tiistai 13. helmikuuta 2018

Dotsaa

DOTIN kanssa on aksailtu nyt paljon, kolmesta neljään kertaan viikossa. Olen löytänyt motivaatiota työstää keskeneräisiä asioita, sillä Doon kanssa on nyt perusasiat kunnossa. Se on motivoitunut tekijä ja sen palkkaus on helppoa. Erityisesti on työstetty esteistä keppejä ja kontakteja kisavalmiimpaan suuntaan sekä toki ohjausta radalla, missä treeni on enempi mulle tarpeen :p

Lauantaina oltiin Saija Mustosen koulutuksessa Lägin hallilla. Mun aksaminä on piipertäjä ja Dotin kanssa on tehty todella vähän kokonaisuuksia eli ratatreenejä. Teki siis hyvää päästä tekemään jonkun muun suunnittelemaa raratreeniä! Luulin, että olen aina ohjauksissa myöhässä, mutten olekaan. Ohjaukset tulee oikeaan aikaan, mutta lähden niistä myöhässä :p 


Tällä kertaa ongelmana oli putkiin karkailu. Se ihan itse aiheutettu ongelma ja vieläpä olen ylpeä siitä :D Nyt vaan kohtuus tähänkin. Kepit radalla ei vielä toimi. Doo osaa kepittelyn jo aika hyvin, mutta radan osana kepit vielä yllättää koiran. Dot myös näytti älykkyyttään oppimalla rataa ulkoa. Varmasti tulevaisuudessa työstetään työstetään ongelmaa, mutta jo nyt voisi ottaa ohjelmaan vaihtelevat radat samoilla esteitä. 

Kontakteja on alettu vähitellen ottamaan radan yhteyteen. Puomilla toistot ja selkeämpi palkkaus (kriteerit) on vieneet suoriutumista eteenpäin. A-estettä lähdettiin nyt työstämään länkien avulla, joiden kanssa koira tekee aina oikein. Haluan saada nyt paljon oikeita suorituksia alle ja vahvan suoritustavan voimin viimeistelen oikean käytöksen varmaankin kosketusalustalla. Keinulla kummittelee vielä pysäytysmalli. Doo tarvii vielä sanallisen vahvisteen juoksariin.

Pitkästä aikaa on myös tehty hyppytekniikkaa. Sais tehdä useamminkin... Dotin hyppytekniikka pysyy hyvänä treeneillä, joita tehdään säännöllisesti. Nyt tauon jälkeen tekniikka on selvästi kärsinyt. Onneksi treeni kuitenkin auttaa ja Doo on lähtenyt korjaamaan tyyliään nopeasti.

torstai 8. helmikuuta 2018

Hyvä kirjoitus!

Tuli taas tämä hyvä kirjoitus vastaan, että törkeesti kopsaan sen tännekin. Alla oleva on siis Jari Kantoluodon kirjoittama kirjoitus, joka on julkaistu aiemmin mm. Palveluskoira- ja Saksanpaimenkoiraliiton lehdissä. Nyt teksti kiertää Facebookissa. Antaa hyvän kiertää!


Vuotaminen koirankoulutuksessa!


Vuotaminen ääntelemällä on eräs koirankoulutuksen ärsyttävimpiä ongelmia. Mikä pahinta, siihen vaikuttaminen tai puuttuminen yleensä vain pahentaa ongelmaa. Vuotamiseen voi olla monia syitä, yhdessä tai erikseen. Syiden tunnistaminen on tärkeää. Ensimmäiseksi täytyy muistaa, että koko lailla kaikkien ongelmien tai onnistumisten takana on ensisijaisesti suhde – hyvä, tai ongelmien esiintyessä enemmän tai vähemmän puutteellinen. Suhteen pitää olla niin vahva, ettei koira kyseenalaista ohjaajaa ja toisaalta luottaa ohjaajaan täysin. Tämä mahdollistaa ohjaamisen, jossa koira haluaa noudattaa ohjaajan ohjausta eikä pyri ohittamaan sitä. Luottamus puolestaan tuottaa harmoniaa ja ehkäisee stressin syntyä. Tällöin koiraa voidaan kouluttaa menestyksellisesti mahdollisimman positiivisin keinoin. Suhde määrittää, kuinka korkeassa energiassa koiraa on mahdollista kouluttaa ilman sijaistoimintoja. 

Ongelmien takaa löytyy erilaisia syitä. Yksi tyypillisimmistä on se, että koira odottaa palkkaa tai jopa vaatii sitä. Se aiheuttaa turhautumista, joka johtaa vuotamiseen esimerkiksi haukkumisen tai vinkumisen muodossa. Toinen ongelmien aiheuttaja on epäreilu ja stressiä tuottava koulutus, jolloin koira vuotaa pahaa oloaan. Kolmas selvästi tunnistettava ongelma on se, että koiran tekninen kouluttaminen on epäselvää tai liian nopeasti ja epäjohdonmukaisesti etenevää. Tällöin koira vuotaa hämmennystään ja sitä, että sille on epämiellyttävää epäonnistua jatkuvasti. Palkan odottamisesta aiheutuvien ongelmien yhteydessä täytyy nostaa esiin muutama asia. Nämä ovat ihan itse koulutuksella aiheutettuja.

Koira siirtyy itse palkkautumiseen

Tämä tarkoittaa sitä, että koira alkaa odottaa palkkaa ohjauksen aikana. Palkan odottaminen katkaisee ohjaajan ja koiran välisen kommunikoinnin, nostaa virettä ja tuottaa korkeavireiselle koiralle konflikteja ja turhautumista. Kun ohjaaja pyrkii saamaan koiran uudelleen ohjattavuuteen, tuotetaan lisää konflikteja. Tämä alkaa kuormittaa hermoja, minkä koira purkaa herkästi sijaistoimintoihin, kuten vinkumiseen ja haukkumiseen.
Patouttaminen palkkaan on yksi yleisimmistä vuotamiseen liittyvistä ongelman aiheuttajista. Sen tavoitteena on tuottaa korkeampaa virettä. Sitä patoamisessa tapahtuukin, mutta kuinka toivotulla tavalla? Ensimmäinen ongelma on se, että patoaminen tässä muodossa on konfliktitila ja näin ollen hermostollisesti jo kuormaa tuottava. Ja koska koiran mieli on palkkauksessa, käskyttäminen uuteen tehtävään tuottaa uuden konfliktin ja seuraava käsky taas uuden ja niin edelleen. Jos koiralla on korkea vietti, tulee koiran hermojen kasassa pitämisestä raja jossain vaiheessa vastaan. Toinen hankala puoli patouttamisessa on se, että onko toivottavaa, että koira ajattelee tottelevaisuutta tehdessään palkkaa, vai olisiko parempi, että se keskittyy ohjaamiseen. Eli hyvin suoritetusta tehtävästä annetaan korkeaviettinen palkka. 

Toinen aika tyypillinen palkkautumisen tilaan opettava toiminta on, että koiraa palkitaan paljon yksittäisten tehtävien suorittamisesta. Tällöin koira rakentaa päähänsä kaavan siitä, että yksittäinen tehtävä tarkoittaa palkkaa ja koira siirtyy itse odottamaan palkkausta. Sama oire ja samat ongelmat kuin edellä, mutta koulutettu vähän erilaisella mekanismilla. 

Hetsaaminen

Koiran hetsaaminen viettiin on reaktiivista toimintaa, jolla pyritään korkeaan energiaan. Oheistuotteena saadaan valitettavan usein se, että koira alkaa haastamaan ohjaajaa ja vaatimaan palkkaa. Kun koiraa palkitaan tässä tilassa, sille ilmaistaan suoraan, että hallitse sinä tilannetta, se jopa palkitaan. Se siis siirtyy ohjattavuudesta tilanteen hallitsijaksi. Se on melkoinen ristiriita tottelevaisuuden näkökulmasta, koska koira joka haluaa hallita ohjaajaa ei ole ohjattava eikä yhteistyöhaluinen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei viettiä sinänsä voisi tehdä, mutta pitäisi tarkkailla mihin mielentilaan koira siirtyy. Aika harvojen ohjaajien suhde riittää siihen, että on varaa opettaa koira vaatimaan ja hallitsemaan. Itse en hetsaa koiraa koskaan reaktiivisesti, vaan palkkaan vietillä ohjattavuudessa olemisesta ja tehdystä työstä. Koira tekee vietin ihan itse, kun se saa olla stressitön ja itsevarma ohjaaja kanssa. 

Kuormittaminen

Koiran kouluttaminen pitäisi olla mustavalkoista. Eli koira tietää mitä sen tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä. Joskus virheellistä käytöstä pyritään poistamaan kuormittamalla koiraa. Ongelmaksi muodostuu usein se, että ohjaaja kuormittaa koiraa omasta mielestään mustavalkoisesti, mutta koira ei ymmärrä asiaa samalla lailla. Se ei tiedä yksiselitteisesti, miten sen tulisi toimia, eikä sitä, mikä ei ole hyväksyttävää. Tällöin ohjaaminen tuottaa paljon stressiä joka purkautuu herkästi ääntelemällä.

Epäselvä opettaminen ja ohjaaminen

Koira haluaa onnistua ja oppiminen on sille palkitsevaa itsessään. Sille on tärkeää, että se pystyy oppimaan annetut tehtävät oikein ja se saa niistä ohjaajaltaan positiivisen palautteen. Ohjaaminen joka ei ole selkeää ja jossa ohjaaja ei ymmärrä koiran koulutustasoa ajaa koiran usein epäonnistumisiin. Kun koira ei onnistu, se kuormittuu ja kokee olonsa epävarmaksi. Lisäksi ohjaaja on tyytymätön ja se tuottaa lisää kuormittumista. Tämä aiheuttaa passivoitumista ja sijaistoimintoja.

Hermostollisen ääntelyn poistaminen kuormittamalla

Ääntelyä yleensä pahennetaan sillä, että siihen pyritään vaikuttamaan kuormittamalla. Esimerkiksi tilanteessa, jossa koira turhautuu, koiraa kuormitetaan ja käsketään olemaan hiljaa. Seuraavassa vastaavassa tilanteessa koira turhautuu, mutta turhautumiseen yhdistyy myös stressiä, jolloin hermot kuormittuvat vain enemmän. Mikäli koiraa ohjataan edelleen samalla tavalla eli vastataan ääntelyyn kuormittamalla, koira stressaantuu kerta kerralla enemmän ja se joutuu hermostollisesti koko ajan kovemmalle. Tällöin sen mahdollisuudet selviytyä tilanteesta heikkenevät koko ajan. Kaupan päälle saadaan melkoisia säröjä koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen.

Vuotaminen ja hermorakenne

En ole kovin innokas tuomitsemaan koiran hermorakennetta vuotamisen perusteella. Itse olen kohdannut koulutuksessa paljon koiria, jotka ääntelevät yllä mainittujen syiden takia. Kun ohjaaminen ja koiran mielentila on korjattu, äänteleminen häviää. Mielestäni ääntely onkin enemmän ohjaamiseen liittyvä kuin koiran ominaisuuksiin liittyvä ongelma. Itse olen saksanpaimenkoirien kouluttaja ja pohtinut ongelmaa eritysesti saksanpaimenkoirien näkökulmasta. Saksanpaimenkoiran maine ääntelevänä rotuna on mielestäni hyvinkin pitkälle itse koulutustavalla ja ohjaamisella aiheutettua. Tosin samat ääntelyä lisäävät ja sitä poistavat mekanismit toimivat mielestäni muihinkin rotuihin.


Mitä pitäisi huomioida?

Suhde – aina ja ikuisesti

Perusta koulutuksesi yhteistyölle

Opeta koiraa niin, että se pystyy oppimaan ja olemaan oppimistilanteessa itsevarma
Opeta koirasi palkkautumaan paljon laumavietin kautta. Ulkoisen palkan (=ruoka- ja saalispalkka) ja laumapalkan tulisi olla tasapainossa

Opeta koirasi keskittymään tehtäviin eikä palkkautumiseen, varsinkaan ulkoiseen palkkaan - Jos koira alkaa miettimään palkkaa, anna lisää tehtäviä. Kun koira alkaa taas keskittymään työhön voit palkata sen.

Palkkaa koiraa tasapainosta, Opeta sille tunnetilaksi aktiivinen keskittymien, ja keskittyminen nimenomaan oppimiseen ja työskentelyyn, ei palkkaan

Lue koiraa sen mielen kautta, älä vietin kautta

Kehu oikea-aikaisesti ja oikealla tunteella

Jos koira turhautuu tai hermostuu, palkkaa se, kun se tasapainottuu.

Jos koira siirtyy patoamiseen, palkkaa se, kun se purkaa patoamisen pois 

Haasta koiraa sopivasti, että sen mielenkiinto on työssä eikä palkkautumisessa

Älä korvaa oppimiseen ja yhteistyöhön liittyviä ongelmia vietillä, vaan opettele opettamaan paremmin ja luo parempi luottamus.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Dottista

Rinnan kanssa on osallistuttu syksyn ajan Maarit Hellmanin kertakuisiin koulutuksiin. Aineena on ollut mikäs muukaan kuin Rinnan mielentila. Tällä hetkellä ollaan aika seesteisessä tilassa. Ei nyt hyvin mene, mutta luulen tietäväni miten työstän koiraa. Siksipä eilisiin treeneihin pääsi DOT mukaan.

Saran ja Rinnan tapaan kaikki ei ole vaan superkivaa Dotille. Onneksi Dot on kuitenkin vietävissä ja kun vaivaa näkee, niin koiran voi aivopestä tykkäämään asioista, mistä se ei aiemmin välittänyt. Ongelmana on, etten aina keksi, mistä narusta milloinkin nykiä. Doo ei toimi kaikissa tilanteissa samanlailla eikä sama motivaattori toimi aina. Yksi iso tekijä on antaa koiran keksiä asia itse. Aivot on välillä solmussa suunnitellessa treenejä, joissa koira oivaltaa itse asian juurikin siten kuin haluan. Toinen on toki palkkaus. Dot toimii ruoalla kuin ruoalla, mutta kyllä ruoalla on eroa! Liian hyvääkään se ei aina saa olla, ettei mennä ääripäästä toiseen. Toisinaan palkkaustavalla on väliä. Esimerkiksi juoksareiden opetuksessa koiran mielestä oli ihan eri asia poistetaanko ruoka epätoivotusta suorituksesta vai eikö se vaan saa mahdollisuutta palkkaan. Nämä kaikki on toki ihan perusoppimisteorioista, on Dotkin ihan koira vaan.

Toki kysymys on myös minun oppimisesta. Saran ja Rinnan kanssa ei ole tarvinnut miettiä koiran motivaatiota, ennemmin sitä on ollut liikaa ja ongelmana on ylivire. Dotin kanssa ongelmana on sekä koiran motivoitumattomuudessa että motivoitumisesta. Dotia voi joko kiinnostaa tosi paljon tai ei ollenkaan. Se voi olla se yli- että alivireinen ja vaihtaa hetkessä moodista toiseen. Ajan myötä onneksi Dot on tasoittunut ja olen myös oppinut toimimaan sen kanssa. 

Koulutuksen ensimmäiseksi aiheeksi oli valinnut merkin kierron. En ole ymmärtänyt, miksi koira välillä osaa sen ja välillä ei. Kysymys ei olekaan koiran osaamisesta vaan sen motivaatiosta. Miksi juosta sinne, kun pitää tulla pois? Nyt laitettiin palkka merkin taakse ja toki koiralla oli ihan erilainen motivaatio juosta sinne. Se tosin ei tehnyt kiertoa vaan juoksi palkalle ja takaisin samaa reittiä. Lyhemmällä matkalla voin auttaa koiraa tekemään samalla merkin kierron. Lisäksi oisi ehkä jo korkea aika opettaa koira juoksemaan palkan ohi ja koskemaan siihen vasta luvalla. Dot osaa kyllä kieltäytyä mun hallussa olevista palkoista, muttei juurikaan niistä, jotka ei ole mun vaikutusvallan alla. Etenkään siten, että se juoksisi palkan yli. Saatan kyllä kiertää motivaatio-ongelmaa alkamalla opettamaan Dotille merkkiä. Dotilla ei ole motivaatio-ongelmaa ollut kohteille juoksemisessa. Niissä se näkee järkeä, kun palkka tulee sinne. Kun merkillä on enemmän merkitystä, niin ehkä sen kiertäminenkin on kiinnostavampaa.

Sitten katsastettin seuraamista. Niin vähän, kun Doo on seuraamista tehnyt, niin sekin osaa jo edistää :p Seuraaminen on opetettu ensin perusasento korokkeen avulla, sitten seuraaminen tarjonnalla. Namit kädessä ei auta edistamiseen, sillä Dot luopuu niistä niin hyvin, että se edistää vaan lisää. Ohjeeksi sain, että koira tuleekin opettaa tuijottamaan palkkaa, jolloin se palkataan oikeasta kohtaa. Palkkaus ei ole nopea, vaan koira saa syödä nyrkistä ajan kanssa samalla seuraten. Ainakin ihanan helppoa toteuttaa!

tiistai 30. tammikuuta 2018

Parin päivän treenit

Sunnuntaina treenattiin ATD:n hallissa. RINNA teki erottelutreeniä, kuten se on tehnyt monet viime kerratkin. Ja edelleen on vaikeaa. Tehtiin hypyn kautta kiertoa, noutoa ja ruutua. Lisäksi hypyn vierestä suoraan kiertoon ja ruutuun menoa sekä eri asentoihin pysähtymisiä hypyn kautta. 

Tokikaan Rinna ei päässyt minnekään ennen kuin se pystyi luopumaan kohteista. Se tekee edelleen paljon oletuksia. Jos esim. käsken ruutua kohden koiran maahan perusasennosta, niin se menee maahan eteenpäin hypähdyksen kautta, sillä se odottaa vaan ruutuun käskyä. Lisäksi seuraaminen kohteita kohti saattaa vielä onnistua, mutta perusasentoon pysähtyessä koira vilkaisee kohdetta tai nojautuu perusasennossa eteenpäin. Eniten kuviossa veti ruutu. Kapula oli vähiten vetävä. Varmaan Rinna arvottaa jonnekin kohteeseen juoksemisen korkeammalle kuin noudon. Tai sitten se ei vaan kyennyt keskittymään. Se juoksi ruutuun ja sieltä kiertoon ja edestakaisin ennen kuin stoppasin koiran ja käskytin uudestaan. Tätä tapahtui monta kertaa. Kierrossa taas ruutu veti ja kiertokupla venyi ruutuun päin. Koiralla oli myöskin vaikeuksia kiertää merkkiä useamman kertaa ympäri.

DOT neroili ja teki ruutua. Sen historiassa on kymmenisen ruokakupille ruutuun juoksutusta pentuna ja nyt on muutama kerta palkattu oikean paikkan tarjoamisesta. Treenimäärään ja treenien rikkonaisuuteen nähden sujuu hyvin! Dot tarjoaa hyvää paikkaa ruudusta ja irtoaa sinne hieman kauempaakin. Koira stoppaa hyvin käskystä, muttei osaa vielä ihan paikoillaan odottaa palkkausta. Maahan en ole vielä sitä ruudussa käskenyt. Sillä etäisyydellä maahanmenotekniikka pitää opettaa erikseen. Pikkusen vaan näyttää siltä, että ruudusta on tulossa liian kiva. Otan siis jo ohjelmaan ennen lähetystä koiran ruokkimisen niin, että se on rentona käskyn kuullessaan.

Lisäksi Dot teki seuraamista kohti hyppyä. Rinnasra viisastuneena haluan opettaa Dotille heti asioiden erottelun ja vahvoistakin signaaleista luopumisen. Välineet saa olla esillä ja palkatkin seassa, mutta koira ei saa tehdä oletuksia niiden perusteella. Se ei saa jäädä niihin kiinni vaan sen tulee olla avoin ja ottaa ohjausta vastaan. 

SARA rallyili. Yritin peilistä katsoa, mitä edestä puolenvaihdossa tapahtuu, mutten vaan osaa. Se kumartaminen tulee vaan niin helposti. Paras varmaan olisi opettaa tämäkin pelkällä käskyllä toimivaksi, niin en ainakaan tee käsimerkkiä antaessa virheitä :p Sarppa teki myös erottelu eri perusasentoihin tuloa koiran tullessa selän takaa. Seisoin peiliä kohti ja seurasin peilistä mitä tapahtuu. Sara osasi erotella eri puolet käskysanalla molempien ollessa paikoillaan, mutta molempien liikkuessa se lähti arvailemaan. Lisää siis näitäkin.

Maanantaina jatkettiin ensin nosen parissa DOTIN kanssa. Ensin tehtiin laatikkoetsintä, mutta laatikoiden tilalla oli tuolit. Kohde oli useamman kerran ensin tuolien istuiosassa ja sitten jalassa lattiatasossa. Koirat rutinoutui ja kävivät läpi istuinosia ennen kuin ymmärsivät hajun olevan muualla. Sen jälkeen tehtiin pieni sisäetsintä. Kohde oli matalalta pöydältä haisteltavissa. Dot tarjoaa helposti kohteille hyppäämistä ja nytkin se hyppäsi pöydälle ensin, josta hajukin oli nopeasti paikallistettu.

Nosen jälkeen jatkettiin Hurtalle tokotreeneihin. Dot osallistui paikkiksiin. Ensin tehtiin istuminen. Dotin pää pyöri vähän liikaa, vaikka yritinkin palkata koiraa riittävän tiheästi. Ympärillä vaan tapahtui liian paljon. Makuun aikana kuului niittioyssyn pauke. Dot säpsyi ääntä ja tähyili äänen suuntaan. Käytiin makuun jälkeen hengaamassa paukkeen vieressä ja se sai pienenevän reaktion koirassa. Taitaa taas olla vaan Dopsin vilkkautta ja reaktionopeutta.

RINNA teki vireen säätelyitä putken avulla. Se teki putkeen juoksutusten lomassa seuraamista putken suita kohden. Rimppa sääteli virettään hyvin. Se ei kertaakaan kiehunut seuraamisissa, vaikka kokeilinkin rajoja ja tein äkkinäisiä liikkeellelähtöjä sekä nopeita käännöksiä, missä liian korkea vire purkautuu yleensä äänenä. Pitkästä aikaa onnistuminen Rimpsan vireen suhteen!

SARA teki rallykuvioiden erottelua. Saralle on ollut aina vaikeaa kääntää selkää palkalle. Nykyisin etupalkkaa kohti onnistuu esim. molemmilla sivuilla pyörähdykset, joskin pyörähdys oikealla venyy vielä palkan suuntaan :D Tällä kertaa tuplasaksalaiset oli molemmin puolin vaikeita aloittaessa palkkaa kohden. Selin palkkaan ei ollut ongelmaa, vaikka tuplassa pyörähdys tehdään molempiin suuntiin. Aloitussuunta on vaan eri. Tekniikkatreenien lisäksi Sarpalle lisää näitä kuuntelutreenejä. Palkan suunnalla saa Sarpan niin helposti sekaisin :p

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Hullun hommia

Lauantaina oli HSKH:n järkkäämänä sekä rallyn tuplakisat että epistokot. Jokaiselle siis jotakin. Sara rallatti molemmat radat, Rinna teki eeveeällän ja Dot osallistui alokasluokkaan.

Edellisillan treenien SARAN huonon vireen aloituksesta huolimatta päästiin pitkästä aikaa koiran kanssa samaan kuplaan. Tämä fiilis kantoi kokeessakin, vaikka unohdin kisakirjan kotiin. Olen aiemmin unohdellut rallypantaa kotiin. Se ei ole ollut ongelma, sillä aina on löytynyt pantaa lainaksi. Kisakirjaa nyt en voinut keneltäkään lainata, joten jouduin kipaisee kotona starttien välillä. Siihen oli aikaa just sopivasti.


Ekalla radalla mentiin lähes loppuun asti hyvässä mielentilassa. Sitten aloin ajattelemaan, kuinka hyvin kaikki oli mennyt ja parin vikan kyltin aikana aloin jännittää jo lopputulosta. Ohjaajan pudottua kuplasta ei koirakaan siellä enää ollut, tämä tuntemus ei kuitenkaan vaikuttanut radasta suoriutumiseen. Virheitä kerättiin toiselta kyltiltä edestä puolenvaihdossa, joka sen epäonnistuttua uusittiin (-3) ja kuudennelta kyltiltä jälleen edestä puolenvaihdossa ohjaajan kumarruttua liikaa (-3). Kyltiltä nro 15 tuli vielä miinus (-1) epätarkasta suorituksesta. Lopputuloksena pisteitä jäi 93, jolla sijoittui luokassa 2.


Toiselle radalle mennessä taidettiin jo molemmat olla vähemmän keskittyneitä. Mun jalat tuntui jotenkin raskailta ja jännitin otinko tarpeeksi pitkiä askeleita. Eka pistemenetys (-1) tuli jo ekalta kyltiltä. Sara peruutti joko lopussa liian vinoon tai sitten piste meni Saran epätasaisesta etenemisestä. Ihan turhan uusinnan (-3) tein seuraavalla kyltillä. Tehtiin käännös ihan oikein, mutta jossain ajatushäiriössä uusin tehtävän silti :p Sitten vielä pistemenetys (-1) kyltiltä neljä. En osaa sanoa miksi. Tälläkin kertaa edestä puolenvaihdosta kyltillä 13 tuli miinusta. Tällä kertaa isommin (-10). Ja isompi virhe (-10) vielä kyltillä 17. Tässä rintamasuunta heilahti. Pisteitä jäi jäljelle 72.


Ensin radalla tehtiin parhaat pisteet ikinä ja hetken päästä pisteiden perusteella yksi huonoimmista. Koira on ehkä oppinut jotain, mutta ohjaaja ei :p Se edestä puolenvaihto jäi ärsyttämään ja sen suoritus treenataan heti kuntoon!

Tokon puolella RINNA teki eeveeällän liikkuroidusti ilman arvostelua. Yritin yllättää koiran rikkomalla kaavoja, mutten onnistunut siinä. Olisin halunnut lopputuleman olevan skarppi koira, muttei kaavojen rikkominen poksauttanut Rinnan omaa kuplaa. Sillä oli oma kupla, johon en meinannut päästä. Loppujen lopuksi onnistuin ja oltiin koiran kanssa yhdessä kehässä. En tiedä, onnistuinko oman panoksen kautta vaiko oliko liikejärjestys tätä suosiva (kohdeliikkeet ensin).


Kiertonoudossa otin pysäytyksen jälkeen luoksetulon kapuloiden ja hyppyjen välistä. Ei olla päästy treeneissä vielä siihen vaiheeseen, että koira pääsisi hyvässä mielentilassa kapulalle. Lähtöhaukku oli taattu ja pysäytys istumaan onnistui vasta toisella käskyllä. Ruudussa suunnittelin ottavani koiran seuraten ympyrään, pari käännöstä ja sitten lähetyksen ruutuun. Seuraaminen oli kamalaa, oli ääntä ja kontaktittomuutta. Ruutuun lähdössä pääsi haukku. Ruudussa Rinna vinkui odottaessaan kutsua. Zetassa otettiin vain yksi asento ekalla suoralla ja loppu oli pelkkää seuraamista. Se oli edelleen ihan kamalaa. Luoksetulon pysäytyksiä Rimppa ei kuunnellut. Toisella käskyllä sain sen vasta pysähtymään seisomaan. Otin toisenkin pysäytyksen sitten vielä seisomista. Ohjatussa noudossa otin koiran merkin jälkeen takaisin luokse eikä kapuloihin koskettu lainkaan. Silti tai siksi merkiltä luoksetulossa pääsi hau. Seuraamisen tein lyhyesti välittämättä liikkuroinnista. Otin muutaman askeleen etenemisiä ja pysähdyksiä. Seuraaminen alkoi huonosti, mutta päättyi paremmin. Tästä lähtien oltiin enemmän kehässä yhdessä. Tunnari oli ok. Olen kääntynyt viime aikoina tunnarin viennin ajaksi siten, että olen metrin Rinnan edessä ja kehun koiraa hiljaa. Niin tein nytkin. Kaukotkin sujui tason mukaisesti. Tuplakäsky tuli s-m-vaihtoon koiran tehtyä sen istumisen kautta. Mun käsky nimittäin oli väärä :p

Olisi ehkä pitänyt palkkailla Rinnaa enempi vain kontaktin otosta minuun ennen kehää eikä vaan temputella sitä. Rinna ottaa kyllä hyvin kontaktia kisakehän ulkopuolella, mutta asian vahvistaminen lisää ei varmasti haittaisi. Samaa kontaktista palkkaamista olisin voinut jatkaa koko kehässä oloajan tekemättä varsinaisia liikkeitä. Ensi kerralla sitten.

DOT yllätti! Se teki tosi kivasti töitä ja oli mun kanssa kehässä. Paikka oli koiralle vieras ja kaikki oli muutenkin kuin kokeessa, joten en halunnut liian vaikeaa tilannetta ja palkkasin sitä paristi kehässä. Lisäksi syötin Doolle paljon ruokaa juuri ennen suoritusta. Aattelin sen kesyttävän Dotsia :p

Paikkis oli ensin. Dot makasi tosi hyvin (10). Kehuin sitä kertaalleen makuun aikana. Käskyinä koira kuuli vain omat. Maahanmeno oli ok, mutta istumaannousu voisi olla sulavampi.


Sitten yksilöliikkeet parin suorituksen päästä. Seuraaminen (10) oli aika siistiä! Täyskäännöksessä koira äännähti. Muuten meno oli äänetöntä. Doo äännähtää välillä käännöksissä. En tiedä, onko se vireen nousua vai osaamattomuudesta johtuvaa. Palkkasin koiran seuruun jälkeen ja annoin ruokaa vielä ennen seuraavan liikkeen aloitusta perusasennossa koiran oltua vähän liian kiihkeä. Liikkeestä maahan (8,5) Dot nykyisin menee vinoon, niin nytkin. Lisäksi se ennakoi sivulle nousun. Palkkasin taas liikkeen jälkeen. Näiden liikkeiden (joissa epäilen koiran kestävyyttä) teki mieli palkata. Tämän jälkeen koira teki palkatta loppuun asti. Luoksetulossa (10) Doo katsoi liikkuria liikkurin käskyttäessä. Varmuuden vuoksi käytin koiran nimeä kutsussa. Sivulletulossa pääsi taas ääni. Kapulan pito (10) on Dopsin bravuuri! Kaukoissa (5) Dot nousi seisomaan, kun lähdin palaamaan sen sivulle. Kaukoista on tehty lähinnä tekniikkaa, joka ei vieläkään ole kunnossa. Kokonainen liike on Doolle vielä aika tuntematon. Hyppy (10) onnistui hyvin. Kokonaisvaikuksesta Doo sai kympin. Oisin antanut kanssa :D


Dot teki möllitasolla ykköstuloksen, 187 pistettä ja sijoitus 2./5. Ihan oon ylpeä :D Dot käyttäytyi myös koepaikalla hyvin. Otin sen halliin vasta, kun rallyt alkoi loppua ja pelkkä toko enää pyöri. Oli rauhallisempaa ja sai otettua etäisyyttä muihin helpommin.


Päivän loppupalaveri.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Kantaako hanki?

Talvimaastotreenaaminen on vähän erilaista. Hajut käyttäytyy erilailla pakkasessa. Jälkeä treenattiin pari kertaa ennen lumien tuloa pakkasen kovettamassa maassa. Oli hyvät olosuhteet treenata jälkitarkkuutta, sillä olosuhteet pakottivat koiran pitämään jäljestä tarkasti huolta. Vähäinenkin huoleton eteneminen kostautui jäljen hukkaamisella. Teki RINNAN jäljestämiselle niin hyvää. Se eteni hitaammin, tarkemmin ja huolellisemmin.

Tänään treenattiin hakua lumisessa metsässä. Rinnalla on ollut ennenkin vaikeuksia paikallistaa valkoiseen lakanaan kääriytyneitä maalimiehiä lumesta. Tää vaatii treenitoistoja. En osaa sanoa onko hajumaailma nyt niin erilainen vaiko onko koiran helpompi käyttää silmiä apuna sulan maan aikaan.

Nyt keskityttiin ennen kaikkea ilmaisuihin. Otettiin nousevat haukkusatjat neljälle maalimiehelle. Ensimmäisillä kolmella kiersin maalimiestä ja sitä haukkuvaa koiraa ympäri. Ekalla tämä vaikutti ilmaisuun, sitten ei enää. Viimeisellä en mennyt maalimiehelle lainkaan vaan jäin lähetyspaikalle. Tämä oli nyt selkeästi vaikeinta. Edellisten jälkeen koira odotteli minua tulemaan, mikä kuului haukussa. Lisää siis treeniä siihen, että koira ymmärtää vain haukun olevan se tärkein juttu ihan sama mitä ympärillä tapahtuu.


Kukkamekkotäti.

SARALLA oli perään rallykimppatreenit. Sara on viime treeneissä ollut useammin väärässä mielentilassa. En oikein osaa sanoa, mistä tämä nyt kumpuaa. Alun alkaenhan Saralle ei koskaan ole opetettu kunnolla palkasta luopumista, palkkaamattomuutta tai sosiaalista palkkausta ja paljolti koira tekee väärällä asenteella vain palkat mielessä. Sillä on myös tietyt kylttitehtävät, jotka koira suorittaa herkemmin äänen kanssa kuin toiset. Esimerkiksi edessä peruuttaminen ei onnistu ilman ääntä ellen konkreettisesti pidä ruokaa kädessä ja pyydä koiraa sen peruuttaessa myös luopumaan siitä. En ole vielä keksinyt miten muuten saisin koiran peruuttamaan äänettä tai edes kuinka saisin häivytettyä ruoan läsnäolon. Varmaan tehdään nyt vaan ziljoona toistoa ruoan kanssa ja toivotaan parasta. 

Toinen kylttitehtävä, mikä ei ole oikein edennyt, on asennon vaihdot oikealla puolen. Sara niin helposti vinoutuu näissä ja useamman vaihdon aikana koiran asema vaan vinoutuu lisää. Palkan suunnan avulla koira kyllä suoristuu, mutta tällainen treeni vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Sitä samaa ylläpitoa vaatii seuraamiset molemmin puolin. Sarppa on taas pompsahtanut liian eteen molemmin puolin, mikä toki vaikuttaa asentoihinkin. Treenataan siis jatkuvasti :p


perjantai 19. tammikuuta 2018

Rasti seinään

Tänään oli se päivä, kun DOT ei rähähtänyt yhdellekään koiralle. Juuri tämän takia ollaan vietetty perjantai-illat syksystä lähtien piirin tokoissa. Ryhmissä on paljon, kymmenisen, koirakkoa samaan aikaan puuhaamassa pienessä tilassa. Koirat on Dotille vieraita ja ne vaihtuu kurssista toiseen. Dot on ainoita, joka on kurssista toiseen sama. Dot on käynyt eritasoisilla kursseilla treenaamassa toisia koiria. Se on myös käynyt yhtä ja samaa kurssia kerta toisensa jälkeen uudestaan. Tänään Dot ei provosoitunut yhdenkään koiran tuijotuksesta, haukusta tai murinasta. Sillä teki ehkä mieli, mutta se valitsi oikein ja sai syödäkseen namppaa. 

Dotille vaikeinpia tilanteita on ne hetket, kun sillä ei ole tarkoin määrättyä ohjelmaa. Näitä on halliin tulot ja poistumiset, eri tehtäväpisteisiin jonottamiset sekä tauot. Tauoilla koiran tehtävä on maata arkimakuukäskyllä paikoillaan. Se saa katsella ympärilleen ja haistella sen, mitä paikoiltaan pystyy. Koetessaan tarvetta rähähtää Dot unohtaa paikoillaanolon ja syöksähtää kohdettaan kohden. Siksipä Dot on ollut lyhyessä hihnassa ja tilanteet on saanut purettua heti. Tilanteita on toki puritty välttämään etukäteissuunnittelulla. Ahtaasta ovensuusta ei kuljeta ennen kuin on tarpeeksi tilaa, koiraa kuljetetaan namittamalla ja Dotille on opetettu kontaktin suuntaaminen minuun halliin tullessa. Lisäksi näillä tunneilla on opeteltu rutkasti rauhoittumista. 

Kaikki ei kuutenkaan ole treenin ansiota vaan Dotilla hormonikierto vaikuttaa hurjasti sen käytökseen. Se on ennen juoksuja ärtsyin ja juoksujen jälkeen leppoisin. Nyt mennään juoksujen jälkeisessä aukakaudessa.

Muuten tunnilla tehtiin tokojuttujakin. Seuraaminen oli pääasiassa. Tempoista vierain on Dotille juokseminen. Dot osaa hyvin vaihtaa juoksusta hitaaseen tai tehdä juoksusta pysähdyksen, mutta juoksuun siirtyminen on vaikeinta. Doo lähtee helposti keulimaan. Siltä pääsee ääni ja se pomppii. Tähän siis tarvii treenata tasaisuutta. Tehtiin myös käännöksiä. Vaikka Dotilla onkin aika hyvää takapään käyttöä, niin vasen täyskäännös on välillä vaikea. Luulen, ettei tekniikka olekaan Dotille ihan selvä. Välillä koira kulkee hyvin käännöksissä, välillä se taas edistää eikä käänny hyvin. Dot saattaa lisäksi ääntää. Tarvinnee vaan jumpata lisää.

torstai 18. tammikuuta 2018

Masis(ko?)

RINNAN kanssa ollaan edelleen siinä samassa pisteessä, kun aikaisemminkin. Koiran kierrokset pilaa kaiken, häiritsee kaikkea niin teknistä suoriutumista kuin keskittymistäkin. Kierrokset nostaa tappiin pienikin asia. Kierroksissaan koira huutaa eikä kuuntele. Rinnan ääntelyn en usko suuremmalti johtuvan palkkaamattomuudesta. Sille tekeminen ja suorittaminen sekä hyväksyntä on jo itsessään suuria palkkoja. 

Rinnalta tulee paljon ääntä, kun se olettaa asioita. Se jää kiinni rutiineihin, asioihin jne. Sillä on ennakko-oletuksia. Rutiineja rikkomalla Rinnan saa ensin ääntelemään, mutta sitten siitä paljastuu kuuliainen koira. Rinnan jokainen treeni pitäisi olla yllätyksellinen, sillä se tekee oletuksia nopeasti. Toivotaan paljoa mielikuvitusta minulle. 

Iät ja ajat Rinnan ääntelyn suhteen siihen on joko puututtu tai oltu puuttumatta. Ääntelyyn puuttuminen ei ole ollut järjestelmällistä. Paljon on hetkiä, kun se hetki meni jo ja puuttuminen on ollut myöhässä. Välillä taas siitä ja tästä syystä ääntely sillä hetkellä sallittua. Suurin syy ääntelyyn puuttumattomuuteen on ollut se, etten tiedä tiedostaako koira ääntelevänsä. Tajuaako se mikä meni pieleen? Turhauttaa itseäkin.

Niitä puuttumisiakin on kokeiltu monia. Yleisin on ollut toiminnan stoppaaminen äänestä ja liike on otettu uudestaan muutoksien kanssa. Treeniä on myös tauotettu kiihkon noustessa. Rinna on vaan sellainen koira, että se kiihtyy nollasta sataan hetjessä ja sen yleisin vaihde on täysiä. Koiran tullessa tauolta saatetaan siis hetkessä olla samassa tilanteessa. Mulla on myös edelleen vaikeuksia lukea milloin koira on oikeasti rauhallinen ja milloin ei. Se näyttää päällisin puolin rauhalliselta ja käyttäytyykin taukotilanteessa niin, mutta räjähtää silti tekemisen alkaessa. Rinna on hyvin ohjaajapehneä ja oma tyytymättömyys saa koiran vaan yrittämään enemmän korkeammalla teholla ja ollaankin pyörteessä. Olen käyttänyt ääntelystä myös koiran käskemistä pois mun luota (mikäli ääni tapahtuu mun vieressä). Tämä ainakin stressaa koiraa, stressaako se liikaa?

Toki ennalta suunnittelu ja treenin toteutus on paras lähtökohta treenille. Rinnalle on käytetty paljon ruokintaa rauhottumisessa. Se on lyhytkestoista ja toimii vain silloin, kun sitä ruokaa käyttää. Tää on kuitenkin hirveän hyvä keino treenata silloin, kun ei ole muuta vaihtoehtoa saada koiraa parempaan vireeseen, jolloin treenin aihe voi olla ihan joku muu kuin koiran mielentila. Ääntelyäkin kumpuaa kuitenkin myös koiran osaamattomuudesta.

Rinnan kanssa on tosi mukava treenata, mutta mitä kun se ei johda mihinkään? Joku silti kaiken epätoivon keskellä saa minut edelleen jatkamaan. Jos tämä ei johda mihinkään, niin toivottavasti edes opin jotain.

Kreisiä touhua!

tiistai 16. tammikuuta 2018

Dokoa

DOTIN kanssa on erilaista tokoilla. Sen kanssa ei ole juurikaan paineita mistään eikä kiire minnekään. Miksikö? Koska se on Doo :D On hyvä tunnistaa omat rajallisuutensa eikä kurkotella liian korkealle. Dotin kanssa on mukava treenata ihan omaan tahtiin. On ihanaa keskittyä vaikka kuinka pitkään johonkin pieneen ehkä merkitsettömäänkin asiaan. Toivottavasti tilanne ei koskaan muutu, vaikka Dotsillehan alkaa tulla jo tokotavotteita!

Viime treeneissä tehtiin koko alokasluokka liikkuroidusti koemaisesti läpi ekaa kertaa ikinä. Dot teki oman tasonsa mukaisesti. Liikkuroidusti se ei ole montaa kertaa treenannut ja liikkuri häiritsi Dotia välillä. Sitä piti välillä tuijottaa. 

Dotilla oli ääntelyä etenkin liikeväleissä. Kiihdytin sitä ihan liikaa sosiaalisesti palkatessa. Olin liiankin iloinen koiran tekemisestä :p Tarttisi löytää se tasapaino ja kultainen keskitie. En osaa olla ehdoton ja mustavalkoinen Dotin kanssa vielä. Olen sen kanssa vähän varpaillaan, kun en tiedä vielä Dopsi toimii.

Seuraamisessa Doo kulki hyvin mukana. Itselle tuli noottia varovaisesta liikkumisesta. Selkeesti Dot ei ole ainoa, joka tarttee liikkuritreeniä! Dotilla pääsee välillä ääntä seuraamisessa, lähinnä liikkeelle lähdöissä ja käännöksissä. Käännöksissä ääntely on selvästi vielä osaamattomuudesta ja koiran epävarmuudesta kumpuavaa. Liikkeellelähdöissäkin on varmaankin epävarmuutta ja väärää virettä. Liikkeestä maahanmenoa on tehty vasta vähän seuraamisesta. Tää vaatiikin vielä hiontaa, sillä koira lätsähtää helposti vinoon makuulle. Luoksetulossa samoin kuin hypyn kautta luoksetullessa Dot äänsi perusasentoon kaartaessa. Perusasentoon tuloon on liittynyt jonkin verran ääntelyä. Pohditaan, miksi ääni tulee ja miten sen saisi pois. Kapulan pito oli ihan täys kymppi! Kaukoissa Dot tuijotti liikkuria ja yhteen vaihtoon tarvittiin kaksi käskyä. Sivulle koira nousi jo mun tullessa. Selkeesti tästä liikkeestä puuttuu vielä rutiinit.

Paikkamakuuta ei olla vielä kertaakaan tehty aivan koemaisesti läpi. Treeneissä on paljon painotettu oikeaa mielentilaa. Vilkkaana koirana Dot reagoi ympärillä tapahtuviin asioihin. Lisäksi se paineistui muiden koirien korjailusta. Silloin se lähti pois rivistä, vaihtoi asentoa tai vähintäänkin oli levoton. Tämän korjaamiseksi Dot on saanut usein palkkaa, kun toisia koiria korjataan. Nyt Doo makaa paikoillaan tarkkana, mutta levollisena. Vielä ei kuitenkaan olla tehty kokonaista paikkamakuuta ainakaan ilman tukikehuja välissä. Sivulla maahanmenoa ja sivulle nousua Dot ennakoi välillä. Se ei välttämässä häiriinny muiden käskytyksistä, mutta on vain muuten malttamaton.

Jatkossakin lisää koemaisuuksia, liikkurointia ja palkattomuutta, mutta ehkä enempi ajatusta treeniin mukaan. Seuraava Dotsin tokon kohokohta onkin möllitoko, johon ilmotin sen hetken mielijohteesta nakkiluokkaan :D

maanantai 8. tammikuuta 2018

Ihanan kallista


Taas on vuosi vierähtänyt. Viime vuoden tapaan listasin vuoden koirakulut. Tästä viime vuoden laskelmiin. Näitä on ollut hauska laskeskellä, vaikka lopputulos voi olla vähemmän hauska :p Ilokseni rahan meno oli kokonaisuutena samankaltaista kuin edellisenäkin vuonna eikä lopputulos enää säikäyttänyt. Vuoden 2017 summa oli 5 654,46 euroa eli 471,20 euroa kuukaudessa.

Vaikka lopputulos olikin hyvinkin sama, niin rahantuhlauskohteet oli hieman erilaisia edellisvuoteen verrattuna. 


Suurin menoerä oli nytkin harrasteet. Se täysin vapaaehtoinen musta-aukko. Noin puolet rahoista, 2 795,50 euroa, meni harrastuksiin. 

Kisa- ja koemaksuja oli 778,50 euroa ja ne jakautuivat
  • agilityyn 267,50 eur (sis. lisenssi ja ASCA nro, 18 starttia)
  • rallyyn 226 eur (10 koetta)
  • pk-kokeisiin 230 eur (3 PÄJA- ja 3 PAHA-koetta)
  • ja luonnetestiin 55 eur
Koulutuksia ja treenejä oli 1 747 euron edestä ja seura- ja yhdistysmaksuja oli 270 euroa.

Terveys oli jälleen se toisiksi suurin menoerä, 1 611,41 euroa. Tällä kertaa tähän osioon meni n. 500 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Se selittyy fyssarimaksuilla (550 eur vs. 1030 eur). Kropat oli paremmassa kunnossa ja hoitovälit pidemmät. Vakuutusmaksut pysyi suunnilleen samana, 884,39 euroa. Eläinlääkäriä ei varsinaisesti tarvittu, Dot kävi vain rokotuksilla (30 eur) ja Bravectoa (113,81 eur) käytettiin loishäätöön. Hoitokuluja aiheutui lähinnä Rinnan tassuhaavasta (sidetarpeet ja puhdistusaineet, 24,68 eur) sekä ripulista (Attapectin, 8,53 eur). Muuten koirat oli vuoden terveinä. 

Ruokaa kolme koiraa söi kuta kuinkin saman verran molempina vuosina, vajaalla tonnilla (997,60 eur),  mikä tarkoittaa n. 300 kiloa ruokaa. Raakaruokaan (167,53 kg) meni 417,26 euroa ja kuivaan (129 kg) 368,35 euroa. Naturis-pötköä ostettiin 26,65 kg (150,00 eur) ja puruluita koirat sai n. 7 kg (62,00 eur).

Jälleen onneksi pienin kuluerä oli tarvikkeet. Tällä kertaa tarvikkeisiin meni 258,86 euroa, mikä on moninkertainen summa edellisvuoteen verrattuna. Tänä vuonna pottia nosti namimaatti, joka oli vuoden kallein ostos (125 eur).

Bensakuluja en laskenut aiemmin mukaan. Nyt laskin. Raa'asti arvioiden koirankuljetuskilometrjä tuli noin 13 500 km (heh heh), joka bensarahana tarkoittaa noin 1 400 euroa. Aika pitkälle pääsee tuolla summalla!

Ensimmäistä kertaa kuluja laskiessa alitajunnasa pyöri hyvin kuinka kallista kaikki oli. Toisella kierroksella en enää niinkään kiinnittänyt rahamenoihin huomiota. Mukava huomata, ettei huolettomampi rahankäyttö näkynyt kuitenkaan kokonaissummassa! Seuraavana laskukautena voisin yrittää pienentää kuluja. Tämähän tarkoittaa lähinnä harrastusmaksujen pienentymistä. Esimerkiksi yhdistysmaksuja makselen aika paljon, sillä kuulun moneen yhdistykseen. Kaikella tuntuu kuitenkin olevan paikkansa. Esimerkiksi HSKH:n jäsenyydessä jäin vain plussan puolelle, sillä pk-SM meni seuran piikkiin. Saran näyttelykäyntikin oli ilmainen. Terveydestä on paha nipistää. Hyvät lämppäilyt ja jäähdyttelyt sekä terve järki saattaa auttaa, tai sitten ei. Vakuutusta en enää aio jatkaa Saralle tämän jälkeen. Se on vakuutuskauden päättyessä 11-vuotias sydänvikainen koira, jolle ei enää suurempia operaatioita tulla tekemään. Toivotaan Sarpalle kuitenkin pitkää ikää! Ruokintakulut on myös aika vakiot. Koirat saa fifty-sixty raakaa ja nappulaa. Ostain isoja satseja kerrallaan ja hyvin säilyvät nappulat on aina tarjoustuotteita. Tavaran määrää voi aina vähentää ja ostaa lisää vain tarpeeseen. Tarvikkeet ei kuitenkaan osiona ole kovin suuri, joten suurta säästöä ei tästä osasta saa.

Kulumenot tarkemmin:

Tammikuu   400,53 eur
Agilitylisenssi 52,50 eur
ATD:n toko- ja rallytokokurssit 73,50 eur
Nose work -kurssi 78,00 eur
Raakaluut (kana, lammas, sika) 17,557 kg 47,53 eur
Paimennuspäivä 39,00 eur
Jari Kantoluodon tottissemma (kuuntelu) 20,00 eur 
Lihaista rasvaa (nauta) 9,00 kg 13,00 eur 
Agiepikset 7,00 eur 
ATD:n jäsenmaksu 25,00 eur 
Maarit Hellmanin tokokoulutus 45,00 eur

Helmikuu   162,72 eur
HSKH: jäsenmaksu 50,00 eur
Lihaa ja elimiä (VOM:lihaa ja elimiä, nauta, sika, kana, lohi) 25,00 kg 58,00 eur
Senni Huotarin juoksukontaktiluento 10,00 eur
ATD:n toko- ja rallytokokurssit 7,00 eur
Paimennus 30,00 eur
Care4Pets-shampoo 250 ml 7,72 eur

Maaliskuu   504,66 eur
Lihaa (sika, nauta) 0,8 kg 3,77 eur
Palveluskoirat-lehti 40,00 eur
Paimennus 39,00 eur
Eva Bertilssonin seminaari 199,00 eur
Raakaluut (kana) 10 kg 26,00 eur
Metallihäkki 10,00 eur 
Hau-Hau Champion 6 kg 13,89 eur
HAU:n jäsenmaksu 60,00 eur 
Lihaa (lohi) 5 kg 8,00 eur
Hakuleiri (vkonloppu) 76,00 eur
Juha Oreniuksen agikoulutus 29,00 eur

Huhtikuu   360,00 eur
Rally-tokokoe (2 kpl) 50,00 eur
Mejä-leiri 55,00 eur 
Jouni Oreniuksen agikoulutus 30,00 eur
Paimennus 35,00 eur
Harkkatottis 15,00 eur 
Agiepikset (2 starttia) 10,00 eur
Treat 'n Train -namiautomaatti 125,00 eur 
Agikisat (ASCA, 4 starttia) 40,00 eur 

Toukokuu   670,78 eur
Paimennus 30,00 eur
Agiepikset (1 startti) 5,00 eur 
PÄJÄ-koe (2 kpl) 70,00 eur
ASCA nro 20,00 eur
Senni Huotarin juoksarikoulutus (3 krt) 45,00 eur
Nose Work -kurssi 78,00 eur
ATD:n toko- ja rallytokokurssit 126,50 eur
Lihaa (lohi, nauta, lammas) 25 kg 57,00 eur
Uinti (2 krt) 20,00 eur
Vakuutus 144,28 eur
Naturis (kana, kalkkuna) 20x650 g 70,00 eur
Rouhepuruluut 3 kg 5,00 eur

Kesäkuu   137,65 eur
Profine 24 kg 40,56 eur
Sam's Field 12 kg 30,00 eur
Rustoluut (sika) 5,22 kg 9,08 kg
Rally-tokokoe 25,00 eur 
Australianpaimenkoirat ry:n jäsenmaksu 30,00 eur 
Lihaa (sika) 0,756 kg 3,01 eur

Heinäkuu   328,99 eur
KPKY:n jäsenmaksu 25,00 eur
ASCA-agikisat (14 starttia) 128,00 eur 
Luonnetesti 55,00 eur
Juoksarimatto 3,99 eur
ATD:n tokokerta 2,00 eur
Tanja Kurikan pomminvarmat lähdöt (kuuntelu) 10,00 eur
Rokotus (4-rokete + rabies) 30,00 eur
Agin kilpailukirja + mittaustodistus 5,00 eur
PÄJA-koe 35,00 eur
PAHA-koe 35,00 eur 

Elokuu   1043,39 eur
Rally-tokokoe 18,00 eur 
Vetramil-haavavoide 10 g 7,85 eur
Coban-side (2 kpl) 4,83 eur
Hau-Hau Champion 2 kg 5,99 eur
Tossut (4 kpl) 12,00 eur
Tuukka Nikolan peltojälkileiri (vkonloppu) 155,00 eur
ATD:n toko- ja rallymaksut 10,00 eur
HAU:n agilityt 38,00 eur
Fyssarit (10 kertaa) 550,00 eur
Rustoluut (sika) 12 kg 36,72 eur
Britt Care 36 kg 135,00 eur
Eucanuba 18 kg 50,00 eur
Rally-tokokoe 20,00 eur 

Syyskuu   1085,64 eur
Juha Oreniuksen agikoulutus 25,00 eur
Maiskis-leiri (vkonloppu) 160,00 eur
ATD:n tokotoko- ja rallytokokurssit 83,00 eur
Nose work -kurssi 39,00 eur
Bravecto 500 mg 2x2 tbl 113,81 eur
Lihaa (lohi, kana) 10 kg 21,00 eur
Vakuutukset 595,83
Rally-tokoepikset (2 rataa) 8,00 eur
PAHA-koe 40,00 eur

Lokakuu   416,10 eur
Lihaa ja elimiä (sika, nauta, kana) 5,2 kg 34,42 eur
Aptus Attapectin 30 tbl 8,53 eur
Rally-tokokoe 20,00 eur
Matto autoon 10,90 eur
Naturis (kana-nauta) 650 g 5,00 eur
ATD:n tokoleiri (vkonloppu) 70,00 eur
Valopannat 3 kpl 14,25 eur
PAHA-koe 35,00 eur 
Kennelliiton jäsenmaksu 40,00 eur 
Rally-tokokoe 25,00 eur
Pure Natural 24 kg 70,00 eur
Lihaa ja elimiä (lohi, kana, nauta) 30 kg 63,00 eur Uinti (2 krt) 20,00 eur  

Marraskuu  297,28 eur
Rally-tokokoe 23,00 eur 
Harkkatoko 10,00 eur
Sanni Kariniemen agikoulutus 45,00 eur
Rally-tokokoe 20,00 eur
Naturis 10x650 g 40,00 eur
Vakuutus 144,28 eur
Kosketuskeppi 5,00 eur
Ohjatun noudon kapulat 3 kpl 10,00 eur

Joulukuu   246,72 eur
ATD:n tokotreenit 7,00 eur
Jousto-osa hihnaan 5,00 eur
Rally-tokokoe 25,00 eur 
Naturis 10x650 g 35,00 eur
Brit Care 2 kg 4,00 eur
Mac's Soft 5 kg 10,00 eur
Juomasanko 8,00 eur
Puruluut (nauta) 4 kg 52,00 eur
DentaFlex 3 kpl 5,00 eur
Nahkahihna 27,00 eur
Rustoluut (sika) 12 kg 36,72 eur
Fleece-loimi 32,00 eur