Kuivakausi

Dotin iho on alkanut hilseilemään. Iho on ehjä, ei punoita, ei juurikaan kutise, mutta hilseilee. Oireilua on ollut kesästä lähtien aika ajoin. Oireilu on on ollut laajemmalla alueella joka kerta hilseilyn alkaessa uudestaan ja nyt syksyn myötä pahentunut. Ihoa on nyt pesty viikottain rauhoittavalla shampoolla ja ruokavalioon on lisätty öljyjä. Käytiin vielä lääkärissä näytillä varmuuden vuoksi. Eläinlääkäri teki kuivan ihon diagnoosin. Rahat meni siis hyvään tarkoitukseen eli omistajan mielenterveyteen :p Jatketaan samalla kuin tähänkin asti, mutta viikottaiset pesut voisi vaihtaa suihkuteltavaan kosteuttavaan suihkeeseen, joka käy helpommin kuin koiran pesu.

Viime viikolla Doo kävi myös fyssaroitavana. Ranka oli joustava, mutta tuttuun tapaan muuten koira oli jumissa. Dot on koira, joka jännittää kaikkea kropallaan.

Nosetreenit on nyt edenneet molemmilla koirilla. Dotille on nyt tullut draivia lisää. Pienistä estelyistä huolimatta se rynnistää hajuille eikä malta poistua hajuilta. Viime treeneissä oli nopeat löydöt ja ilmaisut. Nyt alkaa tuntua, että motivaatio on kunnossa. Rinnakin on vähitellen ymmärtänyt ytimen. Sen kanssa on tehty helppoja harjoituksia ilman asioita, jotka provosoi sitä tekemään muuta. Esimerkiksi purkkeja ja laatikoita on treenattu vähän, sillä Rinna tykkää heitellä, kiipeillä jne. hajottaa niitä. Viimesimmissä treeneissä tehtiin parin löydön jälkeen tokomerkeillä ja vadeilla treeniä ilman, että koira tarjosi merkille tai vatiin menoa vaan se tiesi haistellRia.

Rimppa ilmaisee mieluiten päältä päin :D