keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Treeniä & huoltoa

Maanantaina RINNA teki vain lähtötreeniä aksoissansa. Meni hyvin, mutta varmasti tämä kaipaa muistutusta aina. 

HAU:n tokoissa Rin osallistui ensin paikkamakuuryhmään. Aivan lopussa koira meni lonkalleen, mutta korjasi asentonsa käskystä. Muuten hyvä makuu. Ruudun kanssa treenasin kuuntelua. Käskin koiraa pysähtymään seisomaan tai maahan jo ennen ruutua tai otettiinkin ruudun sijaan seuraamista. Koira kuunteli hyvin ja pääsi välillä ruutuunkin. Luoksetulon pysäytyksiä tehtiin edelleen takapalkan kanssa. Rin teki tosi hyvin, Purinan pohja on omiaan pysäytystreeniin. Otin paristi myös eteentuloon asti joko pysäytyksillä tai suoraan. Ekalla koira juoksi ohi, mutta sen jälkeen kuunteli hyvin. Tunnarissa kapulat oli Rinnan ystävän Sätkän ympärillä. Eka oli ongelmaton, mutta toisessa kapulat oli Sätkän etujalkojen ympärillä eikä Rinnalla ollut pokkaa ottaa omaa. Laitettiin Sätkä syrjään, jolloin Rinna pysyi tuomaan oikean. Sitten vielä yksi normaali tunnari. Sujui sekin, tosin luovutus saisi olla ravin sijasta laukkaa.

Lopuksi otettiin vielä liikkeistä koemaisesti liikkuroituna palkatta. Ensin suora luoksetulo. Siinä koira kitisi edestä sivulle siirtymässä, kuten muutenkin usein. Tähän mielentilatreeniä! Kaukoissa koira ei alkuun keskittynyt vaan katseli muualle. Se tartti ekaan vaihtoon (m-i) kaksoiskäskyn ja toisen se ennakoi samalla liikkuen eteenpäin. Sen jälkeen koira skarppasi ja teki loput vaihdot vain käskystä hyvällä tekniikalla. Ruutu oli ongelmaton. Liikkeestä istuminenkin melkein. Pieni äännähdys pääsi koiralta seuruuseen lähdössä ja mun mennessä istuvan koiran taakse se herkästi siirtää tassujaan. Vikana liikkeenä oli seuraaminen. Siinä koira äänteli. Tämä liike on se vaikein mielentilan kannalta. Samoin sosiaalisesta palkasta koira alkoi helposti ääntämään. Selvästi palkan odotus on nyt liian suurta. Paljon siis lisää palkkaamattomuutta. Korjasin lopuksi vielä seuraamista. Siihen auttaa namit kädessä. Ne tarvii vaan olla kädessä eikä koiralle tarvii niitä syöttää. Riittää vaan, että ne on olemassa ja koiran olemus muuttuu. Paljon tätä.

SARA osallistui toiseen paikkamakuuryhmään. Se teki makuun pää maassa. Autoin koiraa laittamaan pään suorasti maahan. Itse makuun ajan koira piti päätään hyvin häiriöistä huolimatta (viereiset koirat vinkui ja haukkui, toista palauteltiin useasti takaisin maahan). Mun palatessa koiran luokse se nosti päätään. Tästä korjaus ja toistolla meni hyvin. Edelleen lisää rutiiniä tähän.

---

Tiistaina tehtiin Inkan kanssa pitkästä aikaa jälkiä Halkolammella. Inka teki RINNALLE puolen kilometrin haasteisen jäljen yhdellä kepillä. Jälki sai vanheta vain parikymmentä minuuttia tulevan pimeyden takia. Sen takia meno oli aika vauhdikasta, mutta silti koira ajoi jäljen tarkasti matalalla nenällä. Se selvitti hyvin haasteet ja keppi löytyi.

SARA tuurasi illalla jälleen huippiksissa. Se teki nyt maksirimoilla ja meno oli kuulemma parempaa kuin viimeksi medirimoilla. Koira meni sujuvasti ja ohjauskin sai jopa kehuja. Huomasin kuitenkin välillä ohjaavani lepsusti. Raippaa siis mulle. Eniten radassa mietitytti 10.-12. Kokeilin ensin takaakiertoja kympille ja yhdelletoista, mutta en siten saanut koiralle hyvää linjaa kahdelletoista ja koira hyppäsi sen väärään suuntaan. Parempi oli uskaltaa niistää kympillä ja viedä koira japanilaisella yhdelletoista, jolloin kahdelletoista ehti hyvin ohjaamaan. Niistettäessä Sara hyppää ristiin eikä osaa kääntää itseään jo ponnistuskohdassa. Siltikin tähän niisto oli nopsempi vaihtoehto kuin pakkavalssaus, jota kokeiltiin myös


---

Keskiviikkona RINNALLA oli osteopaattiaika. Carita sai käsiteltyä koiran selkää taas eteenpäin, mutta vieläkään se ei ole kunnossa. Agilityä saa nyt tehdä matalilla rimoilla sievästi, pujottelu on edelleen kiellettyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti