lauantai 29. marraskuuta 2008

Möllitottelevaisuuskoe, Koiraurheilukeskus Lily’s


Käytiin korkkaamassa avoin luokka epävirallisesti möllitokossa. Tuomarina toimi HSKP:n koulutusohjamme Pirkko Bellaoui. Muutoin mentiin kuten virallisessakin, mutta luoksetulossa, noudossa ja kaukokäskyissä välimatka oli lyhkäsempi. Suorituksemme myös videoitiin (kuvaaja: Veli-matti Vuorikoski).


 


Tässäpä tulosrivi:


 


1. Paikalla makaaminen  10


- Paikallamakuussa oli kolme koiraa ja Sara oli keskimmäisenä. Toisella puolella ollut koira vinkui äänekkäästi. Sa oli ensimmäiset kaksi minuuttia suht liikkumatta, sen jälkeen liikutteli päätä ja taittoi tassua yms. pientä.


2. Seuraaminen  8 ½


- Intoa riitti ihan kiitettävästi. Sara kävi vähän ylikierroksilla ja näykki etenkin käännöksissä. Koskaan ennen näykkimistä ei ole tapahtunut tuossa määrin; taitaa viime aikojen vähäisempi aktiviteettien määrä näkyä… Pitänee alkaa kuitenkin tosissaan puuttumaan tuohon vaikkapa rauhoittamalla käännökset. Pitää miettiä omaa käytöstä siis.


3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä  8 ½


- Annoin huomaamattani ylimääräisen pakotteen maahanmenoon. Lisäksi koira jäi makaamaan vinoon.


4. Seisominen seuraamisen yhteydessä  10


5. Luoksetulo  9


- Pysäytyskäsky tuli myöhässä (pitää treenata merkeillä!) ja koirakin taisi pysähtyä vähän viiveellä. Vauhti ei kyllä päätä huimannut.


6. Noutaminen  8


- Noutoliike sujui hyvin, mutta eteen tullessa Sa tuli vinoon. Sara luovutti kapulan hyvin, mutta pidin sen jälkeen kapulaa molemmin käsin koiran nenän edessä, niin totta kai se otti uudestaan kiinni… Pitää siis muistaa olla jättämättä kapulaa koiran nenän eteen.


7. Kaukokäskyt  10


                      - Eipä tähän voi sanoa muuta kuin :)


8. Estehyppy  10


- Hetken kerkesin pelätä, ettei koira hyppääkään ekalla käskyllä. Turhaan pelkäsin. Perusasento jäi vähän vinoksi.


9. Kokonaisvaikutus 9 ½


                      - Miinukset näykkimisestä.


 


Tulos: 186,5 p. ja sijoitus 1/3.


 


Eli hyvin meni, paremmin kuin uskalsin odottaa. Ennen avoimen virallista korkkausta pitää saada varmuutta enemmän liikkeisiin eli treeniä vaan lisää. Lisäksi hienosäätöä kaivataan.


 

torstai 27. marraskuuta 2008

Lumitreeniä


Tokoiltiin ensimmäistä kertaa tänä syksynä lumipohjalla. Paikkana toimi lähiparkkis.


Aloitettiin luoksetuloilla, otettin sekä pysäytyksiä että läpijuoksuja. Käytin takapalkkaa, muttei sillä tuntunut olevan vetovoimaa koiraan. Sa reagoi kyllä pysäytyksiin, mutta ei ihan niin kuin olisin sen halunnut tekevän. "Seis"-käskyn kuullessaan koira siis jatkoi matkaa tasajalkaa pomppien... Toisella käskyllä teki sitten niin kuin pitikin. En tokikaan palkannut näistä yritelmistä ja toivottujakin suorituksiakin alkoi näkymään. Niissä vauhti oli hyvä ja pysähdykset teräviä.


Sitten otettiin avoimen luokan jättöliikkeet. Kaksi maahanmenoa ja kaksi seisomista sekaisin. Väliin sitten otin erinäisiä pätkiä seuraamista, ettei koira opi ennakoimaan jättöjä. Molemmat meni hyvin, vaikka seisovaa koiraa ohittaessa näyttikin siltä, että koira lähtee perään, mutta ei kuitenkaan lähtenyt!


Seuraavaksi taas luoksetuloja, suoria ja pysäytyksiä, ilman takapalkkaa. Nämä näytti jo hyviltä. Saralla tais olla vähän turhan paljon energiaa aloittaessa.


Avoimen luokan kaukoja otettiin ensin parin metrin etäisyydeltä käskyttäen. Sitten noin viidestä metristä. Aiemmin viiden metrin käskytyksiä on tehty vain sisällä ja siellä ne on sujuneet pääsääntöisesti hyvin. Tällä kertaa Sa kuitenkin tarjosi istumaan nousua etutassut paikallaan pysyen. Pistin koiran hetkeksi jäähylle ja sen jälkeen muisteltiin oikeita liikeratoja namiohjauksella. Sen jälkeen kauempaakin käskyttäessä vaihdot meni oikein.


Seuraavaksi otettiin noutoa. Heitin ensin pari kertaa kapulaa ja kävin itse noutamassa sitten sen. Koiralle namia paikallaan pysymisestä. Sitten kapulan kiertoja jalalla ohajten. Matkaa jalasta kapulaan oli jo puolisen metriä ja Sa kiersi silti kapulan. Viimeisenä otettiin vielä yksi pitkä nouto. Lähti käskyllä laukaten, otti kapulan nätisti suuhunsa ja tuli luokse laukaten :) Lopuksi vielä yksi heitto ja kapulan hain itse. Ei edelleenkään ennakointina.


Viimeisenä otettiin vielä ruutua. Ensin namin syöntiä ruudustta. Sitten "Missä ruutu?" -kysymysta, kun ruutu oli edessä. Katsoi ruutuun. Sitten sama, mutta ruudun sijainti oli koiran vasemmalla puolen. Sa katsoi jälleen ruutuun! Myös varsinaisessa ruudun suorittamisessa koira näkyy alkavan ymmärtävän ideaa. Lähetin koiraa parin metrin päästä. Alkuun meni haahuiluksi, joten kutsuin koiran pois. Sen jälkeen Sa meni ruutuun ja pysähtyi sinne omatoimisesti ilman "Seis"-käskyä. Näitä onnistumisia tuli useampikin.


---


Uutena temppuja olen alkanut opettaa Saralla "Peukkua" eli koiran pitää koskea nenällään peukaloon. Aiemmin olen naksua käyttänyt vain oikea-aikaiseen palkkaamiseen, mutta nyt odotin, että koira tekee oikean liikkeen ja siitä naksautus. Nopeasti oppi! Vielä pitää yhdistää tähän käskysana ja vaikeuttaa pitämällä kättä eri asennoissa.

lauantai 22. marraskuuta 2008

HSKP:n vapaavuoro


Vapaavuorolla paikalla oli meidän lisäksi kolme koirakkoa eli hyvin riitti tilaa hallissa. Tällä kertaa keskityttiin muutamaan vaikeampaan liikkeeseen.


 


Aloitettiin ruudulla. "Missä ruutu?" –kysymyksellä Sa katsoo ruutuun päin. Pitäsi testata tätä myös muista suunnista ruutua lähestyttäessä, jotta tietäisin ymmärtääkö koira tosissaan kysymyksen. Lähetykset tein muutaman metrin päästä. Saralla on vaikea vielä hahmottaa ruutua ja sitä, mitä siellä pitäisi tehdä. Usein se juoksee joko ruudun läpi tai sitten hieman vasemmalle puolelle. Lisäksi mun "Seis"-käsky tulee monesti aivan liian myöhässä, pitää siis itsekin skarpata. Pääasiassa ruututreeni oli kuitenkin leikkimistä ja namien syöntiä ruudussa.


 


Hypyssä otettiin alkuun pari suoraa hyppyä, joissa vapautin koiran ilmasta esteen takana olevalle palkalle. Sitten istumisia hyppyesteen takana. Välillä vapautin suoraan tästä ja välillä otin vielä sivulle tulon. Tällä kertaa Sa ei jäänyt kertaakaan istumaan aivan esteeseen kiinni! Istumapaikka oli välillä ohjaajasta katsoen oikealla, mutta kuitenkin vielä ok paikassa (koira pääsi vaivattomasti hyppäämään esteen yli). Jotain edistystä siis :)


 


Luoksetuloja otettiin jälleen pysäytyksellä ja ilman. Ensin kokeilin ilman takapalkkaa ja tuloksena oli hidas pysähtyminen. Takapalkan kanssa pysähdykset terävöityivät. Pitää muistaa pyytää jotakuta katsomaan Saran pysähtymisiä sivusuunnasta, jotta tietäisin tarkemmin missä mennään. Lisäksi pitäsi välillä ottaa treeniin mukaan myös pysähtymistä merkkaavat tötsät, jotta osaisin käskyttää oikeassa kohdassa.


 


Kaukokäskyissä Sa on tainnut sisäistää sanan "Kauko". Ainakin se katsoo oikeaan käteeni, kun siirryn sen eteen (teen oikealla kädellä istu-käsimerkin). Kaukoissa otettiin istu-maahan-istu –vaihtoja metrin parin päästä käskyttäen. Palkkasin jokaisesta istumisesta ja useimmista maahanmenosta. Hyvin meni tällä kertaa, ehkä tuo vihjesana alkaa tosiaan toimia.


