyljelleen takaosa edellä. Sen jälkeen oikea takajalka oli poissa käytöstä. Vähitellen jalka alkoi löytymään, mutta täyttä painoa koira ei varannut jalalle. Annoin Ikelle Onsioria pari päivää. Oli jo tarkoitus alkaa palailla normaaliin liikkumiseen, kun Ike liukasteli sisällä ja sama jalka oli taas muita kevyempi. Jatkettiin kipulääkkellä pari seuraavaakin päivää.

Viikon päästä ontuman loputtua Ike kävi Petran fyssaroitavana. Sillä oli jumit rintarangan alaosassa selässä ja etureisi oikealta oli kireä. Ike on kehittynyt käsittelyn suhteen. Se on ollut parit edeltävät kerrat jo ihan hyvin käsiteltävissä. Nyt Ike välillä murisi, kun käsiteltiin tiukkoja kohtia. Kun kireydet helpotti alkoi taas silmät lupsaamaan. Otettiin vielä uusintakäsittely kolmen viikon välillä ja sen jälkeen saatiin vihreä valoa palata myös normaalin agilityn pariin.

Hiihdoke. Hiihtolenkit Ike juoksee vapaana.

Terveysjuttua

Terveysjutut taas ylös. Dot kävi hammashuollossa Tsempissä, jossa ell Jonna Railio otti vastaan. Suu röntgenkuvattiin ja hampaat putsattiin. Jo pentuna lohjennut etuhammas (102) on edelleen ok. Poskihampaassa (110) hyvin lievää liikkuvuutta. Molempien kanssa jatketaan edelleen seurantalinjalla.

Dotin paino oli noussut. Nyt koira painaa jo 13,5 kg. Ruokana menee edelleen Royal Canin Gasto, nyt vain rasvaisempi versio. Kypsennetty peura aiheutti närästystä, joten se jätettiin ruokavaliosta pois. Kypsennetty kana on edelleen ok. Seuraavaksi kokeillaan vaihtaa nappula johonkin normaalimpaan. Närästysoireita ei juurikaan enää ole. Apoquelissa pidettiin tauko. Lääkitykseen palattiin nyt puolentoista kuukauden tauon jälkeen hilseilyn ja kutinan lisäännyttyä.

Joulun aikaan Dot siristeli oikeaa silmäänsä. Tämä hoidettiin Ikeltä jääneillä tipoilla. Kuulo ja näkö on ehkä alkaneet heikentymään. Aistien heikkeneminen näkyy etenkin ulkoillessa.

Iken pippelivaiva hävisi marraskuisen pienen operaation jälkeen. Kyse oli siis ilmeisesti pienestä vierasesineestä ihon sisässä.

Terveysjuttuja

Itselle muistiin taas juttuja. Dot käytti omepratsolia 10 mg päivittäin 4 viikon ajan. Sitten annos puolitettiin eli kapseli joka toinen päivä 3 viikkoa. Sen jälkeen lääkitys lopetettiin ja nyt koira on ollut kuukauden ilman sitä. Yksittäisiä lyhyitä maiskutuksia on ollut muutaman kerran. Muuten Dot on ollut oireeton ja painoakin on tullut lisää. Painoa sillä on nyt n. 13 kg eli hoikka se on, muttei liian laiha enää. 

Ruokana Dot syö nyt puolet nappulaa ja puolet kypsennettyä lihaa. Nappulana on edelleen vähärasvainen (7 %) Royal Caninin Gastrointestinal. Seuraavaksi se on tarkoitus vaihtaa hiljalleen saman merkin rasvaisenpaan versioon. Liha menee kanana ja nyt on lisätty pieni määrä peuraa sekaan. Lihat Dot saa uunissa kypsennettyinä.

Dotin iho on voinut hyvin. Se ei hilseile hirveästi eikä koiraa tarvitse pestä ihon takia. Iho kestää nyt myös harjauksen ärtymättä. Apoquel-lääkitys siihen on ollut ennallaan. Kokeillaan nyt varmaan tauottaa sitä.

Sitten Ike. Sillä oli ensimmäisen kerran kesän loppupuolella pippelivaivaa. Sen jälkeen koira on nuollut saman kohdan rikki muutaman kerran. Iho saadaan kuntoon nuolemisen estämisellä ja haavan hoidolla, mutta sitten muutaman viikon päästä taas se alkaa vaivaamaan. Kohdassa on noin herneen kokoinen patti. 

Ike meni siis lääkäriin. Käytiin Tsempissä Tiina Seikkulalla. Ike nukutettiin heti. Se on epäileväinen luonne, joten se oli paras ratkaisu. Ike sai eteensä nuolumaton. En tiedä oliko se (ruoan puolustus) mun kiinnipitäminen valjaista ja pannasta vai eläinlääkärin läheisyys, mutta Ike aloitti mahtavan murinan. Pistettiin silti ja eläinlääkärin poistuessa ja mun löysätessä otetta Ike alkoi heti putsaamaan nuolumattoa. Ei jäänyt ehkä pahoja muistoja.

Patti viillettiin auki. Haavasta tuli vain verta, ei mätää tai vierasesinettä. Tai ehkä vierasesine oli niin pieni, ettei sitä huomattu veren seasta. Mikäli vaiva jatkuu, niin sitten patti poistetaan kirurgisesti. 

Samalla reissulla rokotukset tuikattiin nukkuvaan koiraan. Rokotukset oli vanhenemassa vasta ensi vuonna, mutta näin Ike sai vähemmän huonoja kokemuksia.

Herätteen jälkeen Ike käveli itse horjuvan jaloin autoon. Seuraavana aamuna Ike herätti aikasin. Sillä oli ripuli. Onneksi ripuli jäi yhteen ulkoilukertaan, johtui siis varmaan nukutuksesta ja lääkkeistä. Viiltohaava parani nopeasti ja nyt vaan seurataan tilannetta. Patti on edelleen olemassa, mutta juuri nyt se ei näytä koiraa vaivaavan. Kauluri on taas laitettu varastoon.

Terveyshuolten jatkot

Sitten viime kirjoituksen Dot vaihtoi lääkityksen omepratsoliin. Se auttoi jonkin verran, mutta sitten oireilu tuntui jäävän tiettyyn pisteeseen. Edelleen koiralla on siis oireita ruokailun jälkeen. Niitä on kuitenkin vähemmän kuin ennen, mutta välillä on edelleen päiviä, kun närästystä on enemmän. Selvää syytä tähän ei ole. Lääkityksen vaihdon lisäksi on alettu muuttavaan varovaisesti ruokavaliota. Nyt Royal Caninin Gastron lisäksi koira on saanut reilun viikon ajan kypsennettyä kanaa. Se on ehkä ihan ok. 

Dotin paino on noussut kilolla eli koira painaa nyt reilut 12 kg. Normaalipainoinen se ei vielä ole, mutta suunta on oikea. Dot on käynyt myös fyssaroitavana Petralla. Sen kroppa oli oikein hyvässä kunnossa ja koira oli rentona käsiteltäessä. Jumeja oli vain lanteen alueella. Voimakas ja laihtuminen ja ikääntyminen on vaan hävittänyt koiran lihaksistoa.

Dotin iho on ollut nyt taas parempana. Kesä on ollut ihon kannalta aina jostain syystä huonointa aikaa. Apoquel-annos on pysynyt ennallaan.

Ikelläkin on ollut vaivaa. Tällä kertaa sillä oli silmätulehdus, ensin oikeassa, sitten myös vasemmassa silmässä. Koira kävi näyttämässä silmiään Tsempissa Kira Åströmillä. Käynti sujui hyvin. Iken epäsosiaalisuus otettiin huomioon ja eläinlääkäri oli tarkastellut koiraa niin etäältä kuin pysyi. Värjäävät tipat tms. käsittelyt oli tehnyt koiralle tuttu henkilö. Ike oli käyttäytynyt yhteistyökykyisesti ja namit oli maistuneet. Koira sai 10 päivän kuurin ab-tippoja ja silmät parani sillä. 

Terveyshuolet

Dot 11 v.!

Kesän aikana Dot on laihtunut paljon. Sillä on ollut lisäksi närästysoireita (maiskuttelu, röyhtäily) ruokailujen jälkeen. Närästys alkaa viitisen minuuttia syönnin jälkeen ja jatkuu vaihtelevasti reiluun puoleen tuntiin asti. Alkuun närästystä oli lyhemmän aikaa ja sittemmin se vähitellen pahentunui.

Oireisiin on kokeiltu eri ruokintatapoja: korotettua alustaa, erilaisia ahmimisenestokuppeja, ruokintakertojen lisäämistä, pienempiä annoskokoja, turvotettua/kuivaa nappulaa tms. Ja on kokeiltu eri ruokia; raakaruoalla huomattiin ensimmäiset närästysoireet ja sittemmin myös nappuloilla. Lääkkeistä on kokeiltu Pepcid ja Pepcid Duo sekä Antepsin. Kaikki toimii alkuun, mutta sitten närästysoireet taas palaa. Ruokahaluun närästys ei ole vaikuttanut, vaan Dot on ollut ihan yhtä ahne kuin ennenkin. Se on myös edelleen aktiivinen, energinen ja skarppi. Käytösongelmat (reaktiivisuus tai pelot) ei ole lisääntyneet, kuten esimerkiksi kävi ihon kutistessa. Muuten kaikin puolin koira on ihan normaali. Paitsi sitä närästää ja se laihtuu.

Dot kävi toki lääkärissä. Käytiin Tsempissä ell Melina Bruno-Paasisalolla. Samalla hoidettiin Apoquel-lääkityksen verikoekontrollit. Dotin veriarvot oli muuten normaalit, mutta osa valkosoluarvoista oli viitearvojen alapuolella. Tämä johtuu todennäköisimmin Apoquelista. Apoquel voi myös aiheuttaa vatsaoireita, mutta enemmänkin ripulia tms. eikä närästystä. Apoquelia voisi toki koittaa tauottaa, mutta iho hilseilee tällä hetkellä sen verran, että sen puolesta Apoquelia voisi taas lisätä. Hilseilyn lisäksi koiralla ei ole muita iho-oireita, se ei kutise eikä ihossa ole haavoja.

Kesän alussa ajelussa karvan alta paljastui hilseilevä iho.

Närästykseen Dot sai nyt ruokasuositukseksi matalarasvaisen (7 %) Royal Caninin Gastrointestinalin. Närästysoireet on tälläkin ruoalla vähentyneet, mutta kokonaan ne ei ole poissa. Laihtuminen on edelleen jatkunut ja pari viikkoa tätä syötyään koira painaa reilun kilon entistä vähemmän. Dotin normaalipaino olisi noin 15 kg, mutta nyt koira painaa enää reilu 11 kg. Ruoka-annosta on nyt reilusti nostettu ja toivottavasti painon lasku on johtunut vain ruoan alhaisesta rasvaprosentista. Taitaa kuitenkin olla uusi eläinlääkärikeikka tulossa.

Ikelläkin oli huolia, kun se sai haavan pippelin pään ihoon ja se tulehtui. Koira joutui viettämään kaulurieloa, mutta nyt pippeli on taas kunnossa.

Terveydestäkin

Dot kokeili elämää ilman Apoquelia ja ei pärjännyt. Sen iho meni huonompaan kuntoon ja kutka lisääntyi. Koska huonona iho ei kestä harjaamista ja hilseestä tukka takkuuntuu, niin tukkakin sai taas lähteä.

Käytiin Tsempissä ell Meli Bruno-Paasisalolla. Dotin mielestä eläinlääkärissä oli taas huippua, kun sai herkkuja ja rapsutuksia eikä muita eläimiä näkynyt. Dotilta otettiin verikokeet ja niiden oltua ok aloitettiin taas lääkitys. Pari kuukautta koira kerkesi olla ilman lääkitystä. Oireet alkoi palailemaan kuukauden kohdalla. Nyt kaksi viikkoa lääkitys on isommalla annoksella (16 mg) ja sitten siirrytään taas ylläpitoannokseen (8 mg). Muutaman kuukauden päästä, jos tilanne on hyvä, niin kokeillaan vielä puolittaa annosta. Kokonaan lopettamista ei ehkä kannata enää kokeilla oireiden palattua niin nopeasti. Vuoden päästä taas kontrollikäynti tai aiemmin, jos aihetta on.

Ja Dotsikinhan pääsi jo kymppikerhoon täytettyään 10 vuotta viime kuun puolella.

Ike introvertti ei edelleenkään arvosta käsittelyä tai edes välttämättä koskemista. Ike onkin edelleen harjoitellut käsittelyjä eri paikoissa. Käsikosketus vieraille sujuu tällä hetkellä hyvin ja Iken mielestä se on kivaa. Nyt ollaan edetty pysymään kosketusten välissä vieraan ihmisen vieressä muutaman toiston verran. Ilme muuttuu näissä heti huonommaksi, jos itse yritän koskea koiraan saati sitten vieras. Päälle kumartuminen on edelleen pahinta eikä Ike sitä välttämättä siedä murisematta tutuiltakaan. Tähänkin on treenit aloitettu varovasti ja tarkoitus on nimetä koiralle toiminto, ettei asia tule sille yllätyksenä. Ike ei kestä myöskään katsomista. Jos sitä rapsuttelee, niin se nauttii rapsutuksia pidempään, jos koiraa ei katso päin. Jos sitä katsoo, se poistuu paikalta. Tämä koskee taas kaikkia, tuttujakin ihmisiä.

Kroppahuollot Ikelle on nyt tehty lähinnä kraniona eikä niin fyysisinä käsittelyinä. Ike on saanut halutessaan poistua paikalta. Viimeimmällä kerralla Ike asettautui heti käsiteltäväksi eikä kertaakaan poistunut paikalta. Pari kertaa se murahti, mutta kun käsittelijä vaihtoi asentoaan poispäin koirasta, niin tilanne oli ok Ikellekin. Ikellä on myös ollut pallo mukana. Sen läsnäolo auttaa Ikeä :D

Arjessa Ike vaan jotenkin touhottaessaan ajautuu sellaisiin tilanteisiin, jotka sitä ahdistaakin sitten. Mun on jotenkin ollut vaikea puuttua tilanteisiin etukäteen, kun koira on se, joka menee ja tekee enkä tiedä etukäteen onko tilanne liian ahdistava.... Pitää itse skarpata näihin tilanteisiin ja koittaa ennaltaehkäistä. Ike kuormittuu näistä ja tarvii erikseen huolehtia, että se lepää riittävästi. Ike ei välttämättä ymmärrä levätä itse vaan saattaa kehittää omia puuhiaan väsyneenä (vaikkapa valojen/varjojen tuijottamista). Ahdistuessaan Iken ahdistukset kertautuu helposti. Aiemmat koirani ei ole olleet näin herkkiä ja nyt joutuu ihan erilailla opettelemaan puhumaan koiraa. Jatketaan harjoituksia. 

Terveysjutut

Dotilta lohkesi poskihammas ja se piti poistaa. Hammas operoitiin Hertassa viikko sen jälkeen, kun Rinna oli lopetettu samassa paikassa. Oli kamalaa katsoa taas nukahtavaa koiraa, mutta onneksi Dotia ei nukutettu ikiuneen. Hampaan poisto sujui hyvin, mutta toipilasaika ei sujunut ongelmitta. Tikit lähti liian aikaisin ja haava piti hoitaa avohaavana. Paranihan se, mutta hitaammin. Haava umpeutui kuukauden kuluessa. 

Jokunen aika ennen hampaan lohkeamista Dot alkoi pelkäämään auton takatilassa matkustamista. Se matkusti ongelmitta takapenkillä, joten koira sai päättää missä matkusti. Suun parannuttua Dot alkoi jälleen valitsemaan takakonttiin menoa ja on sen jälkeen taas matkustanut ongelmitta siellä. Eli kipeä suu vaikutti autoiluun ja "pienestä" on kiinni matkustusmukavuus.

Lohjennut hammas, jossa ydin näkyvissä. Hampaaseen alkoi kertymään hammaskiveä herkemmin ja nopeasti.

Nyt väsyttää.

Tööt.

Ike satutti sitten tassunsa vajaa pari viikkoa sitten. Sillä meni joku pistävä oikeasta tassusta lähes läpi. Huuhtelin reikää laimennetulla Beradinella ja koira ulkoili tossu jalassa. Alkuun Ike ontui jalkaa aika pahasti, mutta parin päivän jälkeen se käytti jalkaansa jo ihan normaalisti.

Pieni, mutta iso.

Koko varpaan mustelma ja varvas turposi.

Tossun ulkoilutusta.

Ike on käynyt opiskelemassa käsittelyä muutaman kerran parissa eri paikassa. Ike on varautunut käsiteltäessä eikä se muutenkaan ole koira, joka tykkäisi läheisyydesta ellei se ole itse se, joka tulee kylkeen kiinni. Nyt on saatu hyviä koiralähtöisiä käsittelykertoja sekä Kettukullan Hyvinvoinnista Viiviltä että Petralta FysioPetralla. Viimeisimmällä käynnillä Ike oli välillä pieniä hetkiä jo ihan rennosti käsiteltävänä. Sillä pahimmat paikat oli lanneselässä. Dot oli myös huollettavana viikon alussa ja sen tiukin paikka oli oikea lapa.

Rinnan ell

Rinna kävi eläinklinikka Tsempissä helmikuun puolella. Eläinlääkärinä oli Tiina Seikkula. Rinnalla on vähitellen lisääntynyttä läähättelyä, juomista ja pissaamista. Koiralta otettiin veri- ja virtsakokeet, ultrattiin vatsaa ja otettiin vielä keuhkokuvat.

Verikokeissa paljastui maksa- (ALAT, GT) munuaisarvoissa (krea, urea) lieviä nousuja. Verinäytteessä punasoluarvot oli muutoin ok, mutta hemoglobiini oli koholla. Valkosolujen (ns. tulehdussolut) kokonaismäärä oli viiterajoissa, mutta joissain valkosoluissa oli katoa (lymfopenia ja eosinopenia). Kaiken kaikkiaan ei kuitenkaan mitään hälyyttävää.

Virtsanäyte otettiin suoraan rakosta ultran yhteydessä. Se oli puhdas. Vatsaultrassa näkyi laajentunut virtsarakko ja rakon seinämissä kasvainkasvustoa. Laajentuneen rakon ja koiran läähättämisen takia muita sisäelimiä oli vaikea nähdä, mutta ne oli normaalia niillä osin mitä näkyi. Ainakin vatsalaukku, munuaiset , perna saatiin näkyviin. Suolistoa ja maksaa näkyi vain osittain, sappirakkoa ei laikaan. Keuhkokuvissa näkyi jotain, ei tyypillistä vanhuuden muutoksia eikä selviä etäpesäkkeitäkään. Tulehdukselliset reaktiot oli suljettu verikokein pois. Näihin saisi varmuutta ottamalla kuvat myöhemmin uudestaan, mutta en usko, että siihen enää lähdetään.

Nyt Rinna kotiutui lääkekokeilujen kera. Ensin kokeiltiin Cereniaa vailla apua. Nyt on menossa Litalgin ja siitä on ollut apua. Läähättely ja juominen on vähentyneet, muttei ne ole vähentyneet normaaliksi asti. Oireistaan huolimatta Rinna on ollut koko ajan pirtsakka omaitsensä. Eläinlääkärin sanoin varsin meneväinen. Taitaa vaan aika alkaa olemaan loppumassa :(

Videot otettu ennen lääkärikäyntiä ja lääkityksiä.

Tsemppi oli ensimmäinen paikka, jossa klinikan puolesta tarjottiin nuolumatot ja herkut aktivointikupeista toimenpiteiden aikana! Rinna vaan ruokaraivoissaan aina ahkeroi noiden kanssa voimalla. Nytkin se paloitteli yhden nuolumaton ja siinä heilui sen verran, että ensimmäinen verinäytteenotto ei onnistunut. Jämäkämpi aktivointikuppi oli parempi ja sen kanssa koira käyttäytyi hillitymmin. Kaikissa toimenpiteissä käytettiin myös puudutteita.

Terveysjutut

Rinna kävi virtsarakon kasvaimen kontrollissa alkuviikosta Talliklinikalla. Kontrolli hoidettiin ultralla ja pissanäytteellä. Viime kerrasta on aikaa lähes puoli vuotta. Rinnan asteltua klinikalle eläinlääkäri huomasi heti koiran vanhentuneen. Siitä onkin tullut sellainen hönö vanhus. Arjessakin tämä on huomattu, koira ei ole enää ketterä ja sen liikkumisen tarve on vähentynyt. Ennen lumia Rinna saattoi olla vielä kympin lenkeillä mukana, nyt ei enää todellakaan.

Ultrassa näkyi kasvainmassan kasvua. Se ei vielä ahtauta rakkoa. Pissanäyte oli puhdas. Rinna oli lihonnut kilon pari viime punnituksesta ja painoi nyt reilu 20 kg. Saattohoidon seurausta :p Jatkossa Rinna jatkaa edelleen estohoitoantibiooteillaan ja lisäksi otetaan nyt kipulääke Onsior käyttöön. Jos koira hyötyy siitä, niin kipulääkkeet jää jatkuvaan käyttöön.

Iken ja Rinnan välit on kiristyneet. Ike ei siedä Rinnaa ja se murisee, jos Rinna liikkuu kohti. Rinna ei joko ymmärrä tai halua ymmärtää ja käyttäytyy kuin Ikea ei olisikaan. Koirat elää nyt erillään, mutta ne mahtuu ulkona samaan maailmaan.

Dot on syönyt nyt Apoquelia parin kuukauden ajan. Ensimmäiset kaksi viikkoa annos oli suurempi (16 mg/vrk) ja alkuun oireilu helpottikin selvästi. Ihosta ei lähtenyt enää hilselaattoja ja ruvet parani. Kahden viikon jälkeen annos tiputettiin puoleen (8 mg/vrk). Sittemmin oireilu on hieman palannut. Ihosta löytyy jälleen välillä rupia, pienempinä kuitenkin kuin aiemmin. Lisäksi hilseoireilu on levinnyt laajemmalle (korvanlehtiinkin), aiemmin pään alue oli oireeton. Hilseily ylipäätään kuitenkin on vähäisempää. Dot rapsuttelee edelleen enemmän kuin normaalisti, mutta vähemmän kuin ennen lääkitystä. Rapsuttelu saattaa olla myös stressirapsua, sillä rapsuttelut esiintyy usein iltaisin ja ennen kuin jotain tapahtuu esim. ulos lähtiessä. Parasta olisi saada koira täysin oireettomaksi, mutta saattaa olla, että päämäärä on saada koira kuntoon, jossa se pärjää. Apoquelkaan ei ole täysin haittavaikutukseton lääke, niin ei sitä isolla annoksella voi jatkuvasti syöttää.

Dotin dg

Dot kävi viime kuussa jälleen näyttämässä ihoaan eläinlääkärille. Tällä kertaa käytiin Fanni Suokolla, joka otti vastaan Finnin Ratsutilalla Vihdissä.

Ihon tilanne on muuttunut siten, että ihoa irtoaa paksuina lastuina ja niiden irtoamiskohtiin muodostuu rupia. Karva on myös pahimmista kohdista muuttunut harvemmaksi. Iho oireilee nyt lähes kaikkialta. Selässä tilanne on pahin ja pään, kaulan, niskan alue on oireeton. Shampoopesuilla pärjättiin ennen, nyt niillä ei ole enää juurikaan vaikutusta. Vaikka ihon oireilu on muuttunut pahemmaksi, niin Dotin kutiseminen ei ole juurikaan muuttunut. Se rapsuttaa enemmän kuin ennen ihon oireilua, mutta rapsuttelun määrä ei ole oireilun alusta lisääntynyt vaan on edelleen aika maltillista. 

Verikokeissa ei havaittu kilpirauhasen vajaatoinnan arvoja. Ihonäytteiden analyysi:

Löydöksestä pyydettiin vielä konsultaatioapua ihotauteihin perehtyneeltä eläinlääkäri Mirja Kaimiolta. Hänen mukaansa oirekuva sopii ensisijaisesti eksfoliatiiviseen lupukseen, vaikkei sitä ole kuvattu aussieilla. Dotille on nyt aloitettu Apoquel-lääkitys. Toivottavasti auttaa!

Luonteensa puolesta Dot on aina ollut aaltoilevasti reaktiivinen. Sterilaation myötä hävisi selvät syyt aaltoilevaan reaktiivisuuteen. Ihon oireilua en osaa yhdistää aaltoiluun, mutta voihan se ärsyttää koiraa erilailla kuin näyttää päällepäin. Tällä hetkellä koira tuntuu ärhäkkäältä. Se on viime aikoina käynyt toisen koiran kimppuun ja ärhennellyt myös vieraille ihmisille. Apoquelin yleisenä haittavaikutuksena mainitaan aggressiivisuus :p

Hämähäkin tappaja

Dot 9 vuotta!

Dot täytti 9 vuotta ja sai lahjaksi eläinlääkärikäynnin. Dot olisi kyllä keksinyt parempiakin lahjoja :p Aiemmin Dotin kroppahuollossa koiran vatsan alue oli tuntunut oudolta ja koira suositeltiin käyttämään vatsan alueen ultrassa ja perusverikokeissa. Tänään käytiin hoitamassa nämä Hertassa, jossa eläinlääkärinätoimi Anna-Maija Teppo. 

Dot ei aristanut vatsan tunnustelua. Sydän- ja hengitysäänet oli normaalit, samoin imusolmukkeet tunnustellen ok ja limakalvot näytti normaalilta. Ultrassa ei havaittu normaalista poikkeavaa. Perna oli suurehko, mutta se oli muuten normaali. Maksa ja sappirakko oli normaalit eikä muissakaan sisäelimistä havaittu poikkeavaa. Verinäytteestä tutkittiin maksa- ja munuaisarvot, veren sokeri ja proteiinit sekä tulehdusarvot. Kaikki oli normaalia!

Dot oli alkuun innossaissa päästessään eläinlääkäriin. Mieli muuttui verikoetta otettaessa eikä ultratessa pöydällä makaaminenkaan ollut kivaa. Koira selvästi tämän jälkeen oli kuormittuneempi. Kokemuksensa jälkeen se räyhäsi odotustilan läpi kulkiessa kaikille ihmisille :/

Ultraa varten koiran mahasta ajeltiin karvat, jolloin Dotin ihon muutoksetkin näkyy paremmin. Kuiva iho on tummentunut verkkomaisesti.

Terveysjutut

Viime viikolla Rinnalla taisi olla virtsatietulehdus. Ike oli kiinnostunut ja Rinna pissasi kertaalleen sisälle. Oltiin reissussa, joten nostettiin vaan estolääkitystä muutamaksi päiväksi. Eilen Rinnalla oli virtsarakon kasvaimen kontrolli. Ultrassa rakko näytti olevan entisellään eli kasvannainen kasvaa edelleen hitaasti. Pissanäytteessä oli aavistus verta. Eli jatketaan antibiootteja ylläpitoannoksella. Tarvittaessa voi taas antaa muutaman päivän tehokuureja, mikäli Tohtori Ike niin kertoo :D Seuraava kontrolli loppuvuoteen ellei tilanne muutu ennen sitä. Kuunneltaessa sydänäänet oli normaalit. Ei sivuääntä, mikä oli kuultavissa viime vuoden lopulla vitsatietulehduksen yhteydessä. Hengitysäänet oli myös normaalit, mutta kaulan imusolmukkeissa oli turvotusta, mikä on normaalia vanhuksilla. Rinna on käynyt myös Mari Hyytiäisen käsiteltävänä. Vähän sillä oli alaselässä jumia (voi johtua kasvaimesta) ja siihen suositeltiin lämpöhoitoa.

Dotin kraniokäsittelyssä koiran alavatsa oli kumma. Voi johtua närästyksestä, jota hoidetaan tällä hetkellä tihennetyllä ruoka-ajoilla. Tai sitten jotain muuta, minkä voisi tutkia ultraamalla ja verikokein. Dotille on varattu tutkimusaika loppukuuhun.

Ike kävi puolestaan Petran fyssaroitavana. Ikellä oli jumia reisissä, vasemmalla takana ja oikealla etuosassa. Koira ei myöskään taivu yhtä hyvin molempiin suuntiin. Ike on ikävaiheessa, jossa edessä on stabiliteettia, mutta takapää on huojuva kuin varsalla. Lisää takaosajumppaa siis ohjelmistoon. 

Ikellä on myös ollut pippelivaivaa. Sillä oli juhannuksena oireita, jotka hoidettiin esinahantulehduksena Betadine-huuhteluilla. Sittemmin huomasin umpeenmenneen reiän pippelin varren ihossa. Ihon alla tuntui vierasesine, joka tuntui ihan sirulta. No siru se ei ollut, kun jalkojen väli luettiin sirunlukulaitteella :D Siru on paikallaan niskassa edelleen. Ilmeisesti siis pippeliin on mennyt tikku. Pippeliä näytettiin lääkärille ja arviona on joko kapseloitunut tikku tai vain arpikudosta. Tilanne näyttää niin rauhalliselta, ettei tehdä muuta kuin seurataan. 

Ascat

Heimäkuun viimeisenä viikonloppuna oli kolmipäiväiset ASCA:n agilitykisat. Tuomariksi oli tuotu Chuck Klein Jenkkilästä. Joka päivälle oli tarjolla kaksi rataa joka lajia (hyppy, agi ja gamblet). Dot teki vain agia ja gamblejä.

Perjantaina kävin juoksemassa agiradat ennen töihin menoa. Kiireessä kisaaminen ei sopinut minulle lainkaan. Surkean ohjauksen lisäksi huonot lähdöt ja loikka puomilla!

Lauantaina olin parempi ja tulokseksi hyväksytyt radat sekä gamblessä että agissa. Agiradalla Dot oli kaikkien säkäluokkien nopein! Lähdöissä osasin vaatia nyt koiralta enempi, mutta pehmopuomilla tuli jälleen virheitä. Treenin puutetta.

Sunnuntaina keräsim itselleni paineita ja ohjaus huononi entisestään. Dotilla puuttuu nyt gamblestä enää yksi hyväksytty tulos ja sekös sekoittaa mun pään! Agiradoilta puuttuu enempi, en tiedä montako enkä nyt tiedä onko parempi olla vaan kysymättä ettei mun pää hajoa lisää... Gamblet ei siis sujuneet, jäi tosin vaan vähästä kiinni! Agiradoilla tehtiin toisella radalla hyväksytty tulos. 

Ärsyttää kun oma pää ei kestä. Myöskin pehmopuomilla kontaktit oli kateissa eli pitäisi treenata enemmän sillä. Dot ei ole aikoihin tehnyt kontaktivirheitä ja nyt sen osumat osui aivan liian korkealle.

Viikonlopun gamblet:

Pari viikkoa aiemmin Dot nappasi taas sisälle tulleen ampiaisen. Se sai piston ainakin suupieleen, joka turposi. Koira meni vähän flegmaattiseksi. Se piti silmiä puoliummessa ja riiputti päätään. Ei sillä varmaan hengenhätää ollut, mutta annoin silti kortisonia. Oli ehkä liikaa vielä mielessä Rinnan shokkitila ampiaisen pistosta useamman vuoden takaa. Silloin oltiin vielä lenkillä ja piti soittaa apua tuomaan kortisonitabletteja ja autokyytiä pois.

Suupieleen osui. Kuvassa jo kortisonin alettua vaikuttaa. Nopeasti se toimi.

Ascaa

Viikonloppuna kisattiin Dotin kanssa ASCA-aksaa lähes vuoden tauon jälkeen mistään kisaamisesta. Jännitti paljon. Jännitys kuitenkin kaikkosi aina radalle päästyä ja fiilis oli hyvä!

Tuomariksi oli tällä kertaa saapunut itävaltalainen Roland Hofeneder. Ratoja oli tuttuun tapaan tarjolla kuusi starttia per päivä, Dotin kanssa tehtiin vain agilityradat ja gamblersit.

Lauantaina pari rataa meni ruosteessa. Ensimmäisessä gamblersissä suunnittelin käyväni kaikki kontaktit läpi, sillä Dot ei ole tehnyt pehmokontakteja. Hyvä oli aloittaa gamblerillä, että pääsi huoletta kokeilemaan ne. Tästä johtuen kuitenkin ahnehdin liikaa esteitä pisteiden keruussa ja oltiin pillin soidessa eri puolella kenttää. Eipä hätiä ois ollut, jos en olisi panikoinut ja ohjannut huonosti :p Säädettiin sen verran, että vaikka gamblerosuus onnistuikin, niin ei ehditty loppuun ajoissa. Toinen gamble oli vaan liian vaikea. Dot kääntyi väärään suuntaan vikalle esteille ja suoritti sen väärään suuntaan.

Agiradoilta eka rata meni hyvin, voitto. Toinen rata kosahti heti ekaan rimaan ja tämän jälkeen kesti vähän aikaa saada ohjaus kuntoon. Yhdellä rimalla olisi tehty vielä tulos, mutta huonolla ohjaamisella ei :p

Sunnuntaina agiradoilta tehtiin molemmilta hyväksytty tulos. Ensimmäisellä vaan eka rima jälleen tipahti. Jonkinlainen lähtöongelma taitaa olla käsillä. Koira on lähdössä niin vieterinä, ettei se keskity hyppyyn.

Gambleistä ensimmäisessä koira valitsi putken sijasta puomin. Edelleen Dot arvottaa kontaktit korkeimmalle. Toisella radalla tehtiin tulos, mutta pisteet jäi vähemmälle, kun en keskityynyt enää viimeiseen bonusesteeseen. Kannattaisi keskittyä :p

Treenattavaksi tuli nyt seuraavaa kertaa varten gamblerosuudet, etäohjaus ja erottelut, ja ne lähdöt pitää laittaa taas kuntoon.

Molempina päivinä Dot sijoittui kolmen parhaan veteraanin joukkoon ja sai leluja.

Pullukat on leppoisia ja  Dot käyttäytyi kisapaikalla tosi hyvin! Dot on lihonnut rasvalisien myötä. Iho on tällä hetkellä vähän huonossa kunnossa ja lisiä on mennyt. Niistä ei ole ollut juurikaan apua, mutta koira on lihonnut. Se on vähän pulskassa kunnossa agikoiraksi ja tarvii saada taas linjat kuntoon.

Terveydestä

Rinnan kävi taas virtsarakon kasvaimen kontrollissa Talliklinikalla. Ultrassa kasvannainen näytti edelleen aika samalta eli ei näytä edenneen. Pissanäytteessä oli juuri ja juuri verta havaittavissa. Lääkitys jatkuu ennallaan ja seuraavan kerran tilannetta kontrolloidaan elo-syyskuussa. Pelkkä pissanäyte riittää silloin, mikäli koiran olemus on ennallaan. Tarvittaessa ultrataan myös silloin ja toki mennään lekuriin aiemmin, jos tilanne niin vaatii. Yleisolemukseltaan Rimppa on hyvinkin eloisa. Kuuro vauhtimummo on välillä aika hurja :D Sen liikkuminen on edelleen vaivatonta ja se mielellään loikkii ja kiipeilee. Välillä tosin mummolle sattuu virhearvioita, ei se ihan niin ketterä ole kuin nuorempana.

Dot kävi Petran huollettavana. Ei hätiä mitiä, Dot oli dotmaisessa kunnossa.

Rimppa 13 v.

Rinna täytti 13 v. Se on edelleen pirtsakka mummo. Kuulo on mennyt ja muutakin vikalistaa on, mutta vauhtia riittää. Rinnalle tärkeintä maailmassa on ruoka ja mikäs sen mukavampaa kuin syödä kaikki mihin yltää, eihän se kuurona kuule enää rajoituksia :p

Synttäreinään Rinna pääsi hakumetsään.

Aussiet sai taaskin kesälookit. Dotin karvan alta paljastui hyvinkin hilseilevä iho. Nyt karvatta ihoon pääsee hoitoaineet paremmin perille.