Kokeessa toisessa piirissä

Osallistuttiin lauantaina Uudenmaan kennelpiirin piirinmestaruustokokokeeseen Vihdissä Hiiden Haukkujen joukkueen täytteenä. Avoimen luokan tuomarina oli Janette Wikman.

Ike kulki kivasti hyvällä mielellä mukana. Liikkeiden välit sujui ja Ike vastasi sosiaaliseen palkkaan hyvin. Kuitenkin liikkeiden aloituksissa koira ei ollut enää mun kanssa, vaan ympäristö vei sitä liikaa. Kehät oli vierekkäin ja Ikellä oli paljon bongailtavia kohteita. Aloituksissa se jäi helposti silmillään johonkin kiinni eikä ollut liikkeen alkaessa kuulolla. Sivulta maahanmenoihin tartti siksi kaksi käskyä kaukoissa ja luoksetulossa. Se oli ehkä näissä liikkeissä mielessään lähdössä käskystä eteenpäin, mutta kun käskettiinkin maahan.

Kaukot nollattiin. Ike ei oikein tiennyt mitä tehtiin. Se teki seisomaannousut molempiin istumisiin ja koira liikkui eteenpäin. Ikään kuin se olisi jäänyt johonkin edessä olevaan (kiertokartioihin?) silmillään jumiin. Siihen vielä alun kaksoikäsky maahanmenossa, niin pisteitä ei jäänyt.

Toinen nollattu liike oli hyppynouto. Kapula kiepsahti hieman vinoon eikä Ike osaa vielä korjata hyppyjä kapula suussa. Muutenkin kapula suussa hyppääminen on ollut sen jälkeen hankalampaa, kun Ikellä meni eräässä treenissä juuri paluuta tehdessä hiekkaa korvaan :p

Seuruissa Ikellä oli korkea tunnelma. Se kulki liian tiiviisti ja liikkeestä istumisessa hamusi kättä. Liikevirheitä tuli muissakin liikkeissä. Ruudusta Ike meni yli, mutta se korjattiin hienosti. Kierrossa Ike keilasi yhden kartion.

Pisteitä saatiin 207,5 p. eli AVO3 ja sij. 8./11. ja joukkueelle 6./6. Treeniä riittää!

Terveyttä

Kesälomalla oltiin pari viikkoa reissussa. Se tiesi Ikelle vähemmän lenkkeilyä ja treenejä, mutta paljon ihmiskontakteja ja uusia paikkoja. Reissun päällä Ike alkoi kaluamaan etenkin oikeaa takajalkaansa. Se pureskeli kinnertä ja veti loppujalan suun läpi löysällä otteella. Kaluamiset tapahtui aina rauhottumistilanteissa. Ike pesi itseään makoillessaan ja samalla kalusi jalkaa ennen kuin alkoi torkkumaan. Koira liikkui normaalisti eikä jalasta löytynyt mitään kipupistettä. Iho oli kunnossa. Ehkäpä reagointia stressiin? Ike on ennenkin reagoinut reissaamiseen. Se on aiemmin näkynyt ärtyneisyytenä ja oman tilan tarpeena.

Loman jälkeen tuli paluu normaaliin arkeen, liikuntaan ja harrasteisiin ja kaluaminen väheni. Ike kävi myös osteopaatin ja fyssarin tsekkauksissa. Iken takapään rakenne ei ole paras mahdollinen, vaan se on kinnerahdas. Vikaa kropasta ei kuitenkaan ole löytynyt. Nyt vaan seuraillaan tilannetta ja pidetään oirepäiväkirjaa, jos oireet jatkuu. Elämää jatketaan normaalisti. 

Koirat tuli punnittuksi pitkästä aikaa, painot vielä muistiin. Ike on alkanut saamaan massaa. Se painoi nyt 21,6 kg ja pääkin on kasvanut, sille piti ostaa uusi valopanta. Dotin paino on pysynyt nyt närästykseen ollessa kurissa. Sen paino 13,8 kg.

Piirinmesruus

Osallistuttiin viime sunnuntaina Iken kanssa Helsingin seudun kennelpiirin piirinmestaruustokoon ATD:n joukkueen avokoirakkona. Koe pidettiin Ojangossa. Avoimen luokan tuomarina oli Eva-Maria Sipilä. Ike on kisannut tokossa viimeksi vajaa vuosi sitten. Silloinkin avoimessa luokassa. Liikkeet sillä on edelleen samalla mallilla, mutta töitä on tehty liikkeiden aloitusten suhteen ja ne menikin viime kertaan verrattuna paremmin. 

Iken kanssa oli mukavaa olla kehässä. Tuomarin sanoin vaivatonta ja sitä se nykyään on! Himpun verran Ike oli kiinni ruudussa, mikä näkyi ennen ruutua seuruussa käännöksissä ruudun lähellä. Ennen ruutuun lähetystä virittelyn jälkeen Ike jäi ihan kiinni ruutuun. En edes yrittänyt saada sitä irti ennen liikettä. Näihin tarvii treenata lisää. Kuitenkin kiertoon viritellessä Ike vaihtoi hyvin ruutuajatuksista kiertoon. 

Seuraaminen oli aika kivaa. Vähän pää vielä elää ja sitä pitää treenata. Käännökset tarttee myös treeniä sekä peruuttaminen. Jäävistä liikkeestä istuminen ei edelleenkään onnistu ilman apuja. Siinäkin on vaan treenin puutetta. Muutenkin treenattava olisi, ylempien luokkien liikkeistä Ike osaa palan sieltä ja palan täältä.

Ike teki hyvää työtä. Pisteitä tuli 316 ja sillä luokan voittosija 1./10. Joukkue sai pronssia.

Iken sosiaalisuus on kehittynyt huimasti. Nyt sirunluku oli vähän kamalaa, kun siru ei löytynyt heti. Nämä ei jää kuitenkaan Ikellä päälle ja tuomarin tarkastus sujui hyvässä hengessä. Päivä oli pitkä ja väsyttävä. Ike pärjäsi sosiaalisuudensa kanssa aivan viime metreille asti. Se pystyi hyvin olemaan avoimen luokan palkintojen jaossa ja kuvissa mukana, mutta joukkueena oleminen tiiviimmin muiden koirakoiden kanssa oli liikaa. Otettiin tilaa eikä onneksi tämäkään jäänyt koiran mieltä painamaan. Itseä harmittaa, että vein sen sille vielä liian vaikeaan tilanteeseen.

Lisää kisoja

Kisattiin elokuussa lisää agia. Ensin kisattiin Ojangossa KAT:n kisoissa, joissa tuomareina oli Jari Suomalainen ja Laura Mättö. Kummallakin radalla tehtiin hyviäkin pätkiä, mutta niin myös niitä huonoja. Kun mun ohjaus on myöhässä, niin kuuliaisena Ike kyselee, jolloin se helposti esimerkiksi kääntyy riman päällä ollessaan katsomaan mua ja rima kolahtaa. Jos koira tietäisi ajoissa minne mennä, niin sen ei tarttis kysellä.

Siitä viikon päästä kisattiin Marko Kivihalmeen radoilla HAU:lla. Molemmissa radoista oli paljon hyvää, mutta edelleen ohjaus on paikoin myöhässä tai epäselvää. Ikellä oli kuitenkin vähemmän kysymyksiä ja rimat pysyi paremmin eikä erikousesteet hajonneet. Kisatreeniä lisää.

Parit agikisat

Kisattiin heinäkuun alussa Miia Kallion hyppyradoilla HAU:n kisoissa. Radalla tuntui hyvältä. Kaikille virheille oli syy (minä). Kertaakaan ei tuntunut ohjaus lässähtävän virheestä, vaan virheestä huolimatta jatkoin. Rimat kolisi lähinnä kohdissa, joissa olin koiran tiellä tai käskytin koiraa esteen päällä. Jälkimmäiseen Ike saisi tottua, ensimmäiseen mun pitäis kalibroida uudestaan oma etäisyys koiraan, Ike tarttee entistä enemmän tilaa kuin mihin olen tottunut.

Ja sama eri kuvakulmasta.

Seuraavan kerran kisattiin elokuun puolella jälleen HAU:lla, jossa tuomarina oli Arto Laitinen. Kisojen välissä ei montaakaan ajatusta agilitylle uhrattu, joten ei ollut suuret odotukset kisaamisesta. Olin jälleen myös kisatöissä ennen omia suorituksia. Mulla on ihan kivaa kisata noinkin, mutta mun pää ei vaan kykene keskittymään tarpeeksi siihen kisaamiseen. Ekalla radalla ohjasin kunnolla kaksi ensimmäistä estettä ja sen jälkeen ohjaus vaan hajosi. Räpelsin menemään ja palkkasin koiran kesken radan edes vähän paremmassa kohdassa. Toiselle radalle sain koottua itseni. Hylätty rata tämäkin, mutta parempi suoritus multa.

Kaikista omista mokasista huolimatta kisaaminen on tällä hetkellä mukavaa. En jännitä liikoja eikä virheet haittaa. Ne vaan naurattaa. Koiralle treeniin tiukat kierrot vaikeita ja kepit korkeammassa vireessä. Ne näyttää kaipaavan treeniä.

Terveyspläjäys

Kavereilla samat tukat!

Dotin Kuulo on huonontunut. Tästä on seurannut positiivisiakin asioita. Dot ei enää pelkää sisälle eksyneitä kärpäsiä, sillä kärpäset ei enää surise Dotille. Muutenkin se kiinnittää vähemmän huomiota ympäristöön. Se vaan uppoutuu omiin projekteihinsa.

Keväällä kokeiltiin vaihtaa Dotin ruokavaliota. Se aiheutti närästystä, joten Dot syö jatkossa vain Hau-Hau Championia. Pärjännee se sillä loppuelämänsä. Närästysoireisiin Dot söi taas kuukauden ajan omepratsolia päivittäin, toisen kuukauden ajan lääkettä meni joka toinen päivä ja sitten lääkitys lopetettiin.  Närästys ei tällä hetkellä vaivaa.

Kesän tullen Dot sai taas kesätukan. Iho ei kutise, mutta edelleen hilseilee. Lyhyt tukka on helpompi, sillä se ei takkuunnu hilseestä. Dotilta löytyi pari pattia vasemmasta takajalasta. Molemmat on herneenkokoisia. Ylempi on selkeäreunaisempi irrallinen paisemainen ja  alempi on epäselvempi muodoltaan, ehkä kasvannainen. Seuraillaan näitä.

Paise?

Kasvain?

Dotsi kävi myös pitkästä aikaa kroppahuollossa Petran fyssaroitavana. Viimeksi se on käynyt puolisen vuotta sitten ja siltikin kroppa oli hyvässä kunnossa. Ehkä ens vuonna seuraavan kerran. Ikäähän Dotsille tulee ens kuussa 12 vuotta.

Ike on käynyt osteopaatilla. Se on käynyt nyt neljä kertaa kuukauden väleillä Markus Laioksella. Ekalla kerralla Ike oli aika muriseva, sitten kerta kerralta vähemmän muriseva. Se on niin epäluuloinen, kun vieras ihminen koskee sen kroppaa.

Kisavkl

Viime viikonloppuna kisattiin. Sää oli helteinen. Lauantaina ohjelmassa oli agia kahden hyppyradan verran AGRYn kisoissa Mia Laamasen radoilla. Hassusti jäin sekä onnistumisiin että epäonnistumisiin kiinni ja olin ohjauksissa myöhässä. Molemmilta radoilta hylätyt suoritukset, mutta kisaaminen oli kyllä nyt kivaa Iken kanssa!

Sunnuntaina kisattiin rallia Janakkalan Koirakerholla avoimessa luokassa.

Ike oli kivasti mukana, ennen rataa vähän kuplat poksu, mutta radalla tuntui, että oltiin pääasiassa samassa kuplassa. Videoo ei ole, joten ei ole tietoa näyttikö siltä miltä tuntui. Radalla oli houkutus. Tämän hetken vaikein tehtävä on houkutus, jossa on pallo. Nytkin oli. Seuraaminen herpaantui houkutuksesta, mutta sain käskytettyä koiran tekemiseen eikä virheitä tullut. Tämä näkyi kuitenkin seuraavilla kylteillä. Esimerkiksi liikkeestä seisomisessa koira ponkaisi eteenpäin, mutta piti rintasuunnan ja lähti hyvin peruutusaskeleeseen taaksepäin. Ei virhettä tästäkään. Radalta täydet 100 p. ja sijoitus 1./12.

Jälleen tehtiin rata aivan liian nopeaan tahtiin. Opettelen kyltit rataantutustumisessa ulkoa ja Radalla en niitä muistele. Suorituksen jälkeen aina mietityttää muistinko kyltit oikein :p

Toisella radalla oli enemmän kiihdyttäviä kuvioita (ohjaajan ympäripyörimiset) ja eteentulon jälkeen tulikin haukahdus. Siltä kyltiltä tuli radan pistemenetykset, -3. Ja tuplasaksalaisen jälkeen sain olla parilla kyltillä tarkkana, että koira istui perusasennot. Pyörimisten jälkeen Ike myös härkki kättä, mutta lopetti sen käskystä. Pyörimisiin pitää siis edelleen treenata malttia mieleen. Muuten Ike oli varsin kivasti taas mukana. Itse muistin välillä rauhoittaa omaa menoa. Silti taas nopein aika, 97 p., RTK2 ja sija 2./12.

Kun näin toisen radan piirroksen, niin mietin jo sen jättämistä väliin, sillä siellä oli niitä pyörimisiä. Mentiin kuitenkin ja Ike yllätti positiivisesti handlaamalla mielentilassa.

Seuraavaksi kohti voittajaa, mutta taidetaan isommat treenaamiset jättää jonnekin tulevaisuuteen ja keskittyä muihin lajeihin.

Maailman paras seinänpaukuttelulelu!

Saunajaakot

Kesäkuun ekaa viikonloppua vietettiin Saunajaakkojen leirillä Paimiossa. Sain sieltä paljon sivuja Iken käyttöohjeisiin!

Tokoa tehtiin Tarja Melakarin opissa. Tehtiin ensimmäisessä setissä avoimen luokan liikkeet koemaisesti läpi. Kerran palkkasin välissä koiraa pallolla, kun se luopui hyvin ruudusta tehdessä toista tehtävää. Ruutu oli kyllä se, joka Iken mielessä oli paljon. Hyvin se kuitenkin kuunteli mitä tehdään, mutta voisi se olla vielä avoimenpi mulle.

Ruudun lisäksi Ike jää kiinni kapuloihin ja liikkuriin. Niistäkin huolimatta se kiltisti toteuttaa pyydetyt asiat, mutta yhteys koiraan on heikohko. Lisätään näihin tehtäviin katsekontaktia, Ikelle ei ehkä ole hyvä antaa sen katsella liikkeiden alussa ollenkaan liikkeeseen kuuluvia kohteita.

Luoksetulon jähmeyteen saa peruutuksella koiraa aktiivisemmaksi, ehkä se joskus lähtee ilman jähmeyttä liikkeelle. Samanlaista jähmeyttä on ohjatussa noudossa, jossa koira kyllä säntäisi kapuloille, mutta on muuten jähmeä. Tähänkin aktivoivia temppuja, mutta saa olla tarkkana, että koira on avoin mulle eikä tee temppuja vain kapuloille. Kapuloille koiran voisi opettaa takaa noston, jota Ike tarjoilee jo. 

Jäävissä ja luoksetulon stopeissa on vähän samaa ohjelmassa eli suullisten käskyjen vahvistusta. Kaukot kaipaa jumppaa. Tarkoitus on vaihtaa kokonaan etujalkakaukoihin ja jumppaus on ihan alussa.

Jälkitreeninä Ike sai vieraan tekemän jäljen. Nyt kun Ike on järjestänyt enemmän vieraiden tekemiä jälkiä, niin alan paremmin oppia lukemaan koiraa paremmin. Ike on järjestäjänä hyvin tarkka eikä kauas eksy jäljeltä. Sitä on helppo lukea ja ongelmakohdissa pystyn heti pysähtymään ja koiran on helppo saada kiinni taas jäljestä. 

Agilityä tehtiin Jaakko Suoknuutin kanssa. Siitä jäi päällimmäisenä mieleen, että pitäisi ohjata koiran linjoja, eikä olla koiran linjalla! Ike ei anna näitä yhtään anteeksi. Rataantutustumisessa vois katsoa maamerkit, jotta osaat ohjauskuviot sijoittaa oikein. Iken kanssa ei riitä, että ohjaaja tekee sinnepäin, vaan Ike tarttee selkeät ohjeet. Ike on hyvä, ohjaajan tarttis olla parempi.  

BH Ike

Oltiin maanantai-iltana Iken kanssa EPK:n järjestämässä BH-kokeessa. Tuomarina oli Juha Haimala. Koiran tarkistus ja sirunluku sujui ongelmitta. Tottisosuus pidettiin Talissa. Suoritusnumero oli 2 eli ekassa parissa ensin paikkis, sitten muut liikkeet.

Paikkiksesta saatiin arvosana hyvä, sillä annoin "Paikka"-käskyn jättäessä koiraa. Eli käsky liikaa, mutta se tulee vaan niin rutiinisti suusta.

Seuraaminen oli erittäin hyvää. Ekalla suoralla koira piti kyllä paikkansa mutta pää pyöri. Joko eka suora on liian tylsä tai koira on alkanut odottaa eteenmenoja. Muut liikkeet oli erinomaisia. Tottis siis hyväksytty.

Kaupunkiosuus oli Läkkitorilla. Vilkasta oli torielämä ja saatiin paljon muutakin häiriötä järjestettyjen häiriöiden lisäksi. Oli paljon muitakin ihmisiä, kävelijöitä, pyöräilijöitä, skuuttailijoita, oli roska-autoa ja paloautoakin. Ike suoriutui normipäiväkävelyrutiinilla. Tämäkin hyväksytty ja BH Ike!

Hyppykakkosiin

Kisattiin Iken kanssa agilityssä lähes vuoden kisatauon jälkeen LÄGI:llä huhtikuun alussa. Tuomari oli Aino Kinnunen. Tauko oli ihan tahaton, ei vaan aikataulut tai inspiraatiot osuneet yhteen. Vuoden aikana on kyllä treenattu agia. Tuloksena oli vähän kyselevää suoritusta, mutta nolla mikä nolla ja siirto kakkosluokkaan. Sijoitus oli 4./7.

Kisat oli myöhässä ja oli muutakin tekemistä joten jätettiin vika rata väliin. Mun päälle ois kyllä tehnyt hyvää kisata paineettonasti vielä ykkösluokan rata.

Seuraavan kerran kisattiin jo toukokuun alussa HAU:n kisoissa kakkosluokan hypäreillä. Tuomarina oli Jari Suomalainen. Olin ensin kisatöissä ja sitten siirryin kisaajaksi. Ehkä siksi oma keskittyminen oli huonoa. Lahjakkaasti tutustuin molempiin ratoihin väärin. Ekalla huomasin erheeni puolivälissä tutustumista, joten oli hieman aikaa vielä tutustua rataan oikein, mutta eihän se pelastanut suoritusta. Toisella huomasin vasta muutama koira ennen omaa suoritusta ja rataa mennessä vaan ohjaus loppui siinä kohdassa. Molemmilta radoilla siis virheiden kanssa maaliin, mutta sijoitukset 2./5.

Kisattiin lisää kakkosten hypäreitä helatorstaina jälleen HAU:n kisoissa. Tuomarina oli Mika Kangas. Mentiin samalla suunnitelmalla eli ensin kisatöitä ja sitten kisoja. Tällä kertaa panostin rataantutustumisessa esteiden numerojärjestykseen ja osasin järjestyksen. Tämän kerran teemana oli olla koiran tiellä ja näistä radoista HYL.

Iken kanssa on ollut nyt kiva olla kisoissa. Ike käyttäytyy hyvin ja radat koiran puolesta menee niin kuin pitääkin. Ohjaaja vaan tarttee keskittymiskykyä ja rutiineja :p

Ralleja

Maaliskuussa kisattiin Iken kanssa rallia. Kuun alkupuolella kisattiin HSKH:n kisoissa, jossa tuomarina oli Tiiä Hämäläinen.

Tulokseksi tuli yhdellä miinusteellä 99 p. ja sijoitukseksi 2./17. Miinuspiste tuli heti ensimmäiseltä tehtäväkyltiltä. En tiedä mistä, mutta luultavasti olin vielä niin jännityksessä että tein jonkin virheen. Videoo ei ole, mutta suoritus tuntui kamalalta kalastelulta. Iken pää tuntui pyörivän ja kuono tölkki kättä. Loppua kohden suoritus siistiytyi ja tuntui normaalimmalta. Kokeilin vain namittaa koiraa ennen kehään menoa. Se taisi saada Iken vähemmän keskittyneeksi alussa, mutta loppuradasta koiralla tuntui olevan hyvä mielentila. Käynnistys oli siis vaan hidasta.

Kuun loppupuolella kisattiin tuplakisoissa Janakkalassa. Tuomareina oli Tiiä Hämäläisen lisäksi Pia Kivimäki. Edellisviikolla keksin sen, että Ikellähän on luokkanousumahdollisuus yhden tuloksen päässä eikä osata vielä kaikkia kylttejä avoimesta (en ollut edes tietoinen niistä). Treeniviimeistelyt tehtiin kisapaikalla.

Ekalla alokkaan radalla tehtiin kolme yksittäistä pistemenetystä. Eli 97 p. + RTK1. Sijoitus oli 4./21. Taaskaan ei ole videoo, joten menetettyjen pisteiden syyt jää mysteeriksi. Avoimen radalla isoin virhe oli maahanmeno väärässä kohdassa, -10 kyltillä 13. Yksittäinen virhepiste tuli kyltiltä 2, jossa oli vähän nykivää liikettä. Pisteillä 89 sijoittui 3./9.

Tällä kertaa kokeilin lelu palkkana ennen ratoja. Lelulla palkatessa nousee kierrokset vähän liikaa. Harmiksi avoimen radalla oli Ikelle vaikeita tehtäviä ja kierrokset nousi senkin takia. Suoritusten välissä oli myös viiden tunnin odotus, joka varmasti väsytti. Ike nosti kierroksiaan liikaa ja haukahteli. Haukkuherkät liikkeet on erillaiset pyörähdykset. Niissä haukkua lisää mun liikkuminen. Etenkinkin kun teen sen liian rivakasti. Tälläkin kertaa tehtiin nopeimmat ajat, ei tarttis olla niin kiire. Ike hyötyisi rauhallisemmasta ohjaajasta. Liikkeet pitää opettaa tutummiksi koiralle. Kunhan Ike saa varmuutta suoritukseen, niin haukahtelu loppunee.

Palkinnoksi saatu pinkki nalle on ihana!

Liukastuminen

Puolisentoista kuukautta sitten Ike liukastui ulkona siten, että se tipahti oikealle kyljelleen takaosa edellä. Sen jälkeen oikea takajalka oli poissa käytöstä. Vähitellen jalka alkoi löytymään, mutta täyttä painoa koira ei varannut jalalle. Annoin Ikelle Onsioria pari päivää. Oli jo tarkoitus alkaa palailla normaaliin liikkumiseen, kun Ike liukasteli sisällä ja sama jalka oli taas muita kevyempi. Jatkettiin kipulääkkellä pari seuraavaakin päivää.

Viikon päästä ontuman loputtua Ike kävi Petran fyssaroitavana. Sillä oli jumit rintarangan alaosassa selässä ja etureisi oikealta oli kireä. Ike on kehittynyt käsittelyn suhteen. Se on ollut parit edeltävät kerrat jo ihan hyvin käsiteltävissä. Nyt Ike välillä murisi, kun käsiteltiin tiukkoja kohtia. Kun kireydet helpotti alkoi taas silmät lupsaamaan. Otettiin vielä uusintakäsittely kolmen viikon välillä ja sen jälkeen saatiin vihreä valoa palata myös normaalin agilityn pariin.

Hiihdoke. Hiihtolenkit Ike juoksee vapaana.

Rallike

Ike korkkasi rallykokeet uusilla säännöillä. Oltiin eilen I-HAH:n kokeessa, jossa tuomarina oli Iiris Harju. Jännitin taas paljon ja tällä kertaa jännitys jatkui läpi suorituksen. Eniten kuitenkin jännitin koiran mittaamista. Ike ei ole sosiaalisin ja ahdistuu helposti. Vein Iken viimeisenä mitattavaksi, että saatiin rauhallinen tilanne. Ike meni pitkällä hihnalla paikalle ja kävi ihmiset läpi rennosti. Treeneissä sirunluku ja mittaus on mennyt paremmin. Nyt mittauksessa Ike niiasi. Onneksi niiatessaankin koira oli yli 50 cm, joten se oli nopeasti ohi.

Ennen kehään menoa Ike oli vielä mukavassa mielentilassa, mutta mielentila nousee rallissa. Ehkä tapahtumia on liikaa ja olen epäselvä ohjaamisessa. Kierrosten nousu näkyy sähläämisenä. Seuraaminen on eläväistä ja pää pyörii. Ike alkaa myös helposti silloin tökkimään mun kättä ja mä vaan yritän pitää käden sen ulottumattomissa :p

Virhe tehtiin kyltillä 4, jossa Ike meinasi tehdä maahanmenon liian aikaisin. Muuta vähennettävää ei ollut, joten tulos oli 97 pistettä sijoituksella 5./10. Siivottavaa suorituksessa on seuraavaa kertaa varten.

Viime vuoden puolella käytiin I-HAH:n epiksissä. Niisäkin meno oli samanlaista sähläystä. Tästä löysemmällä arvostelulla 100 p. ja sija 1.

Terveysjuttua

Terveysjutut taas ylös. Dot kävi hammashuollossa Tsempissä, jossa ell Jonna Railio otti vastaan. Suu röntgenkuvattiin ja hampaat putsattiin. Jo pentuna lohjennut etuhammas (102) on edelleen ok. Poskihampaassa (110) hyvin lievää liikkuvuutta. Molempien kanssa jatketaan edelleen seurantalinjalla.

Dotin paino oli noussut. Nyt koira painaa jo 13,5 kg. Ruokana menee edelleen Royal Canin Gasto, nyt vain rasvaisempi versio. Kypsennetty peura aiheutti närästystä, joten se jätettiin ruokavaliosta pois. Kypsennetty kana on edelleen ok. Seuraavaksi kokeillaan vaihtaa nappula johonkin normaalimpaan. Närästysoireita ei juurikaan enää ole. Apoquelissa pidettiin tauko. Lääkitykseen palattiin nyt puolentoista kuukauden tauon jälkeen hilseilyn ja kutinan lisäännyttyä.

Joulun aikaan Dot siristeli oikeaa silmäänsä. Tämä hoidettiin Ikeltä jääneillä tipoilla. Kuulo ja näkö on ehkä alkaneet heikentymään. Aistien heikkeneminen näkyy etenkin ulkoillessa.

Iken pippelivaiva hävisi marraskuisen pienen operaation jälkeen. Kyse oli siis ilmeisesti pienestä vierasesineestä ihon sisässä.

Vuodessa

Kahteen koiraan saa menemään rahaa aikalailla saman verran kuin 3-4 koiraan :p Viime vuonna rahaa meni 5 668,01 eur (474,00 eur/kk).  Heinäkuu oli nollahintaisena halvin ja maaliskuu kallein (816,41 eur). Kaikkea laskettiin samaan tapaan kuin edellisvuosinakin.

Harrasteisiin meni puolet eli 2 993,50 eur. Ja se kaikki meni lähes tulkoon yhteen koiraan. Ike oli pääasiassa harrastekoirana. Agilityyn meni eniten rahaa, yli puolet treeneihin menneistä rahoista (1 208,00 eur). Kisaaminen oli myöskin hinnakkainta agissa (180,00 eur). Sillä rahalla Ike kipaisi 11 starttia. Tuloksissa oli 1x0, 3x5, 1x10, 1x15 ja 5 kpl hyllyjä. Yleisin virhe oli erikoisesteiltä (muuri, rengas, pituus) tai rimasta. Vappuna kisattiin jo vuoden viimeinen kisa. Se jälkeen vaan jäätiin tauolle kisoista. Itsellä ei ole ollut kisainspistä, mutta treenaaminen on ollut mukavaa.

Toko tuli kakkosena harrasteissa rahassa laskettuna, treenit 558,00 eur ja kokeet 66,00 eur. Ike korkkasi tokokokeet ykköstuloksella ja kävi alokkaassa vielä SM-kisoissa Hiiden Haukkujen kustantamana. Kolmannella kerralla mentiin jo avoimeen luokkaan, josta tulos AVO1. Rallytreeneihin meni kolmanneksi eniten rahaa (429,00 eur) ja Ike on ilmoitettu ensimmäisiin kisoihin (30,00 eur). Pienimmät treenihinnat oli vepessä (99,00 eur), hoopersissa (25,50 eur) ja nosessa (16,50 eur). Dot teki hoopersit ja noset.

Terveyskulut tuli kakkoskategoriana, 1 763,51 eur. Eläinlääkärikäyntejä oli suhteellisen paljon. Dotilla kontrolloitiin ihosairautta, selviteltiin vatsavaivaa ja hoidettiin niistä aiheutuneita pelkotilojen pahentumisia, yht. 697,08 eur. Ikellä oli iho- ja silmätulehdukset, mitkä vaati käynnit eläinlääkärillä ja samalla koira rokotettiin, yht. 582,17 eur. Kroppajuoltoihkn meni 427,00 eur, mutta fyssarointeja on seuraavatkin kerrat jo maksettu. Lisäksi koirien hampaita pestiin ja punkit häädettiin. 

Ruokaan meni 755,69 eur. Kalleinta oli ruokkia Dotsia :p  Sen nappuloilla ja lihoilla oli kallein kilohinta. Tarvikkeita ostettiin aika maltillisesti, yht. 175,04 eur. Kallein ostos oli juoksuvyö (79,96 eur). Lisäksi ostettiin tarvikkeita vepeen ja tokoon sekä turvavyö kakkosautoon.  

Tarkemmin alla:

Tammikuu 594,62 eur

Agitreenit, 5 krt (NAS) 160,00 eur

Agilitylisenssi A 110,00 eur

Tokokimppa, 9 krt (ATD) 49,50 eur

Hoopers, 3 krt (ATD) 25,50 eur

Nosekimppa, 3 krt (ATD) 16,50 eur

Agiryhmäpaikka (HAU) 85,00 eur

Aptus Relax 30 kpl 15,12 eur

Rally-tokokimppa (HAU) 43,00 eur

Agikisat, 2 starttia 28,00 eur

Tokotreenit (HAU) 10,00 eur

Kranio 52,00 eur

Helmikuu 178,70 eur

Rally-tokotreenit (NAS) 25,00 eur

ATD:n jäsenmaksu 30,00 eur

HSKH:n jäsenmaksu 50,00 eur

Agikisat, 3 starttia 42,00 eur

Aptus Relax 30 kpl 15,12 eur

Antepsin 200 ml 16,58 eur

Maaliskuu 816,41 eur

Smaak 20 kg 71,46 eur

Apoquel 16 mg 100 tbl 227,03 eur

Companino 2,46 kg 1,98 eur

Agikisat, 2 starttia 28,00 eur

Agitreenit 35,00 eur

Aptus Relax 15,12 eur

Rally-tokokoulutus 79,00 eur

HiHa:n jäsenmaksu 20,00 eur

HAU:n jäsenmaksu 75,00 eur

Agitreenit (NAS) 30,00 eur

Lihaa (kana, sika, nauta) 10,8 kg 40,06 eur

Antepsin 60 tbl 21,62 eur 

Bravecto 500 mg 2 tbl 91,14 eur

SPKL-lisenssi 45,00 eur

Tokokoe 36,00 eur

Huhtikuu 172,00 eur

Tokokoulutus 45,00 eur

Agikisat, 2 starttia 26,00 eur

Kisakirja 3,00 eur

Agikisat, 2 starttia 28,00 eur

Tokokoulutus (HAU) 40,00 eur 

Agitreenit (NAS) 30,00 eur

Toukokuu 435,22 eur

Rally-tokokoulutus, 10 krt (ATD) 172,00 eur

Tokokimppa, 5 krt (ATD) 30,00 eur

Agitreenit (NAS) 20,00 eur

Lihaa (kana, sika, nauta) 15,6 kg 63,32 eur

Vepekausi (HiHa) 75,00 eur

HHC 9 kg 34,90 eur

Tokokoulutus (HAU) 40,00 eur 

Kesäkuu 171,87 eur

HHC 2 kg 7,79 eur

Makkara 2,8 kg 25,00 eur

Kapula, 3 kpl 17,70 eur

Pelastusliivi 29,00 eur

Köysi 4,5 m 8,40 eur

Turvavyö 25,99 eur

Vepetreenit (HiHa)7,00 eur

Vepetreenit (SOPU) 10,00 eur

Agitreenit (NAS) 20,00 eur

Vepetreenit (HiHa) 7,00 eur

Lelu 13,99 eur

Heinäkuu 0 eur

Elokuu 794,69 eur

Bacibact-puuteri 15,22 eur

Pepcid 12 tbl 9,31 eur

Virbac-hammastahna 8,58 eur

Tokokoulutus (HSKH) 31,00 eur

Agilityryhmäpaikka (HAU) 70,00 eur

Dr. John 12,5 kg 42,00 eur

Lihaa (lohi) 5 kg 20,00 eur

Oscar-lohiöljy 300 ml 7,00 eur

HHC-makupala 400 gr 4,00 eur

Non-stop-juoksuvyö 79,96 eur

Virbac-hammastahna 10,00 eur

Virbac Allerderm -shampoo 250 ml 7,00 eur

Agitreenit 30,00 eur

Rally-tokokoulutus 20,00 eur

RC Gastro 1,5 kg 23,50 eur

Ell (ihokontr.) 310,72 eur

Pepcid Duo 12 tbl 10,12 eur

Agikisat, 2 starttia 28,00 eur

Pepcid 24 tbl 15,79 eur

RC Gastro 6 kg 52,49 eur

Syyskuu 815,60 eur

Agitreenit, 4 krt (NAS) 136,00 eur

Puruluut 500 g 22,00 eur

Omeprazol RTP 10 mg 28 kaps 33,55 eur

Desodrop 10 ml 21,05 eur

Tokokimppa, 10 krt (ATD) 63,00 eur

Tokokoulutus, 3 krt (ATD) 30,00 eur

Rally-tokokoulutus, 3 krt (ATD) 30,00 eur

Ell (silmätulehdus) 210,40 eur

Agitreenit 30,00 eur 

Lihaa (kana) 0,8 kg 6,10 eur

HHC-makupala 0,420 kg 1,50 eur

Rainbow-kissanmärkäruoka 1 kg 2,00 eur

Tokokoulutus, 4 krt (HSKH) 90,00 eur

Vapaavuoro (ATD) 120,00 eur

Racinel 12 kg 20,00 eur

Lokakuu 779,36 eur

Agitreenit, 5 krt (NAS) 170,00 eur

Tokokoe 30,00 eur

RC Gastro 6 kg 52,49 eur

Lihaa (kana) 1,4 kg 10,38 eur

Lihaa (peura) 11,85 kg 33,55 eur

Fyssari, 5 krt 375,00 eur

Lihaa (kana) 1,2 kg 11,96 eur

Hyppytekniikkatreenit, 3 krt 90,00 eur

Lihaa (kana) 0,8 kg 5,98 eur 

Marraskuu 585,28 eur

Agitreenit, 4 krt (NAS) 136,00 eur

Lihaa (kana) 0,8 kg 5,98 eur 

Ell (patti, rokotukset) 283,04 eur

RC Gastro 13,5 kg 114,48 eur

Luut (kalkkuna) 0,6 kg 4,99 eur

Makkara 0,4 kg 4,79 eur

HHC-makupala 0,8 kg 13,98 eur

Aika zinc 100 tbl 7,08 eur

Lihaa (kana) 2,4 kg 11,94 eur

Rally-tokon kisakirja 3,00 eur

Joulukuu 343,99 eur

Agitreenit, 4 krt (NAS) 136,00 eur

Treenimaksu 10,00 eur

Agitreenit 30,00 eur

Rally-tokoepikset 15,00 eur

SPKL-lisenssi 2026 45,00 eur

Rally-tokokoe 30,00 eur

Rally-tokokoulutus 20,00 eur

HHC 12 kg 32,99 eur 

Rally-tokokoulutus 25,00 eur

Terveysjuttuja

Itselle muistiin taas juttuja. Dot käytti omepratsolia 10 mg päivittäin 4 viikon ajan. Sitten annos puolitettiin eli kapseli joka toinen päivä 3 viikkoa. Sen jälkeen lääkitys lopetettiin ja nyt koira on ollut kuukauden ilman sitä. Yksittäisiä lyhyitä maiskutuksia on ollut muutaman kerran. Muuten Dot on ollut oireeton ja painoakin on tullut lisää. Painoa sillä on nyt n. 13 kg eli hoikka se on, muttei liian laiha enää. 

Ruokana Dot syö nyt puolet nappulaa ja puolet kypsennettyä lihaa. Nappulana on edelleen vähärasvainen (7 %) Royal Caninin Gastrointestinal. Seuraavaksi se on tarkoitus vaihtaa hiljalleen saman merkin rasvaisenpaan versioon. Liha menee kanana ja nyt on lisätty pieni määrä peuraa sekaan. Lihat Dot saa uunissa kypsennettyinä.

Dotin iho on voinut hyvin. Se ei hilseile hirveästi eikä koiraa tarvitse pestä ihon takia. Iho kestää nyt myös harjauksen ärtymättä. Apoquel-lääkitys siihen on ollut ennallaan. Kokeillaan nyt varmaan tauottaa sitä.

Sitten Ike. Sillä oli ensimmäisen kerran kesän loppupuolella pippelivaivaa. Sen jälkeen koira on nuollut saman kohdan rikki muutaman kerran. Iho saadaan kuntoon nuolemisen estämisellä ja haavan hoidolla, mutta sitten muutaman viikon päästä taas se alkaa vaivaamaan. Kohdassa on noin herneen kokoinen patti. 

Ike meni siis lääkäriin. Käytiin Tsempissä Tiina Seikkulalla. Ike nukutettiin heti. Se on epäileväinen luonne, joten se oli paras ratkaisu. Ike sai eteensä nuolumaton. En tiedä oliko se (ruoan puolustus) mun kiinnipitäminen valjaista ja pannasta vai eläinlääkärin läheisyys, mutta Ike aloitti mahtavan murinan. Pistettiin silti ja eläinlääkärin poistuessa ja mun löysätessä otetta Ike alkoi heti putsaamaan nuolumattoa. Ei jäänyt ehkä pahoja muistoja.

Patti viillettiin auki. Haavasta tuli vain verta, ei mätää tai vierasesinettä. Tai ehkä vierasesine oli niin pieni, ettei sitä huomattu veren seasta. Mikäli vaiva jatkuu, niin sitten patti poistetaan kirurgisesti. 

Samalla reissulla rokotukset tuikattiin nukkuvaan koiraan. Rokotukset oli vanhenemassa vasta ensi vuonna, mutta näin Ike sai vähemmän huonoja kokemuksia.

Herätteen jälkeen Ike käveli itse horjuvan jaloin autoon. Seuraavana aamuna Ike herätti aikasin. Sillä oli ripuli. Onneksi ripuli jäi yhteen ulkoilukertaan, johtui siis varmaan nukutuksesta ja lääkkeistä. Viiltohaava parani nopeasti ja nyt vaan seurataan tilannetta. Patti on edelleen olemassa, mutta juuri nyt se ei näytä koiraa vaivaavan. Kauluri on taas laitettu varastoon.

Ikelle AVO1

Ike korkkasi tokon avoimen luokan HSKH: n kisoissa 1.11. Tuomarina oli Maarit Hellman. Jännitin pitkästä aikaa tosi paljon. Aloin jännittää jo viikkoa ennen ja koepäivän aamuna oli vaan pakko lähteä reilusti etukäteen koepaikalla, kun en vaan pystynyt odottamaan enää kotona. Koepaikalla jännitys väheni ja kehässä ei juurikaan enää jännittänyt vaan pysyin nauttimaan olosta. Jännitys varmaan kumpuaa uudesta koirasta. Iken kanssa on niin vähän koetapahtumia alla, etten tiedä mitä odottaa ja rutiinit ennen koetta puuttuu. Edeltävällä viikolla en oikein tiennyt enää mitä tehdä, niin oikeastaan tehty mitään.

Ike oli tosi reipas! Otin sitä halliin useamman kerran ennen omaa suoritusta, mutta pidin siellä olot lyhyinä ja koira sai odotella autossa sekä käydä haistelemassa ja kuseksimassa ulkona. Sirun luku ja tuomarin tarkastus oli nopeasti ohi. Eli ne meni hyvin, ei yhtään pahaa mieltä Ikelle näistä.

Ike oli kehässä varsin virkeä, se nostaa näköjään vähän kierroksia kisatapahtumissa. Kuitenkin Ike oli skarppi, kuunteli hyvin eikä ennakoinut asioita. Se suoriutui kuten treeneissä, yllätyksiä ei tullut. Ikelle tulokseksi 270 p., AVO1.

Liikkuri oli Ikelle ihan ilmaa. Se ei reagoinut lainkaan liikkurin ohjailuun. Edelleen liikkuri vaivaa paikkamakuun käskytyksissä, mutta avoimessahan niitä ei tule. Ruutu vaivasi koiraa vain ruudun suorituksen jälkeen luoksetulon alussa. Se tehtiin ruutuun päin. Liikkeen alussa Ike kyyläsi ruutua kohden ja maahanmennessä se totteli kertakäskyä, mutta hyppäsi samalla eteenpäin. Loppuosa oli hyvä. Seuruukaaviossa ruudun olemassaolo ei haitannut. Seuraamisessa Ike äännähti ensimmäisessä liikkeellelähdössä. Peruutus on vielä kesken ja askeleiden jälkeen perusasento oli vino. Muutenkin Iken seuraaminen on vielä eläväistä. Toinen äännähdys tuli noudon jälkeisessä edestä sivulle siirtymässä.  Liikkeestä jäävissä ohjelmassa oli istuminen, jota Ike ei osaa treeneissäkään. Eipä osattu kokeessa.

Tokoja

Iken kanssa ollaan oltu nyt eri koiluttajien tokokoulutuksissa. Kerään tähän koostetta muutamista treeneistä.

Maarit Helmanin ja Nina Frantsin kanssa on käyty läpi Iken osaamista avoimen luokan suhteen. Koemaisessa suorituksessa liikkeissä on osaamista, mutta liikkeiden välit pistää silmään. Ikellä oli vaikeuksia luopua ruudusta ja kartioista. Varsinaisissa liikkeissä se ei niitä muistele, mutta liikeväleissä kyylää. Tähän paljon treeniä, jossa koiraa palkataan aktiivisuudesta ohjaajaa kohtaan. Bordercollieta ei tartte jättää kyyläämään ja odottaa aktiivisuutta ohjaajaa kohtaan vaan esimerkiksi omalla liikkeellä saa koiran mukaan ja voi palkata siitä. Ensin toki pienestäkin eikä lähestymisiä kannata ottaa liian vaikeasti, ei esimerkiksi pitkää linjaa ruutua kohden.

Seuraaminen Ikellä on vähän epäsiistiä. Se poikittaa takana, kontakti elää ja välillä Ike tökkii kuonollaan mun kättä. Näihin korjaukseksi palkkaus seuraamispaikkaan oikealla kädellä. Palkka vasemmassa kädessä voi aiheuttaa poikitusta. Lisäksi jätetään kuvioista hetkeksi täyskäännökset vasemman kautta ja tehdään ympyröitä koira ulkopuolella. Peruasentoa ja siihen hakeutumista on myös hyvä välillä vahvistaa. Tarttee muistaa myös oma rytmitys käskyissä ja liikkeissä.

Liikkeestä jäävistä Ike osaa nyt maahanmenon ja seisomisen, mutta istuminen on vain vielä avuilla tehtävissä. Kuuntelukin on välillä haastavaa ja asentoja arvotaan.

Luoksetulo suoraan sivulle on ok. Ike ei osaa vielä eteentuloja pitkältä matkalta tai kovemmasta vauhdista. Niitä voisi treenata siis lisää.

Ruudusta Ikellä puuttuu vielä täysi varmuus paikasta ei se osaa välttämättä korjata vääristä paikoista oikeaan kohtaan. Koira välillä myös ennakoi hieman pysäytystä ja se saisi juosta voimakkaammin loppuun asti.

Kartioryhmän kierto on ok avoimen luokan etäisyydellä. Sitä pidemmällä linjat venyy ja kartioita saatetaan keilata. Sitä varten opetellaan siistimpää juoksulinjaa ja liikkeen kokoamista kartioiden takana.

Hyppynoudossa loppuosaa pitää vahvistaa. Ike ennakoisi mielellään edestä sivulle siirtymän, mutta tähän on otettu nyt kuuntelutreeniä. Vinoissa noudoissa puuttuu osaaminen hypylle hakeutumisessa.

Kaukot toimii, kunhan vain koira on viritelty tehtävään. Viritys välillä epäonnistuu ja vaihdot ei onnistu kertakäskyllä. Tai vaihtoehtoisesti Ike ennakoi vaihdot ja tekee asentoja kiireellä. Tasapaino pitäisi löytää.

Pekka Korrin kanssa on käyty enempi muita liikkeitä läpi.

Ohjatun noudon suunnat voisi opettaa namikupeilla. Ollaan tehty nyt käsivihjeestä suunnan katsomista (ja painonsiirtoa), jonka jälkeen koira on päästytty kupille. Ike on ollut näissä hyvin kuuliainen. Erikseen tehdään vielä liikkurista ja kapuloista luopumista. Ike jää näitäkin mielellään katsomaan. Nyt liikkuri vie kapuloita ja me tehdään muuta. Liikkurin vietyä kapulat tehdäänkin kaukoja, seuraamista jne. Ohjatussakin liikkuri voi liikkua koko ajan takana. Yritetään olla kuplassa ilman liikkuria! 

Eteenmenon opetukseen on tullut uutta ideaa. Koiran jätetään odottamaan ja ohjaaja kulkee ympyrän läpi. Kehutaan hyvin odottavaa koiraa ja kutsutaan luokse ympyrän läpi. Kehutaan ja suunnataan koita takaisin lähtöpaikkaansa. Pysäytetään ympyrään.

Luoksetulon stoppeja olen nähnyt tehtävän  riman (tai muun vastaavan) avulla, jolloin koira pysäytetään ennen rimaa. Koirasta riippuen koiran voi myös pysäyttää riman ylityksen jälkeen. Koira hyppää maassaolevan riman yli. Siihen pysäytys ja peruutus riman toiselle puolelle. 

Ruudun paikan vahvistusta on tehty kosketusalusta avulla. Ruudussa annetaan koiran mennessä ruutuun annetaan kosketusalustan vihjesana, jos käytetään alustaa. Palkkaa voidaan sijoittaa minne vaan valmiiksi, mutta ruutuun on mentävä palkan sijainnista huolimatta.

Terveyshuolten jatkot

Sitten viime kirjoituksen Dot vaihtoi lääkityksen omepratsoliin. Se auttoi jonkin verran, mutta sitten oireilu tuntui jäävän tiettyyn pisteeseen. Edelleen koiralla on siis oireita ruokailun jälkeen. Niitä on kuitenkin vähemmän kuin ennen, mutta välillä on edelleen päiviä, kun närästystä on enemmän. Selvää syytä tähän ei ole. Lääkityksen vaihdon lisäksi on alettu muuttavaan varovaisesti ruokavaliota. Nyt Royal Caninin Gastron lisäksi koira on saanut reilun viikon ajan kypsennettyä kanaa. Se on ehkä ihan ok. 

Dotin paino on noussut kilolla eli koira painaa nyt reilut 12 kg. Normaalipainoinen se ei vielä ole, mutta suunta on oikea. Dot on käynyt myös fyssaroitavana Petralla. Sen kroppa oli oikein hyvässä kunnossa ja koira oli rentona käsiteltäessä. Jumeja oli vain lanteen alueella. Voimakas ja laihtuminen ja ikääntyminen on vaan hävittänyt koiran lihaksistoa.

Dotin iho on ollut nyt taas parempana. Kesä on ollut ihon kannalta aina jostain syystä huonointa aikaa. Apoquel-annos on pysynyt ennallaan.

Ikelläkin on ollut vaivaa. Tällä kertaa sillä oli silmätulehdus, ensin oikeassa, sitten myös vasemmassa silmässä. Koira kävi näyttämässä silmiään Tsempissa Kira Åströmillä. Käynti sujui hyvin. Iken epäsosiaalisuus otettiin huomioon ja eläinlääkäri oli tarkastellut koiraa niin etäältä kuin pysyi. Värjäävät tipat tms. käsittelyt oli tehnyt koiralle tuttu henkilö. Ike oli käyttäytynyt yhteistyökykyisesti ja namit oli maistuneet. Koira sai 10 päivän kuurin ab-tippoja ja silmät parani sillä. 

Terveyshuolet

Dot 11 v.!

Kesän aikana Dot on laihtunut paljon. Sillä on ollut lisäksi närästysoireita (maiskuttelu, röyhtäily) ruokailujen jälkeen. Närästys alkaa viitisen minuuttia syönnin jälkeen ja jatkuu vaihtelevasti reiluun puoleen tuntiin asti. Alkuun närästystä oli lyhemmän aikaa ja sittemmin se vähitellen pahentunui.

Oireisiin on kokeiltu eri ruokintatapoja: korotettua alustaa, erilaisia ahmimisenestokuppeja, ruokintakertojen lisäämistä, pienempiä annoskokoja, turvotettua/kuivaa nappulaa tms. Ja on kokeiltu eri ruokia; raakaruoalla huomattiin ensimmäiset närästysoireet ja sittemmin myös nappuloilla. Lääkkeistä on kokeiltu Pepcid ja Pepcid Duo sekä Antepsin. Kaikki toimii alkuun, mutta sitten närästysoireet taas palaa. Ruokahaluun närästys ei ole vaikuttanut, vaan Dot on ollut ihan yhtä ahne kuin ennenkin. Se on myös edelleen aktiivinen, energinen ja skarppi. Käytösongelmat (reaktiivisuus tai pelot) ei ole lisääntyneet, kuten esimerkiksi kävi ihon kutistessa. Muuten kaikin puolin koira on ihan normaali. Paitsi sitä närästää ja se laihtuu.

Dot kävi toki lääkärissä. Käytiin Tsempissä ell Melina Bruno-Paasisalolla. Samalla hoidettiin Apoquel-lääkityksen verikoekontrollit. Dotin veriarvot oli muuten normaalit, mutta osa valkosoluarvoista oli viitearvojen alapuolella. Tämä johtuu todennäköisimmin Apoquelista. Apoquel voi myös aiheuttaa vatsaoireita, mutta enemmänkin ripulia tms. eikä närästystä. Apoquelia voisi toki koittaa tauottaa, mutta iho hilseilee tällä hetkellä sen verran, että sen puolesta Apoquelia voisi taas lisätä. Hilseilyn lisäksi koiralla ei ole muita iho-oireita, se ei kutise eikä ihossa ole haavoja.

Kesän alussa ajelussa karvan alta paljastui hilseilevä iho.

Närästykseen Dot sai nyt ruokasuositukseksi matalarasvaisen (7 %) Royal Caninin Gastrointestinalin. Närästysoireet on tälläkin ruoalla vähentyneet, mutta kokonaan ne ei ole poissa. Laihtuminen on edelleen jatkunut ja pari viikkoa tätä syötyään koira painaa reilun kilon entistä vähemmän. Dotin normaalipaino olisi noin 15 kg, mutta nyt koira painaa enää reilu 11 kg. Ruoka-annosta on nyt reilusti nostettu ja toivottavasti painon lasku on johtunut vain ruoan alhaisesta rasvaprosentista. Taitaa kuitenkin olla uusi eläinlääkärikeikka tulossa.

Ikelläkin oli huolia, kun se sai haavan pippelin pään ihoon ja se tulehtui. Koira joutui viettämään kaulurieloa, mutta nyt pippeli on taas kunnossa.