maanantai 30. marraskuuta 2009

Päivän saldo


Aamulla treenailtiin Viilarin kentällä. Otettiin taas kiertojen joukkoon molempia pysäytyksiä ja ruutuja. Maahanmenoihin käskytin tuplakäskyllä, pelkällä käsimerkillä tai pelkällä suullisella käskyllä. Käskytyksellä ei ollut mitään eroa, kaikissa pysähtymismatka oli yhtä pitkä. Seisomisiin Sa tarjosi alkuun maaahanmenoa. Muisteltiin oikeaa suoritustapaa lyhkäsemmältä matkalta ja sen jälkeen se sujui pidemmältäkin. Taitaa sittenkin olla parasta ottaa maahanmenoihin suullinen käsky. Jos se oisi sittenkin selkeämpi koiralle. Ruutuihin koiruus suunnisti hienosti ja paikkakin löytyi hyvin (kaikissa oli alusta käytössä). Ruutuun menoja tehtiin myös EVL:n tapaisesti kiertojen kanssa. Metristä hyppyä otettiin kertaalleen molempiin suuntiin. Ekana takaisinhyppy ja sitten poispäinhyppy. Molemmat meni sujuvasti. Seuraamista tehtiin pikkupätkä. Seuruutin koiraa idarineliötä. Kulmat oli ihan ok, mutta muuten tuntui ettei koria ollut ihan mukana. Lopuksi vielä pikkukeinua. Otin jo eri variaatioita vierellä kävelyn lisäksi. Koiraa lähettäessä edelle 2on2off jää herkästi vinoon. Kutsuna tehdessä pitää muistaa antaa ”Pinta”-käsky ajoissa, tulee muuten lentokeinu.


Ennen kentälle menoa talloin lähipellolle märkään maahan satametrisen kaarimaisen jäljen. Se ehti vanheta reilun puolituntisen. Keppejä oli 9 tai 10, en tiedä… En merkannut keppikohtia mitenkään. Koiruus nosti 9, joten korkeintaan yksi jäi matkalle. Nostot sujui yllättäen todella hyvin! Sa nosti ja toi kepit oma-alotteisesti ripeään vauhtiin. Seittemännellä ja kahdeksannella kepillä oli vähän ongelmaa. Seiskasta Sa käveli yli, joten otin sitä hieman takaisin. Siinä vaiheessa Sara jäi vain seisoskelemaan eikä jatkanut matkaa kehotuksestakaan. Hetken tuumailutauon jälkeen se lähti taas matkaan ja nosti kepinkin. Kasilla koira haistoi maata kepin kohdalta ja olisi jatkanut matkaa, en antanut liinaa. Keppi oli hyvin piiloutunut heinikkoon ja hetkinen siinä meni ennen kuin koiruus sai sen nostettua. Muuten jäljestäminen sujui todella hyvin, koira meni lähes koko ajan jäljen päällä. Ainostaan keppien ilmaisun jälkeen se tarkasteli ennen jatkoa.

 

Illalla vaihdettiin lajiksi agility. Ensin tehtiin A-rataa, josta löytyikin monta ongelmakohtaa. Ensimmäinen oli 3. hyppy. Sa juoksi sen ohitse monta kertaa suoraan putkeen. Mun piti ohjata aika jyrkästi ennen kuin koirakin huomasi hypyn. Toinen ongelma kohdattiin välistävedossa hypyillä 5. ja 6. Se ratkaistiin helposti, kun vaihdoin ohjaustyyliä. Välistäveto sujui minun peruuttaessa ja ohjatessa oikealla kädellä. Jos koitin vaihtaa ohjaavaa kättä lennosta hyppyjen välissä, olin auttamatta myöhässä ohjauksessa. Kolmantena ongelmakohtana oli pussi. Nyt Sarallekin kokeiltiin pussia ilman hihnalelua. Edelleen pää nousee lopussa pystyyn, koira kääntyy minua kohden (en ehdi juosta edelle) ja tuloksena on rullalle kiertynyt pussi koira sisässään… Eli lisää treeniä vaan pussiin. Ehkäpä kokeillaan seuraavaksi kosketusalustaa siihenkin. B-rata olikin sitten helpompi kunhan vain jaksoi juosta. Rataa tehtiin molempiin suuntiin. Pöydällä oleminen sujui Sarpsalta hyvin. Se pysyi pöydän päällä siihen asti kunnes vapautin käskyllä. Pystyin liikkumaankin ihan reilusti eikä koiruutta haitannut.

 

Lopuksi radat yhdistettiin (pöytä jätettiin pois). Saralle pidettiin nyt pussin suuta auki. Kokonaisena rata menikin ihan hyvin. Jouduin ohjaamaan koiraa kovastikin 3. ja 6. esteelle, jotta saatiin nekin mukaan rataan. Ehkä siitä johtuen 6. hypyn rima tippui. Pussin jälkeisellä suoralla koiruus ehti vähän pyörähdelläkin, kun en ehtinyt mukaan. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä suoritus näin pitkäksi radaksi!

 


 

Lisäksi kontaktiesteistä tehtiin A:ta ja puomia. Molemmat sujui hyvin. Puomi niinkin loistavasti, että koiruus otti itse 2on2off-asennon loppuun. A:lla jouduin siitä vielä muistuttamaan, jotta koiruus muistaa jarrutkin. Tehtiin myös täyttä keppisarjaa ohjurien avulla.

 

Jäähdyttelylenkillä Sara rymisti muiden koirien mukana pusikossa ja sen jälkeen ontui vasenta etujalkaansa. Tassua sai puristella ja venyttää, ei sattunut. Hetken huilin jälkeen Sa oli jälleen nelitassuinen. Oli se sitten mikälie, mutta ohi se onneksi meni.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti