torstai 28. joulukuuta 2017

Vuoden kirjoitus


On taas aika katsastaa vuoden tekemiset ja tekemättä jättämiset. Vuosi sitten kirjasin näin. SARALLE tavotteita oli vain rallyssä eikä vuoden aikana Sara ole muita lajeja harrastellutkaan. Vuoden päätavoite oli saada koulari mestariluokasta. Kesällä saatiin koulari voittajasta ja vuoden loppupuolella tuli koulari myöskin mestarista. Mestarissa tuli startteja yhteensä seitsemän. Yksi hylätty ja kuusi suoritusta pisteillä, näistä viisi hyväksyttyä. Pisteet vaihteli 56-91 välilä, pisteiden keskiarvo oli 79,67 ja mediaani 84. Seuraavana tavoitteena on valioitua lajista. Tilastot näyttää siltä, että treenata pitää :p 

Ensi vuodelle rallyn oheen laitetaan tavoitetta koiratanssin puolelle. Jos ei muuta, niin haluaisin opettaa Saralle ne kaikki kymmenen seuraamispositiota :D



RINNALLE en laittanut mitään tulostavotteita viime vuonna enkä osaa niitä laittaa nytkään. Mun osaaminen tuon koiran eteenpäin viemisessä on loppunut jo aikoja sitten. Tykkään kuitenkin puuhastella ja kisatakin sen kanssa, joten katsellaan vaan, mihin tämä opintie vie! Olen oppinut vuoden aikana paljon omasta jännittämisestäni. Avainasemassa oli se, kun ymmärsin antaa itseni jännittää enkä enää yrittänyt hillitä sitä. Jännitys vaan yhtenä osana kuuluu asiaan. Tätä käytiin harjoittelemassa pk-SM-kisoissa, jossa tehtiin pisteiden valossa huono tottis, mutta oman mielen kannalta se oli tosi hyvä treeni! Sen lisäksi kisasin Rimpan kanssa kolme muuta jälkikoetta. Kahdesti ei suoritettu jälkeä loppuun asti ja kerran tehtiin kakkostuloksella JK3 yhden kepin jäädessä metsään. Suurimmat ongelmat kauden kokeissa oli siis jäljellä. Tottis oli SM-koetta lukuunottamatta jo paranemaan päin. Pisteet SM-kokeessa oli 66 ja kahdessa muussa 92 ja 86. Yhdessä kokeessa keskeytin jäljen jälkeen ja tottis tehtiin ilman pisteytystä. Hakua kisattiin kolmen kokeen verran, ykkösluokassa kerran ja kakkosissa kahdesti. Koularit HK1 ja HK2 saatiin. Koira toimi maastoissa hienosti, mutta itse loin kuuliaiselle koiralle mahdottoman tehtävän ensimmäisessä kakkosen kokeessa. Toisella yrityksellä toimin maastossa kuten treeneissäkin, niin koirakin, mutta tottis sitä vastoin oli ihan kamalaa. Se jäikin viimekseksi koetottikseksi tälle kautta. Paha maku jäi siis viimeseksi, muttei se lannista. Ensi vuodelle toivon paljon tekemistä niin tokon, jälken, haun, etsinnän kuin viestinkin parissa!



DOTILLE en viime vuonna, kuten en koskaan ennenkään, laittanut mitään tavotteita, mutta nyt laitan! Agilityä kisattiin ASCA:n puolella yhteensä 18 starttia. Titteleinä se tarkoitti hyppärillä aina eliteluokan titteliä, JS-E! Lisäksi tehtiin yhdet hyväksytyt tulokset agin ja gamblen puolella. Ensi vuonna jatketaan ja kotkataan kisat myös FCI:n puolella. Tarkoitus on nyt alkuvuodesta harjoitella kisaamista hyppyradoilla. Kunhan kontaktit valmistuu (ensi vuoden aikana!), niin otetaan agiradatkin kisoissa ohjelmaan. Tokossa jatketaan treenejä kohti kokonaisempia suorituksia. Vuoden tavoitteena on pystyä suoritutumaan alokaan ja avoimen luokan liikkeistä koemaisesti. Kokeisiin ei ole vielä, jos koskaan, tarkoitus tähdätä. Lisäksi Doo jatkaa muitakin harrasteitaan: jälkeä, nosea ja mitä sen harrasteita nyt onkaan. Se, miten kaikki tulee sujumaan, on vielä todella suuri kysymysmerkki tuon mysteerielukan kanssa!

lauantai 23. joulukuuta 2017

Hyvät Joulut!


Kilttejä koiria. Kuvat Petra Niemenpalo.

Epäkilttejä koiria.

perjantai 22. joulukuuta 2017

Terveysjuttuja

RINNALLA on ollut epämääräistä epäpuhdasta liikkumista, joka näkyy takapäässä. Askel on lyhempää ja voimatonta. Tämä on liittynyt rankempaan liikuntaan yhdistettynä koleaan, kylmään, mutta märkään säähän. Esimerkiksi viimeisimmässä kokeessa satoi koko päivän vettä, välillä räntää. Suoritusten välillä koira joutui olemaan paljon autossa. Kotiin päästyä koira nukkui kerällä ja siitä liikkeelle lähdettyä liike oli epäpuhdasta. Koira kyllä vetreytyy suht nopsaan eikä oireile ennen kuin vastaavat yhdistelmät on ollut taustalla. Näillä tapauksilla on ollut useampi viikko väliä.

Tiistaina Rinna kävi Petran käsissä eikä koirasta löytynyt mitään selittävää syytä. Ehkä vain kylmä ja märkä yhdistelmänä sai oireet aikaan. Hommasin sille nyt fleecestä tehdyn loimen avuksi. Materiaalina se kuivattaa märkää koiraa paremmin kuin jo olemassa olevat loimet. DOT käsiteltiin myös ja sekin oli ihan ok. Lavoissa oli eniten lihastukkoisuutta.

Rinnalla huomasin juoksun alkaneen 12.12. Edellisestä on aikaa tutusti 7,5 kk. Dot tälläsi juoksunsa samaan alottaen viikon perästä. Nämä on nyt kolmannet ja 7,5 kk:n erolla edellisistä (eka ja toka vuoden välillä).

Koirat on vuotaneet myös tutkimusverta metabolomiikkatutkimukseen. Sara ja Rinna on ennenkin lahjoittaneet verta tutkimuskäyttöön ja näytteen otto sujui ongelmitta. Dotille sen sijaan kerta oli ensimmäinen. Ensin se haukkui näytteenottajat ja sitten se tutisi tutkimuspöydällä. Verenvuodatus saatiin kuitenkin siististi tehtyä. Tuloksia tutkimuksesta kuulemma kuulee keväällä.


maanantai 18. joulukuuta 2017

Ajo-ohjeita

Lauantaina SARALLA oli rallyn kimppatreenit. 


Kuva täältä.

Rata ei mahtunut kunnolla halliin, joten saatiin treenata oikeesti tiukkoja kylttivälejä, kuten esimerkiksi sarjahypyn jälkeen sai tosissaan ottaa koiran haltuun ja putkesta tullessa houkutus oli suoraan edessä. Saralle nämä ei olleet ongelmaksi. Sille oli ongelmana valkovuokko, jossa käytin käsiapua. Käsiavut nostattaa helposti Saran kierroksia. Pyörähdyskäskyä apuna käyttäen kuvio sujui ilman käsiä. On vaan vähän epäselvää, haluanko käyttää käskyä, joka tarkoittaa oikeasti toista toimintoa. Tämähän sitten taisi kostautua  pyörähdyksen kanssa, kun koira ei tehnyt pyörähdystä enää pelkällä suullisella käskyllä vaan tartti käsiavut siihen sitten... 

Saran kanssa on viime aikoina työstetty paljon oikean puolen perusasentoa ja seuraamista. Treeni tuottaa tulosta, mutta epäselvissä tilanteissa koira ei vaan pysty vielä suorittamaan viimeisimmäksi oppimallaan tavalla. Tämä näkyi valkovuokkoa seuranneella kyltillä, jossa tehtiin istumisen jälkeen käännös oikealle ja istu. Sara suoritti perusasennot seisten. Kun valkovuokko saatiin sujumaan suullisilla käskyillä, niin seuraavakin kyltti onnistui. Se on vaan niin herkkää.

Sunnuntaina sitten kisattiin rallyä Porskin kisoissa.



Kohtaloksi koitui tällä kertaa kyltti nro 4. Alokasluokan kyltti, jossa koira tuli edessä yhden, kahden ja kolmen askeleen verran. Sara turhautuu helposti peräkkäisissä eteentuloissa ja se tarttis tämän kyltin kanssa enemmän treeniä ja rutiinia. On vaan jäänyt niinkun tekemättä :p Nyt Sara ei liikkunut yhtäaikaisesti vaan liikkui vasta toisella käskyllä. Tästä olisi mennyt vain yksi piste (-1)! Luulin sen olevan isompikin virhe ja uusin (-3), menin sekaisin askeleissa ja askelleet oli liian lyhyitä (-10). Seuraavankin kyltin onnistunattomuuden laitan tämän kyltin pieleen menon syyksi. Tuplasaksalainen onnistui vasta uusinnalla (-3). Loppurata sujui hyvin! Koira ja ohjaajansa oli tosi hyvässä mielentilassa. Ne ysivitoset on lähellä, mutta oikeesti niin kaukana. Treenataan siis lisää. Tällä kertaa siis 83 p. Saralla on kuulemma leveä hymy <3

torstai 7. joulukuuta 2017

Nosetusta

DOT on jatkanut edelleen nose-harrastustaan. Ohjattua treeniä on nyt noin kerran kuukauteen. Sen lisäksi ei olekaan juuri omatoimisesti treenattu. Nose on kyllä armollinen laji laiskalle treenaajalle, sillä taukoilu ei juuri haittaa :p

Viime kerralla tehtiin ensin hajuerottelua purkkuradalla, sitten laatikkoetsintää ja lopuksi vielä sisätilaetsintää. Dot on valinnut ilmaisutavakseen maahanmenon. Itse tosin haluaisin nenäkoketuksen. Kompromissinä otetaan ilmaisuksi molemmat. Purkeilla maahanmeno on ihan hyvä ilmaisutapa. Laatikoilla jo voi mennä pieleen, mikäli koira makaa laatikon päällä. Tähän puututaan tällä hetkellä ottamalla uusi lähetyminen kohteeseen ja yrittämällä palkata koira ennen kuin se koskee kohteeseen. Sisätilaetsinnässä maahanmenossa on isoin ongelma. Dot menee maahan paikallistettuaan hajunlähteen. Tässä tilanteessa maahanmeno ei kerro minulle kohteen sijaintia (kohde esim. korkeammalla kuin makaava koira). Tätä varten tarvitaan tarkempi ilmaisu. Ajattelin siis maahanmenon antaa olla olemassa. Se on Dotille luonnollinen tapa ilmaista ja siten todennäköisesti varma ilmaisu. Tämän lisäksi otetaan tarkentava ilmaisu. Eli kysyttäessä koira osoittaa tarkemmin hajunlähteen nenällään koskettamalla. Dot saa tarjota ilmaisuna maahanmenoa, kunhan se tarvittaessa tarkentaa ilmaisua nenäkosketuksella. Hyvä diili.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Viikonloppurallit

SARA kisasi lauantaina rallia ja sunnantaina treenasi sitä. En nyt tiedä pitäisikö kisata lisää vaiko eikö. Koulari on taskussa ja seuraavana tavoitteena on valioituminen. Osaaminen ei ole vaan vielä sillä tasolla. Kuitenkin itse tunnun tarvitsevan säännöllistä kisaamista tai muuten kisajännitys nousee herkästi liian isoksi.

Lauantainan kisat oli Janakkalassa. Sara oli villinä. Se äänteli ja jopa haukahti kerran. Se myös napsi mun hihansuita sekä törmäili. Pisteitä meni siis kontrollin puutteesta sekä oikeanpuolen vinouksista. Pisteen vinovirheet tuli alkuun. Saran mielentila oli juurikin sitä, milloin se ei keskity oikean puolen asentoihin. Kakkoskyltillä se jäi käännöksen jälkeen seisomaan (-1) mutta käskyn toistolla se pystyi jo tekemään asennon, mutta vinona (-1). Kolmoskyltin 270-käännöksestä koira oikealla meni jälleen piste (-1). Nelokyltillä istu-seiso-istu-tehtävässä se teki vinon istumisen vinoon, vaikka annoin käsiapuja (-1). Putkea edeltävällä kiepillä yritin ensin antaa käsiapuja, että koira varmasti pyörähtäisi eikä menisi putkeen. Tämä hämäsi Sarppaa, sillä kieppi toimii pelkällä suullisella käskyllä, kuten uusinnalla (-3) toimikin. Haukahduksesta varmaan meni vielä kontrollipiste (-1). Putkesta tullessa tuli koiran ja ohjaajan törmäys (-1) ja saksalaisissa käännöksissä meni vielä vika kontrollipiste (-1) Saran napsiessa hihoja :p Lopulta jäi 90 pistettä jäljelle. Esitys oli tuomarin kommenteissa innokas. Aika oli 1 min 45 sek.




Sunnuntaina käytiin Oonan rallytreeneissä Saran suoritusta läpi. Sen vääränlainen mielentila on ongelmista suurin. Kierrokset nousee, kun Sara ei ymmärrä tai palkaa ei tule. Ensimmäiseen auttaa treenaaminen. Toiseen en tiedä enää miten hyvin voin vaikuttaa. Koira on kuitenkin oppinut jo tietynlaisia tapoja tuohon ikään tullessa :p Joka tapauksessa palkan odotusta tietyissä tilanteissa voisi yrittää vähentää ja sosiaalisen palkan arvoa lisätä.

RINNA treenasi viikonlopun aikana vähän erilaista rallitokoa. Lauantaina se osallistui tokon ratakurssille. Nämä sekoitetut tehtävät tekee Rinnalle tosi hyvää! Kati oli tehnyt hyvän radan.

Ensimmäisenä radalla oli luoksetulo esteiden yli ja kapulan nouto matkalta. Tämä oli Rinnalle helppoa. Tätä onkin jouduttu työstämään kiertonoudon kanssa, sillä koiralla oli liian kiire tulla luokse ja kapula jäi helposti matkasta. Kakkosena oli liikkeestä seisominen, josta putken lähetys ja seuraamaan tulo kolmosen suuntaan. Kolmossuoralla oli merkin kiertäminen seuraten. Nelosessa tehtiin liikkeestä maahanmeno ja siitä kaukot. Viidententenä seuraamista, jossa matkan varrelta piti ottaa kapuloita mukaan seuraamiseen. Kapuloiden kanssa Rin ei osannut seurata yhtään. Sivulta se pyörähti jatkuvasti eteeni luovutusaasentoon. Vitosena oli luoksetuloa ja kuudentena kaukoja ohjaaja peiliä kohden koiraan nähden selin. Selin on tehty kaukoja ennenkin eikä tämä ollut haasteena. Putket, merkit ja kapulat nostatti Rinnan mielentilaa ja otettiin monta liikkeelle lähtöä uusiksi ennen kuin koira pysyi nahoissaan.

Sunnuntaina jatkettin samanlaisissa rutiimien rikkomistreeneissä Tiltun johdolla. Rinnan kanssa tehtiin ensiksi ruutua. Ensin seuruutus ympyrään, koiran jättö ja kaukot. Tähän asti sujui. Sitten ruutuun lähetys, jossa Rinnalta pääsi ääni. Kutsuin koiran pois ja yritettiin ottaa uusiksi. Rinnan kierrokset vaan nousi, kun se huomasi ruutuun juoksun oleva ohjelmassa. Se jännittyi ja tärisi odottaessaan lähtölupaa. Tehtin lisää kaukoja ja ihan vain makuutin koiraa ja kehuin, kun se rentoutui. Näissä tarkkana, että rentona saa vaan jatkaa. Samaa jännitettä on ruudussakin koiran odottaessa lupaa tulla luokse. Nyt jätin koiran seisomaan, jolloin on helppo huomata koiran mielentila, sillä se ei pysy kunnolla paikoillaan vaan helposti siirtää tassua ja toistakin ollessaan liian kiihtyneenä. 

Tehtiin samalla teemalla zetaa ja tunnaria. Ensin tunnarin virittelyt ja kapulan vienti. Rin jäi hyvinkin kapuloihin kiinni, mutta pitikin seurata ja tehdä jääviä. Jouduin ensin seuruuttamaan ensin koiraa ympyrää, että se rauhottui ja keskittyi. Siltikin zetan seuraaminen oli kamalaa, mutta nyt se ei niinkään kytänny merkkejä vaan jäi niihin kapuloihin kiinni. Kapuloita lisättiin ympärille zetan aikana aina koiran jäädessä asentoihin. Lopulta zetan ympärillä oli kolme settiä kapuloita. Zetan jälkeen tehtiin tunnari. Rinnan piti vähän tuulettaa päätä ennen kuin se keskittyi kapulan löytämiseen. Se juoksi parin kasan väliä ennen kuin keskittyi kunnolla. 

Kolmantena tehtävänä oli ohjattua, luoksetuloa ja seuraamista sekaisin. Ensin kapuloiden vienti, sitten luoksetulo kapuloiden välistä, seuraamista ja lopulta kapulan tuonti. Luoksetuloa ottaessa Rin nyki ja lopulta varasti tulon. Uusinnalla sen mielentila oli jo parempi. Seuraamista tehtiin askel kerrallaan pitkästi ennen kuin koira rauhottui ja pystyin jättämään sen kapulan eteen, josta otettiin nouto. Rinna kyllä rauhottuu kivasti, kun sille antaa aikaa. Se vaan lukee mua kuin avointa kirjaa ja huomaa heti, jos yritän yhtään kiirehtiä. Nyt vaan malttia mulle ja paljon mielikuvitusta sotkea rutiineja!

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Itkuvinkut

Multa on puuttunut motivaatio treenata RINNAN kanssa tokoa. Kun se treenattavien asioiden lista on pitkä, niin ei tiedä mistä aloittaa. Käytiinkin lauantaina HSKH:n harkkatokossa hakemassa näkökulmaa tilanteeseen.

Ensin tehtiin paikallaanolot. Istuessaan Rin siirsi tassuja minun mennessä piiloon. Tassujen siirtely ei ole ollut ongelmana, mutta kiinnitänpä erityishuomiota niihin. Muuten olot sujui hyvin. Maahankäskiessä Rin taisi kuvitella luoksetuloa, sillä se meni maahan hypähdyksen kautta. Lisää siis kuutelu- ja erottelutreeniä tähän. Aiemmin ongelmana on ollut koiran kierrosten nousu, kun koiria kutsutaan rivistä luokse. Pyritään pitämään ongelma poissa!


Yksilöliikkeistä ensin tehtiin tunnari, ruutu, seuraaminen ja kiertonouto.
  • Tunnari sujui ihan hyvin. Tutut ongelmathan siinä on. Rinnan kierroksia nostaa kapuloiden vienti ja se onkin vinkunut kapuloita vietäessä. Tähän on auttanut koiran rauhallinen syöttely. Lisäksi olen omaa sijaintia siirtänyt koiran viereltä enemmän koirasta etuviistoon, kun käännyn selin liikkuriin. Nyt Rin oli hiljaa, mutta siltikin se oli liian hätäinen kapuloilla. Kapuloiden luovutuksessa Rin tulee liian tiiviisti, mitä tunnarin tuonti korostaa.  
  • Ruutuliikkeestä ympyrään juoksu onnistui hyvin. Tosin tällä treenimäärällä se oli sattumaa eikä vielä osaamista :p Ruutuun Rinnalla olikin sitten vaikea löytää, sillä kierron esteen veti. Rinnalle ei itse asiassa ole luotu vielä rutiinia ruudun löytymiseen ja noista asetelmista ruutuun lähetyksiä on aivan liian vähän alla. Ruutuun lähdöissä kuului haut ja ruudussa ollessa koira vinkui eikä pysynyt maassa. Sillä on liian suuret odotukset ruudusta poisjuoksuun.  
  • Seuraaminen oli aika karmeaa, karmeampaa on vain pk-tottisseuruu kokeissa :p Rinna useasta käskystä huolimatta edisti ja vinkui liikkeellelähdöissä ja käännöksissä. Peruuttamista se ei osaa eikä enää sivuaskeleitakaan. 
  • Kiertonoudosta Rinna sai tehdä vain kierron, sillä liike on vielä niin kesken. Lähtöhaun lisäksi koira meni vähän mutkitellen kiertoon, mutta se on vain rutiinin puutetta.



Toisessa setissä oli kaukot, luoksetulo, zeta ja ohjattu nouto.
  • Kaukoissa ei aiempi osaaminenkaan ollut täydellistä ja nyt ne on vielä ruosteessakin! Lisäksi koirasta kuului vinkumista.
  • Luoksetulossa vinkuminen jatkui. Pysäytykset on hirveen huonot.
  • Zetassa Rinna kyttäsi merkkejä, mitä ei ole aikoihin tehnyt, mutta nytpä kyttäsi! Myönnettäköön, että merkkien kanssa on viime aikoina tehty enempi lähetyksiä kuin seuraamisia. Seuraaminen oli siis rumaa ja niin oli asentojen ototkin.
  • Ohjatussa noudossakin on ollut vinkumista kapuloiden viennissä, mutta tämä asetelma, jossa eri liikkuri vie kapulat kaempaa, on helpompi. Lähtöhakut pääsi Rinnalta sekä merkille että kapulalle mennessä. Merkille pysähtyminen oli vähän hidas, mutta hyvä, että ylipäätään pysähtyi :p
Treenilista on pitkä, mutta tämän jälkeen on jo jotain ajatusta mistä edes lähteä liikkeelle. 

Sunnuntaina SARA kisasi samassa paikassa rallya. Tuomarina oli Iiris Harju. 



Jännitin kisaa tosi paljon, varmaankin koularimahdollisuuden takia. En saanut itseäni kasaan radalle mennessä ja Sarakin oli väärässä mielentilassa. Se äänteli paljon eikä osannut tuossa mielentilassa yhtään sille vaikeampia kuvioita. Jotain hyötyä oli tästäkin kisasta. Tajusin nimittäin, miten Saran mielentila vaikuttaa sen osaamiseen. 

Virhepisteitä kerättiin kaikista oikean puolen kääntymisistä! Huomaa kyllä mikä on Saran heikoin lenkki :p Yhden pisteen menetykset tuli kylteillä 5. ja 6. Lisäksi 6. kyltillä tuli pisteen tempomiinus. Pisteen menetykset vinoudesta tuli lisäksi kylteillä 16. ja 18. Sara kiertyy helposti asentoja vaihtaessa oikealla sivulla mun eteen. 

Oikean puolen kääntymisissä paikoillaan näkyi eniten Saran väärä mielentila. Se ei istunut pysähdyksissä ilman useita käskyjä eikä tehnyt käännöksiä yhtäaikaisesti. Vinoutta oli asennoissa myös. Uusin 13. kyltin ja siltikin epätarkasta suorituksesta meni kolme pistettä. 15. kyltillä en voinut enää uusia, joten siitä miinus kymppi sekä ohjaajavirhettä kolmen pisteen verran. Autoin tässä tietoisesti koiraa taputtamalla reittä. Toinen uusinta meni edestä puolenvaihdossa, jossa mun jalat oli väärin ja estin ekalla yrittämällä koiran puolenvaihdon. Eli saatiin se perussössiminen tällekin radalle :p

No ei tarvii enää kuitenkaan jännittää koularia, sillä 73 pisteellä tuli vika hyväksytty tulos ja RTK4!

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Hookooblues

Jos jännittää likaa, niin...
 
RINNAN kanssa käytiin uusinta kakkosen hakukokeesta. Koe oli Spl Röykäön koe Nurmijärvellä. Kokeen tuomarina oli Heidi Helin. Koe oli kuuden koirakon koe kahdella kolmosen, yhdellä kakkosen ja kolmella ykkösen koiralla. Ennen koetta treenit on olleet treenejä, joissa ei ole oikeastaan ollut mitään ajatusta. En halunnut muuttaa koiran toiminnassa mitään edelliskokeen ja tämän kokeen välillä. Ainoastaan päätin muuttaa omaa toimintaani ja olla huutelematta koiraa koko ajan. En tiedä miksi edellisessä kokeessa huutelin koiraa koko ajan, sillä en niin treeneissäkään tee. Jossain vaiheessa on toki vahvistettava maalimiesmotivaatio huippuunsa siten, ettei koira tule maalimieheltä pois, vaikka mitä tekisin. Sitä en kuitenkaan lähtenyt nyt tähän väliin työstämään.

Ensin suoritettiin maastot. Rinnan hakusuoritukseen meni aikaa 11 min ja sinä aikana tehtiin kuulemma 15 lähetystä. Kaikki kolme maalimiestä löytyi. Ilmaisuista tuli haukun katkomisesta huolimatta täydet. Työskentelystä vähennettiin 8 pistettä. En saanut Rinnaa lähtemään tarpeeksi syvälle vastatuuleen tyhjille kohdassa, jossa polku katkoi aluetta, vaikka yritin monesti. Näitä on nähty treeneissäkin, joten ongelmaan päästään käsiksi kyllä. Hallinta oli aika hyvää. Rinna kulki hyvin mukana, jonkin kerran tosin se oli painella suoraan keskilinjan yli, vaikkei yliheittoja ole edes juurikaan treenattu. Koira ei väsynyt suorituksen aikana, vaan paineli samaa vauhtia koko radan. Esineruutukin meni samaa vauhtia. Siihen meni aikaa vain 50 sek! Eli maastosta pisteitä saatiin 192.

Rinna oli ollut tosi kiva maastossa ja sen vastapainona tottis oli kamalaa. Koira huusi jo kentälle mennessä ja ääntä mahtui paljon suoritukseen. Se kuitenkin teki mitä käskettiin eikä isoja liikevirheitä tullut. Makuu sujui yllättäen ongelmitta kaaottisesta mielenlaadusta huolimatta. Siitä erinomainen. Seuraaminen ei ollut yhtään seuraamista. Rinna huiteli kontaktittomana edellä tai sitten räksytti suoraan silmiin katsoen. Pisteitä tuli kuitenkin jokunen, sillä arvosana kaikesta huolimatta oli tyydyttävä. Kaikissa seuraavissa liikkeissä valmisteleva seuraaminen oli ihan kanalaa. Rinna vaan haukkua paukutti minulle. Tästä mielentilasta huolimatta se kykeni tekemään kaikki jäävät ja luoksetulon. Ne oli arvosanoiltaan erittäin hyviä. Noudoissa näkyi koiran mielentila kapuloiden pureskelussa. Se myös tiputti kapulan hyppynoudon luovutuksessa, jonka sitten se itse korjasi. Hyppynouto oli hyvä, muut erittäin hyviä. Eteenmenossa Rinna alkoi hidastaa juuri käskytyshetkellä, josta syystä erittäin hyvä. Pisteitä kaikkine vähennyksineen kuitenkin yllätäen ihan 88. Lopputulemana siis ykköstulos 280 pisteellä ja koulari HK2!

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Oppia A ja kaikki

DOTISTA on tullut tosi kiva aksatteenattava. Se tykkää aksasta ja se on motivoitunut aksaaja. Palkkaustavat on saatu kuntoon ja voin palkata sitä sekä ruoalla että leikillä. Olen alkanut arvostamaan sen toimintatapaa. Uusia asioita opiskellessa se tekee asiat hitaalla tempolla, sillä se miettii ja kokeilee ja siten oppii. En enää pelkää vauhditonta tekemistä, sillä asian opittuaan Dot nostaa vauhtia. Eihän se mikään supernopea ole, mutta riittävän nopea. Ja ennen kaikkea näppärä. Tykkään sen tavasta tehdä asioita. Se ei räiski vaan menemään vaan tekee tehtävänsä tarkasti.

Agilityssä on päästy siihen kivaan vaiheeseen, että asioita voidaan hioa. Esimerkeiksi kepeissä on nyt päästy tekemään vaikeitakin tulokulmia. Dotille piti ensin rakentaa merkitys kepeille ennen kuin hiontoja voitiin tehdä. Se tartti syyn pujotella. Se motivoituu paremmin, kun tietää mitä pitää tehdä.

Juoksukontakteilla on otettu eräänlaista aikalisää. A-esteen suoritus ei muuten tullutkaan ilmaiseksi puomin myötä :p Puomilla suoria juoksuja ei ole juurikaan tehty, mutta senkin edestä käännöstreeniä. Dot tarjoaa kivasti syviä osumia kääntyessään. Treeniä tehdään vielä vauhditta alastulolta.  

Lähtötreenit on nyt otettu vakavammin ohjelmistoon. Dotilla ei ole vielä ollut ongelmia lähtötilanteissa pysymisessä, mutta eiköhän niitä tule. Tarkoituksena on nyt sheipata koiralle lähtöasennoksi seisominen ilman jalkojen liikuttelua ;)

maanantai 13. marraskuuta 2017

Rallia

Sunnuntainta SARA kisasi rallya Lappeenrannassa. Tuomarina oli Taru Leskinen. Koe oli KnowHaun järjestämä Etelä-Karjalan Koiraurheiluhallissa. Halli oli pieni ja hallissa sai olla vain suorittavien koirien lisäksi kaksi koiraa kerrallaan. Samassa autoseurueessa oli osallistujia muihinkin luokkiin, joten oltiin reissussa koko päivä. Mestari oli luokista viimeisin. Viitisen tuntia tapettiin aikaa kisapaikalla ennen kuin päästiin halliin asti. Lämppäilyt ja viime hetken treenit hoidin pääasiassa ulkona. Halliin tultiin kahta koirakkoa ennen, kuten sääntö oli. Sarppa ottaa helposti ympäristöstä häiriöitä ulkona, mutta hallit on sille yleensä helppoja eikä nytkään ongelmia ollut, vaikka tykkäisin kyllä hengailuttaa koiraa pidempään kisapaikalla ennen suoritusta koiran väsyttämiseksi.



Jännitys ennen omaa vuoroa nousi taas ihan hyviin sfääreihin, mutta suoritusvuoron tullessa olin sinut jännityksen kanssa. Pystyin keskittymään siihen hetkeen, kunnes... Varmistelin liikoja oikealla puolen seuraamisesta istumaan jäämistä ja siksipä Sarppa varasti seuraamaan! En keksinyt, miten ko. kyltti uusitaan ja jatkoin rataa. Onneksi, sillä ko. kylttiä ei voi kuulemma uusia. Eli tästä -10 ja turhasta varmistelusta vielä ohjaajavirhe, -3. Tämä sählinki jatkui vielä pari seuraavaakin kylttiä ja näkyi liikoina kierroksina koirassa. Pistemenetyksiä ei tullut tässä lisää, mutta koiran mielentila ei ollut ideaali ennen kuin sain itseni taas varmaksi. 

Pari pistettä meni vinouksista, 2 x -1. Koira oikealla istu-seiso-maahan Sara ei onnistu juurikaan pitämään rintamasuuntaa vaan kääntyy minuun päin. Nyt Sarppa oli ihan reilusti vinossa, mutta silti vain pisteen menetys. Tämä on treenilistalla. Toinen vinous oli 270-asteen käännöksessä oikealla koiran seuratessa oikealla. Mulla ei ole näissä oma askellus selvillä. 

Miinustelujen jälkeen pisteitä jäi 85 ja sillä tuli sija 2./11. Tuomarin kommenttina oli "Vähäks siistii!" :D Mentiin rata vissiin aika haipakkaa, 1 min 54 sek.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Koiravkl

Viikonloppu meni varsin koiramaisesti. Lauantai oltiin Lahdessa. Ensin DOTILLA oli aksaa Sanni Kariniemen opeissa A-Qility-hallilla. Dot oli oikein mukava treenattava eikä ollut yhtään nolo :D Turhaan pelkäsin. 


Rataa tehtiin pätkissä. Ensimmäiseksi pysähdyttiin vitosesteelle, sitten kahdeksaantoista. Kokeilin ensin vitoseen saksalaista, sitten valssia ja lopulta persjättöä, joka toimi parhaiten. Sain sillä vietyä koiran suoraviivaisimmin hypylle. Kahdeksassatoista taas saksalainen toimi parhaiten. Saksalaisissa vaan edelleen ongelmana on se, ettei koiralla ole vahvaa rutiinia kuviosta suoriutumisessa vaan se jättää usein hypyn tekemättä ja tulee mun liikkeen mukana esteen ohi. Lisäksi tehtiin vähän puomitreeniä (huonosti) ja keppejä (hyvin).

Aksaamisen jälkeen siirryttiin viereiseen halliin, jossa oli VAU:n järjestämät rallykisat SARAN kanssa. Aamun ohjelma piti jännityksen poissa, en edes muistanut ajatella koko kisaa, mutta kisapaikalle tullessa alkoi jänskättää.



Radalla onnistuin keskittymään hetkeen ja mentiin aika flowna vikalle kyltille asti. En pidätellyt hengitystä vaan keskityin hengittämään. Spiraaleissa tein hengitysharjotuksia :D Hengitin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Pysähtyvillä kylteillä hengitin syvään ennen kuin aloitin kyltin tehtävää. Toimi muuten! Puolen vaihdossa edestä sain noottia liiasta kumartelusta (-3). Siirtyminen vasemmalta oikealle on heikompi Saralla kuin oikealta vasemmalle. Ne on opetettu erilailla. Jälkimmäinen on takaperin ketjutettu ja ensimmäinen on opetettu ihan vain houkuttelulla. Takaperin ketjutus ei toiminut, sillä Saralla on oikean puolen hallinta niin paljon heikompaa. Vahvistetaan oikeaa ja parannetaan tämänkin ketjua. Loput miinukset oli sitten vikalta kyltiltä. Huokasin varmaan helpotuksesta liian aikaisin ja sössin sitten tässä. Käskytin ensin väärin ja hämmensin koiraa. Tuplasaksalainen onnistui vasta kolmannella yrittämällä, jolloin annoin isommat käsiavut. Lopputuloksena siis 91 p. ja eka tulos siis mestarista!

Video on sujuvasti kahdessa osassa.

 

Sunnuntaina Oonan koulutuksessa päivitettiin "pitäisi tehdä" -listaa Saran rallyihin. Eteen seisomisen opettelu on edelleen tekemättä. Lisäksi haluan opettaa Saralle edestä takaakierrot suullisille käskyille. Nyt ne on käsimerkin alla, mikä nostattaa turhaan koiraa. Merkin bongaukset pitää opettaa sivusuuntaan. Toko on Saralta taaksejäänyttä elämää eikä merkkejä löydy enää edestä. Takapään käyttöä oikealla puolen saa edelleen (aina) vahvistaa. Samoin seuraamisen oikea paikka sekä vasemmalla että oikealla on ikuisuusprojekti.

Sunnuntaina oli myös piirin kouluttajien koulutusta Tiltun kanssa. RINNAN kanssa paneuduttiin sen kiihkoääntelyn purkuun. Luoksetulon odotuksessa Rin helposti vinkuu. Tätä on kierretty jättämällä namppaa koiran jalkojen väliin, josta se saa syödä ne luvalla odotusvaiheen päätyttyä. Nyt lähdettiin etenemään asian suhteen niin, että teen samat muuvit muka laittaen ruokaa maahan. Vähitellen vähenneän näitäkin muuveja toki oikeasta mielentilasta palkaten. Samalla periaatteella katsottiin myös kiertonoutoa, koiran palkkausta rentoutumisesta ennen kiertoon/noutoon/hyppyyn lähtemistä. Koiran pitää luopua tekemisen/palkan ajattelusta ennen kuin se saa haluamansa.

DOPPIS pääsi yhteistreeneihin. Tehtiin rivissä ja jonossa yksitellen ja yhtä aikaa hyppyä, luoksetuloa, seuraamista, jääviä ja kaukoja. Dot keskittyi muuten vain omaan tekemiseen, mutta ryhmäluoksetulossa ja -hypyssä se jänskätti muita koiria tullen muita vilkuillen ravilla. Olen tosi tyytyväinen Dopsiin. Ryhmätreenit on olleet Dotille vaikeita. Se on nyt syksyn ajan treenannut kertaviikkoon treeneissä, jossa kaikki koirakot on kentällä yhtä aikaa. Tulosta on tullut. Se ei nytkään yhtään kertaa rähissyt kenellekään. Se sietää muita koiria lähempänä ja itse olen oppinut ennakoimaan tilanteita paremmin. Dot ei myöskään koskaan ole vapaalla vaan se on halliin tulosta lähtien käskyn alla taukomakuussa, kuljetuksessa tai tekemässä treeniä. Sille ei pitäisi jäädä aikaa huomata muita, mutta välillä sattuu ja tapahtuu... Iholle tulevien koirien sietokyky sillä on täysi nolla. Tähän mennessä mulla on ollut silmät selässä ja nopsat refleksit ja olen saanut joko ohjattua Dotin näissä tilanteissa toisaalle tai ottanut tilanteen hallintaan kääntämällä Dotin pois toisesta koirasta poispäin. Tuijottaviakaan koiria Dot ei kestä. Näitä kohtaan sillä on pidempi viive toimimisessa ja usein ehdin katkaista tilanteen ennen Dotin rähinää. Näistä tilanteista Dotille ei jää mitään päälle vaan tilanne on heti Dotin puolesta ohi. Alan vähitellen päästä Dotin pään sisälle :D

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Terveyttä

RINNA ja DOT kävi Petran käsiteltävinä. Rinna oli ihan ok, vain oikealla puolen oli tokojumia. Ihanaa, kun Rinna on nykyään armollisempi kropalleen. Toisin kuin Dot :p Se on käynyt nyt hoidoissa kuukauden välein ja joka kerta se on ollut yhtä lihastukkoinen. Se on vielä nuoruuden järjetön.

Kuva Päivi Sumulehto
Samaan vielä päivitys Rinnan pateista. Edellinen on pysynyt ennallaan. Sittemmin Rinnalta on löytynyt uusi samanlainen kova pieni patti oikean korvan takaa. Seutataan sitäkin.

torstai 26. lokakuuta 2017

To-ko-doo

Olen aloittanut nyt DOTIN kanssa ihan tositarkoituksella tokoilemaan. Dot on kypsynyt hiljalleen ja nyt tuntuu, että tekee mieli koittaa miten pitkälle sen kanssa päästään. Mitään varsinaisia tavoitteitahan en osaa vielä koota, mutta kokosin ylös nyt alkuvaihetta. Mitä on jo tehty ja missä nyt mennään. Dothan on tehnyt tokojuttuja ennenkin projektiluontoisesti koe-eläimenä. Sen nouto esimerkiksi kasattu jo vuosi sitten, kun halusin ottaa liikkeen työn alle itseäni opettaen. Dotin nouto onkin täysin operantein menetelmin kasattu. Tunnari on ollut toinen opetusprosessi minulle itselleni, jonka keskiöön Dot on joutunut. Muitakin projekteja Dotin kanssa on puuhasteltu, mutta ne ei lähtökohtaisesti ole olleet niin opettavaisia minulle tai ne on edelleen kesken :p Sellainen punainen lanka on treeneistä vielä puuttunut. Kokeilen asioita ja tutustun lisää koiraan.

Tähtäimessä on ollyt nyt työstää lähinnä alempien luokkien asioita, toki samalla hieman myös ylempiä luokkia ajatellen. Kaikki on vielä hyvin alussa.

Paikallaanoloissa olen keskittynyt mielentilaan ja tekniikkaan. Pitkiä oloja ei ole vielä tehty vaan koiraa on palkattu usein näitä vahvistaen. Makuussa koira kestää paremmin häiriöitä, mutta istuminen on herkempi. Dot saattaa vähän ahdistua, jos koiran lähellä ollaan ja se näkyy juurikin istumisessa koiran eleissä. Sivulta maanhanmeno alkaa luonnistumaan vähitellen nopsaksi. Istumaan nousussa Dot tarttee usein vielä käsikosketusapua.

Seuraaminen on aivan alkeissa. Dot osaa tulla ilman apuja perusasentoon. Toki asento ei ole identtinen joka kerta. Seuraaminen onnistuu joka suuntaan muutaman askeleen verran ja käännökset on hallussa. Seuraava askel on siis keston kasvatus. Jääviä ei tokikaan ole liitetty vielä seuraamiseen vaan niitä tehdään vielä pitkään erillisenä. Tällä hetkellä Dot tarvii vielä apuja onnistuakseen tekemään jäävät hyvällä tekniikalla. Erottelutreeniä on jo jonkun verran tehty. Maahanmeno on varmin, seisominen huonoin.

Luoksetuloliikkeet Doo osaa kuta kuinkin. Se osaa jäädä ja tulla vauhdilla. Perusasentoon haku vauhdista on vielä aika raakaa. Hyppy välissä onnistuu myös. Kaukoissa työstetään vielä pitkään tekniikkaa. Dotille tulee takajalkakaukot. Tällä hetkellä Doo pystyy apujen kanssa tekemään yksitahtiset vaihdot maasta istumaan nousuun ja maahanmenoon sekä seisomaannousuihin.

Kapulan pito ja nouto onnistuu Dopsilta ihan hyvin. Toki rutiinia nämäkin kaipaa vielä. Irtoamisliikkeet on eniten kesken. Dot ei osaa vielä kohdistaa kauempana olevaan kohteeseen. Merkin kierto sujuu, kunhan koiralle on näytetty ensin kierrettävä kohde. Ruutua on tehty vasta pari hassua toistoa. Dotilla on ruudussa ollut valmiina ruokaa tai lelu. Lisäksi se on tehnyt hieman paikanhakua lentävällä palkalla.

Kaikenlaiset koemaisuudet on vielä edessä. Dotille on tehty sosiaalista palkkaa ja sillä on pari muuvia, mistä se palkkaantuu. Ihan yksittäisiä tehtäviä on vasta kokeiltu sosiaalisen palkan voimin. Puuhaa siis on, mutta tämähän on ihan hauskaa :D


Kuva Päivi Sumulehto

maanantai 16. lokakuuta 2017

Tokoleirillä

Kuva Päivi Sumulehto

ATD:n kouluttajien tokoleiri pidettiin viikonloppuna Strömforsissa. RINNA työsti molempina päivinä pääasiassa luoksetuloa, ruutua, ohjattua noutoa kierrolla ja merkillä sekä paikkiksia. 

Isona ongelmana vauhtiliikkeissä on lähtöhaukahdus. Paljolti mennään alut namittamalla, jolloin vahinkoääntä ei pääse, mutta sen pidemmälle ruokinta ei ole kantanut. Jossain vaiheessa olen kokeillut olla päästämättä koiraa jatkoon äänestä, mutta se on vain lisännyt ongelmaa. Nyt aloitetaan sama lähestyminen taas, mutta vain tutuissa kuvioissa. Vaikeammissa yhtälöissä edelleen mennään namituksella. Kokeillaan oisiko aika nyt tälle otollinen.

Häiriöt oli nyt teemana ohjatuissa. Kiertonoudoissa Rinnalla ei ole ollut tarpeeksi fokusta vielä kiertoon vaan sitä on kiinnostanut myös kapulat ja hypyt. Nyt luotiin koiralle paljon häiriötä, joita vältellen se joutui keskittymään itse asiaan. Apparin heiluttelemat narupallot ja heittämät pallot oli pahoja. Lisäksi tehtiin erottelutreeniä putken kanssa. Hauskasti Rin meni putkeen joko ennen tai jälkeen kierron riippuen putkikäskyn ajoituksesta. Seuraavaksi kierron suhteen haetaan taas tiukkuutta lisää. Suoritus kun on levähtänyt. 




DOT pääsi tekemään myös pientä treeniä. Se on vähitellen kasvanut aikuisemmaksi ja nyt se voi vain helposti ottaa vieraaseenkin paikkaan suoraan treenaamaan. Se käyttäytyy kuin kotonaan. Siltä voi myös alkaa vaatimaan jo opetettujen asioiden noudattamista ja se pystyy siihen. Vähitellen suunnittelin alkavani työstämään siitä tokokoiraa, kun oikeita nappuloita alkaa koirasta löytymään!

Dot teki myöskin jäljet molempina päivinä. Tein jäljet samalle nurtsille päällekäin. Muiden koirakoiden jäljet ja pissat ei haitanneet, mutta se edellispäivän jälkeä koira tarkasti molempiin suuntiin risteyskohdissa. Jäljet oli muuten helppoja. Tällä hetkellä haluan vain luoda koiralle kiireetöntä olotilaa. Paalulla on ollut paljon ruokaa ja jäljelle laitetut ruoat olen piilottanut. Pitää olla tarkka ja menon rauhallista namien löytämiseksi. Jonkunlainen visio mulla on nyt tästä.

SARA vähän rallyili. Sen kanssa tehtiin häiriöhoukutuksia. Appari istui palkkojen kanssa houkuttelevasti ja Sarppa sai siltä palkkaa kunhan se vain pystyi ensin tekemään annetun tehtävän eikä jäänyt palkkoihin kiinni. Saralle vaikeita muuveja oli edestä puolen vaihto ja puolta vaihtavat käännökset kohti palkkaa sekä sivulla pyörähdykset palkan vieressä.

Kuva Anu Koivu

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Pahaa

Paha, pahempi, pahin.
Käytiin kokeilemassa RINNAN kanssa haun kakkosluokkaa Tuusulan Kennelkerhon kokeessa. Tottiksen ja esineet tuomaroi Anni Rytkönen ja haun Reija Nieminen. Koko päivän sateli, ei kuitenkaan rankasti suorituksien aikana.

Rinna oli mukavan rauhallinen ennen omaa vuoroa, mutta kentälle mennessä taas se alamäki alkoi. Rinna meni omaan maailmaansa, minne on vaikea minun päästä sisälle. Seuraaminen oli puutteellista, eihän se ollut seuraamista ollenkaan. Rinna vaelsi edellä ja käytin paljon lisäkäskyjä. Yleensä niillä ei ole vaikutusta, mutta nyt ehkä koira hidasti vähän kiirettään käskyn saatuaan. Henkilöryhmään mennessä tehtiin jälleen jo yhteistyötä.

Liikkeestä istuminen oli ääntelun takia vain erittäin hyvä. Liikkeestä maahanmenossa ja luoksetulossa vaikutti lisäksi vino eteentulo, jonka koira lisäkäskyllä korjasi suoraksi. Liike oli hyvä. Liikkeestä seisomiseen Rinna keskittyi paremmin. Tästä erinomainen.

Tasamaanoudon puutteellisuuteen vaikutti jälleen ääntely. Lisäksi Rinna tiputti kapulan luovutuksessa, mutta korjasi sen itsenäisesti, mutta luovutus jäi vinoksi. Hyppy- ja estenoudoissa ei ollut muuta vikaa kuin ääntely. Ne oli erittäin hyviä. Eteenmenossa hidastelin seuruussa ja pysähdyin ennen lähetystä. Siksi erittäin hyvä.

Paikkamakuussa Rinna makasi rauhallisen letkeästi. Palatessa koiran luokse niiskaisin ja se nousi seisomaen. Erittäin hyvä. Loppujen lopuksi pisteitä jäi 84 jäljelle. 

Hakualueen keskilinjana oli metsätie. Keskilinjan reunat oli tosi tiheät eikä koiran menoa kauheasti nähnyt. Lähetyspaikoiksikin joutui etsimään koiran mentäviä koloja. Rinnalla oli alkuhuumaa, haukkua tuli jo keskilinjalla. Rinna oli ilmottautumisessa oikealle kääntyneenä, joten lähetin ekan piston sinne ja eka maalimies löytyikin oikesta kulmasta vaneripiilosta. Haukku vähän pätki enkä pysähtynyt mennessä kuin kuuluisi, joten se alensi pisteitä ilmaisusta arvosanaksi hyvä. Hallinta maalimiehellä oli toimivaa, mutta hallinta keskilinjalle palatessa huonoa. Sen jälkeen sitten lähettelin koiraa puolin ja toisin. Pääasiassa se upposi hyvin, vain joitain kertoja jouduin suoruutta korjaamaan. Päästiin 200 metriin, josta löytyi sitten toinen umpparimaalimies. Tässä ilmaisu oli moitteeton ja hallintakin oli hyvää koiran juostua jo turhat energiat pois. Lähettelin koiraa sitten 200 metrin merkin kohdalla molemmin puolin monta kertaa kunnes aika tuli täyteen. En tiennyt mitä muutakaan oisin tehnyt, kaksi maalimiestä kun oli vasta noussut. Se kolmas oli jäänyt sataan metriin. Rinna oli löytänyt maalimiehen, mutta se oli jättänyt sen minun kutsusta. Tätä ei olekaan hetkeen treeneissä sattunut, joten en osannut arvata. Huusin kyllä koiraa huonon näkyvyyden takia normaalia enempi. Pisteitä taisi maalimiehistä tulla 70, työskentelystä 30 ja ilmaisuista 18 = 118 p.

Esineillä kuljin ruudun laitaa myöten oikeaan reunaan. Siitä lähettäen Rin sai hajun heti edettyään sivulaitaa puoliväliin. Se pyöri siinä, muttei kuitenkaan sitten malttanut paikallistaa esinettä taaskaan. Rin kävi koko ruudun läpi tuoden ekan esineensä vasemmasta takalaidasta. Seuraavalla lähetyksellä laitoin uudestaan oikeaan reunaan ja nyt koira malttoi etsiä esineen. Esineistä tuli 28 pistettä. Malttamattomuuden paikallistamisessa lisäksi miinusta tuli ekan esineen pudottamisesta luovutuksessa. Sekä hakuun että esineille mentiin samaa metsätietä pitkin. Mietin missä tilassa koira lähti esineille. Olettiko se, että mennään tekemään hakua niin kuin äskenkin. Virittelyt kuitenkin toimi ja koira tiesi mitä tehdä.

Yhteensä pisteitä tuli 230, muttei tokikaan kaksi maalimiestä riittänyt tulokseen. Ei yhtään hautannut, että kokeessa palkittiin (hyvin!) myös luuserit :D 

Tottiksen jälkeen ajattelin jättä tottiksen tauolle hautumaan. En oikein tiedä, mitä sen kanssa tekisi. Siinä on paljon vikaa, mutta toisaalta myös jotain hyvääkin. Maastosuoritusten jälkeen tekee kuitenkin mieli jo uudestaan kokeeseen. Kiva oli huomata, ettei kakkosluokan maastot oli mahdottomia vaan koira kestää kyllä!

torstai 5. lokakuuta 2017

Rallipäivä

Sunnuntaina oli Ojangossa ratarallytreenit. SARA meni kaksi MES-rataa. Radat oli Hannele Pirttimaan käsialaa ja hän oli itse arvostelemassa suorituksia. 



Mä olen kehittynyt! Teen pienempiä pistemenetyksiä nykyään :p Tällä kertaa tein vain pari kolmen pisteen menetystä ottamalla ylimääräisiä askeleita siellä missä ei olisi pitänyt. Lisäksi tein kympin virheen kutsuessa koiraa mukaan istumasta ennen kylttiä, mutta koska se jäi tuomarilta huomaamatta, niin sitä ei lasketa :p


Ihan todistusaineistoa! Kuvat: Katja Pietiläinen/Oona Mäki


Pari pointtia.
  • Maahanmenoihin olen nyt liittänyt leukaa maahan. Silloin ei ainakaan jää epäselväksi kyynärien maassaolo. Se ei vielä toimi vauhdista vaan vaatii minun pysähtymisen.
  • Peruuttamisessa Sara kaartaa vasempaan. Tätä on työstetty fyysisillä esteillä ja tällä jatketaan. Nytkin koira peruutti vinoon, muttei niin paljoa, että olisi tullut pistemenetyksiä.
  • Kuulemma merkillä voi yhden pisteen menetyksellä suunnata oman kropan kengän kärkiä myöten merkkiä kohden, jolloin merkki on tokomaisesti suoraan edessä. Tää pitää laittaa hätävaraksi muistiin.

Illalla oli vielä Oonan rallikoulutus ja siitä vinkit ylös. Tällä hetkellä Saralla on vain yksi eteentulokäsky, jolla koira tulee eteen istumaan. Jos haluan koiran seisovan edessä, niin käskytän koiraa seisomaan ennen kuin se ehtii istahtaa. Tämä saattaa turhauttaa koiraa, joten nyt nimetään edessä seisominen erikseen.



Saralle edestä puolen vaihto vasemmalta oikealle on vaikeampi. Sara kääntyy vaihdossa turhaan rintamasuuntaansa vasempaan. Tähän korjauksena vaihdon jälkeen pyöriä paikoillaan koiraan päin. Samalla Sarpan heikompi oikea puoli saa tehdä takapäällä töitä. Oikea puoli on edelleen Saralle epäselvä. Perusasennoissa on vinoutta ja takapään käyttö käännöksissä on huonompaa. Ei tee yhtään haittaa treenata sitä.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Tuukka Nikolan semmaa

Syyskuun lopulla oltiin Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen järjestämässä Tuukka Nikolan viikonloppusemmassa. Oli varsin ajatuksia herättelevä semppa. Asioissa on niin monta puolta. Lauantaina oltiin pellolla jäljestämässä ja sunnuntaina keskityttiin tottiksiin.

DOTIN jälkiuraan on mahtunut monenmoista. Doo on ollut varsinainen koe-eläin kaikine kokeiluineen. Jälkiä on tallottu tampaten askeleet harallaan, sitten normaalisti kevyesti talloen. Tyylit on aina vaihtuneet sen mukaan mistä oppia on imetty. Multa puuttuu peltojäljellä se visio mitä haluan ja miten sen teen.

Lauantaina näytettiin sellainen jälki, mitä viimeisinpinä on tehty. Ei ehkä paras kuvaus, sillä viikko takaperin muutettiin tyyliä. Nyt siis tein serpentiinijäljen, jossa vain paalulla oli ruokaa ja sitten purkeissa 30-60 askeleen välein. Kasvusto oli korkeahkoa, joten laahasin vähän jalkoja askeltaessa. Dot ajoi jäljen oman tasonsa mukaan. Se eteni reippaasti ja kaarteissa joutui välillä hakemaan jälkeä. Tuomio oli selvä: koiran jalat vie eikä nenä. Ihan totta. Ohjeeksi tuli palata reippaasti taaksepäin. Koiran keskittymisen pitäisi kohdistua enempi alaspäin kuin eteenpäin. Ei varmasti pitäisi vaihtaa tyylejä usein, mutta kokeiltaneen taas tätäkin :D Se on sitä paitsi helppo toteuttaa. 

Tuukan tyyli on opettaa ensin oikea käytös paalulle ennen kuin edetään jäljelle. Paalulle kahden askeleen levyisesti piilotetaan ruokaa ruohoon ja sen jälkeen lisätään iso pino ruokaa vielä päälle. Koira tuodaan paalulle ja vapautetaan seisaaltaan ruoalle heti, kun koira huomaa ruoan. Koiraa pidetään rinnasta käsin kiinni. Estetään näin koiran liikkuminen. Kun koira pysyy jaloillaan, niin otetta löysätään. Koiran on tarkoitus vaan syödä paikoillaan ja rauhottua. Kun koira on syönyt päällimmäiset ruoat, niin varsinainen treeni alkaa. Se joutuu etsimään nenällään loput ruoat nurmen seasta. Nenä vie ja jalat pysyy paikoillaan. Koiran syötyä se viedään pois. Tarkoitus on tehdä näitä aloituksia, kunnes koira pysyy kiinni pitämättä paikoillaan myös kun ruokaa on vähennetty. Tästä jatketaan sitten yhden jalan levyisiin laahausjälkiin, joissa namppaa on siellä täällä. Laahausjäljen etuna askellusjälkeen on tyhjät, jotka tulee heti mukaan, sillä askeleitahan ei ole. Laahauksesta edetään vähitellen askeleisiin, ensin askeltaen lyhyemmällä askelvälillä, sitten vähitellen normaaliin siirtyen.

Sunnuntaina keskityttiin enempi tottiksiin. RINNALLE tehtiin haukutusta ja se voisi vierailla lisää maalimiehillä treenaamassa haukkua hakuilmaisuja varten. Muutama ideakin ylös muiden treeneistä. Laatikkojen käyttäminen treenissä on varsin monipuolista. Laatikoita voi käyttää kohteita esim. hypyn treenaamisessa. Laatikot laitetaan hypyn kummallekin puolen ja koira etenee kohteelta kohteelle hypyn kautta. Laatikoilla voi myös treenata jääviä ja käyttää eteentulojen opettamisessa. Laatikoita voi käyttää myös apuna koiran haukutuksen opettamisessa (koiran paikka ei iholla haukkumassa). 

Eri jäljestystyyleistä innostuen kuvattiin pari lyhyttä erilaista treenipätkää viimeisimmissä treeneissä. Ihan hirveää räpeltämistä. Liinan käytössä mulla on edelleen paljon opeteltavaa.

Ensimmäisenä jälkenä on ruokajälki, jossa paalulla on paljon ruokaa enkä päästä koiraa jatkamaan ennen kuin paalu on tyhjä. Jäljellä on ruokaa metrin puolen välein piilotettuna maahan. Kulmassa on isompi kasa ja lopussa ruoka on kaivettuna maahan.


Toisena jälkenä on ruuaton jälki. Ruokaa on paalulla pari nappulaa ja sitten purkeissa n. 30 askeleen välein. Purkit on nyt huonoja, sillä koiralla ei ole vielä selkeää toimintamallia niihin. Se ilmaisu kun on edelleen opettamatta! Jälki ajattiin ihan tuoreena, kun päivä alkoi hämärtymään. Tuoreudesta huolimatta nenä paikoin pysyi hyvin maassa. Kiire sillä kuitenkin on! Kulmaa Dot ei ensin ymmärtänyt, vaan stoppasi siihen jäljen loputtua. Dotille pitäisi varmaan tehdä treeneissä jotain näiden kahden treenin väliltä.

torstai 21. syyskuuta 2017

Rinnan tokomuistio

RINNAN tokoiluja on taas herätelty henkiin. Yllättäen tai yllättämättä treenilista näyttää aika samalta kuin mihin se jäikin ennen taukoa.

Paikkaistuminen ja -makuu sekä luoksetulo
Olot on Rinnalla vahvat, samoin luoksetulossa on riittävästi voimaa. Maahanmeno ja mahdollinen asennon korjaus saisi kuitenkin olla voimakkaammat.

Seuraaminen
Ääntely ja edistäminen on edelleen ongelmana. Lisäksi peruuttamista on treenattava.

Zeta
Samat seuraamisen  ongelmat.

Luoksetulo
Luoksetulon pysäytykset toimii yllättävän hyvin tauon jälkeen. Tokikin ne saisi olla napakammat, mutta lähtökohta on jo parempi kuin kuvittelin.

Ruutu
Ympyrään lähettäminen tuottaa eniten töitä. Rinna tarvii vielä apuja lähteäkseen suoraan eteenpäin. Korjaukset myös puuttuu. Ruudun paikka kaipaa säännöllistä vahvistamista. Ääniherkkä liike.

Ohjattu nouto
Ääniherkkyyttä on merkille ja kapuloille lähdöissä. Korjauksia ei ole tullut treenattua, sillä niitä ei ole vielä tarvittu. Nekin kuitenkin treeniin ennen kuin ollaan ongelmissa.

Kiertonouto
Nämä muuvit on kärsineet eniten tauosta. Liikkeen kuvioissa ei ollut vahvat pohjat aiemminkaan ja nyt tauko teki tehtävänsä. Alusta ja osista lähdetään. Tämä on liike, jossa Rin voi joka välissä sanoa hau.

Tunnari
Tunnari sujuu tutunlaisesti. Virheet on vanhoja tuttuja; luovutus on liian tiivis ja kapula pyörii luovutuksessa.

Kaukot
Vaihdot on yhtä epätarkkoja kuin ennenkin. Etenkin seisomisesta tapahtuvat asennonvaihdot vaatii jumppaamista.

Ei ole ihan niin toivotonta kuin kuvittelin liikkeiden suhteen :) Liikevälejä pitää rutinoittaa. Liikkuria ja koemaisuuksia pitää treenata. Palkkaamattomuuden suhteen ollaan kaukana. Ääntelyn takia Rimppa syö vielä paljon namppaa ääniherkissä liikkeissä. Tätä ongelmaa pitäisi työstää paljon.

tiistai 19. syyskuuta 2017

Maiskis

Viikonloppuna oltiin Maiskis-kelpieiden leirillä Strömforssissa. Ehdittiin tekemään kivasti vaikka ja mitä: peltojälkeä, hakua, nosea, tottista ja rallya. 



DOTIN jälkien suhteen en ole tiennyt miten edetä ja niinpä ollaan oltu tekemättä mitään :p Meidät potkittiin nyt tekemään jälkeä ilman nameja. Paalulla ja ekassa askeleessa oli namia ja sitten 30-50 askeleen välein purkkiruokaa. Lauantaina Dot ajoi kaksi jälkeä ja sunnuntaina yhden. Jäljet ajettiin n. 4 tuntia vanhoina. Koiran meno parani kerta kerralta viimeisen tuntuessa jo samalta kuin ennenkin, mutta ilman nameja tokikin. Pellolla oli paljon eläinten jälkiä (villisikoja!) ja ne kiinnosti Dotia paljon. Lauantaina se tarkasteli pitkään makuita, sunnuntaina se hienosti ratkoi jo jälkeä harhojen seassa. Jatketaan jokunen jälki nyt näin ilman nameja.

Dot sai myös nosettaa isossa teollisuushallissa. Hallissa selvästi hajut liikkui uudella tavalla koiralle ja se joutui erilailla työstämään haisua. Ekaa kertaa alueella oli yhtä aikaa kolme hajukohdetta. Mulla voisi olla se selkeämpi aloitusrutiini (alkuhaju). Luultavasti edelleen koira saa homman juonesta kiinni vasta sattumalta löydettyään ekan kohteen. Käytän kyllä virittelysanoja, mutten yhtään osaa sanoa yhdistääkö Doo vielä niitä mihinkään. Joka tapauksessa eri hajuja lisättäessä alkuhajun otto tulee pakolliseksi alkurutiiniksi, joten sen voisi ottaa jo nyt mukaan.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Rocking rally

Käytiin tänään SARAN kanssa rallyilemassa Hämeenlinnan Kennelkerhon kokeessa. Koe pidettiin nurmikentällä. Vettä satoi enempivähempi koko päivän. 



Jo ekalla kyltillä lähdön jälkeen saatiin miinusta :p Vino rintamasuunta (-1). Seuraavalla kyltillä maahanmenon jälkeen Sara nousi istumaan. Uusin ja koira menikin maahan istumisen kautta. Uusin taas ja sama toistui (-16). Tästä onkin ollut jo viitteitä treeneissäkin. Olen viilannut koiran makuuta suoremmaksi (eikä se ole edes niin vino, että rallyssä haittaisi, omaa silmää vaan haittaa). Sara ei ole ihan kriteereitä ymmärtänyt ja on tämän suhteen epävarma :/ Sen jälkeiselläkin kyltillä liikkeestä maahanmenossa en varmaan luottanut koiran tekemiseen ja tein jotain, ohjaajavirhe (-3).

Edestä puolen vaihto ei vielä aina suju sääntöjen mukaisesti. Nytkin koira käänsi rintamasuuntansa täysin minuun päin (-10). En uusinut, sillä tää on vaan niin keskeneräinen kylttitehtävä vielä.

Oikealta puolen eteensiirtymisten hionta on vielä kovin kesken. Saatiinkin virheitä (-1 x 3) kyltiltä 7, jossa koiran piti siirtyä sivulta eteen ja takaisin oikealle sivulle.

Seuraava iso moka (-10) tuli merkiltä. En huomannut koiran jättävän alkuistumista väliin :p

Oikean puolen seuruu on vielä kovin keskeneräistä raakiletta, mutta näköjään vasenkin puoli kaipaisi treeniä! Siellähän tapahtuu vaikka ja mitä ei-toivottua. Vinoudesta (-1) sakotettiin vielä vikalla kyltillä ennen maalia.

Kaikkien vähennysten jälkeen pisteitä jäi kasaan enää 56Järkeväähän oisi nyt treenata muuveja parempaan kuntoon ja sitten vasta kisata. Mutta kun se kisaaminen on nyt tällä hetkellä vaan niin kivaa, kun on nyt sekä oma että siten koirankin pää kunnossa. Taidan siis katsella lisää maksullisua harjoituksia ;)


HSKH:n kisoissa 25.8. Kuva Outi Kuitunen.

torstai 7. syyskuuta 2017

Ounouta & Red'n Readya

Vietettiin viime viikonloppu Ounou- ja Red'n Ready-aussiekasvattajien yhteisleirillä Kuralan kartanon maisemissa Yläneellä. Oli mukava nähdä sukua. Ounoun koirissa on Saran ja Rinnan isän, Dotin isoisän, lapsia ja lapsenlapsia. Eli löytyi sisarus-, setä- ja tätipuolia sekä serkkuja puolikkaina :)

DOTIN kanssa tehtiin pääasiassa agia. Osallistuttiin lauantaina Ville Pirttismäen koulutukseen. Koulutuksessa tuli ilmi jo tiedossa olevia asioita. Dot on niin raakile vielä ja meillä on niin vähän yhteistä treeniä alla, että se meno on vielä varsin haparoivaa. Dotilla on kokemuksen puutetta eikä se osaa lukita esteitä vielä. Se ei irtoa vaan sitä pitää saatella. Tarvitaan siis vaan treeniä ja treeniä lisää. Kiva oli kuitenkin huomata, että vieraassakin paikassa taas vieraassa paikassakin koira toimi kuten tutussakin. Mäkin käyttäydyin kuten yleensäkin eli koiran ohjaaminen oli turhan varovaista.

Sunnuntaina tehtiin lähtöjä tarjoamiseen perustuen Tanja Kurikan opeihin. Lue lisää Tiian blogista. Olen käynyt kuuntelemassa Tanjan treenejä, mutta koska suurempia ongelmia ei ole ollut, niin nyt vasta treenattiin näitä itse. Hyvähän se oisi tosin treenata lähdöt pomminvarmoiksi alusta lähtien eikä treenata vasta sitten kun ongelma on. Tällä kertaa ehdittiin käydä ekan koulutuskerran juttuja läpi. Eli tehtiin ensiksi lähtöä ilman käskysanaa, sitten käskysanan kanssa ja lisättiin vielä hetken odotus ja häiriöinä ohjaajan liikettä. Jatketaan tästä.

Iltapäivästä katsottiin juoksareita. Dot osaa juosta suoraan mutta ne käännökset puuttuu vielä. Siihen olen suunnitellut käyttäväni avuksi mattoa ja nyt tulikin ohjeistusta sen käyttöön. Ryhdyn opettamaan koiralle tarkemman käytöksen matolle. Matolle tullaan vauhdilla ja siihen tehdään takajalkakosketus koiran kääntyessä takaisin tulosuuntaansa. Myöhemmin aletaan juoksuttamaan myös suoria ylityksiä. Näin koiralle tulee selkeämpi kriteeri tekemisiin ja vähemmän epäselvyyksiä ja turhaumaa. Koiran fokus pidetään etupalkan avulla siellä minne koiran halutaan suuntaavaan, mutta alusta lähtien kuitenkin palkkakin ohjaajan kädessä. Koira oppii fokusoimaan menosuuntaan eikä jää kiinni ohjaajan toimintaan.

Doo pääsi myös nosettamaan. Treenattiin agiesteiden parissa ja Dotin oli vähän vaikea ymmärtää, että agiesteiden seassa tehtäisiin jotain muuta kuin agia! Hajun lähteet kuitenkin löytyi.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Juoksukontaktikoulua

HAU järjesti kolme kertaa Senni Huotarin juoksukontaktikoulutusta. Kerrat oli kuukauden ja kahden välein, touko-, kesä- ja elokuussa.

Ekalla kerralla käytiin Dotin ekan kerran ongelmaa läpi. Dotin eka kerta on usein huono ja toistot parempia. Tää on korjattavissa vaan toistoilla. Jatkoon paljon treenejä siten, ettei koira tiedä etupalkan olemassaolosta vaan sillä on usko siihen, että palkka on siellä. Varmuuden myötä suorituskin on parempi. Jatkossa myös muunnellaan treeniä enemmän ja koira joutuu tekemään erilaisia jatkoja puomilta. 

Toisella kerralla katsottiin käännöksiäkin. Niitä oli pari kertaa aiemmin tehty kepin kierron avulla. Tätä katsottiin ensin ja tuomio oli, ettei koira tässä ajattele puomiosumaa vaan kiertoa. Jatkoon voisi asian vaan sheipata ilman apuja tai kosketustargettia apuna käyttäen. Kolmannelle kerralle olinkin ottanut avuksi kosketustargettimaton alleviivaamaan sitä, miten haluan koiran suoriutuvan. Tutuissa paikoissa Doo tekee hyviäkin suorituksia ilman mattoa, mutta vieraammissa se jännitää sen verran, että haluan tukea sen oikeaa suorittamista ja haluan pitää kriteerit aina samoina.

Mun toiminta vaikuttaa myös juoksarin onnistumiseen. Doo onnistuu sitä paremmin, mitä paremmin sitä ohjeistan. Mun liikkeiden pitää olla varmat ja mun pitää kertoa ajoissa koiralle mihin ollaan menossa jatkossa. Jos kyttään koiraa liikaa ja liikun epävarmasti, niin koirastakin tulee epävarma suorittaja.

Vikalla kerralla saavutettiin taas yksi etappi Dotin leikkimisen kanssa. Tällä kertaa ekaa kertaa sille kelpasi kunnolla kuollut lelu palkaksi. Sittemmin lelupalkkaus on ottanut aikamoisen harppauksen ja agitreeneissä pitkälti palkkaus tapahtuu nykyään lelulla. Lelu voi olla valmiina odottamassa tai sitä heitetään tai koira tulee kädessä olevalle lelulle. Kaikki käy nykyään! Doo vaihtaa nykyään myös ongelmitta namista leluun eikä vain enää toisinpäin.

Kuvitukseksi vanhempi video, jossa Doo tekee vaihtoa namin ja lelun välillä. Tässä tosin lelu on vain keino ansaita se oikeampi palkka eli ruoka.