maanantai 31. elokuuta 2009

Agi


Ensimmäisenä otettiin hyppyjen ja mutkaputken kanssa pyöritystä. Ekana hyppy takaakierrolla, siitä putkeen, putken jälkeen toinenkin hyppy takaakierrolla ja taas putkeen. Nämä meni ihan kivasti. Sa tuntuu nyt sisäistäneen hyvin "Läpi"-käskyn (takaakiertokäsky). Sitten yksittäisenä maxi-rengasta, pussia ja keppejä. Rengasta otettiin ensin kutsuja ja sitten sivultakin ohjaten. Hyvin menee, jeejee. Pussissa Sa on ottanut uudeksi tavakseen juosta pää ylhäällä (oisinko jonkin kerran palkannut liian myöhään...). Sitä korjailtiin nyt vetämällä pussin läpi lelua, joka oli remmissä kiinni. Näitä nyt siis. Keppejä tehtiin kaikin puolin puolittain, keppejä oli vain puolet normaalista ja niissä oli vain toisella puolen verkko apuna. Hyvin on pujottelu jäänyt lihasmuistiin! Sarpsa veti omana kivana keppejä myös toiseenkin suuntaan.


Lopuksi vielä pientä ohjausharjotusta. Muurin ja hypyn jälkeen koira piti ohjata putkeen kauemmasta suusta ja sitten takaisin hyppy ja muuri. Sama homma sitten toiselta puolen ohjaten, muurin sijasta pituus. Tällä kertaa Sa ei hipaissutkaan pituuden palikoihin. Koirien huomio tuli kiinnittää, jotta ne saatiin kuulolle ja ohjattua oikeaan putken suuhun. "Tässä"-käsky on liian voimakas, sillä saan koiran käteen asti. Tähän sopisi hyvin koiran nimi, mutta mulle tuottaa näköjään hurjasti vaikeuksia saada nimeä suustani ulos radalla... On siis kaksi vaihtoehtoa: opettelen sanomaan koiran nimen tai käytän "Tässä"-käskyä ja teen vartaloavoin selväksi mitä haluan. Mietitään.



 

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Keppijälki


Tein märälle pellolle jäljen 11 kepillä. Ekat 6 keppiä oli 3-5 metrin välein, sitten kymmenisen metriä keppivapaata aluetta molemmin puolin kulmaa (90-asteen käännös vasempaan). Loput 5 keppiä jälleen tiheästi. Ajettiin heti. Saralla oli hurja veto päällä, sain taas jarrutella kunnolla. Ekat kepit nousi hyvin, mutta sitten oisko ollut 4. tai 5. keppi, kun koiruus olisi jatkanut menoa keppi suussa. Vahvistin tuomista käskyllä pari kertaa, jonka jälkeen Sa alkoi taas palauttamaan keppejä paremmin. Kulmassa koiruus varmisteli joka suunnan ennen kuin lähti oikeaan suuntaan. Kulmankin tarkempi työskentely taisi vaikuttaa siihen, että koiralla oli enemmän malttia tuoda keppejä. Yksi keppi (kuudes, ennen kulmaa) jäi nostamatta. Siinä vaiheessa se eteneminen oli koiralle keppejä tärkeämpää. Jatkossa siis lisää keppijälkiä, kepeistä mahtipalkat. Sekaan kulmia, jotta koira malttaa työskennellä tarkemmin.

lauantai 29. elokuuta 2009

Kisanomaistakin treeniä


Kokoonnuttiin viiden koirakon voimin Sahaajankadun hiekkakentälle ottamaan kokeenomaista treeniä. Ensimmäisenä otettiin paikallaanmakuu yhdessä. Käskytykset otettiin yksitellen ja Sa toimi taas vain omillaan. Menin piiloon koko kolmiminuuttisen ajaksi puskan taakse, muut jäi näkösälle.


Paikallaanolon jälkeen Sara sai jäädä kentän laidalle odottamaan, kun liikkuroin parin alokasluokan koirien liikkeet. Sara pääsi sitten ottamaan kisanomaisena ruudun, metallinoudon, tunnarin ja liikkeestä istumisen. Ruudun kokoamista Sa ei nähnyt, se tehtiin omista merkeistä ja nauhasta. Ruutu oli ihan sikahieno! Koira lähti käskystä vauhdilla, juoksi suorilla ruutuun, jossa sain sen pysäytettyä niin, että tassut oli ruudun sisällä, häntä ulkona. Maahan koiruus putosi nopeasti. Sa tuli nopsaan kutsusta seuraamaan, ei juossut ohi vaan tuli oikeaan paikkaan ja seurasi oikeassa kohdassa. Kaavio tehtiin vasempaan. Seuraavana metallinouto. Se oli hyvä. Sitten tunnari 7 kapulan rivillä. Sa aloitti haistelut jälleen keskeltä, eteni oikeaan laitaan ja nappasi laitimmaisen suuhunsa (väärä). Koira jatkoi haistelujaan riviä takaisin päin kapula suussa ja vaihtoi oman kohdalla oikeaan, jonka toi. Tarkoitus oli ketjuttaa palkatta sekä nouto että tunnari, mutta jäi sitten tunnarikin pelkillä kehuilla palkatuksi. Taisipa olla taas liikaa kierroksia tunnaria varten. Liikeestä istumisessa oli tarkoitus, että liikkuri naksauttaa koiran istuutuessa. Sa oli kuitenkin kuin se ei olisi koskaan kuullutkaan liikkeestä istumisesta, ehdotti käskyyn vaan maahanmenoa ja seisomista. Istuminen onnistui vasta, kun muisteltiin liikettä käsiavuin. Tää on jännä liike, koiruus kun tuntuu osaavan sen pitkiäkin aikoja ja sitten yhtäkkiä unohtaa täysin. Sar oli kyllä kierroksilla, ei ehkä keskittynyt täysillä? Seuruuosakin meni edistäen. No lisää treeniä vaan, ei kai siinä muu auta.


 


Jatkettiin sitten itsenäisesti ilman liikkuria. Ensin ruutuja alustan kanssa. Sara tarjosi taas alustan hipaisuja. Pääasia on, että koiruus hakeutuu ruudun taakse alusta luokse. Patistin koiraa kuitenkin ottamaan kontaktin alustaan kunnolla ja lopetettiin hyvään suoritukseen, jossa Sa juoksi suoraan alustalle ja pysyi siinä hyvän aikaa. Liikkeestä istumistakin otettiin uudestaan. Nyt ei ollut mitään ongelmaa! Luoksetuloja otettiin pelkästään vauhdikkaina. Ensin maalinkierron kautta ja sitten suoria pitkältä matkalta.


 


Kaukoista otettiin kaikkia muita vaihtoja paitsi s-i-vaihtoa (sitä treenataan vielä vain sisällä). Muut käskytin muutaman metrin päästä, mutta avon vaihtoja tehtiin pidemmälläkin välillä. Seiso-maahan-vaihdot oli koiran osaamiseen nähden ihan kivoja, joskin Sa välillä ennakoi. Koira ennakoi myös takapalkkausta, se jättää siis kyynärät välillä ilmaan. Pitää siis vähentää takapalkkausta ja palkata vaihtelevammin. Muissa vaihdoissa olikin sitten ongelmaa. Sa otti pari kertaa askeleita seisomaannousuissa, korjauksella korjaantui. Enemmän töitä sainkin sitten tehdä m-i-vaihdon kanssa. Sa nimittäin peruutti noustessaan istumaan! Ihan namilla ohjaten tehtiin ennen kuin koiruus muisti oikean liikeradan. Loppujen lopuksi vaihdot meni kuitenkin hyvin ja saatiin tehtyä pieniä sarjojakin.


 


Loppuun otettiin vielä pieni seuruupätkä. Treenien alussa vahvistin edistämättömyyttä takapalkan kanssa. Lähinnä vain hidasta ja juoksua, joissa edistysongelmaa ei ole (edistää ainoastaan normaalissa käynnissä). Hitaaseen liitin käännöksiä vasempaan, niissä koira käytti takapäätään hyvin. Juoksuun otin vauhdista pysähtymisen, se oli hyvä! Ei siis edistämistä, näykkimistä tai ääntelyä!


 


Kotimatkalla pysähdyttiin vielä lähiparkkikselle tekemään tunnaria. Kuuden kapulan rivi, oma oli toinen vasemmalta. Sa aloitti haistelut nyt ekaa kertaa aivan oikeasta reunasta (noh, kyykkäilin hämäykseksi siellä...), eteni siististi haistelleen vasempaan kunnes haistoi oman, jonka toi. Nyt siis kierrokset oli niin kohdillaan, että malttoi haistella. Meni tosin ravaamalla molempiin suuntiin, mutta nyt tarvii saada vaan koiruus olemaan napsimatta muita. En ole enää jaksanut panostaa haistelujärjestykseen, pitäisiköhän?


 


torstai 27. elokuuta 2009

Agia


Koirassa oli ihan liikaa virtaa. Sa äänteli ja sikaili ihan täysillä. Pari rimaakin tippui, kun koiralla oli vaan kamala kiire eteenpäin. Sa suoritti myös esteitä ihan omin luvin omaan tahtiin, näppärästi meni hypyt, putket, kepit ja jopa maxi-rengaskin. Hulvatonta menoa siis. Mun pitäis olla askeleen edellä koiraa sen ohjauksessa eli käskyttää ajoissa ja selkeästi. Nyt olin auttamatta liian hidas (muutaman viikon työputki lyhyine yöunineen...).


Ohjelmassa oli ekana rata, joka alkoi maxi-renkaalla. Saran kanssa muisteltiin ensin pelkkää rengasta pariin otteeseen ennen kuin yhdistettiin se koko rataan. Renkasta seurasi hyppy ja mutkaputki, josta jatkettiin muurin kautta toiseen mutkaputkeen. Putken jälkeen pituus ja vikana vielä hyppy. Pituudessa oli nyt kaikki palikat mukana, mutta se oli levitettynä vain metriseksi. Ohjaus saatiin keksiä itse, otin persjätöt molempien putkien jälkeen. Kuten sanottua Sa tarjoili renkaan läpihyppyä ihan itsenäisestikin. Nyt koiruus on ymmärtänyt kuinka este suoritetaan. Rengasta ei siis ollut vaikea liittää rataan. Otin kuitenkin renkaan ja sen jälkeisen hyppyesteen kutsuna. Putkiin Sa irtoaa hyvin. Pitää muistaa olla käyttämättä "Tässä"-käskyä koiran ollessa putkessa, sillä silloin Sa kääntyy putkessa ympäri, käsien taputtaminen tai "menemenemene..." on parempia. Pituudella Sa välillä saattaa hypätä hipaisten. Tätä korjattiin laittamalla palikat lappeelleen. Pitää muistaa jatkossakin.



Toinen rata alkoi kahdella hypyllä, joita seurasi matala pöytä. Sitten verkotetut kepit ja vielä hyppy. Ekalla kierroksella en hidastanut pöydällä ja Sa tuli yli, seuraavilla kierroksilla sitten muistin hidastaa omaa vauhtiani ja koirakin jarrutti ajoissa. Vikana vielä rata, jossa tehtiin hyppyesteillä takaakiertoja kaksinkappalein. Ensin siis hyppy takaakierrolla. Siitä kepeille ja pöydälle. Sitten hyppy taas takaakierrolla ja vielä kaksi hyppyä lisää. Tällä radalla Sa tuntui näkevän vain kepit. Ne on kivat.



 

keskiviikko 26. elokuuta 2009

HSKP:n tokot


 


Ohjelmassa oli paikallaanmakuu, hyppynouto ja perusnouto. Ensin paikallaanmakuu. Koira toimi taas vain omilla käskyillään. Olin piilossa koko makuun ajan, pari-kolme minuuttia. Makuu tehtiin häirittynä, Sa ei kuulemma ottanut häiriötä. Kuitenkin takaisin tullessani Sa makasi lonkallaan ja etutassu taitettuna.


 


Hyppynoutoa tehtiin metallilla. Ekan heitin vinoon ja tullessaan Sa kiersi esteen. Koiruus pääsi hetkeksi jäähylle ja sitten otettiin uudestaan siten, että sekä koira että kapula jätettiin esteen toiselle puolen. Sen jälkeen vielä kokonaisena liikkeenä, jossa Sa hyppäsi nyt molempiin suuntiin. Lopuksi vielä lisää vinoja. Niitä pitää treenata. Tasamaanouto otettiin ensin puulla, sitten metallilla. Molemmat muuten ihan kivoja, mutta luovutusasento tahtoo olla aavistuksen vino. Sitä korjailin sitten jalalla estämällä.


 


Omana treeninä otettiin idaria. Seisominen ja istuminen meni hyvin, mutta maahanmenoon Sa tarjosi ensin istumista. Korjasin sen ja seuraavilla maahanmenokin toimi. Tosin asennot oli hieman vinoja, joten seuraavaksi teinkin kävelyt kiertäen koiran toiselta puolen. Seuraamisosiossa Sa edisti. Sitä sitten korjailin palkkaamalla koiraa taakse ja se näyttikin jo auttavan. Takapalkkaus ja kainalopalkka on tässä parempia, palkka kädestä irtauttaa koiraa liikaa. Tarttis ottaa tehotreeniä seuraamiseen.


 


Lisäksi otettiin kaukoja. Otin ekat vaihdot treenien alkua odotellessa. Silloin ei kärsinyt s-m-vaihtoa tehdä kuin vain namiohjauksella. Treenien jälkeen otettiin uudestaan ja nyt saatiin tehtyä jo paristakin metristä. On siis aika kierrosherkkä liike. Uusi rauhoittumiskäsky pitää ottaa työn alle. Saralta pitäisi saada kierroksia alemmas tokoa ajatellen.


 

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Aamun esineruutu ja illan tokot


 


Aamumetsälenkillä tehtiin esineruutua. Ruudulla oli kokoa n. 10 x 50 m ja siinä oli kolme uutta esinettä: metsästä löytynyt nahkahanska, kumistopperi ja sukkamytty. Hanska oli keskellä vasemmassa laidassa kaatuneen puun alla ja loput takanurkissa. Juuri kun olin lähettämässä koiraa ruutuun sen vasemmalta puolen kulki pari ihmistä koirineen. Heidän mentyään lähetin koiran matkaan ja Sa lähti hyvin nenä maassa, risteili koko alueella ja tuli takaisin hanska suussaan. Loput esineet olikin sitten vaikeampia; ne oli niin pieniä, että hävisivät näkymättömiin varvikkoon. Molemmat koiruus kävi selvästi merkkaamassa, mutta palatessaan vauhdilla tuli tyhjin suin. Lopulta käytiin hakemassa esineet yhdessä, ensin sukka. Annoin käskyn viitisen metrin päästä esinettä ja kun koira otti sukan suuhunsa, juostiin yhdessä etulaitaan palkalle. Sama stopperinkin kanssa. Juuri kun Sa nosti vikan esineen suuhunsa alueelle tuli marjastaja. Alue oli siis selvästi liian käytetty. Sa ei erottanut lainkaan ruudun rajoja vaan ylitti rajan joka puolelta. Lähellä oli paljon polkuja ja ruudussakin risteili pari pientä. Pienet nenällä löydettävät esineet tuntuu olevan vaikeita. Sa haistaa ne, mutta ei vaan jostain syystä malta etsiä sen tarkemmin. Voisi varmaan noiden pienempien esineiden kanssa tehdä alkuun pienempää ruutua.


 


---



Iltalenkillä tokoiltiin yliopiston parkkiksella. Aloitetttiin hyppynoudolla aitojen yli. Ekana n. 50-senttisellä, sitten aita 70-senttisenä. Muuten hyviä, mutta koiruus on näköjään aloittanut palkan ennakoimisen. Kun otan kapulan koiralta, se peruuttaa hieman, ennakoi palkkausta siis. Pitää lisätä viivettä palkkaukseen, korjaantunee sillä.


 


Sitten tehtiin ruutuja nauhan kanssa alustalla. Olin alussa rakentanut ruudun niin ettei koira sitä nähnyt. Ekan lähetyksen tein kävellessämme ruutua kohden. Sitten lähetyksiä n. 20-30 metristä kolmelta eri suunnalta. Kertaalleen Sa juoksi suoraan ruudun läpi, tästä kutsuin koiran takaisin. Muuten se juoksi suoraan alustalle joko vain ensin hipaisten sitä ja sitten asettautuen alustalle tai sitten suoraan alustalle. Sitten loppukaaviot molempiin suuntiin. Alkuun kutsuin koiran mukaan hitaassa vauhdissa, sitten normaalisti kävellen. Kaikki seuraamaantulot oli hyviä.


 


Seuraavana otettiin luoksetuloja pysäytyksillä. Ensin pitkältä matkalta seisominen käsimerkillä. Läpijuoksuksi meni, Sa ei hidastanut yhtään vauhtia. Sitten kokeilin käskysanaa. Koira pysähtyi, mutta meni makuuasentoon. (Tämän takia vaihdoin aikoinaan seisomisen käsimerkkiin, sillä siinä vaiheessa kun aloitettiin maahanmenon opettelu, niin Sa tarjosi kaikkiin käskysanoihin maahanmenoa…) Tajusin sitten, että ehkä aurinko paistaa Saran silmiin, jolloin se ei näe käsimerkkiä. Vaihdettiin paikkaa kentällä ja käsimerkkikin toimi pysäytyksissä. Heitin väliin yhden maahanmenon ja sitten taas seisominen. Kaikki hyvin. Loppuun pari vauhtiluoksetuloa. Keskityin niin pysäytyksiin, etten muistanut ottaa yhtään suoraa pysäytysten välissä! Ensi kerraksi siis paljon suoria.


 


Lopuksi vielä tunnari 8 kapulan jonolla. Lähetin ensin koiran matkaan liian kaukaa. Eihän se niitä kapuloita niin kaukaa nähnyt! Kutsuin koiran takaisin ja seuraavan lähetyksen tein n. 10 metristä. Haisteli nyt nätisti kapulat ja toi viimeisenä olleen oman. Tuodessaan korjasi otetta pari kertaa ja samalla pudotti kapulan, ei kuitenkaan pureskellut kapulaa. Liikaa läähätystä, Saran ote ei silloin pidä.


 

torstai 20. elokuuta 2009

Ageja



 


Maanantaina aloitettiin seuraavanlaisella radalla: ensin hyppy, josta valssilla L:n muotoiseen putkeen ja sieltä persjätön kanssa hypylle. Hypyn jälkeen muuri, hyppy ja putki. Toisella putkella tehtiin takaaleikkaus. Putken jälkeen oli vielä hyppyeste. Persjättöön oli kyllä vaikea ehtiä, kun koiruus tuli niin vauhdilla putkesta. Saralle sitä vastoin viimeisen esteen suorittaminen oli vaikeaa (seinä liian lähellä). Samaa rataa tehtiin myös toiseen suuntaan, jolloin ohjaajat itse saivat keksi ohjaustyylin. Saran ohjasin sisäkautta viidenteen hyppyyn asti. Hypyn ja putken välissä tein valssin ja puken jälkeen yritin persjättöä, mutta en vain yksinkertaisesti ehtinyt. Siinä tuli sitten tehtyä takaaleikkaus. Toimi se niinkin.


 



 


Sitten verkotettuja keppejä, joiden jälkeen hyppy ja siivekkeen kierrolla kääntö takaisin kepeille. Tarkoitus oli saada aikaiseksi terävä siivekkeen kierto. Se vaatii vielä opettelua. Koiran nimeä voisi käyttää saamaan koiran huomion ajoissa.


 


Lopuksi vielä neljän hypyn suora, jonka päässä koirat käännettiin takaisin hyppysuoralle mutkaputkella. Rimat oli ekaa kertaa nyt 50 cm:ssä. Kutsui Saran mukaan ollessani toisen esteen kohdalla. Saattelin koiran putkeen ja loppusuoralle käskytin koiraa vain ”Eteen”. Menit todella loistavasti.


 


Lisäksi tehtiin myös maxi-rengasta. Merkkasin naksulla hypyt. Ekat houkuttelin renkaan läpi, lopulta pysyin jo seisomaan normaalisti renkaan toisella puolen antamassa käskyä.


 


--


 


Torstaina olikin mielenkiintoiset treenit, paljon uutta asiaa!


 


Opeteltiin ekaa kertaa avokulmaa. Ensin loivemmalla kulmalla, sitten 90-asteisena. Kulman tiukkuus ei tuottanut ongelmaa. Mutta mitä enemmän esteiden välissä oli tilaa, sitä todennäköisemmin Sa tuli esteiden välistä. Tarkemmalla ohjauksella tämäkin onnistuu, mun pitää vaan ohjata koiraa pidemmälle ja muistaa käskyttää takaakierokäskyllä ajoissa.


 


Tehtiin pientä sarjaa, jossa oli hyppy, verkkokepit ja mutkaputki. Ja sama homma toisin päin: mutkaputki, kepit ja hyppy. Molempiin suuntiin onnistui hyvin, Sa osaa jo hakea putkea aika mukavasti. Sitten samaista rataa hieman varioiden: eka hyppy takaakierron kautta. Tästä olikin vaikeampi lähettää koiraa kepeille. Tehtiin myös aika paljon toistoja hyppyesteen takaakierrossa molemmista suunnista. Tää ehkä jo kohta onnistuu!


 



 


Opettelussa oli ensikertaa myös kolmella hyppyesteellä välistävedot, josta koirat sai vielä juosta putkeen. Samoilla hyppyesteillä tehtiin myös takaakiertoja. Molemmissa kaksi estettä vielä onnistui, mutta kolmatta ei millään saatu mukaan. Mä en vain ehdi koiran vauhtiin, mun pitäisi paljon peruuttaa nopeammin. Lisäksi ohjaus pitäsi tehdä suurieleisemmin, jämäkämmiin ja täsmällisemmin oikeassa kohtaa. Molempia käsiä olisi suotavaa käyttää ohjaukseen (hirvittävän helppoa on jämähtää vain yhden käsen käyttöön!).


 



 


 

keskiviikko 19. elokuuta 2009

Tokoiluja


 


Tiistaina tokoiltiin tolleriseurassa Tulliniemessä nurmikkopohjalla. Uusi paikka ja koiralla oli kierrokset kaakossa…


 


Ensimmäisenä ruutuja. Lainasin sinisiä ämpäreitä ruutumerkeiksi. Aluksi alustalla ja sitten ilman sitä. Alustan kanssa ruudut oli ihan ok, mutta alusta upposi vaan vähän liiankin hyvin nurmikkoon. Sa joutui etsimään lätkää ja kauempaa lähettäessä mullakin oli vaikeaa nähdä onko koira alustalla vaiko vain sinne päin. Jonkin kerran koiruus tarjosi myös hipaisuja. Otettiin siis ilman alustaakin. Ne oli hyviä, Sa meni vauhdilla ruutuun, sain pysäytettyä oikeaan kohtaan ja maahankin Sa putosi hyvin. Loppukaaviot otettiin erikseen. Vasempaan päin Saran jarrut ei alkuun toimineet ja oikeaan päin se kiersi ekalla edestä. Otettiin sitten molemmista suunnista paikaltaan kutsuen, sitten hitaassa vauhdissa ja lopulta päästiin normaaliinkin tahtiin. Takaapäin tuloa muistuttelin namikädellä ohjaamalla. Näihin siis lisää treeniä!


 


Kaukoista tehtiin m-i-, i-m-, m-s- ja i-s-vaihtoja 5-10 metristä käskyttäen. Pidin kunnon välit käskyjen välissä. S-m-vaihtoa tehtiin parista metristä. Kaikki vaihdot oli puhtaita. Pitäisi alkaa työstämään s-i-vaihtoa, jotta pääsisi tekemään kunnon sarjojakin.


 


Ketjutin muutaman liikkeen putkeen. Ensimmäisenä luoksetulo suoraan sivulle, sitten seuraamista ja paljon askelsiirtymiä sekä liikkeestä istuminen. Ennen superpalkkausta vielä metallinouto. Luoksetulo oli mahtava. Sa juoksi täyttä vauhtia ja jarrutti vasta viime tipassa. Seuraamisissa kontakti pysyi koko ajan, mutta koiruus myös edisti koko ajan (mulla oli oikessa taskussa noutokapula tyrkyllä...), perusasennot oli kuitenkin kunnossa. Ensimmäisissä askelsiirtymissä Sa liikkui pomppien ja äännätelikin, toistoja kertyessä muuttui paremmaksi. Liikkeestä istuminen oli hyvä. Metallinoutoja tehtiin kaksi, sillä ekalla kerralla tuodessaan Sarpsaan iski kutka ja koiruus pudotti kapulan rapsuttelun ajaksi. En halunnut palkata sellaisesta suorituksesta, joten otettiin nouto vielä toiseen kertaan. Nyt sujui hyvin.


 


Parin minuutin paikallaanmakuu tehtiin yhden tollerin kera. Tolleri sai maahanmenokäskyn ensin, Sara vasta sitten. Kävelin kauas puskan taakse piiloon. Saralle oli aiemmin vaikeaa (nousi istumaan), jos kävelin kauas vieraammassa paikassa, mutta nykyään kuten ei nytkään tuo ei tuottanut ongelmaa. Sivulle Sa nousi vasta toisella käskyllä, näitäkin voisi enemmän tehdä.


 


Lopuksi vielä tunnaria koemaisesti. Ekalla kerralla Sa ryntäsi kapuloille, aloitti haistelut keskeltä, eteni oikeaan, kääntyi päässä ja haisteli loputkin. Nosti ensin oman viereisen ja sitten vaihtoi omaan. Pureskeli tullessaan. Toisella kerralla siirrettiin rivi lähemmäs, parin metrin päähän. Sa haisteli samassa järjestyksessä. Maisteli (ei kuitenkaan nostanut) väärää, mutta toi oman. Kummastakin suorituksesta palkkasin vain kehuin. Otin vielä pitotreeniä ja koira alkoi pitämään kapulaankin nätimmin. Lisää siis pitotreeniä ja muutenkin vahvistaa oikeaa suoritustapaa.


 


--


 


Keskiviikkona oli HSKP:n tokotreenit. Ohjelmassa oli tällä kertaa ensimmäisenä kaukot. Annoin kaikki käskyt ihan koiran edestä. Muuten ihan kivoja, mutta Sa on alkanut ennakoimaan s-m-vaihtoa ja tarjoaa sitä hanakasti (seisomisia se ei enää juurikaan ennakoi). Seuraavana otettiin luoksetulo pysäytyksillä. Sa pysähtyi seisomaan vasta toisella käskyllä! Koiruus ei reagoinut mitenkään ensimmäiseen käsimerkkiin, se ei yhtään hiljentänyt. Annoin sitten sekä käsimerkin että sanallisen käskyn yhtä aikaa, jolloin sain koiran pysähtymään kerralla. Maahanmenoa ei edes yritetty.


 


Paikallaanolo tehtiin ryhmänä. Saralla oli tällä kertaa makuu vuorossa. Koiruus toimi vain omilla käskyillä ja pysyi hyvin maassa sen pariminuuttisen, jonka olin piilossa. Sivulle nousi ekalla. Lopuksi heiteltiin vielä metallikapulaa. Otin noutoa kokonaisena ja osina: palkkasin vauhdista ja otettiin erikseen pitoa.


 


Jäi sen verran vaivaamaan nuo luoksetulon pysäytykset, että poikettiin kotimatkalla vielä lähiparkkille. Otettiin ekana lyhyeltä matkalta seisomaanpysäytys. Ei ongelmia, pysähtyi pelkällä käsimerkillä. Sama toistui myös pidemmältä matkalta. Sitten maahanmenoihin. Sa tarjosi niihin seisomista. Tehtiin taas ensin lyhyeltä matkalta ja saatiin toimimaan. Loppuun vielä molemmat pysäytykset samaan luoksetuloon. Nyt molemmat toimi.


 

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Jälki vesisateessa


 


Terhi tallasi aamun sateessa Saralle parisataametrisen jäljen Histan metsiin. Jälki sisälsi pari kulmaa ja 8 purkkia. Jälki ajettiin heti. Jäljen alussa oli eka kulma, josta Sa kääntyi sujuvasti vastakkaiseen suuntaan. Kutsui koiran takaisin ja sitten lähdettiinkin oikeaan suuntaan. Muutaman muunkin kerran Sa joutui pohtimaan jäljen kulkua, mutta eteenpäin selvittiin. Kesken jäljestämisen peura ylitti jäljen. Sa ei sitä nähnyt, mutta ylityskohdassa oli mielenkiintoisia hajuja koiralle. Sarps löysi ja ilmaisi kaikki 8 purkkia. Ainakin kertaalleen Sa lähti jälkeä pitkin purkki suussaan. Pitäisi siis vahvistaa lisää tuontia. Lisäksi mun pitäisi opetella liinan käyttöä, löysäilyt ja jarruttelut.


 

torstai 13. elokuuta 2009

Torstain agi


Sara kävi alusta lähtien kuumana, se äännähteli ja sikaili oikein urahkalla. Treenit oli pitkästä aikaa hallissa, oisko jontunut siitä? Tällä kertaa kuitenkin ohjelmassa oli ratatreeniä. Rata alkoi kahdella hypyllä, joita seurasi mutkaputki ja verkotetut kepit. Kepeiltä jatkettiin hypyn katta mutkaputkeen. Sen jälkeen hyppy takaakierrolla ja vikana esteenä vielä yksi hyppy. Ja Sarahan ei osaa takaakiertoa. Ne saatiin kyllä onnistumaan, mutta aika pitkiksi ne meni (video). Ekalla kierroksella Sa hutiloi toisen hypyn, pudotti riman ja kynti kuonollaan hiekkaa.


 



Sitten käännettiin suuntaa eli tehtiin samaa rataa viimeisestä esteestä alkaen. Nyt takaakierto oli vaikeampi. Ekalla kierroksella (video) Sa hyppäsi esteen edestakaisin, toisella kertaa (video) ohjasin paremmin ja takaakiertokin onnistui, ei edes mennyt pitkäksi. Vikana vielä samaa rataa, mutta ekaan putkeen ohjaus tehtiin valssilla. Sara kun irtoaa suht helposti, niin sille teki hyvää tehdä valssaus jo takaakierron yhteydessä.


Omalla ajalla opeteltiin takaakiertoja ja tehtiin maxi-rengasta. Lelupalkkaus renkaassa sai varmemmin Saran tulemaan renkaan ali.


(Videot on ihan kamalan huonolaatuisia.)

keskiviikko 12. elokuuta 2009

HSKP:n tokotreenit



  • Hyppynouto tehtiin puukapulalla koemaisesti. Ihan kivaa työtä koiralta, itse voisin opetella heittämään kapulaa siten, ettei se pyöri ja kieri minne sattuu. Otettiin myös tasamaanouto (hieno!) ja revittiin kapulaa.

  • Paikallaanolot tehtiin ryhmässä. Käskytykset tehtiin yksitellen, Sa ei mennyt taaskaan lankaan! Sarps sai taas istua koko pari minuuttisen, jonka olin piilossa. Ja hyvinhän se istuikin.

  • Tunnari otettiin kokeenomaisena. Kapulat oli rivissä ja Sa aloitti haistelut reunimmaisesta. Omaan asti haisteli (toisiksi viimeinen) ja toi sen. Täydellinen suoritus siis :)

  • Kaukoista otettiin kaikki muut vaihdot paitsi s-i metrin parin päästä käskyttäen. Muut hyviä, mutta s-m-vaihdossa koiruus eteni. Sitä ei siis vielä kärsi tehdä kentällä.

  • Seuraaminen tehtiin ryhmässä. Hyvässä häiriössä siis. Sa suoritti seuruuta innolla. Se edisti jonkin verran, mutta kaikki perusasennot oli kuitenkin kohdillaan, jopa juoksusta pysähdyttäessä! Paikallaan kääntymisetkin oli jo parempia. Hitaassa vauhti oli alkuun liian hidas, sillä Sa yritti istua pitkin matkaa. Korjasin vauhtia ja jo näytti paremmalta. Jonkin kerran Sa näykkäsi ja vinkaisi. Näykkimiset korjautui ärähdyksellä, vinkaisuihin on vaikea reagoida, sillä ne on niin nopeasti ohi. Pitänee kokeilla jotakin lievempää kieltoa, vaikkapa sihahdusta. Lisäksi omaa vuoroa odotellessa otin askelsiirtymiä. Ne oli ihan kivoja. Ääntelyt askelsiirtymissä on vähentyneet hurjasti, sen jälkeen kun otin siirtymiin oman käskyn ;)

  • Liikkeestä istuminenkin tehtiin kokeenomaisesti. Se oli loistava, jos ei oteta huomioon pomppuisaa seuraamista.

Aamun jälki ja illan tokoilut


 


Jäljellä oli pituutta kolmisensataa metriä ja keppejä siinä oli 8. Jälki oli maaston mukaan mutkitteleva, ei kunnon kulmia. Metsämaasto oli vaihtelevaa; alussa se oli lehtipohjaa, sitten ryteikköä ja loppua kohden tavallisempaa varpumetsää. Siellä oli paljon risteileviä polkuja, polunylityksiä ja yhden pienen pätkän jälki meni polkuakin pitkin. Merkkasin pelkästään keppikohdat, jotta tiesin, että ilmaistessaan keppiä Sa ilmaisee oikean kepin. Muuten mentiin sitten koiraan luottaen. Jälki sai vanheta tunteroisen ennen ajoa.


 


Muutama metri aloituksen jälkeen Sa tarkasti taas jäljen kulun pyörähtämällä, mitä siis tekee usein ihan jäljen alussa. Hetken mentiin oikeaa jälkeä, kunnes Sa lähti hyvin varmana jäljestämään harhajälkeä. Jotakin siitä varmasti oli mennyt. Tässä vaiheessa kutsuin Saran takaisin omalle jäljelle. Oma jälki jatkui polkua pitkin ja Sa suoriutui hyvin polulta pois siirtymisestä. Sieltä löytyikin sitten eka keppi, jonka koira nosti. Alun lehtipohja tuntui olevan vaikeaa jäljestettävää, todennäköisimmin siellä risteilevien polkujen takia. Saran piti välillä tarkistella polkuja. Kaikki kolme lehtipohjaan jättämääni keppiä kuitenkin nousi. Viides keppi oli heti polun ylityksen jälkeen. Sa ylitti polun ongelmitta, meni suoraan yli, ei varmistellut polun suuntaisesti. Sillä oli kuitenkin niin draivi päällä, että keppi jäi ilmaisematta. Ennen seuraavaa keppiä Sa hukkasi hetkellisesti jäljen ja löysi takaisin jäljelle pari metriä kepin jälkeen. Keppiä merkkaava pyykkipoika oli niin kutsuvasti siinä lähellä, että kävin nappaamassa sen mukaani. Tästä häiriintyneenä Sa lähti jälkeä taaksepäin. Päästin liinasta irti ja katsoin mitä se tekee. Reilun liinan verran se meni jälkeä taaksepäin, sitten palasi takaisin siitä kohdasta, mistä kulki jäljen hukattuaankin. Keppiä se ei ilmaissut, vaikka siitä päältä menikin. Mutta hemmetti, ei nyt tarviis hämmentää koiraa! Loppujäljen Sa jäljesti hyvin. Tosin molemmilla kepeillä se olisi jatkanut matkaansa keppi suussaan, ellen olisi pyytänyt sitä tuomaan keppiä minulle.


 


---




Illemmalla tokoiltiin helteessä lähiparkkiksella.




  • Ruutuja tehtiin alustan kanssa pallopalkalla. Ekan lähetyksen tein kävellessämme kohti ruutua. Sa juoksi sujuvasti ruudun läpi ikään kuin olisi odottanut pallon lentävän taakse. Sa etsiytyi sitten takaisin ruutuun ja alustalle. Palkkasin tästä. Toinen lähetys tehtiin n. 10 metristä ja kolmas n. 20 metristä. Molemmissa Sa kiersi ensin alustan taakse ja sitten asetteli vasta tassut alustalle. Mun makuun olisi enemmän se, että koiruus laittaisi tassun alustalle jo ennen kääntymistä.



  • Tunnaritreenissä korostin nyt kapularingin ulkoakiertoa. Laitoin kapulat (5 kpl, toisiksi vikana oma) puoliympyrään ja kassin ympyrän keskelle esteeksi. Lähetin koiran kapuloille metristä. Sa kiersi nyt kapulat ulkokautta haistellen siististi ja toi oman.



  • Liikkeestä istuminen tehtiin koemaisesti. Seuruuosuudessa Sa edisti, mutta muuten ihan hyvä suoritus.



  • Otettiin pelkkiä suoria luoksetuloja. Ekassa palkkasin vauhdista. Tokassa käskin suoraan sivulle. Ekalla käskyllä Sa nousi seisomaan ja lähti liikkeelle vasta toisella käskyllä (?!). Otettiin sitten uudestaan ja saatiin muuten ihan hyvä luoksetulo, mutta perusasento oli vino. Ihan mun oma moka, mitäs nojailin koiraan päin sen vääntäytyessä perusasentoon. Otettiin vielä kerran ja se oli hyvä.



  • Loppuun vielä eteenmeno. Olin jättänyt pallon kentän laidalle vauhtiluoksetulon jälkeen. Nyt lähetin koiran matkaan vastakkaiselta sivulta (n. 30 m matkaa?). Lähti hyvin.



 

maanantai 10. elokuuta 2009

Maanantain agi


 


Viikonlopun reissailuista johtuen koira ei suinkaan ollut väsynyt vaan kävi entistäkin kovemmilla kierroksilla. Alussa oli siis sählinkiä ja ääntä. Onneksi koira kuitenkin meni äänettömälle treenien alkaessa.


 


Ensimmäisenä tehtiin ekaa kertaa rengasta maxi-korkeudella. Tehtiin vain kutsuina. Jokusen kerran Sa tuli renkaan alta, mutta sitten tajusi ja saatiin useampi oikeanlainen suoritus. Seuraavana tehtiin verkotettuja keppejä ja hyppyä. Ensin kepit, sitten hypyllä suunnan kääntö ja taas kepit toiseen suuntaan. Ohjaukset tehtiin molemmilta puolin. Ekalla suorituskerralla kiirehdin liikaa ja Sa suoritti hypyn takaisinkin päin. Kun ohjasin koiraa paremmin, niin se meni niin kuin pitikin.


 


Sitten sarjaa, joka koostui hypystä (kaksi vaihtoehtoa), S:n mallisesta putkesta ja pöydästä (maxi). Saran kanssa otettiin ensiksi pelkkää pöytää. Korkeammalla pöydällä koiruus ei tule onneksi niin helposti yli. Hyppy tehtiin poispäin putkesta ja koirat ohjattiin putkeen siivekkeen kierron kautta. Putki veti Saraa sen verran, että alussa jouduin ihan fyysisesti asettelemaan koiran hyppyyn päin… Käskytykset oli tehtävä taas tarpeeksi ajoissa eli koiran ollessa putkessa hoin jo pöytäkäskyä, jolloin Sa paineli putkesta suoraan pöydälle eikä jäänyt pyörimään jalkoihin.


 



 


Lopuksi tehtiin lähes samaa rataa kolmella eri tavalla. Siinä oli ensiksi kaksi hyppyä, mutkaputki ja pituus. Vaihtoehtoisesti pituuden tilalta otettiin hyppy ja matala pöytä. Ensimmäisellä radalla eka hyppy tehtiin takaakierron kautta. Sa kiersi ”Takaa”-käskyllä koko esteen. Pelkällä eleohjauksella se sitten suoritti hypyn toivottuun tapaan. Jätetään tuo kiertokäsky tarkoittamaan koko esteen kiertoa ja opetelleen uusi käsky, joka tarkoittaa siivekkeen kiertoa ja hyppyä takaisin päin. Putkella tehtiin takaaleikkaus, muuten rata tehtiin ilman erityisempiä ohjauskuvioita. Toisella radalla ensimmäinen este tehtiin kutsuhyppyä. Tässä kutsuin koiran mukaan oikealla kädellä vinkaten ja ohjasin sen toiselle hyppyesteelle vasemmalla kädellä. Selkeällä rintaman käännöksellä tehtiin selväksi tuleva suunta. Putken jälkeen koirat otettiin haltuun persjätöllä. Kolmannella radalla koirat hyppyytettiin poispäin radasta ja siivekkeen kierron kautta koirat käännettiin vastakkaiseen suuntaan. Putken jälkeen tehtiin valssi, jolla koirat ohjattiin hypyn kautta pöydälle. Tajusin hiljentää omaa vauhtiani valssauksen jälkeen ja niinpä koirakin hiljensi vauhtiaan eikä liukunut pöydän yli. Kaikki radat meni ihan superhyvin! Agilityn suhteen olen kokenut ahaa-elämyksiä viime aikoina. Viime viikon treenien jälkeen sisäistin sen, ettei mulla ole niin kiire koiraa ohjatessa. Mun ei tarvii suinkaan yrittää olla vauhdissa nopeampi kuin Sa, kunhan vain olen ajoissa ohjauksissa. Ekaa kertaa pystyin jopa ajattelemaankin radalla ;)


 



 


Linkki videoon.


 

torstai 6. elokuuta 2009

Viikon ageilut


 


Maanantaina ohjelmassa oli ohjausharjoituksia. Ensimmäisen radan aloitti hyppy, jota seurasi pöytä ja mutkaputki. Putkesta koirat ohjattiin toiseen mutkaputkeen joko valssilla tai takaaleikaten. Putken jälkeen oli vielä hyppy. Jätin molemmissa Saran ekan esteen taakse ja kutsui sen paikoiltan pöydän luota. Vaikka paikoillani olinkin, niin ekalla kerralla oma rintamasuuntani oli putkeen päin ja Sarahan tuli vauhdilla pöydästä yli. Lopuilla kerroilla jäin rintamasuunta koiraa kohden ja siten koiruuskin pysähtyi pöydälle. Olin niin keskittynyt valssin suoritukseen ekalla kerralla etten ohjannut koiraa riittäväsi vikalla esteellä (hieman sivussa putkesta) ja koiruushan tuli hypyn vierestä. Muut kerrat meni kaikin puolin hyvin, valssit oli kohdillaan ja takaaleikkaukset myös.


 



 


Seuraavaksi tehtiin rataa, jossa kahden hypyn jälkeen oli mutkaputki ja sen jälkeinen vika hyppy 90-asteen kulmassa putken suulta. Saatiin itse keksiä ohjaustapa. Jätin Saran ekan esteen taakse ja itse meni putken suulle asti kutsumaan koiraa mukaan. Käänsin koiran vikalle hypylle valssilla. Muuten ihan hyvin, mutta Sarpsalle tuli niin kiire mukaan, että se pudotti toka riman.


 



 


Viimonen rata koostui kahdesta hypystä, joita seurasi mutkaputki ja muuri ja hyppy. Ohjauksessa oli tarkoitus tehdä persjättö putken jälkeen, mikä mulle oli vaikeaa. Kiireessäkin väänsin siihen kohtaan valssia. Hyvin on oppi mennyt perille ;) Lopulta sain persjätötkin sujumaan. Sa meni vikan esteen ohitte, alkoi jo haluta palkkaa. Ehkä mun ajatukset oli niin siinä persjätössä, etten itse keskittynyt loppurataan? Sama rata samalla periaatteella tehtiin myös toiseenkin suuntaan. Se meni jo paremmin.


 



 


Lisäksi tehtiin




  • pöytää. Saralla alkoi jo jarrutkin löytymään!



  • verkotettuja keppejä.



  • ekaa kertaa oikeaa rengasta mini/medi-korkeudella. Tehtiin pelkkiä kutsuja. Hyvin Sa tajusi hypätä renkaan läpi. Merkkasin hypyt naksulla.



  • viimeisimmän radan muuri-hyppy-sarjaa. Tässä oli nytkin jotain ongelmaa. Sain koiruuden menemään molemmat esteet kerralla vasta ensin tehtyäni ne kutsuen toiselta puolen. Sen jälkeen alkoi sujumaan sivulla ohjatenkin.



---


 


Torstaina otettiin ekaa kertaa A-estettä (madallettu). Ekat pari kertaa Sa juoksi vauhdilla esteen ylitse, ei puhettakaan, että siinä oli ehtinyt naksutella 2on2off-asentoja. Kun namitettiin alasmeno, niin Sa alkoi hiljentämään vauhtiaan.


 


Keppejä tehtiin jälleen verkon kanssa. Saralle näyttää olevan helpompaa hakea aloituskohtaa keppien vasemmalta puolen, oikealla puolen saattaa mennä kokeilun ja erehdyksen kautta. Otettiin myös hypyn ja keppien sarjaa, jossa hyppy oli suorassa linjassa keppeihin nähden. Nämä meni varsin näppärästi.


 


Vauhtikiihdytystä tehtiin neljän hypyn suoran avulla. Hypyillä oli viitisen metriä väliä. Ekana ohjaus koiran vierellä juosten. Ekalla kerralla olin myöhässä käskyjen kanssa ja parin hypyn jälkeen Sa kiersi loput esteet. Toisella kertaa muistin sitten käskyttää ajoissa ja koirakin toimi kuten oli tarkoituskin. Lopussa otettiin vielä eteenmeno. Sa irtosi hyvin.


 


Putkeen otettiin uutta näkökulmaa tekemällä sitä pimeästä kulmasta. Pari kertaa Sa tarjosi myös oma-aloitteisesti pöydälle menoa.


 


---


 


Molempina päivinä huomasin jo lähtiessä, että Saralla oli liikaa energiaa varastossa. Mulle meni molempina päivinä töissä myöhään ja kerkesin käydä kotona vaan nappaamassa koiran mukaan. Ääniongelmaahan siitä seurasi. Positiivista kuitenkin on, että Sa äänteli (vinkui) lähinnä seinässä kiinni ollessaan. Sielläpähän sitten vinkukoot yksinänsä. Töitä tehdessä tai muuten vain minun lähellä ollessa se oli hiljaa.


 

keskiviikko 5. elokuuta 2009

HSKP:n vapaavuoro




  • Ekana tehtiin tunnari kokeenomaisesti (> 6 kapulaa ympyrässä). Vähän kyllä hirvitti, kun koira oli kierroksilla. Halusin kuitenkin nähdä miten tunnari sujuu kierrosten ollessa kaakossa. Ihan hyvinhän se sujui. Sa ryntäsi ympyrän keskelle ja haisteli kapulat vastapäivään keskeltä käsin. Se ei kuitenkaan potkinut kapuloita, haistelut suoritti ihan nätisti ja toi oman pureskelematta. Pitänee kuitenkin vahvistaa lisää kapularingin ulkkopuolelta kiertoa. 



  • Metallinoudoissa merkkasin vauhdikkaan palautuksen naksusanalla ja palkkasin koiran vauhdista lelulla. Hyppynoudot tehtiin myös metallilla. Ne oli ihan kivoja :)



  • Paikallaanolot tehtiin ryhmässä. Muut käskytti koiransa maahan, Saralle otin istumisen. Käskytykset tehtiin yksitellen ja siksipä Sa oli tarkoituksella viimeisenä rivissä. Se istui hyvin muiden käskyttäessään omiaan maahan. Olin piilossa koko 3-minuuttisen, kerran kävin palkkaamassa. Eipä moitteita.



  • Kaukoista otettiin m-i-, m-s-, i-m- ja i-s-vaihdot parin metrin päästä käskyttäen. Tässä olikin mukavasti parin metrin päässä häiriötä muista koirista & ihmisistä. Sa ottikin häiriötä räyhäävistä koirista, mutta toimi siitä huolimatta kuitenkin ihan hyvin. Seiso-maahan-vaihtoa tehtiin ihan läheltä. Sekin oli ihan jees. S-m-vahto toimii muuten käsimerkillä jo metrin päästä, pitää vaan vahvitaa sitä paljon ennen matkan lisäämistä. Lisäksi pitäisi alkaa yhdistämään toimea käskysanaan.



  • Alustaakin naksuttelin. Sa tarjosi jo jonkun kerran suoraan pidempää kestoa, välillä tarjosi kuintekin ensin hipaisua.



  • Otettiin suoria luoksetuloja, joissa vapautin vauhdista. Lisäksi väliin nakkasin kertaalleen  molemmat pysähtymiset. Molemmat oli ihan ok.



  • Loppuun vielä eteenmeno. Olin jo aiemmin vienyt pallon kentän laitaan ja Sa pariin otteeseen luoksetuloista palkatessani olisi halunnut rynnätä sinne. Lopulta Sa sai luvan. Lähetin sen kentän toisesta laidasta (matkaa n. 40 m?). Vauhdikkaasti kyllä meni, mutta meni pienen mutkan kautta. Sa juoksi ensin siihen paikkaan, josta yritti aiemmin varastaa pallolle ja sieltä sitten vasta laidalle.



 

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Jälki + esineruutu


Tein n. 60-merisen suht suoran jäljen neljällä kepillä kosteaan metsämaahan. Kepit laitoin jäljen alkuun. Eka keppi oli kymmenisen metrin päässä aloituksesta, loput kepit muutaman metrin välein ja jäljen lopussa oli purkki. Toinen keppi oli polun ylityksen jälkeen, kolmas ojan ja neljäs kaatuneen puun ylityksen jälkeen. Näin sain palkattua koiran vähän vaikeammista kohdista. Jälki sai vanheta puolisentoista tuntia.


Sa jäljesti koko pätkän rauhallisen täsmällisesti. Se kulki koko ajan nenä maassa ja eteni tasaista tahtia. Edes alussa ei tällä kertaa ollut ryntäilyä, vaan työskentely oli alusta lähtien hyvää. Kaikki kepit nousi. Polun ylitys sujui koiralta hyvin. Tuodessaan polun jälkeistä keppiä minulle Sa joutui kuitenkin tulemaan polun yli takaisin ja sitten ylittämään polun toistamiseen jatkaakseen jälkeä. Toisella ylityksellä Sa kulki pari metriä polkua pitkin ennen jäljelle paluuta. Vikalla kepillä Sa olisi halunnut jatkaa matkaa keppi suussaan, mutta en päästänyt sitä etenemään ennen kuin luovutti kepin. Luovutus oli vähän kiireinen, keppi tippui maahan, josta pyysin koiran nostamaan sen. Loppupurkilla jouduin pidättelemään koiraa, että se huomaisi purkin ja saisi palkan. En tiedä pitäisikö koiralle antaa vinkkiä maassa olevista esineistä, vaiko antaa vaan olla: jos koira ei niitä huomaa se on sen oma vika, ettei saa palkkaa. Mutta toisaalta hyvähän se olisi, että koiralle kerrottaisiin mikä on tärkeää ja kuinka työskennellä. Ristiriitaista.


Talloin vielä esineruudun. Sillä oli kokoa n. 5 x 40 m ja siinä oli kolme esinettä: takakulmissa narupallo ja patukka, ja keskellä ruutua pallo. En hetsannut koiraa esineillä lainkaan vaan jätin ne ruutuun tallaamisen yhteydessä. Saran rauhallisen täsmällinen tahti jatkui esineruudussakin. Se lähti joka lähetyksellä ripeästi nenä maassa töitä tehden ja kulki siksakkia ruudun alusta toiseen päähän. Poissa oli siis se hurja kiirus ruudun takaosaan. Liekö viime treeneillä jotain osuutta asiaan? Joka lähetyksellä Sa löysi esineen, ekana tuli patukka, sitten pallo ja lopuksi vielä narupallo. Koiruudella ei näyttänyt olevan missään vaiheessa ongelmaa, se tiesi mitä oltiin tultu tekemään. Loppuosassa ruutua ruudun halkoi kaatunut puu. Ajattelin, ettei Sa ihan mutkattomasti lähtisi ylittämään runkoa, mutta mitä vielä; Sarpsahan ylitti rungon jo ekalla lähetyksellä! Koiruus pysyi koko ajan tallatulla alueella, jos se ylittikin tallatun ja tallaamattoman näkymättömän rajan, se kääntyi vauhdilla takaisin :)

lauantai 1. elokuuta 2009

Sahaajankadun tokoilut


Kentällä oli meidän lisäksi pari muutakin koirakkoa sekä jalkapalloilijoita. Saralla otin ekana ruutuja alustan kanssa. Lähetykset tein alkuun ihan ruudun vierestä, sitten Sa sai pari kertaa kiertää maalin ja juosta suoraan ruutuun. Alusta kaipaa lisää tarkkuus- & kestotreeniä. Sa tarjoaa ensin hipaisua, odottaa hetken ja hipaisee ehkä toisenkin kerran ennen kuin tarjoaa pitkäkestoisempaa kosketusta. Koira ei taida vielä tarkalleen tietää, mitä siltä vaaditaan. Otettiin myös ruudun loppukävelyitä. Merkkasin naksulla sivullesaapumiset. Ensin kaavio oikeaan, jossa kutsuin koiran seuraamaan paikoiltani. Sitten lähdin vauhtiin koiran saavutettua minut ja lopulta kutsuin koiran liikkeestä mukaan. Vasempaan suuntaan tehdessä kutsuin koiran suoraan liikkuessani. Sa ei nyt kertaakaan juossut ohi, vaan ilmestyi hyvään seuraamispaikkaan sivulleni.


Otettiin kaikkia jääviä sekaisin. Muut oli hyviä, mutta alkuun seisomisiin Sa tarjosi istumista. Sain koiran lopulta seisomaan, kun jäin sen viereen käskiessäni. Tämän jälkeen seisomiset meni oikein. Lisäksi tehtiin käännöksiä paikallaan. Vasemalle kääntyessä koira hakeutuu oikeaan kohtaan, mutta oikealle käännyttäessä perusasento jää liian eteen ja vinoon. Kun teen käännöksen hitaammin, niin koiruuskin hidastaa vauhtiaa ja jää hyvään perusasentoon. Tää siis korvan taakse. Kaukoista otettiin pelkästään seisomiset n. 10 metrin etäisyydeltä käskyttäen. Molemmat vaihdot oli hyviä :)


Tunnari tehtiin kokeenomaisesti paitsi, että kuuden kapulan sijaan kapuloita oli rivissä 12. Oma oli neljäs vasemmalta. Sa aloitti haistelut keskeltä, eteni siitä oikeaan rivin loppuun, kääntyi ja eteni vastakkaiseen suuntaan, lopulta omakin osui kohdalle. Palauttaessa Sa korjasi kapulan asentoa suussaan kertaalleen, muttei kuitenkaan pureskellut. Loistavaa työtä koiralta siis, voisi kait jo sanoa, että se osaa tunnarin :) Seuraaminenkin tehtiin kokeenomaisesti. Se sisälsi tavallisen ja hitaan vauhdin sekä kaikki askelsiirtymät. Liikkeelle lähdössä Sa otii pari laukka-askelta, jotka korjasin parilla askeleelle taaksepäin. Sen jälkeen paikka oli kohdallaan ja kontakti pysyi ihan koko ajan! Parissa käännöksessä (täys- ja taviskäännös oikeaan) koira näykkäili ja askeleissa taaksepäin äännähti hiljaa ("liikkurikaan" ei kuullut). Askeleissa oikeaan Sa jäi vinoon, tassu mun jalan päälle. Pitäisiköhän sittenkin ottaa nämä ristiaskelein? Askel viereen -askeleissa Sa herkästi kulkee mukana tassu mun jalan päällä ja jää sitten vinoon perusasentoonkin.


Otettiin neljän minuutin paikallaanmakuu vähän eläväisen dallun kanssa. Jäin näkösälle ja liikahdin aina, kun Sa kiinnitti huomionsa johonkin muuhun kuin minuun. Ei tarvinnut montaa kertaa liikahtaa, vaikka jalkapalloakin pelattiin vieressä! Kaikista vaikeinta kontaktin pito oli, kun dallun ohjaaja kävi koiransa palkkaamisen yhteydessä kiertämässä myös Sarpsan. Vilkuiluja lukuunottamatta Sa makasi rauhallisen oloisesti, puolen minuutin jälkeen se putosi lonkalleen ja oli lonkallaan loppuajan. Sekä maakuu- että sivullenousukäskytykset dallun ohjaaja teki ekana. Sa ei mennyt lankaan.


Lopuksi vielä otettiin nurmikon puolella muutama metallinouto. Palkkasin vauhdista. Sa alkaa vaan ennakoimaan herkästi palkkaamista ja pudottaa kapulan suustaan (tätä ongelmaa ei ole puukapulan kanssa). Mulle siis muistiksi käyttää naksusanaa ennen vauhdista palkkaamista.


Kotimatkalla tehtiin vielä pk-estettä pariin kertaan edestakaisin. Ekalla kuljin koiran vieressä ja tokalla jäin paikoilleni. Sa lähti liikkeelle, mutta esteen juurella pysähtyi vilkaisemaan taakseen, kun en tullutkaan mukana. En sanonut mitään ja Sa hyppäsikin sitten harjalle. Toiseen suuntaan mennessä Saralla ei ollut mitään ongelmaa suorittaa estettä, vaikka en ollutkaan mukana.