perjantai 10. toukokuuta 2013

Urbaani jäljestäjä

Tein aamun ratoksi RINNALLE jäljen lähinurkille. Pittuutta sillä oli n. 400 metriä. Alkupuoli oli vasta siistittyä metsää eli risukkoa ja toinen puolisko oli puistonurtsia. Jälki sai vanheta tunnin. Janaa oli n. 15 metriä. Ekalla lähetyksellä koira lähti heti jyrkästi vasempaan. Kutsuin koiran pois ja otin askeleen edemmäs ennen uutta lähetystä. Nyt koira lähti suorempaan, ei viivasuoraan, mutta ihan tarpeeksi suoraan. Jäljen nosto sujui hyvin. Alkuun ei menty normaaliin tapaan pikajunana vaan vähän tarkastellen, sitten vasta lähdettiin pikana. Metsikön keskellä oli hiekkatie ja sen jälkeen oja. Ne koira ylitti siististi. Metsikön lopussa oli vetistä maastoa ja siellä kulma vasempaan. Senkin koira hoiti hyvin. Metsikön jälkeen nurtsille siirryttäessä jälki ylitti taas hiekkatien. Tämän olin ylittänyt viistoon, Rinna meni suoraan. Ehkä se on kaavoittunut? Tiellä oli myös paljon häiriöjälkiä, jo ajaessa jälkeä siitä käveli neljä ihmistä. Sekin saattoi sekoittaa. Tien toisella puolen koira haki aikansa jälkeä ja sitten seisahtui. Odottelin josko koira itse vielä jatkaisi, mutta aikani odoteltua patistelin sen vielä töihin. Lopulta sitten koira sai taas jäljestä kiinni. Vähän hapuillen mentiin, jälki kulki sen tien vierustaa. Eka keppi löytyi ja sain sopivasti palkattua koiran hyvästä työstä. Sen jälkeen mentiin taas tuttuun tapaan vaudikkaammin. Nurtsilla ylitettiin pari polkua. Niissä koira vähän tarkasteli, mutta jatkoi hyvin jäljen suuntaan. Loppua kohden jälki kulki polun vierustaa ja siinä koira harhautui pariin kertaan polulle, mutta löysi kummallakin kerralla takaisin jäljelle. Keppejä oli kaiken kaikkiaan kolme ja ne kaikki koira ilmaisi hyvin.

Rinnan kanssa on hauska jäljestellä. Rinna tykkää lajista. Rinnaa pystyy hyvin lukemaan. Koirasta näkee hyvin, milloin se on jäljellä ja milloin ei. Lisäksi liinan tuntumakin kertoo jo kaiken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti