tiistai 28. helmikuuta 2017

Rallyt


SARAN rallytreeneissä tehtiin yllä olevaa rataa. Lisäksi kuokittiin rallyn alo-avo-ryhmässä. Tehtiin samaa mitä muutkin, mutta vain oikealla puolen. Rataa tehdessä oikean puolen ongelmat korostui. Ongelman ydin on oikean puolen perusasento. Se, mikä se tarkalleen on. Sarpalle ei vaan ole oikean puolen jutut vielä tarpeeksi tarkasti selitetty :p Uudempaa ja vaikeampaa oli toki tuplasylkkäri ja prähdys oikealla sepuolen vaihto edessä. Vanhempaa ja edelleen vaikeaa on eteentulot suoraan ja sopivalla etäisyydellä, sivulla maahanmeno kyynäriä myöten ja muidenkin asentojen suoruus.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Pari muuttujaa

RINNAN tokotreenit on oleet nykyään hirvittävän epäjärjestelmällisiä. Liikkeetkään ei ole edenneet. Takapakkejakin on otettu, mutta onneksi ei hirvittävän paljon mielentilan suhteen. Nykyään treeneissä pidän enemmän koiraa nostattavia asioita esillä (lelut, kapulat). Ne saa vaan olla eikä niillä ole merkitystä. Niistä on tullut tavallista eikä Rinnakaan nosta enää niin pahasti kierroksia niistä. Ennen tuli enemmän tehtyä treeniä siten, että nostattavat esineet oli treenin keskiössä häiriöänä. Nyt ne vaan on merkityksettömiä.

Ohjatussa kiertonoudossa koira on alkanut tehdä mitä sattuu. Se hyppää ja tuo kapulaa, kun pitäisi kiertää merkkiä. Selvästi se ilmoittaa, ettei se vielä osaa liikettä ja treenissä on harpattu eteenpäin liian nopeaan. Vahvistetaan osia vielä lisää siis ja lisätään sitten provosoivia erottelutreenijä.


Tänään treenissä tehtiin ruudun ja tunnarin erottelua. Tätä on tehty joskus aiemminkin, jolloin Rinalla oli vaikeuksia päästä kapularivin yli ruutuun. Nytkin turhan helposti koiralla meni tehtävät sekaisin. Se tunnaririvi on vaan niin vahva signaali Rinnalle toiminnasta. Ongelmaa korostettiin laittamalla hajustettua kapulaa Rinnan kulkulinjalle ruutuun. Viime kertaiseen verrattuna Rinna pääsi nopeammin tästä yli ja oikeasti kuunteli mikä tehtävä oli kyseessä. 

tiistai 21. helmikuuta 2017

Jälkikauden korkkaus

Jälkikausi on korkattu ja RINNA on ajellut jo pari jälkeä. Metsässä on pääasiassa lunta ja siinä näkyy askeleet hyvin ainakin omaan silmään. Siksipä on ollut hyvä treenata häiriöjälkiä, kun näkee selvästi missä ne menee. Tehtyjen häiriöiden lisäksi on koitettu metsästää jäljelle myös riistajälkiä.

Pari jo tuttuakin huomiota tämän päivän treenistä, jossa Sara oli mukana jälkeä tallomassa. Janan suunnittelin siten, että Rinnalla oli valittavissa joko Saran tai minun jälki. Rinna valitsi minun. Vauhdin kasvaessa tarkkuus kärsii. Näissä Rinna vaihtoi helposti minun jäljistä Saran jälkiin. Vauhtia hidastaessa se korjasi takaisin. Samoin kävi minun jäljen hävitessä, kun hyppäsin kalliolta alas. Silloin Rinna lähti seuraamaan katkeamatonta Saran jälkeä. Tässä uudella yrittämällä koira otti kohdan tarkemmin. Ennen jälkiä on menty vastuu täysin koiralla. Koiraa ei ole autettu mitenkään. Hukasta se on vaan menettänyt jäljen. Koen kuitenkin, että viime kaudella riistajäljelle vaihdon vahvistumiseen on reagoitava toisin. Riistan jäljestäminen on kuitenkin jo itsessään niin palkitsevaa koiralle. Tällä hetkellä ajatuksena on puuttua jäljen vaihtamiseen heti ajamalla kohta uudestaan. Katotaan mihin tämä vie.

Rinna on ilmaissut kaikki kepit. Yleensä kauden alussa keppien ilmaiseminen on ollut huonompaa, sillä jälki vaan vielä liikaa. Uskon viime kaudella saavutetun rennon asenteen kepeillä jatkuvan vielä. Sitä vahvistetaan edelleen joka kepillä palkkaamalla koiraa kiireettä.

Jäljen vanhetessa ehtii vaikka jäälle lenkille.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Lammastelut

Käytiin tammikuussa tämän vuoden eka lammastelukerta ja nyt helmikuussa jo toinen! DOT on sytytellyt lisää lampaisiin. Tammikuun kerralla Somerolla sillä lähti ihan lapasesta ja sai kovasti käyttää painetta ennen kuin koiran sai kuulolle ja se pysyi keskittymään. Tehdessään töitä se teki oikeasti hyvin töitä. Ja kun lampaista luopuminenkin saatiin kuntoon, niin se pystyi pysähtymään käskystä ja kuuntelemaan "Istu"-käskyä. Tykkään kyllä, että Dot on hyvin työstettävisttä, kun se kestää paljonkin painetta menettämättä työskentelyhaluaan tässä lajissa!

Tänään Pukkilassa oltiin ekaa kertaa ulkona ilman aitoja. Vähän hirvitti :p Onneksi Dot oli nyt paljon kuuliaisempi eikä ylilyöntejä tullut montaa. Sille selvästi vaikeita tilanteita on suunnan vaihto. Nyt saatiin siihen hyvää treeniä koiran menettämättä malttiaan. Toinen vaikeus oli parin lampaan jumiminen. Ne jäi laumasta jälkeen eikä Dotilla ole oikein vielä keinoja saada niitä mukaan. Välillä onnistui nätisti, välillä ei :p Lisää vaan kokemusta koiralle.

Dot pystyi tekemään ongelmitta töitä myös toisen koiran avustaessa sitä. Eikä se myöskään rähjännyt muille koirille lainkaan!

Lammaskaverit. Kuva: Mervi Sahlström

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Juoksukontaktit

Kävin kuutelemassa Senni Huotarin juoksukontaktiluentoa ja tässä vähän heränneitä hajatelmia. Mulla on aika hyvä näkemys nyt siitä, miltä juoksareiden haluan näyttävän eikä tämäkään luento näkemystä horjuttanut. Oli kiva huomata, että omat ajatukset meni hyvin yksiin osaavamman kanssa. DOTIN juoksariprojekti lähti käyntiin halusta opettaa uusi asia. Uuden asian kanssa puurtaminen oli välillä vaikeaa, välillä helppoa. Pitkälle mentiin ihan vain kokeilemalla. Meillä onnekseni oli juoksareita treenaava porukka koossa, joten yksin ei asian kanssa tarvinnut puurtaa. 

Dotin juoksareita on opeteltu pitkälti Trkmanin menetelmällä, jossa tärkeää on alusta asti vauhti ja rento laukka. Dotilla on aika luontainen laukka juoksareita ajatellen. Se osuu yleensä syvälle kontaktipinnalle ja vieläpä useammalla tassulla. Alun lankun juoksutuksissa tai matalissa puomeissa ei ollutkaan mitään ongelmaa, kun koira osui kontaktialueelle oikein luonnostaan. Ongelmia tuli siinä vaiheessa, kun puomi nostetiin täyteen korkeuteensa. Siinä vaiheessa tuli paljon huonoja osumia ja tässä vaiheessa vasta tuli mukaan koiralle opitun ymmärtäminen. Siihen astihan osumat tuli sattumalta luonnostaan, mutta nyt koiran piti saada sisäistämään asia. Tässä vaiheessa siirrytiin koko puomin juoksuttamisesta alastulon juoksuttamiseksi. Tehtiin siis kuten namiautomaattimenetelmällä, mutta ilman automaattia ;) Aloitettiin ihan kontaktialueen yläpuolelta ja siitä vähitellen kasvatettiin takaperin matkaa puomin alkuun. Nyt ollaan vaiheessa, jossa koira pystyy tekemään koko puomin ja lisäksi rataa ennen puomia sekä yksittäisiä esteitä puomin jälkeen. Toki osumat ei vieläkään ole joka kerta hyviä. Dot jännittää heiluvia puomeja ja niillä ekoilla toistoilla se useimmiten hyppää koko kontaktialueen yli. Lisäksi minun liikkuminen on Dotille välillä häiritsevää. 

Alkuun vaikeutena oli koiran palkkaaminen. Dotille ei voinut silloin käyttää lelua palkkana, joten nameilla mentiin. Motivaation kannalta namit piti antaa tietyllä tapaa. Dotilla oli namipurkki ja purkilla vartija. Hyvästä toistosta palkkaa tuli ja huonosta ei. Dotin motivaatioon vaikutti se, miten palkan saati estettiin. Dotin motivaatiota laski, jos purkki oli alkujaankin tyhjä ja siihen tuli namppaa vain oikein yrittämällä. Motivaatio pysyi korkealla, jos purkissa oli jo ruokaa ja sen saati estettiin peittämällä purkki. Sen piti nähdä menettävänsä asia yrittääkseen uudella innolla.

Dotin kanssa tämänkin projektin kanssa on edetty hitaasti (mutta varmasti). Tällä hetkellä ollaan vaan siis treenattu lähinnä suoria etenemisä puomilta. Pikkuhiljaa pitäisi mukaan ottaa enemmän käännöksiä puomin jälkeen. Suunitelmana on opettaa vain yksi kääntymiskäsky minuun päin. Käännöskäsky ja suoraan etenemisen erottelu pitää opettaa hyvin eikä koiralla saa kumpikaan olla toistaan vahvempi.

Uskomuksena on, että kun juoksarit on puomilla opiskeltu, niin ne siirtyy helposti A:llekin. Dot on tällä hetkellä juossut muutamia kertoja sitäkin. Alkuun Doo on saanut lähinnä tutustua esteeseen, jatkossa aletaan juoksuttamaan enempi ajatusen kanssa.

Matka on ollut pitkä, mutta ehkä kuitenkin antoisa. Nyt kun juoksarit on vielä tuoreessa muistissa ja edelleen paljon on koiralle opettamatta, niin en ihan varma ole haluanko toiste ryhtyä tähän projektiin :D Ilman vertaistukea en varmasti!



perjantai 10. helmikuuta 2017

Haukut

RINNAN haun ilmaisuja on taas työstelty. Tiistain treeneissä tapahtui pari kirjoittamisen arvoista juttua. Treenattiin pikkupakkasessa (-14) lumipeitteisellä ulkokentällä. Kentälle oli laitettu häiriöksi vihreitä pressuja, maalimiehellä oli valkoinen. Ekalla maalimiehellä Rin painelikin maalimiehen edessä olleelle vihreälle pressulle. Se aloitti haukun, mutta sitten totesi haukkuvansa tyhjälle ja työntyi pressun sisään tarkistukselle. Siitä se jatkoi maalimiehelle. Itse tein häiriöitä kaartelemalla kävellen maalimieheen päin ja poispäin. Koiran ilmaistessa toista maalimiestä menin rakennuksen taakse koiraa piiloon. Yllättäen alun hämääntymisen jälkeen koiran haukku oli keskittyneempää, kun se ei nähnyt minua. Pitää joskus toistekin testata tätä. Kolmas oli taas vaikea häiriöpressujen takia, mutta kyllä se maalimieskin lopulta löytyi. Neljäs oli myös hyvä. Viimeisimmissä jäin keskilinjalle seisomaan välittämättä koiran haukusta. Ilmaisut parani jälleen loppua kohden.

Keskiviikkona RINNA ja DOT kävi fyssaroitavina. Molemmilla oli aika perusjuminsa.

Sama kokoonpano, eri vuodenaika. Etualalla kylässä ollut Rinnan puolisisko.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Kouluja

RINNAN toko-ongelmia on nyt yritetty ratkoa parissa koulutuksessa. Sunnuntain käytiin Loviisassa Strömforsin uudessa hallissa, jossa kouluttajana oli Maarit Hellman.


Tehtiin näytösluonteisesti ensin muutama liike koemaisesti: ruutu, tunnari ja seuraaminen. Vieraassa paikassa Rinna ei ollut lainkaan vieraskorea vaan ongelmat tuli hyvin esiin ja homma keskeytyikin seuraamiseen koiran kitistessa liikaa. Seuraaminen lähti tosi huonosti, sillä aloitettiin se kohti ruutua. Tämä on näköjään vieläkin hyvin paha asia. Liikevälit oli mun mielestä jotenkin ihan mukavia. Pystyin olemaan koiran kanssa rennosti, sillä se tarjosi aktiivisesti kontaktia. Tähänhän on panostettu enempi viime aikoina.

Rinnaa on viime aikoina työtetty eteenpäin mielentila edellä ehkäpä vähän tekniikan kustannuksella. Nyt uutena ajatuksena on lähteä työstämään mielentilaa työstämällä tekniikkaa. Useinhan ääntelyä esiintyy tehtävän ollessa epäselvä. Rinnalla on paljon oletuksia asioista, jotka nostattaa sitä, mutta tehtävänannon parantaminenkaan ei haittaisi. Seuraamisessa ääntelyyn liittyy usein muitakin virheitä kuten vaikkapa edistäminen. Rinnan seuraamisessa keskityttiin nyt oikeaan paikkaan seuruuttamalla koiraa vasemman jalan mukaan. Tätä on tehtykin, mutta kuten sanottua, olen keskittynyt enempi koiran ääntelemättömuuteen kuin teknikkaan eli tekemistä on. Rinna osaa korjata asentoaan pysähdyksissä. Ideaali kutienkin olisi, ettei asemaa tarttisi korjata vaan se olisi koko ajan oikein. Tähän käytettiin namipalkkaa, joka tuli oikeasta kädestä vasempaan selän takaa. Kun koira piti paikkansa eikä korjauksia tarvittu, niin se sai vapautuksen lattialla odottavalle lelulle ja sitten juosta lelun kanssa purkuna. Tässä tuli sopivasti keskittymistä lelusta luopumisella töiden tekoon. Muutenkin pitäisi pitää tarkempaa kriteeriä milloin koira saa ottaa palkan ja milloin ei. Palkka saa olla näkyvillä, mutta ikinäkoskaan siihen ei saa koskea ilman erillistä lupaa.

Alun kamaluutta:  


Tunnarissa Rinnan rauhaton olemus näkyy jo liikkurin viedessä kapuloita. Tällä kertaa Rin ei äännellyt, mutta pää oli pyörinyt vilkkaasti. Tässä siirretään mun paikkaa vähän siten, että koiralla on halutessaan mahdollisuus pitää kontaktia minuun (ja minulla on mahdollista seurata Rinnan keskittymistä). Kapuloiden vientiä saa katsoa, mutta rauhaton ei tarvitse olla. Rauhallisuuteen toki auttaa namittaminen. Tähän asti koira on saanut syödä ruokaa maasta, kun olen kääntynyt ympäri, mutta ruokinnan voisi suorittaa jo aiemmin rauhallisesti kädestä minun ollessa vastakkain koiran kanssa. Kapulakäytökseen otetaan uudet säännöt: kapuloita pitää kohdella nätisti. Nyt laitettiin kapulat kasoiksi ja mikäli koira kaatoi kasan, niin se kutsuttiin neutraalisti pois. Aiemmin en ole tätä keinoa käyttänyt, sillä olen välillä piilotellut hajustettua kapulaa hajustamattomien allekin, jolloin koiralla ei ole ollut muuta keinoa löytää sitä kuin kaataa kasa. Jatkossa jätetään nämä treenit vain pois ohjelmistosta, niin epäreiluuksia ei synny. Ei olisi reilua antaa koiran välillä liikutella kapuloita välillä sen ollessa kiellettyä. Ensialkuun kasat voi olla hieman kauempanakin, jolloin koira hahmottaa oman kroppansa kapuloiden lomaan paremmin (ja minäkin ehdin huomaamaan tapahtumat paremmin). Ensin koira kutsutaan pois kuonolla tehdyistä kaadoista, sittemmin myös takatassu osumista. Opetetaan näin, ettei kapuloita saa esim. potkia.

Lopun ihanuutta:

 
Maanantain Jessican tokoissa oli aiheena koemainen suoritus ilman konkreettista palkkaa. Rinna oli syystä tai toisesta enempi kierroksilla kuin yleensä enkä saanut sitä optimitilaan. Tästä huolimatta treeni oli hyvä. Skipattiin suosiolla kesken olevat liikkeet ja myöskin mielentilojen suhteen ne pahimmat liikkeet. Rinna oli hyvin mukana. Sen viretila oli aika tapissa, mutta siltikään hirvittävästi ääntä ei tullut. Enemmänkin väärä viretila näkyi ennakointeina, joihin pääsin helposti puuttumaan ottamalla kohdan uusiksi. Kaiken kaikkiaan koiran kierrokset ei nousseet alkua korkeammalle, mikä oli tosi hyvä asia! Sosiaalista palkkaa on korostettu paljon viime aikoina Rinnan kanssa treenatessa. Nyt palkkaamattomuus ei vaikuttanut mitenkään eikä koira tuntunut erikoisesti palkkaa kaipaavan.

Luoksetulo tehtiin eeveeällänä. Rinna ennakoi jo alun maahanmenon ja sitten vielä viimeisen luoksetulo osuuden. Molemmissa se lähti liikkeelle jo mun hengähdyksestä, vaikka se onkin aika peruskuunteluhäiriö, jota käytän. Vinkunaa tuli koiran odottaessa sekä edestä sivulle siirtymässä. Noin muuten liike on aika hyvällä mallilla.

Tunnarissa Rin tarjosi kontaktia liikkurin viedessä kapuloita, mutta silti se oli hätäinen kapuloilla. Tässä rauhoittumisen harjoittelu toki oli aloitettu edellisenä päivänä, joten ei ehkä ihmekään :p Hätäilystä huolimatta oikea löytyi, mutta hätäily kostautui luovutuksessa, jossa koira pudotti kapulan. Taas ääni tuli edestä sivulle siirtymässä.

Ruutu tehtiin vaihtelun vuoksi avoimen luokan liikkeenä. Koira varasti jo henkäyksestä matkaan, uusinnalla sujui hienosti. Tässä ääni tuli maasta sivulle nousussa.

Ällä alkoi huonosti koiran äännellessä. Ei päästy liikkeelle ilman ääntä, joten otin liikkeellelähdön sitten lennosta. Eka suora oli kamala eikä asentokaan onnistunut oikein (istui seisomisen). En sanonut koiralle mitään väärästä asennosta, mutta jotain siinä tapahtui, sillä loppu kuvio oli tosi hyvä! Hyvää äänetöntä seuraamista ja napakka maahanmeno.

Kaukot tehtiin kohti ruutua ja sehän on paha se. Alun maahanmenossa koira meinasi nytkähtää matkaan, mutta sitten kuitenkin kuunteli käskyä ja loppu sujui osaamistason mukaan. Maasta sivulle nousu oli jälleen säestetty.

Metallihyppynoudossa Rinna tilttasi vähän kapulan heitosta ja jouduin odottelemaan hetken koiran kontaktin ottoa ennen käskyn antoa. Pieni ääni siltikin lähdössä, muuten liike oli hyvä.

Mahtavaa tässä treenissä oli se, että koiran mielentila oli hallittavissa, vaikkakin alkutaso oli väärempi kuin hetkeen. Edelleenkin on toki pitkä matka täydellisyyteen, mutta ei nyt ihan niin huonosti mene enää kuin ennen :D

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Auta!

Kävin kuuntelemassa Helsingin yliopiston koiratutkimuksista ja niiden viime aikojen saavutuksista. Tutkimusta tehdään ruokavalion vaikutuksesta erilaisiin sairauksiin. On olemassa viitteitä siitä, että ruokavalio saattaa vaikuttaa esimerkiksi epilepsian ilmentyvyyteen tai atoopikon geenien erilaiseen toimintaan.

Tutkimusta voi auttaa rahalahjoituksilla, mutta myös vastaamalla kyselyihin (linkki ajankohtaiseen ruokintakyselyyn: www.ruokintakysely.fi/) tai antamalla koirista näytteitä (virtsa, uloste, veri). Sairaiden yksilöiden lisäksi näytteitä tarvitaan myös terveiltä yksilöiltä. 

Tue hyvää työtä!

Lisätietoja tutkimusryhmän sivuilla: www.dogrisk.com/

lauantai 4. helmikuuta 2017

Koirille sydämiä

RINNAN seuraamisen mielentila on taas parempi. Viime treenit uskaltauduin aloittamaan seuraamisella ja tehtiin aika pitkä tovi äänetöntä seuraamista. Sitten työstettiin peruuttamista sivupalkalla ja keston kasvaessa (samalla etäisyyden kasvaessa palkasta) pieni kitinä alkoi ilmaantumaan. Selvästi liikaa vaikeutettu kerralla.

SARAKIN on työstänyt seuraamista, mutta oikealla puolen. Ollaan nyt keskitytty perusasentoon tuloon eri kulmista sekä petusasentoon pysähtymiseen liikkeen päätyttyä seuruusta tai käännöksen jälkeen. Treeni tuottaa tulosta. Lisäksi eteentulon suoruutta on treenitty tarjonnan ja palkan suunnan avulla. Tässäkin on treeni auttanut. 

Ja DOT. Se on oppinut pujottelemaan kepit.

Hirveen hyviä treenihetkiä kaikkien kanssa siis!