keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Keskiviikon tapahtumia


Aamulenkillä suunnattiin lähipuistoon paneutumaan jälkiongelmiin. Eli Saralle janoja ja Rinnalle ilmaisuja. SARALLE tein useamman janatreenin kumpaankin suuntaan. Koira sai katsoa jälkien teot. Janat oli 5-10 metriä ja jälkiosuus parikymmentä metriä. Jäljen lopusta löytyi pallo. Vaadin koiralta suoraa etenemistä osoitettuun suuntaan ja estin hihnalla kaikki poikkeamat suorasta etenemisestä. Eka jana olikin koiralta vähän epävarmaa menoa, mutta ekan pallopalkan jälkeen jäljen etsintä sujui ihan kivasti. Näitä pitäisi tehdä useammin!  RINNAN ekassa keppijäljessä oli 6 keppiä reilun metrin välein. Keppien kohdalla annoin hihnapidätteen, käskyn ja vielä kädellä ohjasin pentua maahan. Menihän se, muttei siinä meinannut millään pysyä. Oli vaan kiire jatkamaan jälkeä. Jätettiin asia hautumaan ja Saran treenien jälkeen tein toisen keppijäljen. Kuusi keppiä oli siinäkin lyhyillä väleillä. Nyt penne tartti avut maahanmenoon, mutta pysyi kuitenkin maassa kinkulla palkkaamisen ajan. Näitä tarvitaan paljon lisää!


---


Iltapäivästä tokoiltiin aussiepainotteisessa seurassa Käpylän kirkon vieressä olevalla hiekkakentällä (uusi paikka molemmille). Kentän toisessa päädyssä pelattiin jalkapalloa. Sää oli lämmin, asteet tuntui lähentelevän hellelukemia. Ekat kuumemman sään treenit tälle vuotta ja se näkyi koirissa.


SARA:



  • Kaukoissa keskityttiin s-i-vaihtoon, jonka koira useimmiten tekee teknisesti oikein vasta toisella yrittämällä. Kokeilin laittaa kaksi palloa koirasta etuviistoon, takaviistoon tai sivuille. Sara meni näistä kyttäysmoodiin ja kaikkiin vaihtoihin tarvittiin pääasiassa useampi käsky. Asennot jäi siltikin vajaiksi ja asennon vaihdot tapahtui hitaasti. En jaksanut alkaa vaatimaan näin kunnon suorituksia, vaan palattiin perinteiseen eli vaihtoja koiran peruuttelujen lomassa. Jatkossa paljon tekniikkatreeniä. Huomautus aina liikkumisesta ja palkka vain hyvistä vaihdoista.

  • Ruutuja oli kaksi, molempiin mentiin samalta merkiltä. Ruutuun juoksutin koiraa suoraan, merkin kautta tai maalin kierron kautta. Ihan hyviä ruutuun menoja, joskin se paikka merkiltä mennessä saisi olla edelleen hieman enemmän lähempänä takanurkkaa. Laitoinkin pallot korjaamaan asiaa. Merkillemenoakin tehtiin erikseen. Ensin niin, että ruutu oli merkin takana. Ei haitannut. Sitten leluja merkin taakse. Haittasi. Sara meni hitaasti merkille eikä voinut kääntää selkäänsä narupallolle... Pelkät pallot merkin takana ei haitanneet, mutta se narupallo oli liikaa. En viittinyt kuumassa säässä alkaa hinkkaamaan tätä, joten jätettiin vaan se narupallo suosiolla pois merkin takaa.

  • Jääviä tehtiin sekaisin seuruun kanssa. Hyvin Sas teki asennot eikä lähtenyt pelkistä ohikävelyistä mukaan.

  • Paikkamakuuta Sara teki etupalkan (namialusta) kanssa. Piirsin koiran ääriviivat hiekkaan ja menin vinosti piiloissa käymään. Etupalkan ansiosta koiruus ei kääntynyt piilopaikkoja kohden :)


RINNA:



  • Perusasentoihin tuloja tehtiin paljon. Rinna on ottanut tavaksi tulla perusasentoon hypyn kautta. Eli siitä pitää nyt heti alkuunsa päästä eroon. Nyt tehdäänkin perusasentoihin tuloja käsiavuin. Seuraamiset oli ihan kivaa. Pennellä oli hyvä (tiivis!!) paikka.

  • Ruutua tehtiin joka toisella kertaa lelun siellä odottaessa, joka toisella tyhjään ruutuun menoa. Ihan jees sujui.

  • Rinna osallistui ryhmäpaikallaanoloihin. Rivissä oli puolenkymmentä koiraa Rinnan lisäksi. Ensin istuminen. Pään pyörimistä lukuunottamatta ihan jees. Paikkamakuussakin pää pyöri. Rin alkoi kiinnittämään enempi minuun huomiota, kun kävin palkkailemassa kentän laidalla makaavaa Sarpsaa ;) Kahteen kertaan penne tipahti lonkalleen, molemmat kävin heti korjaamassa. Maahanmenot ja istumaannousut otettiin yksitellen ja penneli toimi vain omille käskyillään.

  • Tunnaria tehtiin hihnassa. Laitoin väärät kapulat keoksi kentän laidalle nurmikolle ja oman kapulan piilotin niistä noin metrin parin päähän. Hihnalla estin pentua menemästä väärien luokse. Oma löytyi joka kerta, mutta kapulakasa kiinnosti siinä määrin, että aina oman löydyttyä penne nosti kapulan suuhunsa, tiputti sen ja olisi halunnut mennä kasalle. Palkkasinkin koiran sitten aina pelkästä nostosta ja otettin erikseen kapulan tuontia. Hyvin se pysyi suussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti