tiistai 7. helmikuuta 2017

Kouluja

RINNAN toko-ongelmia on nyt yritetty ratkoa parissa koulutuksessa. Sunnuntain käytiin Loviisassa Strömforsin uudessa hallissa, jossa kouluttajana oli Maarit Hellman.


Tehtiin näytösluonteisesti ensin muutama liike koemaisesti: ruutu, tunnari ja seuraaminen. Vieraassa paikassa Rinna ei ollut lainkaan vieraskorea vaan ongelmat tuli hyvin esiin ja homma keskeytyikin seuraamiseen koiran kitistessa liikaa. Seuraaminen lähti tosi huonosti, sillä aloitettiin se kohti ruutua. Tämä on näköjään vieläkin hyvin paha asia. Liikevälit oli mun mielestä jotenkin ihan mukavia. Pystyin olemaan koiran kanssa rennosti, sillä se tarjosi aktiivisesti kontaktia. Tähänhän on panostettu enempi viime aikoina.

Rinnaa on viime aikoina työtetty eteenpäin mielentila edellä ehkäpä vähän tekniikan kustannuksella. Nyt uutena ajatuksena on lähteä työstämään mielentilaa työstämällä tekniikkaa. Useinhan ääntelyä esiintyy tehtävän ollessa epäselvä. Rinnalla on paljon oletuksia asioista, jotka nostattaa sitä, mutta tehtävänannon parantaminenkaan ei haittaisi. Seuraamisessa ääntelyyn liittyy usein muitakin virheitä kuten vaikkapa edistäminen. Rinnan seuraamisessa keskityttiin nyt oikeaan paikkaan seuruuttamalla koiraa vasemman jalan mukaan. Tätä on tehtykin, mutta kuten sanottua, olen keskittynyt enempi koiran ääntelemättömuuteen kuin teknikkaan eli tekemistä on. Rinna osaa korjata asentoaan pysähdyksissä. Ideaali kutienkin olisi, ettei asemaa tarttisi korjata vaan se olisi koko ajan oikein. Tähän käytettiin namipalkkaa, joka tuli oikeasta kädestä vasempaan selän takaa. Kun koira piti paikkansa eikä korjauksia tarvittu, niin se sai vapautuksen lattialla odottavalle lelulle ja sitten juosta lelun kanssa purkuna. Tässä tuli sopivasti keskittymistä lelusta luopumisella töiden tekoon. Muutenkin pitäisi pitää tarkempaa kriteeriä milloin koira saa ottaa palkan ja milloin ei. Palkka saa olla näkyvillä, mutta ikinäkoskaan siihen ei saa koskea ilman erillistä lupaa.

Alun kamaluutta:  


Tunnarissa Rinnan rauhaton olemus näkyy jo liikkurin viedessä kapuloita. Tällä kertaa Rin ei äännellyt, mutta pää oli pyörinyt vilkkaasti. Tässä siirretään mun paikkaa vähän siten, että koiralla on halutessaan mahdollisuus pitää kontaktia minuun (ja minulla on mahdollista seurata Rinnan keskittymistä). Kapuloiden vientiä saa katsoa, mutta rauhaton ei tarvitse olla. Rauhallisuuteen toki auttaa namittaminen. Tähän asti koira on saanut syödä ruokaa maasta, kun olen kääntynyt ympäri, mutta ruokinnan voisi suorittaa jo aiemmin rauhallisesti kädestä minun ollessa vastakkain koiran kanssa. Kapulakäytökseen otetaan uudet säännöt: kapuloita pitää kohdella nätisti. Nyt laitettiin kapulat kasoiksi ja mikäli koira kaatoi kasan, niin se kutsuttiin neutraalisti pois. Aiemmin en ole tätä keinoa käyttänyt, sillä olen välillä piilotellut hajustettua kapulaa hajustamattomien allekin, jolloin koiralla ei ole ollut muuta keinoa löytää sitä kuin kaataa kasa. Jatkossa jätetään nämä treenit vain pois ohjelmistosta, niin epäreiluuksia ei synny. Ei olisi reilua antaa koiran välillä liikutella kapuloita välillä sen ollessa kiellettyä. Ensialkuun kasat voi olla hieman kauempanakin, jolloin koira hahmottaa oman kroppansa kapuloiden lomaan paremmin (ja minäkin ehdin huomaamaan tapahtumat paremmin). Ensin koira kutsutaan pois kuonolla tehdyistä kaadoista, sittemmin myös takatassu osumista. Opetetaan näin, ettei kapuloita saa esim. potkia.

Lopun ihanuutta:

 
Maanantain Jessican tokoissa oli aiheena koemainen suoritus ilman konkreettista palkkaa. Rinna oli syystä tai toisesta enempi kierroksilla kuin yleensä enkä saanut sitä optimitilaan. Tästä huolimatta treeni oli hyvä. Skipattiin suosiolla kesken olevat liikkeet ja myöskin mielentilojen suhteen ne pahimmat liikkeet. Rinna oli hyvin mukana. Sen viretila oli aika tapissa, mutta siltikään hirvittävästi ääntä ei tullut. Enemmänkin väärä viretila näkyi ennakointeina, joihin pääsin helposti puuttumaan ottamalla kohdan uusiksi. Kaiken kaikkiaan koiran kierrokset ei nousseet alkua korkeammalle, mikä oli tosi hyvä asia! Sosiaalista palkkaa on korostettu paljon viime aikoina Rinnan kanssa treenatessa. Nyt palkkaamattomuus ei vaikuttanut mitenkään eikä koira tuntunut erikoisesti palkkaa kaipaavan.

Luoksetulo tehtiin eeveeällänä. Rinna ennakoi jo alun maahanmenon ja sitten vielä viimeisen luoksetulo osuuden. Molemmissa se lähti liikkeelle jo mun hengähdyksestä, vaikka se onkin aika peruskuunteluhäiriö, jota käytän. Vinkunaa tuli koiran odottaessa sekä edestä sivulle siirtymässä. Noin muuten liike on aika hyvällä mallilla.

Tunnarissa Rin tarjosi kontaktia liikkurin viedessä kapuloita, mutta silti se oli hätäinen kapuloilla. Tässä rauhoittumisen harjoittelu toki oli aloitettu edellisenä päivänä, joten ei ehkä ihmekään :p Hätäilystä huolimatta oikea löytyi, mutta hätäily kostautui luovutuksessa, jossa koira pudotti kapulan. Taas ääni tuli edestä sivulle siirtymässä.

Ruutu tehtiin vaihtelun vuoksi avoimen luokan liikkeenä. Koira varasti jo henkäyksestä matkaan, uusinnalla sujui hienosti. Tässä ääni tuli maasta sivulle nousussa.

Ällä alkoi huonosti koiran äännellessä. Ei päästy liikkeelle ilman ääntä, joten otin liikkeellelähdön sitten lennosta. Eka suora oli kamala eikä asentokaan onnistunut oikein (istui seisomisen). En sanonut koiralle mitään väärästä asennosta, mutta jotain siinä tapahtui, sillä loppu kuvio oli tosi hyvä! Hyvää äänetöntä seuraamista ja napakka maahanmeno.

Kaukot tehtiin kohti ruutua ja sehän on paha se. Alun maahanmenossa koira meinasi nytkähtää matkaan, mutta sitten kuitenkin kuunteli käskyä ja loppu sujui osaamistason mukaan. Maasta sivulle nousu oli jälleen säestetty.

Metallihyppynoudossa Rinna tilttasi vähän kapulan heitosta ja jouduin odottelemaan hetken koiran kontaktin ottoa ennen käskyn antoa. Pieni ääni siltikin lähdössä, muuten liike oli hyvä.

Mahtavaa tässä treenissä oli se, että koiran mielentila oli hallittavissa, vaikkakin alkutaso oli väärempi kuin hetkeen. Edelleenkin on toki pitkä matka täydellisyyteen, mutta ei nyt ihan niin huonosti mene enää kuin ennen :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti