sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Aineenvaihduntatutkimus

Koirat osallistuivat aineenvaihduntatestin kehittelyyn antamalla paastoverinäytteet lähes vuosi sitten. Nyt saatiin tuloksia. Tulokset on toki lähes vuoden takaisia ja kertoo silloisista tilanteista. Aineenvaihduntatuotteiden tutkimus on vielä lisäksi vielä niin uutta, ettei kaikesta tokikaan tiedetä kaikkea!

"Tutkimuksen aikana olemme kehittäneet kokonaan uudenlaisen koirien aineenvaihduntatuotteita mittaavan testin. Testi tarjoaa laajasti tietoa koiran verenkierrossa esiintyvistä aineenvaihduntatuotteista ja sitä voidaan hyödyntää koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä eläinlääkäreiden sairausdiagnostiikassa. Testissä on mukana tunnettuja ja yleisesti sairausdiagnostiikassa käytettäviä arvoja sekä uudenlaisia, tutkimusvaiheessa olevia arvoja. Testin kehitystyö jatkuu edelleen ja lähikuukausien tavoitteena on lisätä testiin vielä useita lisäarvoja mm. rasvahappojen osalta.

Aineenvaihduntatutkimukseen on osallistunut yli 6000 koiraa. Kiitämme lämpimästi osallistumisesta, sillä ilman teitä testin kehitys ei olisi ollut mahdollista! Tutkimukseen osallistuneiden koirien avulla olemme pystyneet laskemaan veriarvoille viitearvot (ns. normaaliarvot) ja tutkineet mm. näytetyyppiin, käsittelyyn, säilyvyyteen ja testin toistettavuuteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteenamme tarjota luotettava testi koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi."


Verinäytteistä tutkittiin seuraavia aineenvaihdunnan tuotteita:
- kreatiini ja albumiini
- sokeriaineenvaihdunnan tuotteita (glukoosi, laktaatti ja sitraatti)
- aminohappoja (alaniini, glutamiini, glysiini, leusiini, fenyylialaniini, tyrosiini ja valiini)
- tulehdusmarkkerina glykoproteiiniasetyylit
- kolesteroliarvoja (kokonais, HDL, LDL, VLDL, esteröitynyt ja vapaa kolesteroli)
- triglyseridejä (triglyseridit, HDL, LDL ja VLDL)
- lipoproteiineja (HDL-, LDL- ja VLDL-partikkeleiden määrä, koko ja kokonaislipidimäärä)

SARALLA ja RINNALLA oli alheisia trigyseridimääriä. 

Saran triglyseridit

Rinnan triglyseridit

Sekä alhaisia lipoproteiiniarvoja tai arvoja ei ollut voinut jostain syystä mitata.

Saran lipoproteiinit

Rinnan lipoproteiinit

Dotin lipoproteiinit

Triglyseridien alhaisiin arvoihin voinee vaikuttaa se, että koirat oli olleet levossa ja paastonneet näytteenottoa varten. Rinnalla oli lisäksi näiden lisäksi poikkeuksena korkea fenyylialaniini. Se oli hieman yli viitealueen. Fenyylialaniini on ravinnosta saatava välttämätön aminohappo.

Tähän liittyen, DOT aloitti neljännet juoksunsa. Viimeksi se on juossut näytteenottoaikoihin 11 kk sitten.

Hakutreeneistä

Tämän päiväinen hakutreenit koosti sopivasti RINNAN syksyn treenit. Syksyn aikana Rinna on kohottanut motivaatiotaan. Se lähtee alueelle helposti henkselit paukkuen ja tarkistaa alueen hätäisesti. Treeneissä on nyt painotettu syviä pistoja sekä järkevää etenemistä alueella. Eli on palattu treeneissä taaksepäin ja vahvistettu perusteita. Lisäksi samalla on vahvistettu pitkiä ilmaisuja. 

Tänään tehtiin satasen rataa, jossa maalimiehet oli sijoitettu takakulmiin. Rimppa teki alun tyhjät hyvin tehden syvät pistot ja edeten hyvin alueella. Eka maalimies oli kuusikossa, jonne oli vaikea päästä. Rinnalle tulee helposti turhaumaa, mikäli se ei heti paikallista maalimiestä. Nyt lisäksi varmaan tyhjien juokseminen lisäsi turhaumaa. Tyhjiä kun ei tule treenattua turhan usein. Turhauma purkautuu sitten huonoon käytökseen maalimiehillä. Nyt liikaläheisyyden lisäksi Rinna alkoi kaivamaan maalimiestä esille! Olin itse tässä vaiheessa jo maalimiehellä ja odotin koiralta vielä vähän haukkua ennen hallintaan ottoa, mutta Rinna siis päätti toisin ja kaivoi maalimiestä esille. Karjaisulla se lopetti ja laitoin koiran vielä ilmaisemaan. Otin koiran hallintaan, josta se koitti vielä karata maalimiehelle. Maalimies saikin palkata koiran sitten sen ollessa hallinnassa sivulla. Toinen maalimies meni paremmin. Siinä palkkapurkkia pidettiin kauempana käden alla. Pitää ottaa taas treeniin palkkapurkit kauempana, joko käden tai jalan alla, jotta saisi koirakin vähän kauemmaksi. Aiemmin tämä on kantanut pitkälle. Toivottavasti siis nytkin. Hakutreeneissä on siis nyt ollut teemoja ja on ollut mukava piipertää metsässäkin!

tiistai 6. marraskuuta 2018

Seurakoiria

Viikonloppu asuttiin Ojangossa. HSKH järjesti viikonlopun aikana yhteensä neljä tokokoetta ja yhden rallykokeen. Lauantaiaamun tokokoe oli seuranmestaruuskoe, samoin sunnuntain rallykoe. Lauantaina kisattiin tokossa ja sunnuntaina rallyssä. Sara osallistui lauantaiaamun tokokokeeseen ja Rinna ja Dot oli illan kokeessa. Rallyssä kisasi Sara ja Rinna. Yhteen viikonloppuun kun menee viisi koetta, niin ei muuten paljoa enää jännitä!


 
SARAN tokokoe oli oikea hyvänmielen koe. Koira teki hyvällä mielellä juuri niin kuin se osaa ja kykenee. Osan asioista se voisi oppia paremmin, osa on taas niin pinttynyttä tapaa, että sitä on vaikea enää muuttaa. Osaa taas koira ei ehkä kykene enää tekemään. Esimerkiksi luoksetulon stopit valuu vaan ja koira taitaa olla niin rutinoitunut valuviin stoppeihin, että käytöstä on enää hankala muuttaa. Kaukoja taas en ole saanut enää puhtaiksi enkä tiedä onko se vain fyysisisti jo vanhalle koiralle vaikeaa suorittaa. Kiertonouto taas on vielä niin hataralla pohjalla, että siinä varmasti lisätreenaileminen vielä auttaisi. Sarppa kuitenkin taitaa taas jäädä tokossa eläkkeelle. Hyvään mieleen on hyvä lopettaa :) Sarppa myös piristi tällä kertaa suoritustaan tulemalla ruudusta oikealle puolelle seuraamaan :p Pisteitä kertyi kuitenkin kakkostuloksen verran, 248,5, mikä oli luokan paras tulos, 1./5. ja samalla Sarasta tuli siis tokon seuramestari! 




Rinnan ja Dotin ilmotin tarkotuksella iltakokeeseen. Toiveena oli saada sopivasti väsyneitä koiria koekehiin. Rinna suhteen onnistuinkin. Ennen kokeen alkua ehdin touhuta koiran kanssa ja se vaikutti olevan hyvällä mielellä. 

Rinnan hyvästä mielestä kertoo jatkuva kyljys-tempun tarjoaminen.



RINNAN kanssa kehässä oli yllättävän kivaa. Sain sen pidettyä aika hyvässä paketissa. Pysyin auttamaan koiraa vireensä kanssa pienellä vaivalla. Esimerkiksi tunnarissa jäin etuviistoon koirasta nähden kapuloiden viennin ajaksi, jolloin koira piti kontaktia minuun välillä eikä nostattanut itseään kapuloiden viennistä. Tästä tuli toki tuomarilta miinusta, mutta ilman tätä pisteitä olisi mennyt enemmän. Ennen seuruuta rauhottelin koiraa silityksin. Se ei auttanut niin hyvin kuin olisin toivonut, mutta itse seuraamiseen olen tyytyväinen. Alussa Rin oli väärässä tilassa. Se äänteli eikä pitänyt kontaktia. Kuitenkin parin käännöksen jälkeen seuraaminen parani ihan miellyttäväksi. Käytin seuraamista myös liikkeiden väleissä, jolloin pysyin pakottamaan pysähdyksillä koiraa pakettiin. Se ei kuitenkaan auttanut zetassa, jossa Rinna jää kiinni zetan kulmamerkkeihin. Eikä asiaa helpottanut liikkeen aloitus ruutua kohden. Vaikka koira ei seuraamisessa ollutkaan mukana, niin nyt se kuunteli kuitenkin kaikki asennot oikein. Ihan rehellistä osaamattomuuttakin Rinnalla vielä on EVL:n liikkeissä. Nyt kiertonouto nollattiin koiran ohitettua paluussa esteen. Liikkeen osiot ei ole Rinnalle vielä täysin selvät. Kaukot on myös liike, jota ei vain ole koiralle opetettu loppuun asti. Rimpan kupliva mieli pysyi kasassa aika kivasti viimeiseen liikkeeseen asti. Ohjatussa noudossa koira sitten räjähti, mikä ei treenienkään perusteella yllätä. Ohjattu nouto on Rinnalle vaikea liike. Se nostaa kovat kierrokset kapuloiden viennistä ja nytkin nyki sivulla liikkurin viedessä kapuloita. Käskyllä se sitten lähti haukahtaen matkaan ja juoksi suoraan merkin läpi kohti keskimmäistä kapulaa. Lisäkäskyillä sain sen pysähtymään ja takaisin merkin alueelle, mutten saanut koiraa enää vaihtamaan kapulasta toiseen. Kaiken kaikkiaan pisteet riitti juuri ja juuri tulokseen asti, 193 p. eli EVL3 ja sijoitus 2./3. Tästä on hyvä jatkaa. Yllätän itseni odottamalla jo seuraavaa koitosta Rinnan kanssa :p






Alokas alkoi heti EVL:n jälkeen enkä ehtinyt pohjustaa kehäänmenoa DOTILLE riittävästi. Se olikin parin ekan liikkeen aikana jossain korkealla. Seuraaminen ja liikkeestä maahanmeno oli huonoja. Sitten koira alkoi tasaantui ja suoriutui lopuista liikkeistä ihan hyvin. Dotinkin kanssa oli kehässä ihan hyvä olla. Koira oli koko ajan mun kanssa tekemässä asioita yhdessä. Dot on kiva, kun se rehellisesti palkkautuu sosiaalisesta palkasta. Sitä onkin Doolle opetettu koko ikä. Dotin pisteet riitti ykköstulokseen, 170 p. ja sijoitus 5./9. Seuraavaksi kohti siis avointa luokkaa.



Rallyt alkoi aamulla mestarilla. Olen vihdoin keksinyt oikean tavan mennä SARAN kanssa kehään. Se tarkoittaa treenaamista ennen suoritusta ja treenin lomassa kehäänmenoa.




Mestariluokan rata oli pääasiassa ihan kiva. Vaikeimmat kyltit oli lopussa ja siihenhän se sitten taas kaatuikin. Aloin panikoimaan radan loppupäässä sillä seurauksella, että koira vaihtoi puolta oikealta vasemmalle ihan peruskäännöksessä kyltillä 12. Uusittin tämä. Onneksi muuten rata meni hyvin eikä muita virheitä tehty. Tulos oli 97 p. ja sijoitus 1./27. ja seuramestaruus Saralle rallystäkin!




RINNA tuntui hyvältä ennen kehäänmenoa. Suoritus oli kuitenkin huonoin Rinnan avoimen luokan suorituksista. Se ei keskittynyt. Olin mennä suorittamaan jo koiraa liian aikaisin ja siinä taisi oma valmistautuminen hajota. Rallyvirheitä ei kuitenkaan tapahtunut ja pisteitä jäi täydet 100! Sillä sijoituksena oli 1./24. ja avoimen luokan seuramestaruus! Samalla myös koulari RTK2.

Aikamoinen viikonloppu siis. Selkeesti pysyin itse kasassa hyvin, kun en ehtinyt ajattelemaan turhia vaan jouduin keskittymään hetkeen. Onneksi on kolme koiraa :p

lauantai 27. lokakuuta 2018

Nollana

Käytiin tarkistamassa SARAN rallykoekuntoa nollakoirailemalla EKK:n kokeessa Agimestassa. Summattuna, virheet johtuivat edistämisestä ja painamisesta vasemman puolen seuraamisissa sekä vinouksista oikealla puolen. Sara ei ole treenannut rallya juurikaan pariin kuukauteen ja nämä on juuri ne asiat, jotka treenaamattomuudessa hajoaa. Treeniin ne siis.



Rallyn sijasta koirat on treenanneet tokoa, paljon tokoa, mutta siltikään ei tuu valmista ens viikonlopuksi :p Odotan kuitenkin innolla kynnysten ylitystä. Nimittäin RINNA on käynyt sitten EVL-kehässä ja DOTIN tokokoeura on korkattu. Jännää.

tiistai 16. lokakuuta 2018

Syksyä


















 Kuvat Irene Erling

maanantai 15. lokakuuta 2018

Petellä

Aussieyhdistys järjesti Lahdessa Pete Huotarin agikoulutuspäivän, johon osallistuin DOTIN kanssa. Dotsi pisti taas niin parastaan. Sehän on todella herkkä mun ohjaukselle. Jos liike nykii, niin nykii koirakin. Tämän sain hyvin demonstroitua :p Hirveen hyvä ja valaiseva treeni oli ohjata koiraa ilman sitä häiritseviä käsiä. En olekaan Dotin kanssa tehnyt kädetöntä ohjausta koskaan ennen, mutta kerta ei jäänyt viimeiseksi. Etenkin kepeillä oli hyvä olla kädetön. 

Dot pisti parastaan kuvissakin :p Kuvat Sari Kariluoto. 



torstai 4. lokakuuta 2018

Agitreenit

Pitkästä aikaa agitreenit ylös. Ihan vaan imprpvisoitu rata, mutta niin hyviä treeniaiheita. Yllättäviä onnistumisia ja yllättäviä vaikeuksia :p


Yllättäen eka suora ei ollutkaan niin vaikea kuin kuvittelin. DOT osaa hyvin ottaa vinotkin hypyt (kakkoshyppy) ja sen pystyi jättämään suorittamaan estettä ja juoksemaan itse eteenpäin. Putkien ohituskin oli helppoa. Takaakierto neloselle ei onnistunut. Dot lukitsee esteet kaukaa jo eikä käskytykset ole vielä niin vahvoja, että koira helpolla vaihtaisi. Sama homma oli seiskaputkella, jonka koira lukitsi jo kaukaa eikä tullut haltuun. Selkeesti haltuunottokäskyä täytyy vahvistaa paljon. Kepeille ei ollakaan tehty noita tulokulmia radalla. Doo tuli kepeille niin vauhvikkaasti ettei taipunut toiseen väliin. Eli nämäkin treeniin. Päin seinää pujottelu ei koiraa haitannut. Yllättäen 12.-13. putkien ohjaus kolmoshypyn yli leijeröiden ei oikein onnistunut vaan koira kääntyi hypylle helposti. Sen sijaan putkesta 14. hypylle ohjaus ohittaen ansaeste oli helppoa. Puomit koira teki pääasiassa hyvin. Huomaa, ettei olla radalla tehty lähetyksiä puomilta jatkoon yhtä hyppyä pidemmälle, sillä kepeille koira ei osannut hakea minun ollessa kauempana. Rimat oli pitkästä aikaa 50 cm. Ei tainnu haitata.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Vikalistat

Tehtiin taidontarkistukset kaikille tokoon. Ei mitenkään viihdyttävää luettavaa, mutta itselle muistiin.

DOT osaa kuta kuinkin alokasluokan liikkeet. Mielentilat on välillä vaikeita, etenkin, jos koiralla on liikaa energiaa. Se ei vaan pysy paketissa vaan häseltää äänekkäästi menemään. Sivulla ollessa Dot ei pysy, vaan helposti se tarjoaa maahanmenoa ja siitä sivulle nousuja. Se ei osaa olla vaan paikoillaan :p Kaukoissakin se ehtii ja paljon ehtii tapahtua. Seuraaminen on samanlaista levotonta menoa. Doo taitaa tarvita vielä selkeämmät raamit suorittamiseen. Näiden lisäksi ääntä saattaa päästä vauhtisivulletuloissa (luoksetulossa ja hypyssä). Luultavasti vaan vauhti ja taidot ei tässäkään kohtaa. 



RINNA on Rinna. Kaikki on räjähtävää. Sillä on taas paljon ennakointia, joihin on onneksi helppo puuttua. Tällä kertaa ennakoinnit oli liikkeissä, joita ei ole hetkeen tehty liikkurin kanssa. Esimerkiksi ennakointia oli luoksetulossa, jossa koira lähti liikkeelle jo liikkurin käskystä. Se ennakoi myös mukaan lähtöjä zetan asennosta. Lähettävissä liikkeissä Rin ei niinkään ennakoi, sillä se on tottunut näissä hämäyksiin. Niitäkin liikkeitä pitää silti treenata. Nyt ohjatussa koira oikoi merkin. Tämä ei ole uutta, vaan merkkiä pitää vahvistaa paljon. Ruudun tyhjään menossa koira juoksi liian lyhyeen eikä uudella käskyllä osannut jatkaa matkaa vaan lähti ruutuun päin. Tosin ruutua koira ei heti löytänyt vaan juoksi toisaalle... Joskus näinkin. Kiertonouto on edelleen vaikea. Rinna jää niin helposti jumiin kapuloihin. Ohjatussa noudossa kuuntelu toimii jo paremmin, mutta kiertonoudossa, jossa kapulat on koiran näköpiirissä, luopunen on vaikeampaa. Kaukot ja seuraaminen on jatkuvaa jumppaa vaativia. Kova vire hajottaa ne helposti.


SARAN virheet paljastui viime kokeessa, joten treeni käytettiin ongelmien korjaamiseen. Ohjatussa kiertonoudossa saatiin sama reaktio kuin kokeessakin eli koira juoksi ekana kapuloille. Pitkä viive virittelyissä ja liikkuroinnin välillä saa Saran unohtamaan kiertomerkin. Sara saanee treenailla nyt samoja treenejä kuin Rinnakin. Saralla ei keitä, mutta muuten niillä on hyvin paljon samantyyppisiä osaamattomuuksia.

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Mä juoksen

Tänään kisattiin DOTSIN kanssa ASCA-aksaa kuuden radan verran (kahdet hyppärit, gamblersit ja agit). Tuomarina oli tällä kertaa belgialainen Peggy Meersman. Päivän tavoitteena oli oikeasti _juosta_ kaikki radat. Siinä onnistuin. Sipsuttelun sijaan juoksin. Kovempaakin olisin päässyt, mutta ei nyt omaa asennetta ihan kerrasta korjata :p

Kaksi ekaa rataa (hyppärit) menikin mulla vauhtiin totutellessa, kompuroin ja kengän nauhatkin aukesi :p Kolmannella radalla (gamblers) kerättiin hyvin pisteitä, mutta gamble-osuutta ei saatu ajassa tehtyä. Lähetin koiraa osion ekalle hypylle viivalla nykien ja menetettiin aikaa ennen kuin paransin ohjausta koiralle ymmärrettävämmäksi. Neljäs rata (gamblers) olikin se ainoa huono rata. Dot oli liian korkeissa sfääreissä. Se teki (päivän ainoan!) huonon kontaktinsa hyppäämällä koko kontaktialueen puomilla. Gamblerit kaatui koiran valittua A:n sijasta putki. Doo on ollut koira, joka arvottaa kontaktit puomia korkeammalle enkä edes ajatellut toista vaihtoehtoa! Agiradat oli viimeiset. Kontaktit koira teki osaamistasonsa mukaisesti. Ekalla radalta tehtiin kuitenkin hylkäys uusimalla keinu, mikä ei kyllä ollut ihan reilua koiraa kohtaan, sillä se ei osaa vielä uusia kriteereitä täysin. Kepeillä taisteltiin molemmilla radoilla, mutta viimeinen rata saatiin kuitenkin ajassa tehtyä ja siitä päivän ainoa hyväksytty tulos. Tuloksilla ei sois juhlittu, mutta viiteen suoritukseen kuudesta olen hyvin tyytyväinen! Se on hyvä määrä tyytyväisyyttä se!


Avoimen luokan gamblerit. 

Kuvitukseksi viime viikon treenit.


tiistai 25. syyskuuta 2018

Agijuttuja

Agilityssä päästiin DOTIN kanssa seuran huippiksiin varasijalta. Se tarkoittaa säännöllistä ohjattua treeniä pitkästä aikaa. Se tekee hyvää. Ohjatut treenit onneksi painottuu ratatreeniin, sillä meidän heikkoudet on mun liikkumisessa :p

Nyt syksyllä osallittiin myös SuperHaukkuihin eli viikonlopun mittaiseen koulutussessioon. Eniten viikonlopulta odotin Iida Vakkurin juoksariluentoa ja -koulutusta. Juoksarimaailma tuntuu elävän koko ajan ja aina löytyy uutta näkökulmaa asiaan. Luennolta poimin ylös niin perusasioita kuin uudempiakin ajatuksia. Iida opettaa puomille juoksarit kosketusalustan avulla. Koiralle opetetaan ensin kosketus alustaan, sittemmin arvokkaampia on takajalkakosketukset molemmilla takajaloilla. Lähetys alustalle tapahtuu palkan suunnasta, jolloin koira tekee käännöksen alustalla osumalla ensin siihen etujaloilla ja kääntyessään myös takajaloilla. Alustan kanssa lähestymiset tehtaan 90 asteen kulmaan asti koiraa molemmilta puolen lähettänen, jolloin koiran tulee osata tehdä käännös molempiin suuntiin riippuen ohjaajan sijainnista. Sitten sama puomilla. Alustalla kääntymisen jälkeen koiraa lähtee yhä ylempää ja ylempää puomilla. Alustan häivyttäminen tehdään ottamalla vain alusta pois. Alkuun tehdään kaikki samat lähestymiset kuin alustan kanssa ja katsotaan, että koira askeltaa oikein. Koiran tulee askeltaa takatassuilla mahdollisimman alas jalat auki. Käännöstreenit voidaan ottaa jo varhain mukaan. Alkuun kannattaa tehdä tiukat käännökset. Ylösmenot koira saa alkuun ottaa miten vain. Se oppii kyllä oikein lähestymisen, kun huomaa mikä tapa on nopein. Lisäksi samalla koira oppii eri lähestymiskulmista kropan hallintaa. 

Vauhtihan ei ole itseisarvo aluksi, mutta se on merkittävä lopputuloksessa. Juokseminen on tärkeä asia juoksareissa. Juokseminen koiralle tulee opettaa erikseen. Sen tulee juosta maksimaalista vauhtia. Iida aloittaa tämän jo pennun ja vieheen kanssa. Varsinaisen juoksarin opettaminen kannattaa jättää siihen, kun koira on kasvanut kokoonsa ja pystyy tuottamaan voimaa sekä hallitsemaan kroppaansa (koiran ollessa noin vuotias).

A-este kannattaa opettaa vasta puomin pohjien ollessa kunnossa. A:lle ensin peruutetaan. Toki peruuttaminen ja kropan käyttö opetetaan ensin tasamaalla, sitten portaissa tms. A:lle koiran tulee peruuttaa suoraan kroppaa halliten. Peruutetaan siihen pisteeseen mihin koira pystyy ja koiran kyetessä lisää peruutetaan koiraa aina huipulle asti. Koira oppii kropan hallinnan A:lla. Joka kerta koira tulee alastulon juosten palkalle. Palkkana suositus on namimaatti, jonka kanssa on helppo olla mustavalkoinen kriteereissä. Namimaatti saa aluksi olla lähelläkin ja se siirtyy kauemmas koiran osaamisen mukaan. A:lla osumaa ei haluta alas asti rankkuuden takia. 

Keinulle Iida haluaa turvallisuuden takia pysäytyskontaktin neljä jalkaa laudalla.  Koira opetetaan juoksemaan laudan loppuun asti ja odottamaan siellä vapautusta. Koiran tulisi olla keinun päässä punnerrusasennossa, jolloin sillä on paras mahdollinen jousto ottamassa vastaan keinun heilahdus. Koiralle opetetaan ensin keinun ääni ja liikkuminen. Koira saa kuunnella pamautuksia, se saa pamautella itse, se saa olla kyydissä keinua heilutellessa. Kun koira on sinut näin keinun kanssa se opetetaan juoksemaan rentona paikallaan olevan keinun päähän. Sen tulee osata myös odottaa päässä ohjaajan liikkeestä huolimatta. Tämä opetetaan ruokkimaan koiraa keinun päähän. Tässä toimii hyvin keinun päähän jatkoksi teipattu kertakäyttölautanen, johon liiskataan vaikkapa lihaa. Koira saa palkan oikeasta kohtaa keinun päästä. Se syö rennosti etupää alhaalla ja koiran nuollessa ruokaa ohjaaja voi liikkua. Koiran opittua juoksemaan keinun päähän ja olemaan siellä liikutetaan keinu joko kerralla lasketaan alas tai vähitellen koirasta riippuen.

Dotin juoksariprojekti on ollut hyvin kokeilupohjaista.On menty yrityksen ja erehdyksen kauttaa ja välillä hyvin epätoivoisena :p Nyt uskon viisaampia ja Doolle opetetaan kontaktit kunnolla alusta kanssa. Tällä hetkellä koira osuu kontaktipinnoille hyvin suorilla, mutta sellainen täydellinen ymmärrys puuttuu, mikä näkyy käännöksiä tehdessä. Keinu koiralle on muuttunut jo pysäytykseksi. En osaa opettaa hyvää juoksukeinua, joten tehdään asia turvallisemman kautta.

Dot oli viikonlopun kevennetyllä ohjelmalla edellisviikon fyssaroinnin takia. Pari viikkoa aiemnin koirat kävi fyssaroitavana. Kaikilla kolmella oli jumia takaosassa. Dotilla oli eniten ja tarttikin toisen käsittelykerran jumin taltuttamiseksi. Siksipä RINNA pääsi tuuraamaan viikonlopun koulutuksissa. Rinnan edellisestä aksakerrasta oli aikaa pari vuotta. Oli hauska huomata ero. Se ero oli nimenomaan omassa ohjaamisessa. Nyt uskalsin ohjata koiraa enkä luovuttanut ennen aikojaan.

Dot pääsi kuitenkin Sanni Kariniemen oppiin. Näin piti mennä:



Näin se meni: