Hampaaton

Viime tiistaina SARA kävi jälleen Hertassa. Eläinlääkärinä oli Katrin Kläding. Tällä kertaa poistettiin haljennut hammas (208). Samalla otettiin röntgenkuvia muista hampaista ja hampaat  410 ja 411 on syöpymän takia vielä poistettava. Haljenneen poskihampaan poisto oli ollut hankala hampaan hajottua poistettaessa. Samalla kertaa ei voinut poistaa muita, sillä koiraa ei voinut pitää nukutettuna kauempaa. Loput poistot tehdään aikaisintaan kuukauden kuluttua, jotta sydän saa lepäillä välillä. Patin seurantaa jatketaan. Tällä hetkellä olen sillä kannalla, ettei pattia lähdetä poistamaan. Pidetään seuraava nukutusaika mahdollisimman lyhyenä eikä turhempia nukutuksia enää tehdä.

Raukkaparkana.

Leikkauksen jälkeen Sara oli väsynyt ja vaisu. Meni toista vuorokautta, että koira palautui ennalleen. Mikälie syynä (lääkkeet, anestesia, ikä, sydän tai sitten jokin muu). Sara jatkoi Norocarp kipulääkkeenään ja Kesium-antibioottikuuri aloitettiin. Leikkauksen jälkeen koira oli saanut opiaattia ja antibioottia pistoksena. Suustaan kipeä se ei vaikuttanut suustaan olevan, vaan ennemminkin leikkaus oli rasitus vanhalle kropalle. Onneksi Sarppa on taas omaitsensä!

Se varastelee taas kenkiä <3

Treenejä

Pientä koostettu tokoista ja ralleista.

DOT on opiskellut voittajan tokoa. Sen kanssa on erityisesti opeteltu ohjattua noutoa. Siitä on tehty liikkuroinnin kanssa suuntien vihjesanojen opettelua sekä seuraamista kapuloiden viennin jälkeen. Nämä näyttää hyvältä. Varsinaiseen noutoon olen vielä auttanut koiraa suunnissa siirtymällä itse noudettavan kapulan suuntaan. Tunnari on kaivettu naftaliinista ja Dotin suoritukset näyttää ihan kivoilta. Sillä on välillä vaikea orientoitua oikeaan tehtävään, kun otetaan liikkuri mukaan ja käännyn selin, mutta eiköhän vain toistot tuo rutiinia. Kapuloilla se tekee nättiä työtä. Hyppynouto sujuu Dotilta hyvin. Siinä on nyt otettu enempi vinoja heittoja mukaan ja niissä on vielä työstämistä. Töitä teettää myös ruudun ja kierron erottelut. Välillä koira erottelee tehtävät hyvin ja välillä tekee ruudun sijasta reunakartion kierron. Jäävät Dot erottelee pääasiassa hyvin, mutta välillä on hetkiä, kun koira jää johonkin asentoon jumiin. Eli näissäkin riittää vielä työtä. Seuraamisessa on yritetty keskittyä nyt siihen mielentilaan edelleen. Etenkin juoksu nostattaa liikaa koiran mieltä. Näissä mun pitäisi keskittyä omaan käytökseen sekä palkkaustapaan. Yritän olla hillitty.

RINNA on edelleen eniten työstänyt seuruupaikkoja molemmin puolin. Näihin koitetaan vaikuttaa palkan sijainnilla sekä tekemällä tehtäviä (pyörähdys sivulla tai puolenvaihto), joilla koira siirtyy parempaan kohtaan. Muuten on työstetty rallyn merkkiä ja putkea. Merkki alkoi sujumaan hyvin, kun otin käsimerkin mukaan lähetykseen. Ilman käsimerkkiä koira hakee merkkiä edestä päin, käsimerkillä se löytää sen sivulta. Putkilla on koitettu saada koiraa hallintaan. Ääntä lähtee, mutta jarruja alkaa löytymään.

SARA on saanut tehdä mitä haluaa, esimerkiksi hyppiä vasten ja siitäkin saa palkkaa :p

Hyviä ja huonoja uutisia

Tulokset SARAN patista tuli:

Tutkimustulos: Sukkulasoluiseen uudismuodostumaan viittaavat löydökset

Näytteeseen (5 levitettä) on eksfolioitunut kohtalaisesti soluja.
Solut ovat pääosin suurehkoja sukkulasoluja, joiden koko ja muoto vaihtelee jonkin verran. Sytoplasma värjäytyy intensiivisen sinertäväksi ja osalla soluista on vaihteleva määrä pieniä vakuoleja.  Tumat ovat kohtalaisen tasakokoisia, ovaaleja ja niissä on tasainen karkea kromatiini. Mitooseja ei todeta. Mukana on yksittäisiä histiosytäärisen morfologian omaavia soluja.

Kommentti: Löydös viittaa kohtalaisen lievän pleomorfisuuden omaavaan sukkulasoluproliferaatioon. Löydös viittaa ensisijaisesti hyvänlaatuiseen mesenkymaaliseen kasvaimeen tai low grade sukkulasolusarkoomaan. Myöskään aktiivisessa vaiheessa olevan liioitellun arpikudosmuodostuksen mahdollisuutta ei voida täysin luotettavasti sulkea pois irtosolunäytteen perusteella.
Diagnoosin tarkentaminen edellyttäisi muutoksesta otetun biopsianäytteen tai kirurgisesti poistetun uudismuo- dostuman histopatologista tutkimusta.

Seppo Saari
ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri

Eli patin ei pitäisi olla mitään vakavaa, vaikkei ole ihan selvyyttä mikä se on. Poistaminen on sijainnin takia hankalaa, joten mietitään vielä ryhdytäänkö poistoon. 

Viime viikolla huomasin Saralla myös haljenneen ison poskihampaan vasemmalla puolen ylhäällä (208). Hammas on haljennut pystysuunnassa, joten poistettava se on. Koiraa ei kuitenkaan voi nukuttaa ennen sydämen ultrausta, että tiedetään minkälaista anestesiaa sydän kestää. 

Sydän ultrattiin eilen ell Andrea Gladulin toimesta Hertassa. Edelleenkin Saran sydän pystyy työskentelemään normaalisti mitraaliläpän endokardioosista huolimatta. Vuodessa ei ole tapahtunut muutosta huonompaan. Kontrollia suositeltiin jälleen vuoden päähän tai tarvittaessa aiemmin. Lääkitystä ei vielä tarvita. Sydämen tila tulee kuitenkin ottaa huomioon anestesia-ainetta valittaessa (ei (deks)medetomidiinia). Myöskin kortikosteroideja tulisi välttää sekä rauhoittava valmiste Sileo (deksmedetominiidihydrokloridi) ja kipulääke Onsior (robenakoksibi) on vältettävien listalla.

Hampaan poistolle on varattuna aika ensi viikolle. Samalla arvioidaan patin poistomahdollisuutta. Sara on nyt syönyt varmuuden vuoksi kipulääkkeitä (karprofeeniä) hampaan halkeamisen huomaamisesta lähtien ja jatkaa niiden syöntiä leikkaukseen asti. Koira käyttää kuitenkin suutaan ihan normaalisti, syö ja kantelee tapansa mukaan esineitä. Lisäksi sillä oli ab-kuuri tarvittaessa aloitettavaksi, mikäli suuhun kehittyy tulehdusta. Toivottavasti leikkaus sujuu ongelmitta!

Tyypillinen tilanne: Sara ei kuule, joten se toimii vain käsimerkistä. Tavaroiden nostelu on kuitenkin sisäänrakennettu automaatio, jota tehdään aina!

Ellikeikkaa

Sarppaa ei saa häiritä!

SARALLE ilmestyi patti vasempaan ranteeseen. Se on kasvanut aika nopeasti, viikossa tyhjästä n. 2 x 2,5 cm:n kokoiseksi. Se on kova, kiinteä ja muhkurainen. Eilen käytiin näyttämässä sitä Hertassa ell Kaisa Mikkolalle. Patista otettiin ohutneulanäytteet tutkittavaksi. Tulosten perusteella päätetään sitten mitä tehdään vai tehdäänkö mitään. Hyvälaatuisen kasvaimen voi leikata koiran yleistilasta riippuen, pahalaatuiseen ei marginaalit riitä tuossa kohdassa. Patin näytteet osottautui vähäsoluisiksi. Siitä oli vaikea saada näytettä ja Sarppa-raasua piti piikittää lähemmäs kymmenen kertaa.

Usein Sarppaa ei näy lainkaan sen möngittyä peiton alle.

Saran tahti on hidastunut lenkeillä ja se on alkanut mielellään nukkumaan peiton alla. Siksipä vähän aikaa sitten Saralla oli kipulääkekokeilu. Se söi viikon ajan karprofeenia ilman vastettta. Nyt yleistutkimuksen lisäksi otettiin samalla laajat perusverinäytteet. Valkosoluarvo oli hieman viitearvojen alla (voi liittyä kasvaimeen) ja urea oli koholla. Muut arvot oli viitteissä, joten pelkkä kohonnut urea-arvo voi viitata sydämen vajaatoimintaan. Yleistutkimuksessa sydämen sivuääni oli voimakas 5/6 (alkuvuoden arvio 4/6). Lisäksi keuhkoista kuului ratinaa, joka viitannee nestekertymään keuhkoissa. Seuraavaksi Saralta ultrataan sydän. Alkuvuodesta ei tarvittu vielä lääkkeitä, mutta nyt tilanne voi olla toinen. 

Stressiä piikittelyn jälkeen. Onneksi ruoalla voi vähentää aiheutunutta mielipahaa.

Pateista jatkaen RINNAN molemmat patit on osottautuneet rasvapateiksi, joten ei huolta niistä.  

Elämä sterkan jälkeen

DOT kävi Petralla akupunktiossa ja fyssaroitavana eilen. Sen jumit oli enää perusharrastuskoiran jumeja, ei enää sterkasta johtuvia. Dotin sterkasta on lähes puoli vuotta aikaa ja nyt koira alkaa olla toipunut siitä. Pitkään se on saanut elää normaalia arkea, mutta agilityn pariin palailtiin kuukausi sitten. Paluukokeilu tehtiin jo muutama kuukausi sitten, muttei Doo ollut silloin vielä siihen valmis. Nyt Dot on tehnyt nyt hyppytekniikkatreenejä ja muutaman kerran ratatreenipätkiä matalilla rimoilla. Nyt aloitetaan vähitellen rimojen nostoa minikorkeuksista pikkumakseihin. Dot on tehnyt nyt melkein kaikkia esteitä. Keppejä kokeiltiin pari viikkoa sitten ja ne sujui ongelmitta. A-estettä ei ole vielä tehty, mutta eiköhän sekin oteta nyt taas kuvioihin.

Noin muuten Dotin sterkkaus oli oikein hyvä päätös. Se on tasoittanut paljon koiran luonteen vaihteluita ja lisännyt ajatustoimintaa ärsykkeiden ja reagoinnin välillä. Sen ensimminen reaktio ei ole aina vain hyökkäys vaan se pohtii ensin sen tarvetta. Ennen Dot oli remmirähjä, nyt se kykenee ohittamaan lenkeillä muita koiria rähjäämättä. Saatetaan liikkua monen päivän lenkit ilman yhtään rähinää. Toki edelleen, jos se joutuu tekemään monta vaikeaa ohitusta, niin jossain vaiheessa se helpommin räjähtää. Tokokokeessa hallissa sain melko helposti pidettyä koiran kokonaan rähjäämättä. Se kykenee nykyään katselemaan muita koiria niihin reagoimattomuutta tai reaktiot on paljon hillitympiä kuin ennen.

Tietynlainen reaktiivisuus toki on ja pysyy Dotissa, mutta ihan övereitä se ei enää vedä. Aikoinaan naapurien portin pielessä oli musta jätesäkki. Tästä mentiin lähes joka päivä ohi ja aina se vaan yllätti Dotin. Dot reagoi huutamalla säkkiin vuoden päivät ennen kuin se tottui siihen. Nyt Dot 6 v. sai sätkyn väärään kohtaan jätetystä pyörästä. Yksi regointikerta kuitenkin riitti eikä se toiste reagoinut siihen. Dotin mörkökausi taitaa kuitenkin jatkua sen koko elämän.

Resurssiaggressiivisuus on edelleen olemassa, mutta tässäkin on hillitympää vaihdetta. Koira antaa ihmissilmäänkin näkyviä muita reaktioita sen ainaisen hyökkäyksen sijaan. Dot saattaa nykyään esimerkiksi murista varoitukseksi. Eniten pelkäsin sterkan lisäävän koiran ahneutta ja sitä kautta resurssien vahdintaa. Onneksi näin ei ole käynyt. 

Elämää kuuron kanssa

Kuuroa koiraa ei voi estää huutamallakaan pyörimästä paskassa. 

Ikä ei tule yksin. SARA 13 v. on nykyään jos ei ihan niin ainakin lähes kuuro. Sen kuulo on huonontunut hiljalleen. Sarppa kompensoi huonoa kuuloaan hyvin muilla keinoilla, kuten eläimet yleensäkin. Se myös ottaa paljon mallia muista koirista. 

Sara on kuuronakin helppo koira. Arjessa se ymmärtää asioita paljolti seuraamalla toisia koiria ja toki se on vuosien saatossa oppinut lukemaan ihmistäkin. Kuulon puuttuminen ei ole muuttanut koiran luonnetta esimerkiksi reaktiivisemnaksi vaan se on edelleen hyvin leppoinen koira. Lenkeillä se on aina kulkenut lähellä ja se pitää ihmisiä silmällä. Nykyisin tosin Sarppa saattaa jäädä jälkeen uppoutuessaan hajumaailmaan ja pitää huolehtia, että se huomaa lähteä mukaan oikeaan suuntaan. Säälittävänä ongelmana on ollut se, että koira säikähtää, kun siihen koskee yllättäen. Välillä koiraan on heti saatava kontakti eikä yllärilkoskettelua voi kokonaan välttää. Tästä on kuitekin pyritty tekemään mukava asia palkkaamalla koiraa koskettamisen jälkeen. Nykyisin Sara harvemmin enää kosketusta säikähtää. Kuulon huonontuessa oli vaihe, jossa koira oli hämillään, kun ei pystynyt paikallistamaan äänen lähdettä. Nyt kuulon huononnuttua enempi sitä ongelmaa ei enää ole.

Mieleltään Sara on edelleen virkeä ja se tykkää tehdä asioita. Sen treenit on nykyään viittomien ja kosketusten opettelua. Istu- ja maahan-komentojen siirtäminen käsimerkeiksi oli helppoa, sillä koira on lapsena opetettu asentoihin namin perässä. Paikallaanoloa ja luoksetuloa on opetettu samanlailla kuin kaikkea muutakin eli näyttämällä käsimerkkiä ja palkkaamalla toiminnasta tiheään. Vapautukseksi paikallaanolosta Sara osti nopeasti kylkeen taputuksen. Sitäkin on tehty jo aiemmin palkaustilanteissa. Minun edelle siirtyminen on napattu arjesta tilanteissa, joissa koira on aina siirtynyt edelleni. Tähän on vain lisätty nyt koskettaminen koiran niskaan. Hihnalla annettava käsky on työn alla. Hihnan heiluttelu tarkoittaa, että koiran tulisi ottaa yhteyttä hihnan toiseen päähän. Tällä hetkellä eniten työn alla on irrottaminen pelkästä käsimerkistä. Sara kanniskelee lenkeillä paljon roskia ja nyt korona-aikaan se löytää esimerkiksi käytettyjä maskeja maasta. Ihan kaikkea en halua sen suusta kaivaa, joten käsimerkkiä irroitukseen olisi paikallaan :p

Kapulasta irrottamiseen tarvitaan vähintäänkin lahjontaa. 

Koepäivä

Sunnuntaina oli vähän liian jännä päivä. Luulisi, että kokeista jännittäminen loppuisi joskus, mutta ei, jännitin taas aivan kamalasti. Se tiesi huonosti nukuttuja öitä ja migreenilääkkeitä edeltävät vuorokaudet. Aamulla suunnattiin HSKH:n rallykokeeseen RINNAN kanssa.

 

Rinna oli hyvällä mielellä ja se teki hyvin töitä. Sille tuli yhden pisteen miinukset vinouksista oikealla puolen seuratessa spiraalissa ja peruutuksesta vasemmalla. Näissä Rinnan on vielä vaikea pitää oikeaa seuruupaikkaa. Lisäksi tuli kontrollinpuutemiinukset eteentulotehtävässä ja spiraalissa. Rinna taisi olla liian liki. Sen sijaan ohjaajasta johtuvia miinuksia tehtiin paljon :p Istuin koiraa kolme (!) ylimääräistä perusasentoa. Näihin käytettiin molemmat uusinnat ja kun nekään ei riittäneet niin otettiin vielä kymppi viimeiseltä kyltiltä. Pisteitä jäi kuitenkin jäljelle 77 ja se tiesi koularia Rinnalle! Suoritus on nähtävillä striimin tallenteesta kohdasta 47.36.

 

Illalla suunnattiin samaan paikkaan DOTIN tokokokeeseen, jossa tuomarina oli Kaarina Pirita. Dot on aika tarkalleen kaksi vuotta sitten ollut viimeksi kokeessa ja edelleen mentiin alokasluokkaan. Keväällä olin ilmoittanut koiran jo avoimeen, mutta korona perui kokeen. Päätin kuitenkin pitää koiran vielä alokastasolla. 

Dotin koe jännitti etukäteen eniten. Kuitenkin koepaikalla jännitys hävisi ja kehässä oli mukavaa. Dot oli oma äänekäs itsensä. Sen kaikki pistemenetykset johtui kaikki ääntelystä :p 

 

Videolta meno näyttää tosi kivalta ilman ääniä :p Teknisesti on kuitenkin vielä työstettävää. Etenkään kaukojen tekniikkaan en ole tyytyväinen. Mielen puolella hommaa riittäisi varmaan enemmänkin, mutten tiedä miten tuon ääntelynä saisi kuriin. Selkeästi sosiaalisen palkkauksen pyörähdykset oli Dotille liikaa. Eli kokeillaan ilman niitä. Lisäksi toki sitä palkkaamattomuutta tarvii tehdä enempi. 

Nenäilyt

DOTIN hakutreeneissä tulee harvemmin kirjoitettua mitään ylös. Kun ne treenitkin on epäsäännöllisesti, niin hyvä ois olla jotain ylhäällä.

Dotilla on ollut jokunen avutonkin maalimies treeneissään. Pääasiassa on kuitenkin käytetty ääniapua. Nyt viime treeneissä kokeiltiin ekaa kertaa norjalaista sekametsää kuudella maalimiehellä. Dotilla meni vähän kuppi nurin kuunnella ääniä pääsemästä kuitenkaan äänen lähteelle. Ekalla lähetyksellä koira sitten sinkoili minne sattuu eikä osannut suunnata äänen lähteelle. Se teki isoja lenkkejä etsiessään. Seuraavilla maalimiehillä se joko irtosi liian kauas tai ei irronnut tarpeeksi. Ensi kerralla kokeillaan ehkä vaan apuparia eikä koko metsä huuda koiraa.

RINNAN treenit on olleet viime aikoina pelkkää rallyn piiperrystä. Koiran käytöksestä huomaa, milloin se ei ole saanut tarpeeksi aivoja ja kroppaa rasittavaa hommaa. Nyt Rimppa pääsikin tekemään pitkäsiä aikaa taas hakutreenin. Näitä se tarvitsesi useammin <3

Rinna on saanut nyt myös enempi kiinni nosesta. Treenattu on kotona useamman kerran per viikko ja nyt Rinna pääsi kimppatreeneihin hallille. Rinnan tyyli oli kaahata rynnistellä menemää hajun kohdetta etsiessään. Motivaatio oli hyvä. Kiire oli löytää. Toisin kuin Dot, joka hallissa palasi vanhaan ongelmaan.  Eli siihen, että koira tsekkaa ensin kaikki mahdolliset keinonurmeen tippuneet namit ja vasta sitten viitsii etsiä nosehajun. Kesällä treenattiin enempi ulkona eikä ongelmaa niin ollut, kun ei niitä ylimääräisiä namppojakaan ollut.

Ääniä

DOTIN ääntely tokossa on lisääntynyt :p Ollaan menty ojasta allikkoon siinä, että se pieni piiperrys on vaan niin kivaa ja mukavuusalueelta poistuminen pelottaa :p Dotin palkkaaminen on ollut siksi tiheää ja sen palkan odotus on suurta. Dot tarvitsisi paljon enemmän kokonaisuuksien treenaamista.

Sattuneesta syystä nyt on keskitytty alokasluokan kokonaisuuteen. Ongelmia tosiaan tuottaa liian korkea mielentila, mutta välillä myös liian matala, jolloin koira reagoi helpommin ympäristöön. Kokonaisuustreenien puutteessa myös liikevälit on olleet vähemmällä huomiolle.  Dotille toimisi parhaiten, jos niissä olisi paremmat rutiinit. Sosiaalinen palkkaus on myös nyt ollut mietinnässä. Sen tulisi tällä hetkellä olla hillitty eikä liikaa koiraa kiihdyttävä. 

Tässä videota koemaisista treeneistä kuukauden takaa. Liikkeiden väleissä koira vähän eksyy ja välillä liikkeissäkin :p

Mestarin puutteet

RINNALLA on vähän huteria liikkeitä vielä rallyn voittajaluokassakin, mutta silti tekee mieli jo katsastaa enemmän mestarin liikkeitä. Osaa mestarin muuveista on jo ollut treeneissä mukana jo pidempään, mutta jokunen on ihan uutta.

Kukkasia ja muita puolta vaihtavia kuvioita on tehty kaikkia. Nämähän menee iloisesti sekaisin, sillä ohjaajakaan ei aina osaa pyörähtää oikeaan suuntaan :p Tässä oisi siis treenin paikka. Vähiten on tehty edestä puolenvaihtoa. Siihen on haettu tuntumaa namin perässä liikkumalla sekä takaperin ketjuttamalla. 

Putkissa ja esteissä on omat haasteensa. Näiden läsnäolo ei haittaa ennen kuin ne suoritetaan. Rinna on pennuista lähtien treenannut tokoa agiesteiden keskellä, joten niiden radalla olo ei nosta tunteita. Mutta toista on elämä etenkin putken jälkeen. Kierrokset nousee ja keskittyminen vaikeutuu. Merkki on tuttu ja vinoja lähestymisiä on tehty. Koira osaa myös hakea vihjeestä merkin katsellaan. Radalla ei merkkiä ole montaa kertaa tehty ja siellä kylttien seasta sitä on Rinnan välillä vaikea bongata.

Peruuttaa Rin osaa sekä molemmilla sivuilla että edessä. Ongelmana on peruutuksen suoruus. Sivuilla Rinna pitää suoruuden kunhan vain mieli malttaa olla edistämättä seuruussa. Edessä koira menee helpoiten vinoon. Nyt onkin treenattu peruuttamista tekemällä vinoutuminen mahdottomaksi fyysisiä esteitä käyttämällä. Edessä peruuttamisesta suurin työ on opettaa koira tulemaan eteen seisomaan. Tähän on otettu alustatreeni käyttöön. Sille koira osaa nyt hakeutua seisomaan, mutta käskyä ei ole liitetty vielä eikä toki alustaa ole vielä häivytetty. Saralle en koskaan tätä opettanut, sillä sen ehti kyllä käskyttää eteentulon jälkeen vielä seisomaan ennen kuin koira istahtaa. Rinnaa ei :p

Paljon on siis treenattavaa, mutta tällä hetkellä keskitytään lähinnä oikeaan seuruupaikkaan kummallakin sivulla. Edistäminen molemmilla puolin on kaiken kaikkiaan suurin ongelma. 

Viikonloppuna Rinna kävi hakemassa helppoa ratatreeniä epiksissä. Halusin koiralle välillä helpomman koemaisemman suorituksen ja se osallistui avoimeen luokkaan. Voittajan radat nostattaa helpommin Rinnan kierroksia. Ne tehtävät ei ole sille ihan niin selviä.

Parempaan

DOT kävi viikolla Petran fyssaroitavana. Se oli paremmassa kunnossa kuin vähään aikaan. Sen tiketistä ei ole enää montaakaan sulamatta ja se taitaa näkyä koirassa. Tästä innostuneena kokeiltiin taas hyppytekniikan sujuvuutta. Hyppytekniikkaa testattiin pari kuukautta sitten ja silloin se ei ihan hyvältä näyttänyt. Nyt set pointista ja perussarjasta suoriutuminen näytti paremmalta. Toistoja tehtiin muutamia ja niissä oli variaatiota, muttei nyt ihan kamalaltakaan näyttänyt. Kokeillaan toistekin. 

SARA oli fyssarireissulla mukana. Huomasin sillä jotain muljuvaa lonkan päällä. Siellä tuntui turvonnut lihas. Sara sai akuneulat selkäänsä auttamaan.

Rallia

Lauantaina kisattiin RINNAN kanssa rallia Lägillä. Tuomarina oli Hannele Pirttimaa.

Rinnan mielentila ei ollut hyvä. Rinnan mielen mennessä kovaa ja korkealla se ei keskity eikä kuuntele. Se myös palaa vanhoihin huonoihin tapoihin ja edistää seuruussa. Tämä myös vaikuttaa minuun ja minun tekemisiin ja se taas vaikuttaa Rinnan mieleen huonolla tavalla :/ Yhden pisteen ohjaajavirheitä tein kolme kappaletta (kyltit 1, 3 ja 10). Olin hätäinen pyörähdyksessä sivulla. Mun mieli oli kaaoksessa huomatessani Rinnan mielentilan, joka siis paljastuu minulle aina vasta radalle lähtiessä. Muut ohjaajavirheet oli turhat sivuaskeleet puolenvaihdossa takaa. Rinnan edistäessä lähden helposti sivusuuntaan auttamaan koiraa puolenvaihdossa. Edistävä seuruu aiheuttaa myös vinoutta käännöksissä ja vinoudesta meni yhdet pisteet (kyltit 14 ja 15). Kyltillä 4 piti uusia Rinnan edestä oikealla sivulle siirtymisen sijaan lähdettyä kiertämään takaa vasemmalle sivulle. Kun ei kuuntele niin ei kuule :p Uusimisessa sain vähän Rinnaa paremmin kuulolle ja oikeampaan seuruuasemaan tekemällä parit täyskäännökset koiraan päin. Rinnalle kuuntelutreeniä toimii hyvin koiraan päin kääntyminen ja palkkaus kun koira on hereillä ja se kääntyy mukana eikä viiveellä.

Kaikesta huolimatta suoritus oli nopsasti ohi eikä enempiä pisteitä lähtenyt. Eli VOI92 ja 3. sija.

Rinnan treenit on nyt ollut vähän samanlaista kaaosta. Ollaan alettu opettelemaan mestarin puuttuvia kuvioita ja treenit on varmaan olleet liian sekavia Rinnalle. Tarvii nyt vähän yksinkertaistaa treenejä. 

Ryhtiä touhuun

DOTIN maasto-osaaminen on jämähtänyt paikoilleen. Syynä on ihan vain tavoitteettomuus. Vaikka koiralle ei olekaan koetavotteita, niin silti sillä voisi olla treenitavotteita. Nyt siis tarvitaan vähän ryhtiä hommaan! 

Viikon sisään Dotilla on nyt ollut useammat maastotreenit. Vähän surullisia treenejä ne on olleet, kun on tehty sitä ja tätä ilman kunnon ajatusta. Turhauttaa, mutta onneksi turhaumasta nousee tarmo työstää tavotteitteet. Suunnitelmallisuus ei toki aina riitä. Esimerkiksi viimeksi sienestäjät vähän häiritsi Dotia löytämästä oikeaa maalimiestä. Haun ilmaisutreeneissä ollaan palattu taaksepäin. Ilmaisun rakentamisessa mulla on selkeästi oppimisen paikka.

Dot aloitti Carita Kuparisen tokokurssilla. Ekalla kerralla työstettiin seuraamista. Ensin otettiin perusasennossa häiriötreeniä. Mulla puuttuu luotto koiraan ja nämä treenit lisää mun luottoa. Häiriöt oli tavallisia kokeissakin tapahtuvia häiriöitä, liikkuri liikkuu, jotain tippuu tms. Ei mitään paineistavia tai ahdistavia häiriöitä. Dot suoriutui hyvin. Sitten työstettiin ääntelyä. Lähdettiin työstämään sitä palkkaa poistamalla. Palkka käteen ja koiran äännähtäessä palkka siirtyy kädestä taskuun. Toinen vaihtoehto on käyttää purkkipalkkaa, jota hallitsee appari. Hyvästä suorituksesta appari voi lisätä purkkiin lisää palkkaa pankkiin. Ääntelystä appari vie purkin pois. Kokeillaan.

Voi Rinna!

Korkattiin RINNAN kanssa rallyn voittajaluokka parin vuoden kisatauon jälkeen. Koe oli Saukkolassa Nu-Pun kentällä. Tuomarina oli Pia Heikkinen. En tiennyt, kuinka Rinnaa pitäisi valmistella kisapäivään. Nyt meni kuitenkin ihan nappiin. Edellisiltana hakutreenit, aamulla nosea ja koepaikalla rallymuuveja. Koira oli juuri sopivassa mielentilassa 

Rata oli sopiva Rinnan osaamistasoon nähden. Oli oikein hyvä fiilis kehässä, oltiin ihan yhteisessä kuplassa <3. Ja tästä tulokseksi saatiin täydet 100 pistettä ja voitto (/9.)

Treeneissä on keskitytty vaan kylttitehtäviin eikä seuraamista ole ylläpidetty. Rinna edistää :p Peruutus oli tästä johtuen vinoa, muttei liian vinoa rallyyn. Jatkossa tarvii muistaa myös seuraamisen ylläpito. Oikean puolen hommat pitää opettaa varmemmiksi. Seuraavaksi siis treenataan lisää. Voittajaluokassakin on sellaisia tehtäviä, joista suoriutuminen radalla on epävarmaa ja mestariluokassa niitä lisää.  Onneksi niitä ei nyt vaan sattunut radalle :p Rinnan mielentilalle ei myöskään tee hyvää kisata liian tiheään. Olen harmiksi sen oppinut Rinnan kanssa liian myöhään :/ Parempi toki nyt kuin ei milloinkaan... 

Eilen Rinna pääsi siis hakuilemaan, jotta mieli olisi kokeessa seesteisempi. Rinnalle otettiin neljä maalimiestä, jotka palkkasi haukun aloituksesta. En mennyt itse lainkaan maalimiehille vaan juoksutin koiraa puolelta toiselle. Rinna selvisi hyvin. Sillä oli kova meno ja suorituksen jälkeen hiki :D Se oli hyvin onnellinen päästyään pitkästä aikaa hakumetsään.

Rinnan eläkettä

Menin ilmoittamaan RINNAN aika hetken mielijohteesta viikonloppuna oleviin rallykisoihin korkkaamaan voittajaluokaa. Mulla on aika turhauttava olo ollut treenatessa, kun en tiedä mihin pitäisi eritysemmin kiinnittää huomiota. Mulla on aika epäselvänä Rinnan suorituminen voittajaluokan radasta tai ylipäätään ralyradasta kokeissa. Aikaa kun viime rallykokeista on pari vuotta. Rinnan treeniminä ja kisaminä on usein ollut eri. Se on herkkä reagoimaan mun jännitykselle ja siihen, että kisoissa keskityn enemmän epäolennaisiuuksiin enkä ole tilanteessa ajantasalla :p Haetaan nyt vikalistaa ja fiilistä. Kisojen ollessa nyt todellisena tulossa katsastin myös voittjaluokan kyltit läpi. Kaikkea on kyllä kokeiltu. Eniten kuitenkin onnistumisiin ja epäonnistumisiin vaikuttanee koiran vire. Liian korkealla mennessä Rinna ei kuuntele tehtäviä ja tekee muuvit jo ennen kuin ehdin edes ehdottaa. Kokeessa pitää muistaa ottaa aikalisiä ja hengähdystaukoja kylteillä ja vaatia näin rauhaa koiraltakin. Tavoitteena on hillitty ja hallittu eteneminen, ei kiireinen.

Rinna on päässyt aloittamaan nyt eläkelajinsa nosen. Se on innostunut lajista ihan liikuttavan paljon! Ihanaa, että on eläkeläisten laji, jossa koira saa tehdä sitä mihin se on luotu. Pitkälle ei ole vielä päästy vaan alkeissa mennään. Purkeilla treenaaminen oli huonoa, sillä koira tarjosi vaikka mitä variaatiota purkkien kanssa. Sama laatikoilla. Rinnan kanssa on tehty aiemmin asioiden piilotusta siten, että näytän sille mitä piilotan ja piilottamisen jälkeen päästän koiran etsimään. Lähdettiin tällä tavalla nyt liikkeelle. Hajuerottelua purkeilla jatkettaneen lisänä. Rinna pääsi jo ekoihin kimppatreeneihinkin ja pääsi etsimään muiden valmiiksi piilottamia hajuja ulkona. Sille oli todella vaikeita maanpintaa korkeammalla olevat piilot. Se haki vain maasta. Maahan piilotetut se löysikin ihan hyvin. Sisällä se osaa paremmin nostaa nenää maasta ja nyt on sisällä panostettu lattiapintaa korkeampin piiloihin. Hauskaa tehdä jotain uutta Rinnakin kanssa.

Juoksareita

DOT osallistui Marianne Asikaisen juoksarikurssille, joka on kerta kuukauteen vuoden loppuun asti. Dotin kanssa on juoksareita väännetty ja käännetty vaihtelevasti. Ongelmanani on joko treenien etenemättömyys tai sitten liika eteneminen. Nyt haen kurssilta sopivaa eteenpäin vievää tahtia. Dot on alunperin opetettu tarjonnan kautta vain juoksemaan kontaktilla ja palkkaamalla hyvät osumat kriteeriä tasaiseen tahtiin kiristäen. Näin saatiin kyllä suorat linjat kuntoon, mutta käännöksiin koen targettitreenin olevan tarpeen. Dotin nyt saikuttaessa kovemmista aksatreeneistä on hyvä keskittyä vain targettitreeniin. 

Mariannen koulutustapa oli hyvin samanlainen kuin missä koulutuksissa olen aiemminkin ollut. Ensin koiralle opetetaan targetin merkitys. Sitten juoksutetaan targettia edestakaisin. Ensin toki palkataan kaikesta, sitten aletaan toivomaan avoimia takajalkaosumia. Opetellaan targetilla käännökset ja ohjaajahäiriöt ennen kuin siirretään niitä edes puomilankulle. Dotin kanssa tällä hetkellä tehdään eri kulmia ja toki ohjaajahäiröt otetaan mukaan. Kivaa päästä tekemään vähän aksajuttujakin,  vaikkei näisä nyt ole oikein vauhdin huumaa :p

Fyssari x 3

Koirat kävi tänään Petran rapsuttelussa. DOT kävi kuukausi sitten viimeksi. Se oli ihan hyvässä kunnossa. Oikeassa lavassa oli (toko)jumia. Sitä voisi venytellä välillä. RINNAN käynti oli kolmisen kuukautta sitten. Rinna oli nyt ok. SARAN viime käynnistä on puolisen vuotta. Se oli aika jäykkä alkuun, mutta akupunktioneulat sai sen helpommaksi käsitellä. Sara hyötyisi tiheämmästä piikittelystä. 

Ja vielä pattipäivitys. Saralle ei ole tullut lisää rakkuloita ja olemassa olevat pienenee. Rinnan hännäntyvessä olevan patin lisäksi sillä on pieni patti vasemmassa kyljessä. Toivottavasti rasvapatteja. Dotin suun patti on pienentynyt. Oisko joku trauma käynyt? 

Patteja siellä ja täällä

Sasu-Nasu

DOTIN leikkaushaavan pattia ei ehditty lekurissa näyttää, kun se jo hävisi. Taisi siis olla reaktio tikkilangasta. Koiran pattimäärä on kuitenkin vakio ja sille on ilmestynyt pieni kiinteä patti suun limakalvon alle. Pistetään seurantaan.

SARALLE ilmestyi nesterakkuloita kuonoon ja rintaan. Paras arvaus on se, että koira on törmännyt jättiputkeen. Seurataan tätäkin.

Rakkula kuonossa

Puhjenneen rakkulan jälki

Muok. Ja koska ei kahta ilman kolmatta, niin RINNALLE on ilmestynyt patti hännän tyveen. Seurataan sitäkin. Toiveissa on rasvapatti.

Kuusi!

DOT kävi pitkästä aikaa nosen kimppatreeneissä. Itsenäisesti en saa aikaiseksi lajia treenattua, joten edellisistä nosetreeneistäkin on aikaa. Oon huonosti ehtinyt kesän kimppatreeneihin ja nytkin tultiin hyvin myöhässä paikalle. Piiloja oli valmiina kuusi, joten tehtiin niinkin typerästi, että etsittiin ne kaikki putkeen. Dotilla on ollut ongelmana motivaatio ilmaisuihin. Se työskentelee, mutta ilmaisee löydön vasta kun muutakaan parempaa ei löydy. Keväällä nosetettiin ahkerasti ja panostettiin juurikin löytömotivaatioon. Nytkin kävin katsomassa piilojen paikat ennen koiran suoritusta, jotta saisin palkattua koiraa heti löydöstä. Dot oli ihan super. Se etsi nopsaan ja sillä oli motivaatiota löytöä kohtaan ilmaista piiloa monta kertaa. Kuusi piiloa oli kuitenkin liikaa ja viimeisellä koira ehti keskittyä myös ohi menevien koiriin (joskin vain murisemalla,  ei haukkumalla!).

Dot pääsi myös kuokkimaan tän viikon vepetreeneihin. Se teki ekaa kertaa pelastysrenkaan hakua veneestä.  Vähän jännitin, mitä mieltä koira on sitä seuraavasta renkaasta, muttei se Dotia häirinnyt. Saatiin vielä oikein mikkihiiri merihässä -efekti,  kun ohimenevä vene nostatti aallot. Dot on kyllä sisukas!   

Dotilla oli myös synttärit ja Dopsi-Popsi  täytti jo 6 vuotta!

Arki

En tiedä onko sterkasta johtuvaa vai mitä, mutta Dotista on tullut arjessa miellyttävämpi. Se on aina reagoinut asioihin heti hyökkäämällä.  Nyt tähän on saatu välillä viivettäkin mukaan, jolloin ehdin minäkin reagoida ennen hyökkäystä. Dot saattaa jopa hyökkäyksen sijaan ottaa kontaktia. Hyökkäykset on myös nopeammin ohi kuin ennen. Ne alkaa nopeasti, mutta myös loppuu nopeasti. Ihan vain hihnalla hyökkäyksen blokkaus saattaa jo lopettaa touhun siihen eikä koira enää kiinnostunut hyökkäyksen kohteesta. Sen eka reaktio kun on hyökkäys ja hihnalla blokkaus antaa koirallekin aikaa miettiä järkevävämpää reaktiota. 

Dot on aina ollut ahne ja siten helposti vietävissä. Ongelmana on ollut, ettei koira ole kestänyt namituksessa hetkenkään taukoa. Nyt kestää. Se pystyy myös leikkimään (repimään hihnaa) ohituksissa. 

Dot kävi tänään HSKH:n arkitokokoulutusohjaajakurssilla harjoituskoirana. Lähdin hakemaan hyvää kokemusta ja se saatiin! Samassa treeniryhmässä oli tuijottava bc. Se pahin mahdollinen. Sain pidettyä Dotin kiireisenä ja tauottaessa laitoin sen makaamaan toiseen suuntaan. Saatiin tehtyä hyviä kohtaamistreenajä, sillä bc oli treeneihinsä keskittyvä eikä tuijotellut kuin vapaalla. 

Hienoa oli myös huomata varsinaisen treenin ulkopuolella ehkä ekaa kertaa Dotilta murinaa koiraohituksessa suoran hyökkäyksen sijaan. Kerkesin kiinnittää koiran huomion muualle eikä Doo hyökkäillyt. Lisää murinaa siis, kiitos :p 

Vaikka nousussa ollaankin, niin Dot vielä vilauttelee vanhoja tapojaan. Viime viikolla se kävi tutun koiran päälle. En ehtinyt taaskaan nähdä tilannetta vaikka olin vieressä. Se vaan tulee niin salamana. En myöskään ollut yhtään varautunut tuohon käytökseen tutun koiran kanssa :/

Liikkuva kakka

Ennen arkitokoa käytiin tekemässä vähän agilityä. Dotin agin treenaus on nyt supistunut lähinnä puomitreeniin ja siinäkin tehdään lähinnä alastuloa tai targettitreeniä. Kun kroppa ei ole vielä palatunut sterkasta, niin keskitytään vaan puomiin ja tehdään siitä super :p  

Fyssarikäynti

DOT kävi fyssarilla tiistaina ekan kerran sitten leikkauksen. Arvatenkin jumia löytyi, ei kuitenkaan niin pahasti kuin joskus on ollut. Nyt eniten jumissa oli lavat ja selkä siitä eteenpäin. Dotin askel on ollut leikkauksen jälkeen lyhyt. Käsittelyn jälkeen liike oli sulavampaa. Edelleen nahan alla tuntuu sulavat tikit sulamattomina. Toisessa päässä leikkausarpea nahan alla on patti, jonka olen ajatellut liittyvän sulamattomiin tikkeihin. Se kannattaisi kuulemma näyttää kuitenkin lekurillekin, joten varasin siihen ajan. 

Seuraava fyssarointi on kuukauden päästä. Sitä odotellessa koiraa voi venytellä edestä ja takaa sekä sivusuuntiin. Arpea saisi myös verrytellä. Olen sitä silitellytkin, mutta saapi näköjään olla ronskimmat otteet :p

Viikon rallit ja vepet

Viime rallyreeneihin mennessä pelkäsin, sillä RINNAA ei ollut purettu. Huoli oli aika turha eikä suoriutuminen ollut katastrofaalista. Rinnan into näkyi kamalana edistämisenä etenkin oikean puolen seuraamisessa. Kylteillä se oli kuulolla ja teki annetut tehtävät. Koira ei äännellytkään ennen putken suoritusta. Silloinkaan koira ei haukkunut putkeen mennessä vaan vasta sen jälkeen haukku oli herkässä. Siihen edistämisien auttaisi ihan vaan varmempi perusasentojen hallinta. Jatketaan siis perusharjoituksia.

Tarttis ihan käydä kyltit läpi, että tietäisin paremmin missä mennään Rinnan osaamisen kanssa. Radalla oli suuntaa muuttavia käännöksiä, joissa koira kääntyy ohjaajaa kohden. Jotenkin nämä on kokonaan jäänyt ottamatta treeniin. Samoin radalla oli peruutus ohjaajasta poispäin. Sekään ei hallussa, mutta voisi priorisoida voittajaluokan hallitsemiseen ennen mestariluokkaa.  

Viime vepetreeneistä saatiin videoo :) Rinna suoritti veneestä hypyn, veneen tuonnin sekä viennin. Edelleen kaikki on herkkää. Varmuutta tarvitaan kaikkeen tekemiseen vielä.

DOT pääsi myös vepeilemään. Nämä oli sen toiset vepetreenit tälle kautta ja viime kaudellakin se ehti tehdä ehkä yhden käden sormilla laskettavan määrän treenejä. Toki asioita on vahvistettu maalla ja lelun noudoilla vedestä. Tuonnissa vene oli liian suuri häiriö vielä eikä Dot pystynyt tuomaan noutamaansa lelua käteen asti ilman kehotuksia. Vahvistetaan asioiden tuontia käteen asti eri häiriöissä ja opetetaan rutiinia sekä palkkausta. Dotille on toiminut parhaimpana rannalla odottava kuppi, mutta nyt vene oli liian kiinnostava. Jatkossa otetaan lyhempiä matkoja, sillä haluan koiralle parempaa fokusta tehtävään eikä kehittävän mitään omia fiksaatioita. Nyt se veneessä ollessaan kyttäsi vähän airoja ja uidessa vilkuili ympärilleen.

Kisaamassa

Eilen kävin kisaamassa agilityä. Kisakoirana oli Dotin sisko Sindi. Edellisviikolla käytiin ainoan kerran treenaamassa. Sindi ja Dot on aika samanlaisia ohjata, joten kulttuurishokkia ei tullut. 

Sindi kisaa kakkosista ja olipa mukava päästä tekemään yksinkertaisia rataprofiileja. Tulokseksi tehtiin kaikilla kolmella radalla kympit parilla riman pudotuksella ja kielloilla (sijat 3., 1. ja 2. :D). Virheet tuli sellaisissa kohdissa, joissa ne olisi voinut sattua Dotinkin kanssa. Oiskohan ohjaajassa jotain vikaa :p Sindillä oi myös välillä äitiä ikävä, mutta hyvin tsemppasi. Sää oli helteinen, mutta oma kunto loppui vasta vikan radan loppusuoralla. Tai siinä vaiheessa ekan kerran ajattelin omaa jaksamista. Lisäksi vikalla radalla unohtui jo Sindin eri käskyt :p

Jotain tuli myös opittua. Vikan radan jälkeen huomasin, ettei ohjaaminen loppunut samanlailla virheisiin kuin Dotin kanssa. En jäänyt niitä kesken suorituksen miettimään. Pystyn siis siihen, mutta se pitää vaan saada toimimaan. 

Tänään DOT kävi taas treenaamassa agia. Tehtiin tällä kertaa hyppytekniikkana set pointia. Nostin rimaa 20-30-40 cm. Näytti paremmalta kuin viimekertainen perussarja. Juoksaria tehtiin puomin alastulolla. Hyvin sujui suorat ja käännökset niin, mutta kun tehtiin pari kertaa kokonaisella puomilla, niin osunat oli alastulon yläosassa. Sitten tehtiin vähän ohjauskuvioita parilla matalalla hypyllä ja kylläpä tuntui jo agilityltä! 

Agilityä!

DOTIN toipuminen alkaa olla siinä pisteessä, että käytiin kattelemassa vähän aksajuttuja! Dot on heinäkuun alusta liikkunut lenkit normaalisti. Se juoksee, pyörälenkkeilee ja ui. Nahan alla on tuntunut sulavat tikit vielä sulamattomina, mutta nyt nekin alkaa kadota. Fyssarilla koira ei ole vielä käynyt, mutta pari aikaa on jo varattu.

Käytiin siis HAU:n hallilla ekaa kertaa sitten maaliskuun. Ei tehty paljon, mutta olipa silti mukavaa. Katsastin vähän hyppytekniikkaa perussarjalla. Koiran meno ei ihan puhdasta ole, vaan takaset jää ojentamatta loppuun. Treenin puutetta ja varmasti niitä jumejakin on. Katellaan tehdäänkö lisää ennen käsittelyä. Katsastetiin sitten keinun ja puomin kuntoa. Keinu sujui ihan hyvin. Puomin sen sijaan ei ihan. Ensin koira loikkasi alasmenon, sen jälkeen alkoi osumaan kontaktin yläosaan ja sitten paremmin alaskin. Kovin montaa toistoa tähän ei tarvittu, joten toivon, että pienellä treenimäärällä päästää siihen tilanteeseen, jossa juoksarit oli ennen lomaa. Tästä on hyvä jatkaa :)

Kivempaa vepeä

Kun vepekokeita ei ole tiedossa, niin on lisätty variaatiota RINNAN vepetreeneihin. Kivaa!  Veneen hakua on tehty toisesta veneestä käsin. Samoin hukkuvaa. Näissä kahden veneen liikkeissä Rinnan kierrokset nousee korkeammalle. Rannallakin siitä saa pitää kiinni, mutta veneessä se on melkein pitelemätön. Tarttis varmaan tehdä jotain malttitreeniä :p

VientIä on tehty nyt vain yksi kerta per treeni. Yleensä kun ekalla kerralla Rinna onnistuu viennissä, mutta toisella tai kolmannella yrittämällä se kääntyy takaisin. Toistaiseksi siis tehdään vaan se yksi onnistuva vienti. Näissä on toki erona ollut se, että ennen ekaa suoritusta vene lähtee rannasta ja toistoilla se on valmiina ulapalla laiskoja kun ollaan :p Lähtökohtaisestikin siis eri tilanne. 

Dot tokoilee

Kuva: Päivi Sumulehto 

DOTIN kanssa tokoiltiin la ja su. Lauantaina oli kimppatreenit. Dot teki ensin hyvin keskittyneesti  Dotiksi seuraamista, kaukoja, hyppyä sekä ruutua ja kiertoa. Sitten tehtiin liikkuroituna seuraamista ja homma hajosi. Sitä osasinkin odottaa. Dotiin ei saanut yhteyttä. Se ei istunut perusasentoon, se seisoi vaan sivulla muualle katsellen. Näissä sorrun helposti herättelemään koiraa houkuttelemalla. Se ei toimi. Toimii, kun Dotin laittaa hetkeksi sivummalle ja ottaa sitten uusiksi. Näihin nyt vaan tarvitaan toistoja ja vahvistusta kannattavasta toiminnasta. Rinnan kuplautuessa toimi kuuntelutreenit, mutta toistaiseksi ainakaan Dotin kupla ei niillä puhkei vaan homma on samaa houkuttelua. 

Sunnutaina oli kehätreenit. Oli neljä kehää, jotka toimi samanaikaisesti. Kehien välillä joutui odottamaan seuraavaan kehään pääsemistä. Pidin koiran hihnassa, sillä en tiennyt millä tuulella Dot on sellaisessa häiriössä. Doo oli hyvällä mielellä. Sitä olisi voinut pitää irtikin. Kehissä tehtiin liikkuroidusta lähinnä seuraamista. Lisäksi otettiin väliin kapulan pitoa, jääviä, kaukoja ja luoksetulo. Dot teki alkuun huonommin, mutta loppua kohden se paransi. Huippua huomata sen petraavan ajan kuluessa! Loppuun otettiin vielä paikkikset. Dot oli kahden kaveruksen välissä ja kesken paikallaanolon toinen niistä lähti toisen luokse. Vähän säikäytti, mutta Doo pysyi paikoillaan. Hyvä Doo! Edes pitkähkö nurmi ötököinen ei Dotin tekemistä haitannut.

Ehkä Doonkin kanssa voisi ihan oikeasti tokoilla, ehkä jopa tavoitteellisesti. On vähän ikävä tokoa ♡ Dotiin on löytynyt vähän lisää käyttöohjeia. Sitä on ajan kanssa alkanut jokseenkin ymmärtääkin. Paikalkaan junnaaminen ei innosta. Dotin kanssa on erilaisia haasteita, mutta motivoi, jos ja kun niihin löytyy ratkaisuja. Nyt ollaan nousuvaiheessa.

Muissa uutisissa, Dot on oppinut pari itsehillinnän temppua. Se kykenee tuomaan lelua nyt käteen asti vedestä. Ennen se sylkäsi lelun rantaan ja kääntyi rantavedessä kohti ulappaa tuijottamaan. Toinen hyvä juttu on kärpäsjahdin keskeyttäminen. Dot kykenee pelkällä käskyllä jättämään kärpäsen ja vaihtamaan toiseen huoneeseen. Pelkkä jättäminen ei vielä onnistu, mutta toiseen huoneeseen siirtyminen menee perille. Nää molemmat käytöksen tehtiin vain vahvistamalla niitä ilman sitä suurinta häiriötä.

Treenejä

Autottomana vepetreenejä jäi välistä, mutta nyt on paristi päästy taas! RINNA on ollut aivan liekeissä. Ekalla kerralla tehtiin renkaan ja patukoiden hakua veneestä ensin. Tässä on selkeästi vielä epäselvyyttä koiralle. Mitä pitää hakea? Sen tarvii tietää se. Vienti tehtiin minulle päin. Tässä luovutus on ollut selkeämpi minulle kuin vieraammalle ihmiselle. Ollaan haettu rutiinia näin päin ja kokeiltu toisella kerralla myös toisinkin päin. Eroa ei enää ollut, mutta kumminkaan päin koira ei kestä montaa toistoa. Ehkäpä tässäkin parempi on vähempi.

Hukkuvana olin ensin itse. Rinna hoiti homman hyvin, mutta sitä huoletti hukuinko sittenkin :p Uidessa koiran kanssa se on välillä liian hysteerinen. Tämä näkyi nytkin. Vieraammat hukkuvat on Rinnalle helpompia. Toisella kerralla hukkuva olikin vieras, helppo. 

Metsään päästiin autottomuudesta huolimatta! Rinna on jatkanut esineruutuja samalla vapaalla tyylillään. Eli se karkaa (sallitusti) itsenäisesti ruutuun noutamaan ensimmäisen esineen. Loput noudetaan perinteisillä lähetyksillä. Kerran ruudussa oli kuopassa pitkässä varvikossa esine. Rinna selväsi sen huomasi, muttei malttanut paikallistaa ennen kuin vasta tyhjennettyään ruudun muista esineistä. Saatanpa joskus laittaa vain yhden esineen ruutuun samoilla spekseillä. Seuraavan kerran kuitenkin tehtiin motiruutu. Eli Rinna sai nähdä palkkansa ennen ruutuun lähetystä. Se iski liinat kiinni heti lähiesineen haistettuaan ja toi sen heti.

Jälkeä on jatkettu itsenäisyysteemalla. Tää kokeilu on nyt saatu päätökseen. Ensin Rinna näytti ottavan vapaan jäljestämisen hyvällä, mutta treeni treeniltä homma on hajonnut. Viimeisimmällä kerralla koira säntäili minne sattuu irti ollessaan. Se ei kiinnittynyt jälkeen vaan poukkoili menemään. Liinassa koira jäljesti tuttuun tapaan, mutta liinasta irti päästyään ei. Rinnalla on hyvin paljon kokemusta liinassa jäljetyksestä. Sen tuomasta vastuksesta, tuesta. Sen puuttuessa koira ei vaan osaa. Harmiksi tämä kokeilu haittasi sitten perinteistäkin jäljestämistä. Rinna oli hyvin epävarma jäljellä. Onneksi ihan loppuun se alkoi edetä tuttuna junana. Toivottavasti tämä tästä.

DOT on päässyt myös metsätreeneihin. Haussa tehtiin viimeksi ekaa kertaa hajun hakua. Dotille on tähän mennessä käytetty apuina haamuja ja ääniä. Näihin kaipaisin vähän enempi nenää mukaan. Siksi kokeillaan nyt jokunen kertaa hajun hakua. Metsäjälki on ollut Dotille helppoa. Siitähän sillä on muilla pohjilla kokemusta. Jana vaan puuttuu ja välillä jälkeen kiinnittyminen on ollut haparoivaa. Marjastajaharhat on olkeet vaikeita. Keppimotivaatio on kuitenkin hyvä. Esineitä on myös työstetty. Se ois Dotin laji, jos pelkillä esineillä voisi kisata :D

Hyvä ralli

Viime rallytreeneissä RINNA oli sopivassa vireessä. Se oli juuri optimi. Oltiin pyöräilty pailkalle (13 km liikutusta takana). Oli melkein rentoa olla koiran kanssa radalla. Pieni varovaisuus oli kuitenkin ilmassa. Itse en ollut rentona. Rinna keskittyi hyvin. Osasin suunnitella tekemisen ja palkkauksen viime kerran jälkeen hyvin. Nyt en vaatinut koiralta liikoja vaan tehtiin rataa sen osaamalla tavalla ja erikseen vaikeampia kohtia. 

Treenilistaa:

• Oikean puolen paikka. Koira lähtee keulimaan vasemmalle käännyttäessä. Lisäksi pitäisi päättää haluanko koiran istuvan perusasentoon automaationa vaiko eri käskyllä. Tällä hetkellä koira tekee molempia :p 
• Pyörähdykset molempiin suuntiin pelkällä käskyllä. Vasemmalla puolen Rin osaa pyörähtää käskyllä perusasennossa, ei vielä liikkeessä. Oikealla puolen pyörähdystä (myötäpäivään) koira ei osaa lainkaan. Mietintään myös puolta vaihtavat käännökset. Nämä haluan opettaa erillisinä pyörähdyksistä.

Dotia

DOTIN toipuminen on edennyt hyvin.  Riehuminen on edelleen kiellettyä, mutta nyt aletaan kasvattamaan kuntoa Vähitellen otetaan mukaan pyöräilyä, juoksua, uintia ja jumppaa, ehkä vähän myöhemmin hyppytekikkaa. Toipilasaika on mennyt henkisesti helposti. Matkusteltiin ja siinä sai koira hyvää virikettä erilaisista ympäristöstä.  

Treenattu on nyt hyvin vähän, mutta nyt aletaan ottamaan treenejäkin taas kuvioihin. Dot on käynyt parissa tokon kimppatreenissä. Treenit on pidetty lyhyinä ja vähän tunnustelevina. Dot on tehnyt paikkaistumista, seuraamista ja kapulan pitoa. Kaikki vauhdikkuus ja täpäkkyys on ollut kiellettyä vielä. Ennen kaikkea on treenattu rauhottumista ja ihan vain olemista. Tokon lisäksi on nosetettu. Siinä pääpaino on ollut ilmaisun rakentelussa. 

Noin muuten keskustellaan asiasta tarviiko kaikkia kärpäsiä jahdata. Dotista on tullut aika maaninen näiden suhteen. Menoa ei ole edes muuttanut pörriäisten pistot. Olisin toivonut Dotin siitä jotain oppivan...