 


Muiden tehdessä omiaan otettiin paikallaanmakuu. Kävin palkkaamassa koiraa vähän väliä, sillä tarkoituksena on saada Saran makaaminen siistimmin (vähemmän lonkka-asentoja ja pään heijaamista sekä tassun kääntöjä). Tiheällä palkkaamisella Sa pysyykin terävämpänä paikoillaan. Terävämmännäköisenä se pysyy myös minun ollessa piilossa tai selin. Olinkin osan ajasta selin. Makuutusaika oli yhteensä useamman minuutin.


 


Viimeisenä otettiin vielä noutoliikettä. Muutaman kerran noutoa jalan ollessa esteenä. Kiersi nätisti kapulan.


 


---


 


Kotimatkalla otettiin kiertoa. Kierrot onnistuivat jo useamman metrin päästä. Kiertosuunnatkin alkaa hahmottua. Oikealla kädellä ohjatessa koiran on tarkoitus siis kiertää oikealle ja vasemmalla vasemmalle.


 


Keppipujotteluharjoitteluakin päästiin tekemään, kun tajusin, että tietynlaiset pyörätelineet on juuri sopivia siihen ;) Saran kanssa on viime aikoina otettiin enemmälti kauemmaksi lähetyksiä eikä Sa ymmärtänyt nyt käsiohjausta. Nami nenässä kiinni toimi kyllä.

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Lapparitokoa


Paikkana oli jälleen yliopiston hiekkaparkkis. Tällä kertaa Sara ei ollut edes ainoa "vääränrotuinen" ;) Tällä kertaa treenissä oli mukana myös sitä kaivattua suunnitelmallisuutta!


Aloitettiin avoimen luokan kaukokäskyillä. Tarkoituksena oli saada Sarakin sisäistämään, mitä vihjesana "Kauko" tarkoittaa. Eli koira sivulle makaamaan, "Kauko" ja poistuin koiran viereltä noin metrin päähän sen eteen. Käskysana "Ist" ja käsimerkki yhtäaikaa, jonka jälkeen vapautus. Näitä toisteltiin.


Sitten luoksetuloja pysäytyksellä ja ilman. Koitin välttää koiran ennakointia. Eli jos tulolaukka oli hidasta, niin en pysäyttänyt. Jos Sa koitti ennakoida takapalkalle pysäytyksen jälkeen, niin kutsuin luokse. Pysäytykset oli teräviä!


Ennen noutoa rauhottelin koiraa jättöliikkeillä ilman seuraamista. Eli Sa maakaamaan ja sitten hyörin ja pyörin koiran ympärillä. Sama istuessa ja seistessa. Pysyi hyvin paikoillaan eikä liikkunut. Ainoastaan, kun seisoin tovin koiran vierellä sen ollessa maassa ja sen jälkeen lähdin liikkeelle eteenpäin, niin Sa nytkähti muttei noussut kuitenkaan, hyvä.


Noudossa mentiin askel eteenpäin kapulan kiertämisessä. Tällä kertaa mun ei pitänyt pitää jalkaa enään kapulassa kiinni vaan väliä saattoi olla parikymmentäkin senttiä ja silti koiruus kiersi kapulan. Välillä Sa koitti ennakoida luovutusta. Kun koskin kapulaan, se päästi irti. Otettiin sitten pitotreeniäkin. Saran mielestä kapula on kyllä ihana. Palkkasin sitä välillä lelulla eikä pieni koira tiennyt kumpaa pitäisi suussaan :)


Lopuksi ruutua vanukaspurkeilla. Ruutu on liikkeenä koiralle vielä suuri kysymysmerkki, joten joka kerta aloitetaan tavallaan alusta. Samoja ongelmia kuin viimeksikin, mutta eiköhän ne ajan kanssa korjaannu (tai muutu toisiksi...). Vanukaspurkit näyttäisi tällä hetkellä olevan vaikeammat hahmottaa kuin isommat ruutumerkit, mutta ajan kanssa.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

HurHan vikat


Viimoinen kerta siis HurHan tokokurssia. Energiaa Saralla oli vähemmän kuin eilen, mutta kuitenkin riittävästi. Huomaa taas, että suunnitelmallisuus puuttuu treenistä ja tulee otettua liikkeitä siinä järjestyksessä kun ne mieleen tulee... Sillisalaattia siis.


 


Alkuun omaa vuoroa odotellessa otettiin hyppyä. Aluksi lelu esteen toiselle puolen ja vapautus ilmasta. Sitten liikettä kokonaisena avoimen luokan liikkeenä esteen läheltä. Sa jää toisella puolen ihan esteen taakse, muuten hyvin meni.


 


Luoksetuloja otettiin jälleen pysäytyksellä ja läpimenoina. Tällä kertaa laitoin nameja purkkiin koiran taakse ja näin tehtiin alkuun pelkkiä läpimenoja. Sitten pysäytyksiäkin väliin. Kertaalleen Sa koitti ennakoida pysäytyksen jälkeen purkille, mutta silloin kutsuinkin sen sitten luokse. Muuten meni hyvin; vauhtia riitti ja pysähdykset oli näpäköitä.


 


Sitten otettiin erinäisiä seuraamisia, lähinnä lyhyitä pätkiä. Takapääkin näkyi tällä kertaa olevan tallessa, mutta treeniähän se takapään käyttö vielä vaatii. Erityisesti tällä kertaa keskityttiin juoksusta käyntiin siirtymisiin. Pari kertaa palkkasin juuri vauhdin vaihdon yhteydessä ja sen jälkeen vaihto sujuikin kontaktissa.


 


Otettiin myös avoimen luokan kaukoja. Välimatkaa tällä kertaa oli kolme metriä ja istumaan nousut alkoi takkuamaan. Kertaalleen jouduin antamaan toisen käskyn ennen kuin koira nousi ja jokusen kerran koira teki vajaan asennon. Otettiin sitten näitä ihan lähikontaktissakin. Myös istu-seisoistu-vaihtoja tehtiin namilla ohjaten. Liikeradat sujui hyvin.


 


Noutoakin otettiin puukapulalla. Ote kapulaan oli hyvä, koiraa pystyi nostamaankin kapulasta ;) Noudot sujui hyvin paitsi, että Sa ei edelleenkään ymmärrä kiertää kapulaa, jos heitän sen kauemmaksi enkä voi jalalla ohjata koiraa. Tähänhän varmasti auttaisi se, etten ottaisi näitä pidempiä pätkiä aina välillä... Pari kertaa heitin siis kauemmaksi ja koira lähti laukalla ja tuli laukalla. Heitin jonkin kerran myös kapulaa ja hain sen itse. Ei ennakointia.


 


Ruudun kanssa saatiin jälleen ohjausta. Mun pitänee käydä useammmin ruudussa näyttämässä ruutua joko yksin tai koiran kanssa. Näin koira menee yhdellä käskyllä vauhdilla ruutuun. Sa tajusi jo tuijottaa ruutuun päin (tai jonnekin sinne päin) valmistelevissa!


 


Kouluttaja seurasi meidän seisomaan ja istumaan jättöliikkeet. Molemmissa koira pysähtyi terävästi ja istuminenkin oli nopea. Istuminen sujui jo pelkästään sanallisesti!


 


Paikallamakuuta otettiin kahden koiran voimin. Naapurikoira vinkui. Olin piilossa parisen minuuttia. Ei valittamista.


 


---


 


Illemmalla tehtiin taas tempputreeniä. Saran uusimpana temppuna on kerätä lelunsa lattialta lelukoriin. Tätä tehdään aivan liian harvoin (ts. meillä siivotaan aivan liian harvoin) ja niimpä edistysaskeleetkin on harvassa. Tänään kuitenkin tapahtui edistystä. Vinkkinä temppuun on lelukorin nostaminen keskelle lattiaa. Tätä Sa ei vielä ymmärrä, joten joudun osoittelemaan leluja ja pyytämään koiraa tuomaan niitä. Tällä kertaa koira kuitenkin jo tajusi tuoda lelut korin yläpuolelle, ei kuitenkaan päästänyt lelusta otetta ennen "Kiitosta".


 


Tänään Sarps avusti myös pyykkien laittamisessa narulle kuivumaan. Sa siis "ojentelee" märkiä vaatteita, jotka sitten ripustan. Välillä kyllä vaatteet saa kyytiä ihan toiseen suuntaan ja niitä viskotaan lattiallekin. Noh, pääasia että on hauskaa!

lauantai 15. marraskuuta 2008

HSKP:n tokotreenit


Ensimmäisenä ohjelmassa oli paikallaanmakuu ryhmässä. Paikalla oli 7 koirakkoa ja Sara oli rivissä aika keskellä. Lisäbonuksena Saran lähellä oli vinkuva koira. Menin hallin toiselle laidalle ja olin näkösällä koko ajan. Makuutusaika oli enemmän kuin 3 minuuttia. Sara heijasi päätään ylös ja alas ja vilkuili äänten perään, muuten tilanteeseen nähden ok.


 


Seuraavaksi tehtiin treeniä omillaan. Ensialkuun otin seuraamista erinäisiä pätkiä erinäisillä sisällöillä. Aluksi Sa ei pitänyt kontaktia, mutta kun tajusi mitä oltiin tekemässä, niin kontakti pysyi tiiviinä koko ajan. Intoa riitti taas vähän liikaakin, mikä näkyi siinä ettei seuraaminen ollut mitään pikkunättiä. Takapäästäänkään koiralla ei ollut juuri tietoakaan, vaikka tein namilla ohjauksiakin.


 


Seuraamisen yhteydessä otin jättävinä maahanmenoa ja seisomista sekaisin. Koira ei kertaakaan erehtynyt käskystä! Suuren energisyytensä vuoksi Sa ei kuitenkaan malttanut pysyä paikoillaan seisomassa ohitustilanteessa ilman toista käskyä. Otettiin myös liikkeestä istumista. Liike alkaa vähitellen hahmottua koiralle ja parin käsimerkin jälkeen Sa istuu jo pelkästä käskystä, mutta tää sama rituaali toistetaan siis joka kerta vielä...


 


Luoksetuloa otettiin sekä pysähdyksellä että läpimenona. Läpimenoissa härnäsin lelulla ja vauhtia riittikin. Pysäytyksiä tuli pari suht nättiäkin, muut meni pitkiksi.


 


Hyppyesteellä oli samat ongelmat kuin viime treeneissäkin eli Saran mielestä olisi kivan kiertää este ja se istuukin esteen vierelle. Lyhyt matka esteeseen korjasi taas ongelman. Tehdään nyt sitten jatkossa hyppyä pelkästään lyhyellä matkalla, että koira hahmottaa liikkeen kokonaisuudessaan. Takasinhypyn ennakointia vähensin istuttamalla koiraa esteen takana ja nakkaamalla sille välillä namia.


 


Avoimen luokan kaukoja tehtiin parin vaihdon verran. Matkaa oli metri pari ja joka vaihdon jälkeen palkkaus. Hyvin menee.


 


Lopuksi saatiin ohjausta ruudun kanssa, eikä olla pahasti menty pieleen ;) Voishan tosiaan niitä sääntöjäkin lukea ennen kuin aloittaa uuden liikkeen opettelun… Pitänee vähentää ohjausta eli pelkkä käsky ja kädellä näyttö riittänee. Pannasta otto jätetään sitten valmisteluihin. Tähän vaan lisää treeniä, niin koirakin hahmottaa mitä ollaan tekemässä.

tiistai 11. marraskuuta 2008

Hurttatokot


Tänään oli jälleen HurHan toko. Tietysti oli pimeää ja vettäkin satoi. Alkuun otettiin paikallaanmakuu ryhmässä. Paikalla oli kaksi koiraa ja kolmas tuli kesken liikkeen, jolloin Sa jäi keskimmäiseksi. Olin piilosilla täydet kolme minuuttia. Jättäessä koiria Sa nousi istumaan, kävin palauttamassa takaisin maahan, jonka jälkeen pysyi hyvin. Se oli kuulemma heijannut päätä ylös alas ja toinen etutassu oli jälleen taitoksella minun palatessa takaisin. Muuten ok.


Seuraavaksi otettiin hyppyä. Treeni on tehnyt tehtävänsä ja pystyin käskemään koiran hyppäämään jopa muutaman metrin päästä ilman, että käskyä tarvitsi toistaa. Uutta ongelmaa pukkaa eli Sa mielellään hyppäämisen jälkeen kiertäisi esteen ohjaajasta katsoen oikealta puolen ja palaisi perusasentoon sivulle. Siksipä koira jää istu/seis-komennolla esteen viereen, josta on aikas vaikea hypätä takaisin. Vuoroa odotellessa otin uudestaan hyppyä ihan esteen läheltä. Ja kas kummaa, kun olen itse lähempänä estettä, niin koiruus ei tunne tarvetta kiertää estettä vaan jää istumaan nätisti keskelle esteen toiselle puolelle. Otin taas hyppyä osissakin ja esteen yli sivulle tulo on parasta edelleen.


Viimeisenä liikkeenä oli luoksetulo pysäytyksellä. Saralla riitti vauhtia ja se pysähtyikin, mutta viiveellä. Käskyn jälkeen tuli muutama hiipimisaskel. Kuulemma hyvältä näyttää, mutta treeniä ja treeniä siis kaivataan.


Omaa vuoroa odottaessa hypyn lisäksi tehtiin avoimen luokan kaukoja, joissa muistin jopa käyttää vihjesanaa. Otin vaihtoja lähikontaktista noin kolmen metrin päähän, joka vaihdon jälkeen palkka. Uusi käsimerkki tekee ihmeitä ja koira oikein ponnahti maasta istumaan eikä vajaita asentoja näkynyt. Kertaalleen jouduin antamaan toisen käskyn istumiseen, mutta olinkin antanut koiran olla jo hetken maassa eikä näitä pidemmän kaavan kaukoja olla vielä treenattu. Vihjesanan käyttö ja oppiminen auttanee tähänkin.


Otin myös katulampun kiertoa. Alkuun piti taas vähän muistutella, mutta sen jälkeen alkoi sujumaan. Liikkeen suoritus ei ole kuitenkaan koiralla vielä hallussa ja kunnon ohjausta vaaditaan edelleen. Läheltä molempiin suuntiin kierrot sujuu yhtä hyvin, mutta matkan kasvaessa Sa ei ymmärrä mitä pitäisi kiertää ja pyörii paikallaan. Kertaalleen otin pysäytyksen kierron lopussa ja koira pysähtyi todella napakasti, vaikkakin vauhtiakin oli. Kiertoa pitää siis saada vaan varmemmaksi ja sitten yhdistellä siihen enemmän pysähdystä ja hyvä tulee, ehkä.


Otettiin seuraamistakin. Alkuun askel pari ja pysähdys. Sitten askeleita taaksepäin ja sivulle. Sivuaskeleet oli aivan mahtavia! Lopuksi otin pidemmän pätkän seuraamista improvisoiden. Eli seuraamispätkään kuului 90- ja 180-asteen käännöksiä vasemmalle ja oikealle sekä juoksua ja hitaata seuraamistakin. Täyskäännökset vasemmalle oli tiiviitä, mutta koira meinasi kiertää minut myös normaaleissa käännöksissä vasempaan. Näihin siis lisää vihjettä koiralle.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Jäljet


Tänään tein Saralle kaksi metsäjäljen pätkää. Metsä oli tällä kertaa lehtimetsää ja maa sen mukaisesti lehtien peitossa. Ensimmäinen jälki oli noin 10-15 metriä pitkä suora ja toinen noin 20 metriä pitkä J-kirjain. Molemmissa oli sama periaate. Askelsin molemmat ilman välejä ja alkuun namitin tiheämmin ja sitten harvemmin. Harvemmin namittaessa tein tasapainotukseksi paksumpaa jälkeä. Vaikeammat kohdat askelsin kunnolla ja namitin tiheämmin.


Märkä maa on selvästi vähän vaikea ja molemmilla jäljillä Sara poikkesikin pari kertaa jäljeltä, mutta palasi sitten kuitenkin ilman avustusta itse takasin.


Lopuksi tein vielä makkararuudun. Kooltaan se oli noin 2-3 metriä suuntaansa. Hyvin se nenä toimi.

Palkkaamattomuustreeniä


Eilen otettiin lähihiekkaparkkiksella pitkästä aikaa kisanomaista treeniä eli palkaksi vain kehuja ja rapsutuksia suoritusten välissä. Aloitettiin seuraamisella, johon liitin avoimen luokan jättöliikkeet. Aluksi otettiin liikkeestä seisominen, josta jatkettiin suoraa seuraamista. Ensin käännös oikealle, täyskäännös oikealle ja käännös jälleen oikealle. Nopeuden muutos juoksuun ja jälleen normaaliin käyntiin, täyskäännös oikealle ja vasemmalle neliö. Sen jälkeen hidasta käyntiä, takaisin normaaliin ja liikkeestä maahanmeno. Siitä vielä jatkettiin hieman seuraamista ja lopetus. Seuraavana liikkeenä otin alokasluokan luoksetuloja suoraan sivulle kaksin kappalein eri kulmista. Ja lopuksi vielä noutoliike puukapulla.


Intoa koiralla riitti koko ajan ja kierrokset tuntui nousevan pelkistä taputuksista ja kehuistakin. Seuraamisissa kontakti pysyi hyvänä ja kokonaisuudessaan pitkähkö kaavio sujui hyvin. Hitaassa kävelyssä koira edisti ja vasemmalle kääntyessä takapäätä nyt ei varmaan käytetty optimaalisesti. Jättöliikkeissä koira ei liikahtanutkaan. Ei edes silloin, kun sen seisoessa kuljin taakse. Useinhan sanon seiso-käskyn varmuuden vuoksi uudestaan, kun ohitan koiraa, mutta tällä kertaa sitä ei tarvittu. Luoksetulot meni nappiin; vauhtia riitti ja perusasento oli hyvä. Noudossa Sara lähti laukaten ja tuli myöskin laukaten. Kapulaa koira ei edelleenkään kiertänyt, mutta se ei kokonaisuuttaa haitannut. Superpalkaksi Sa sai ansaitusti siankorvan.


Siankorvan jälkeen harjoiteltiin ruutua ah niin ihanin ruutumerkein (värikkäitä vanukaspurkkeja). Tein ruudusta pienen, noin metri x metri. Ensin koitin koiraa lähettää noin metrin päästä ruutuun, mutta järjestäin pitkäksi meni. Vaihdoin lähetyspaikan noin kolmen metrin päähän ja ruutukin alkoi löytyä. Merkkasin naksulla oikeat pysähtymiset.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Tokoa lappalaisittain


Tänään tokoiltiin jälleen lappalaisporukassa yliopiston hiekkaparkkiksella Viikissä. Alkuun otin jättöliikkeitä (maahan & seiso) sekaisin. Yhden kerran Sara tarjosi taas maahanmenoa seisomisen sijaan, mutta muuten kuunteli hyvin. Sen jälkeen otettiin täyskäännöksiä vasemmalle, lähinnä taas vain pyörien paikallaan. Kauaksi tuo ei erkane käännöksessä, mutta muuten en tiedä missä vaiheessa mennään (kun ei ole niitä silmiä selässä, pitänee pyytää jotain joskus katsomaankin tätä liikettä). Sitten vielä liikkeestä istumisia. Näissä pitää olla edelleen käsimerkki. Eipä olla treenattu tätä liikettä hetkeen, joten ei ihmekään, kun ei edistystä tapahdu...


Seuraavaksi avoimen luokan kaukoja noin metrin päästä. Koiran takana oli palkka, mutta vaihdellen nami tuli välillä edestäkin jompi kumpi palkaa tulo joka vaihdon jälkeen. Kokeilin tällä kertaa erilaista käsimerkkiä istumaannousuun eli nostin käden ylös edestäpäin. Näyttäisi toimivan hyvin, koira siis nousee istumaan ripeästi eikä vajaita asentoja näkynyt. Ehkä muokkaamme käsimerkkiä uudenlaiseksi siis. Itselleni risuja siitä, etten muista koskaan käyttää vihjesanaa...


Noutoa otettiin puukapulalla. Tällä kertaa vein kapulan koirasta katsoen vasemmalle ja itse asetuin koiran eteen. Jospas Sa alkaisi tällä tavoin hahmottamaan kapulan kiertämistä. Tarkoituksena on siis vähitellen tehdä mutkasta jyrkempi. Tuontivauhtia kasvateltiin jälleen lelun kanssa. Välillä otin pelkkää kapulan heittoliikettä ja kävin itse sitten noutamassa kapulan. Ei ennakointeja noudossa :)


Paikallaanmakuuta tein lyhyissä pätkissä noin viiden metrin etäisyydellä. Kävin palkkaamassa vähän väliä eikä koiruus ehtinyt lainkaan käännellä takapäätään. Paikallaanoloa tehtiin myös ryhmänä. Tällä kertaa Sa sai olla istumassa paikallaanolon ajan. Aikaa oli 2 min ja etäisyyttä reilu 5 m. Sa pysyi paikallaan hyvin ja oli terävännäköinen.


Sen jälkeen otettiin seiso-maahan-seiso -vaihtoja lähikontaktissa. Ympäristö aiheutti näköjään vähän häiriöitä ja liikeradat ei olleet puhtaat (jalat liikkui suuntaan ja toiseen etenkin seisomaan noustessa).


Sitten luoksetuloja lelun kanssa. Väliin otin pysäytyksen, joka meni hyvin pitkäksi. Sen perään sitten jälleen pysäytyksiä ja pelkkiä luoksetuloja itse peruutten ja koiraa kutsuen. Namipalkka on näköjään tähän parempi, sillä koira alkaa vahtaamaan liikaa lelua.


Lopuksi vielä BH-kokeen ilmottautumistilannetta parin ihmisen avustuksella. Otin Saran perusasentoon ja "tuomari" tuli kättelemään. Otettiin myös niin, että "tuomarin" ollessa paikallaan me mentiin tuomarin luo. Ei yhtään vastenhyppyä missään tilanteessa. Jos namia oli kädessä tai käsi edes namitaskussa, niin Saraa ei "tuomarit" kiinnostaneet lainkaan ja ilman namiakin pysyi paikallaan käskettäessa. Pientä edistymistä siis ;)

maanantai 3. marraskuuta 2008

HAU:n yhteistyötesti


Tänään kävimme HAU:n yhteistyötestissä. Testi koostui eri osioista, joissa mitattiin koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Ensin katsottiin luoksepäästettävyyttä eli koirakoiden tuli tervehtiä kaikki kouluttajat. Ihmeellistä, mutta ensimmäisen kouluttajan kohdalla Sara vain vilkaisi sinne päin ja jatkoi sitten minun tuijottamista namin toivossa. Seuraavaksi koirakot kulkivat vapaasti alueella kontaksikävelyssä. Eli katsottiin kuinka koira pitää kontaktia ohjaajaansa ja kuinka ohjaaja tekee itsensä koiran mielestä kiinnostavaksi. Alkuun piti koiraa namittaa hieman enempi, mutta sitten alkoi oikea vire löytymään ja kontakti pysyi hyvin. Otin ns. vapaata seuraamista eli koiran piti kulkea mukana noin metrin säteellä minusta. Väliin otettiin tokoseuraamista käännöksineen.


Seuraavaksi oli ohjelmassa paikallaan pysyminen. Laitoin Saran makaamaan ja menin noin 10-15 m päähän. Kävin hetken päästä palkaamassa koiran ja sen jälkeen annoin olla sen paikallaan testin päättymiseen asti. Hyvinhän tuo pysyy, mutta tokomaisesti ajatellen taas se takapää alkoi pyörimään puolelta toiselle kun vieraassa paikassa oltiin... Sitten oli luoksetulo. Laitoin koiran istumaan ja menin noin 10-15 m päähän. Kutsu ja lelulla härnäten nostin vauhtia vielä entisestään (jos se edes pystyi vielä nousemaan...).


Sitten otettiin koirakkorinkiä, jossa yksitellen pujoteltiin muiden koirien välistä. Muiden koirien ohittaessa pidin Saran luoksetuloasennossa, jossa se pysyi hyvin eikä juurikaan välittänyt ohi puikkelehtivista koirista ("anna namia" -tuijotus). Omalla vuorolla pidin alkuun lelutaskussa kättä ja sen jälkeen koira ohittelikin muut koirakot mahtavassa kontaktissa tehden reipasta tokoseuraamista. Omalle paikalle päästyämme revittiin lelua hieman palkkioksi.


Seuraavana oli häiriötesti, jossa seurattiin vauhdikasta agility-suoritusta ja jonka aikana piti koittaa pitää oman koiran huomio itsessään. Sara jaksoi jälleen pitää kontaktia, mutta agiliitävän koiran mennessä putkeen päätä piti kääntää siihen suuntaan. Se nyt ei haittaa. Lopuksi oli vielä koirien kanssa leikkimistä, jossa siis katsottiin kuinka leikimme koirien kanssa. Eipä ollut vaikea osio :) Muutenkin Saralla oli todella kivaa testin aikana, sillä nameja sai paljon ja vielä narupallollakin leikittiin :)


Testin perusteella pääsimme agilityn alkeisryhmään! Satu & Rico-aussiekin pääsivät samaan ryhmään. Varsinaiset agiliidot alkaa vasta kevätpuolella, mutta talven mittaan on erinäisiä kokoontumisia.

Tokoilut


Eilen aamulenkin yhteydessä tokoiltiin nurmikolla. Ensin kokeiltiin noutoa puukapulalla kokonaisena liikkeenä. Koira teki nätisti töitä, muttei edelleenkään kierrä kapulaa. Turha kapulan paiskominen on ollut viime aikoina tiessään, mutta liike olisi varmempi, jos koira vielä kapulan kiertäisi. Noudon tuontivauhtia kasvatettiin laukkaan heittämällä pallo koiran menosuuntaan. Hyvin toimii.


 


Luoksetuloa otettiin taas vauhdin kanssa. Vauhdista johtuen pysähdykset eivät olleet teräviä, mutta vauhtia siis riitti. Pysähdyksen ennakointi on vähentynyt, kun välillä juoksen koiraa karkuun ja huudan samalla pysäytyskäskyn.


 


Jättävinä liikkeinä otettiin maahanmenoa ja seisomista sekaisin. Yhden kerran vain Sa tarjosi maahanmenoa seisomisen sijaan. Alkaa koira kuunnella :)


 


Lopuksi otettiin kaukoina avoluokan liikkeitä. Istumiset oli vajaita ja päädyinkin sitten ottamaan vain pari vaihtoa lähikontaktissa. Ehkä oli huono idis jatkaa vielä tokoilua, kun koiralla oli jo kieli pitkällä läähätyksestä ja pallon perässä juoksemisesta...


 


Kotimatkalla vielä otin hyppyjä aidan yli. Aitaan oli väliä tällä kertaa metri pari ja aidan toiselle puolelle laitoin palkan. Käsky ja vapautus ilmasta. Koira ei kertaakaan kyseenalaistanut käskyä vaan hyppäsi heti käskyn kuultuaan :) Välillä otin takaisin hyppyjä sivulle. Nämä on parasta hypyssä.


 


Sisällä otettiin vielä avoimen luokan kaukoja naksulla ja hyvin koira vaihtoi asennot ilman puolittaisia asentoja. Myöhemmin otin vielä istu-seiso-istu- ja seiso-maahan-seiso-vaihtoja lähikontaktissa. Seisomasta istumaan ja seiso-maahan-seiso-vaihdot alkaa jo sujua :) Istumista seisomaan on edelleen vaikeata.


 


---


 


Viikonloppuna Sarps kokeili Rally-tokoa Lemmikkimessut'08 –tapahtuman yhteydessä. Ihan kivaltahan tuokin vaikuttaa molempien mielestä.