tiistai 19. kesäkuuta 2018

Toistoja


Viime viikolla RINNA teki kaksi aika samanlaista maastotreeniä. Molemmat aloitettiin ilmaisutreeneillä metsässä. Koiran ilmaistessa maalimiehiä käyttäydyin erilailla. Haluan, että koira keskittyy haukkuun eikä mun toiminnalla ole väliä ennen kuin käsky hallintaan käy. Mekastin metsässä siis, mutta en saapunut maalimiehelle ennen kuin koiraa palkattiin. Näissä ei ollut ongelmia ilmaisussa. Koiraa ei kiinnostanut mitä tein, vaikken saapunutkaan paikalle. Vaikeampaa oli, kun juoksin ilmaisevan koiran ohitse matkaa jatkaen. Hyvin vaikeaa oli minun sijasta toisen ihmisen saapuminen ilmaisevan koiran ja maalimiehen luokse minun jäädessä näkymättömiin keskilinjalle. 

Toistettiin samat asiat peräkkäisissä treeneissä. Treeni tuotti tulosta ja Rinnalla oli helpompaa toisella kertaa. Ekalla kerralla Rinna tuli kesken ilmaisun keskilinjalle etsimään minut, kun toinen ihminen tuli minun sijasta maalimiehelle. Uudella käskyllä se meni jatkamaan, vaikken tullutkaan edelleenkään mukaan. Toisella treenikerralla tässä ei ollut enää ongelmaa. Samoin haukku jatkui parempana minun tehtyä ohijuoksu toiseen kertaan. Treenattin samalla myös ekaa kertaa maalimiehiä kivien päällä. Ekalla koitoksella koiralla oli vaikeuksia saada hajua. Se kiipesi sitten haukkumaani kiven päälle. Toisella kertaa nämäkin sujui paremmin, mutta näitäkin voisi ottaa enempi ohjelmaan maaston niin salliessa. 

Toistotreeniä sai myös esineruutu, jota tehtiin molempien ilmaisutreenien jälkeen. Ensimmäisestä esineruudusta Rinna sai noutaa viisi esinettä. Palkkasin jokaisesta. Rinna nouti ensimmäisenä korkean kannon päällä olleen esineen, jonka olin kuvitetellut vaikeimmsaksi. Vaikein oli risukasaan kuoppaan piilotettu esine. Toisella kertaa Rimppa sai kaksi esinettä samaan risukasaan. Edelleen se kuopassa oleva oli vaikea. Piilotettuja esineitä pitää treenata lisää.

Toistot on olleet teemana myös tottistreeneissä. Nimittäin liika toistaminen. Yritän olla kekseliäs ja tehdä tottiksessakin kaavoista poikkeavaa treeniä, mutta huomaan vaan kaavottuvani erilailla :p EPK:n tottiksissa on ratkottu kaavoittumisongelmia ja toivottavasti ollaan oikeailla jäljillä! Tarviin vaan aina jonkun muun rikkomaan rutiineja erilailla :p

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Tokoleiri, osa 2

Osasta 1.

Sunnuntai aloitettiin Tiltu Antikaisen luennolla. Paljon puhuttiin tavoitteista ja siitä miten niihin päästään suunnitelmien avulla. Käytiin läpi myös kisarutiineja ja jännittämistä. Mulla tuli niin huono omatunto. Kunnon eteenpäin vieviä treenisuunnitelmia olen viimeksi tehnyt Saran vielä kisatessa. En ole edelleenkään oppinut tekemään niitä muille koirille. Tässä olisi niin iso tsemppauksen paikka!

Sunnuntain koulutuksia oli kolme puolen tunnin settiä. Kouluttajina oli Tiltun lisäksi edellispäivänäkin ollut Sirke ja Oili Huotari. Tiltun treenissä tehtiin kuuntelutreeniä. Jälleen koira jäi vahvasti kiinni tunnareihin. Ensin liikkurointiin tunnarien vienti ruudun taakse, jonka jälkeen tunnaria tekemättä siirryttiin ruudun lähtökohtiin. Jouduin käskyttämään koiraa useasti kulkemaan mukana. Ruutuun ei tehtykään eteenmenoa vaan liikkeestä seisominen. Ei päästy edes liikkeelle kun koiralla oli niin väärä mielentila. Otettiin tunnarikapuloiden vienti ja poispäin kävely uudestaan. Se sujui paremmin ja koira sai purkaa tilannetta pallon kanssa. Pallo jäi siihen ja jatkettiin liikkeestä seisominen. Siitä oli tarkoitus tehdä ruutuun meno. Pallo jäi koiralle mieleen eikä se kuunnellut käskyä. Vaikka koiran saikin ruutuun, niin silti uusinnalla sillä oli edelleen mielessä vain pallo. Seuraavana treeninä tehtiin kiertonoudosta pelkkä kierto. Tehtiin ruutuun päin ja nyt koira oli kiinni edellisessä tehtävässä eli ruudussa. Kesti toistoja ennen kuin koira teki kierron ilman, että sillä oli mielessä ruutu. Kapulat ei tällä kertaa haitanneet vaan ruutu oli koiralle mieleisempi. Rinnalle käy aika usein näin. Se jää kiinni asioihin :p

Sirken kanssa tehtiin myös kuuntelutreeniä, mutta enempi liikemäisesti. Rinna selviytyi nyt jo paremmin, mutta vaikeitakin kohtia oli. Samanlaista asiaan kiinnijäämistä oli edelleen. Rinnaa kiertoon viritellessä se kyllä katsoi kohdetta, mutta silti sinkoili sivussa olevaan ruutuun. Tätä tapahtuu välillä. Koira siirtää pyynnöstä katseen kohteeseen, mutta sillä on kuitenkin mielessä eri asia. Käskyn saatuaan se sinkoaa sinne missä mieli on. Näissä koiran stoppaus ja uudelleenohjaus saattaa nostattaa koiran mieltä lisää. Parempi on ottaa koko liike uusiksi. Rinna jäi myös kiinni erilailla liikkuroituihin kapuloihin. Liikkurin heittämät kapulat ohjatussa merkille mennessä oli pahat. Mun heittämiin se ei jää niin kiinni, mutta näköjään liikkurin heittämät on pahemmat. Rinnahan nostaa kierroksia kapuloiden viennistä oli se sitten ohjattua noutoa tai tunnaria. Ekstrapahaa on kapuloiden vauhdikas käsittely.

Oilin kanssa jatkettiin edelleen kuunteluasioila. Nyt rikottiin koiran oletuksia. Pysäytin koiraa eri asentoihin sen lähdettyä ruutuun. Koiran pitää kuunnella mitä asiaa mulla on. Tätä on tehty aiemminkin vähentämään koiran lähtöhaukkua. Silloin yritin olla koiraa nopeampi ja käskyttää heti haukusta siinä onnistumatta. Ei ole kuitenkaan oikeastaan väliä, missä kohdassa annan käskyn, sillä pysäytys rikkoo kuitenkin koiran oletuksen ja toistojen myötä rutiinit rikkoontuu.

Maanantaina ATD:n Mari Leiviskän koulutuksessa jatkettiin edelleen samalla teemalla, jolla on jatkettu jo jonkin aikaa. Olen pyytänyt eri ihmisiltä temppuratoja tai muita kuuntelutreenejä, sillä mulla on rajallinen mielikuvitus ja Rinnalle nämä treenit sopii tosi hyvin. On ollut mukava huomata, ettei mahdotonta mielikuvitusta tarvitakaan vaan Rinnalle hyviä treenejä saa aikaiseksi jo erottelutreenillä. Esimerkiksi ruudun ja kierron erottelu niiden ollessa vierekkäin oli Rinnalle haasteellinen. Lisäksi eräänlainen älynväläys oli minulle se, ettei Rinna osaa Saran kanssa tehtyjä asioita, sillä se ei ole niitä treenannut :p Rinnalle on vaikeita häiriökäskyt etenkin vauhtiliikkeissä ja niitä ei Rinnan kanssa ole tarpeeksi tehty. Pitää treenata Rinnaa Rinnana ja saada tehtyä sillekin omat treenisuunnitelmat!

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Tokoleiri, osa 1

Viikonloppuna oli HSKH:n tokoleiri, jonne suuntasin RINNAN kanssa. Oli tosi hyvä leiri. Säätkin suosi. Leiri oli myös henkisesti uuvutta. Mun aivot täyttyi aika nopsaan. Jotain kertoo sekin, että iltavirkkuna ihmisenä nukahdin lauantaina jo heti kotiin päästyä kasilta :p

Lauantaina kouluttajina oli Ansu Leiman, Sirke Viitanen ja Salme Mujunen. Ansu veti nonstoppina paikkiksia ja häiriötreenejä ryhmässä. Osallistuttiin ensin paikallaanoloihin. Rinna suoriutui ihan hyvin, mutta eeveeällän istumasta maahanmeno saisi olla ripeämpi. Vinkiksi saatiin tehdä esim. peruuttamista, pyörähtämistä tai muuta aktiivoivaa tekemistä ennen maahanmenokäskyä.

Kimppatreeniä jatkettiin rivissä. Koirakot teki yhtä aikaa kaukoja, luoksetuloa, jääviä, noutoa ja kiertoa kuka milloin mitäkin. Näissä Rinnalla ei ollut juurikaan ongelmia keskittymisessä omaan tehtäväänsä. Kierrossa jouduin käskyttämään toiseen kertaan, kun koira pysähtyi ennen merkin kiertoa nähtyään heitetyn kapulan maassa. Tehtiin paritreeninä tunnaria ja noutoa. Rinna teki ensin tunnarin ja viereinen koirakko teki noutoa, sitten toisin päin. Yllätti, että Rimppa olisi jättänyt heitetyn kapulan ja mennyt mieluummin tunnareille. Ajattelin aiemmin, ettei ole heitetyn kapulan voittanutta, mutta on! Viikonlopun aikana opin enemmänkin tunnarien vetovoimasta.

Sirkellä ja Salmella treeniaikaa oli puoli tuntia kummallakin. Valitsin näihin liikkeitä tai niiden osia, joihin halusin vinkkejä. Sirken kanssa katsottiin ruudun tyhjään lähetystä ja sen liittämistä ruutuunmenoon. Rinnalle eteenlähetystä on otettu ruokakipolle juoksutuksena. Tehtiin aidan vierustalla olevalle kupille juoksutusta. Tarvii muistaa tehdä myös muutenkin kuin seiniin tai aitoihin päin, myös vinosti niihin nähden. Kuppina kannattaisi käyttää näkymättömämpää. Kuppi kyllä häviää seinustoihin, mutta Rinna etsii sitä liikaa silmillään ja harhautuu välillä reitiltä. Se myös jää helposti kiinni siihen paikkaan, josta sen edellisellä kerralla löysi. Se on treenin puutetta. Rinna myös jää liikaa kiinni siihen eteenmenopalkkaan. Ruutuun lähettäessä se mieluusti olisi jatkanut suoraan tyhjälle kupille ruudun sijaan sekä kävi aiempia kupin sijaintipaikkoja läpi. Treenin puutetta tämäkin. Eteenlähetykseen bongasin toisaalta hauskan markkeeraustreenin jossa koiralle näytettiin ensin parin kosketusalustan sijainnit ja sitten lähetettiin koiraa niille näyttöjärjestyksessä.

Salmen kanssa otettiin syyniin kiertonouto. Vaikean liikkeestä tekee kapulat. Ilman niitä liike sujui paljon paremmin. Ilman kapuloita koiralla pysyi mieli kasassa jatkossa. Se osasi ottaa suunnat ja siellä olevat hypyt. Kapuloiden kanssa koira vaan räjähtää johonkin suuntaan ohjauksesta riippumatta jommalle kummalle kapulalle eikä kapulan noston jälkeen osu hypylle. Liikettä pitää edelleen paloitella. Opetellaan siis suunnat ja hypyt ilman kapuloita ja kapulan nostot ja hypyt erikseen. Liikkurointikin pitää opettaa erikseen, ettei mieli nouse tästä liikaa. Suuntia voisi vahvistaa myös pelkillä namien heitoilla erikseen. Erikseen pitää vahvistaa myös paljon kartion kiertämistä pitkillä matkoilla ja häiriöillä. Pysäytysasennot valuu helposti. Niiden treenaaminen menenee samalla luoksetulon pysäytyksiä treenatessa. Voisi kiinnittää huomiota myös eleisiin ja käskyihkn, ettei ne ole liian kierroksia nostattavia.

Päivän päätti Maarit Hellmanin luento kisoihin valmistautumisesta.



Koiran motivaatio on tasapainoilua palkkauksen ja palkkaamattomuuden välillä. Koiran tulee olla motivoinut säilyttääksen tietynlaisen teknisen osaamisen. Isoja asioita onkin palkkaus ja virheisiin reagointi. Tärkeitä asioita (joihin valitettavasti kiinnitetään usein vasta huomiota, kun ne muodostavat ongelmia!) on koiran viretila, fokus ja suhteet. Suhteilla tarkoitetaan niin ohjaajan ja koiran, koiran ja palkan kuin ohjaajan ja palkan välistä suhdetta.

Koiran palkkaaminen on tärkeää, mutta siitä voi helposti tulla myös negatiivinen asia. Palkasta seuraa palkanodotusta ja ja väärää mielentilaa. Palkkaamiseen liittyviä ongelmia voi ehkäistä muuttamalla palkkaamista samalla, kun treenikin etenee. Palkkauksesta ei saa tulla rutiinia. Palkka on hyvä renki, mutta huono isäntä. On hyvä myös erottaa sosiaalinen palkka, onko se koiralle opetettu temppu vai aitoa ilostumista ohjaajan ilosta? Puhuttiin myös ohjaajan ja palkan suhteesta. Aika monesti ohjaajilla on vain tarve palkata koiraa, vaikka koira voisi toimia ihan hyvin ilmankin. Silloin palkkauksen laatukin kärsii. Voi tulla vaan annettua se lelu koiralle olematta itse palkkauksessa mukana.

Koiran opettamisessa on tunnetiloilla merkitystä. Usein se varhain opittu tunnetila on se, jossa koira jatkossakin asian tekee. Häiriötreenit tulee suhteuttaa koiran osaamiseen. Häiriöitä tehdään mieluummin varovasti kuin liian vaikeina. Etenkin kokenattomamman koiran kanssa on tärkeää, että kaikki on harjoiteltu valmiiksi, liikkeiden lisäksi kehään tuleminen ja liikkeiden välit. Kokeneempi koira osaa jo itsekin toimia tilanteessa, vaikkei kaikki olisikaan ihan kontrolloitua. Ennen koetta kannattaa ylitreenata. Palkkaamattomuutta kannattaa tehdä riittävän useasti ja riittävän pitkästi. 

Koiran kanssa tulee olla selkeän johdonmukainen ja kriteerit tulee olla selkeät. Ohjaajan tulee olla rehellinen koiralle. Maarit kertoo koiralle, jos hän ei ole tyytyväinen koiran suoritukseen. Toisaalta järkeen käyvää, sillä koira kyllä aistii ohjaajan tyytymättömyyden, vaikka ohjaaja yrittäisikin näytellä tyytyväistä. Tärkeässä asemassa onkin tilanteen nollaaminen ennen seuraavaa liikettä. Sekä koiran että ohjaajan pitää pystyä unohtamaan tapahtunut ja keskittyä täysillä seuraavaan tehtävään.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Dops agikisoissa

DOPSI kävi juoksemassa yhden agistartin HAU:n kisoissa maanantaina. Halusin testata juoksarit kisatilanteessa. Kontakteilta ei tullut virheitä, mutta onhan ne ihan just ja just. Kepeille tuli vitosen virhe koiran tultua pois kesken pujottelun. Muuten ihan kivaa menoa! 

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Ex tempero EK1

Pari päivää ennen koetta huomasin ilmoituksen, jossa kerrottiin lähistöllä pidettävässä EK-kokeessa olevan vielä tilaa. RINNAN kanssa on treenattu EK-juttuja, mutten nyt vielä ajatellut kokeeseen mennä. Kuitenkin kiinnosti ajatus rennommasta koesuorituksesta tottiksessa sekä ylipäätään nähdä mitä EK-kokeessa tapahtuu. Ei siis paineita :D 

Koe oli Rotikkayhdistyksen Uudenmaan jaoston järjestämä kuuden koirakin koe, mutta kokeeseen oli ilmottautunut vain kolme koirakkoa: kaksi kakkosluokkalaista ja me. Tuomarina oli Anni Rytkönen. Talkooporukkaa oli tasan neljä, mutta hyvin ne veti! Päivä oli hellepäivä.

Ensimmäisenä tehtiin tottis Petikon kentällä. Päätin antaa paljon apuja saadakseni koesuoriutumista siistiytymään. Seuraamisessa  ja myös kaikissa valmistelevissa osuuksissa tein ylimääräisiä pysähdyksiä ja annoin surutta lisäkäskyjä. Seuruutin tällä kertaa myös kaikki siirtymät. Seuraamisessa Rinna piti näin paikkansa, mutta kontakti puuttui monissa kohdissa. Liikkeestä istumisessa se hyppäsi käskyn käytyä eteenpäin ja jäi seisomaan. Uudella käskyllä se istui. Seuraamisesta, liikkeestä istumisessa ja maahanmenoa luoksetulon kanssa arvosanaksi tuli hyvät kaikista. Kaikissa noudoissa pääsi ääntä. Koira myös piti kapulaa rauhattomasti luovutusasennossa, joissa viivytin kapulan ottoa kunnes pito oli rauhallinen. Kaikki noudot oli erittäin hyviä. Eteenmenoa ei ole nyt tehty kuin kokeissa, joten ei ihmekään, että koira ennakoi maahanmenon. Uudelka käskyllä se jatkoi matkaa. Tästä tyydyttävä. Paikkamakuu vaati kaksi käskyä maahanmenon ja kolmannen annoin vielä varmuuden vuoksi koiraa jättäessä. Rinna pysyi kyllä maassa, mutta oli ryöminyt! Arvosana tästä esityksestä vielä hyvä. Tottispisteet oli 87.

Haku oli seuraavana. Alue oli kallioinen ja välillä oli vaikeaa saada koiraa uppoamaan taakse asti. Työskentelystä pisteitä siksi 15. Eka maalimies oli puolivälissä ja toka lopussa. Ilmaisuista eka pätki ja toka vielä enemmän, pisteet 8 ja 6. Rinnallahan on helposti taukoava haukku ja helteessä vielä tauokkaampi. Yhteensä pisteitä hausta 59.

Esineruudussa koira ei olisi voinut paljoa paremmin toimia. AIkaa meni 52 sek ja kaksi esinettä oli kädessä. Itse liikuin huomaamattani koiraa kohti sen tuodessa esinettä ja tästä miinuspiste. Pisteitä siis 29.
   
Tarkkuusruutu oli aika korkeaa varvikkoa. Rinna poistui välillä ruudusta, mutta palasi takaisin käskystä. Lisäksi se pissasi ruutuun :p Esineenä oli poletin pidin. Aikaa meni sen löytymiseen noin 2,5 min. Pisteitä tällä esityksellä 17. Rutiineissa on vielä puutetta. Rinna ei nimittäin pysy vielä treeneissäkään hyvin alueella. Lisäksi vaivasi liian hyvin onnistunut nesteytys :p

Pudotetussa Rinna ei yhtään tiennyt mitä oli tullut tekemään. Mulla oli vaikeuksia saada se kulkemaan nätisti vierellä, sillä se oli vain menossa kovasti eteenpäin. Vielä vaikeampaa oli saada koira käännettyä ympäri. Vaati useita käskyjä saada koira sivulle nenä toiseen suuntaan. Lähetyksellä koira paineli sivuun. Otin harkitun nollan ja kutsuin koiran takaisin lähetysasemiin. Uudellakaa lähetyksellä se ei ymmärtänyt lähteä jälkeä takaisin päin vaan edelleen paineli jonnekin sivusuuntaan. Ei ole ihme, ettei koira osaa, sillä tämän vuoden eka treeni tehtiin perjantaina eikä kokonaisuudessaan ole tätä treenattu kuin korkeintaan sormilla laskettava määrä. 

Jäljen Rinna nosti epävarmasti. Se lähti ensin oikeaan suuntaan, sitten taaksepäin. Näin koirasta epävarmuuden enkä lähtenyt perään ennen kuin koiran meno oli varmaa. Janapisteitä siksi 16. Kaikki kepit löytyi varmasti. Jälkipisteitä siis 56.

Loppujen lopuksi 248 pisteellä kakkostulos ja koulari EK1! Kokonaisuutena mukava kokemus. Mennään toistekin :D


Illan viettoa.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kuntoilua

Auton mentyä rikki ollaan päästy taas pyöräilyn makuun. DOT on ollut ihan sinut pyörän kanssa alusta lähtien. Se on kyllä jännä elukka, välillä se on lähes hysteerinen ja välillä taas niin lungi. Sen eka pyöräilyreissu oli 10 km jälkitreeneihin ja toiset 10 km takaisin. Dot on nyt paristi käynyt treenaamassa EPK:n peltojälkiryhmässä. On ollut hyvä saada säännöllisempää treeniä muiden silmien alla. Dotilla on edelleen keskittymättymyyttä jäljestäessä. Katkoksia on edelleen. En osaa sanoa johtuuko ne ulkoisista vai sisäisistä häiriöistä. Herkkää kuitenkin on. Dotin ilmaisut alkaa kuitenkin vähitellen luonnistumaan. Niiden kanssa se tosin hätäilee ja menee helposti ilmavainulla lopun. Liinan käytöstä saan edelleen kuulla :p


Pyöräilyn lisäksi Doo on loistanut juoksukaverina. Se kulkee näppärästi vierellä vetämättä. Doo onkin nykyään varma juoksukaverivalinta. Mulla on liian huono kunto Rinnan kuntoon verrattuna. En pysty juoksemaan sen kanssa, sillä mun tekniikka pettää koiran vetäessä.

RINNA ei siis enää ole päässyt juoksulenkeille, mutta pyörällä sitäkin on nyt juoksutettu. Se piti taukoa pyöräilystä viime vuoden. Toissa vuonna pyörä kaatui pariin otteeseen koiraan päin. Koira ei jäänyt alle eikä siihen sattunut, mutta trauma tuli. Pyöräillessä Rin väisti pyörää ja veti vinossa. En halunnut koiralle toispuoleisuutta, joten pidettiin taukoa ja oli tarkoitus totuttaa koira taas uudestaan pyörään. Ei kuitenkaan totuteltu vaan aika teki tehtävänsä ja koira juoksee taas suorassa asennossa vierellä. Sen verran tauko on vaikuttanut, ettei koira juokse enää laput silmillä. Se huomaa muut ja nostaa turhaan kierroksia vastaantulojoista. Uskon, että kun taas rutiinia saadaan pyöräilyyn, niin koirakin uppoaa taas juoksukuplaansa.... SARA on juossut siinä mukana. Sillä ei ole mitään vetovastuita vaan se on pääasiassa saanut olla irti.

maanantai 28. toukokuuta 2018

Maksullisia treenejä

RINNAN kanssa on korkattu kauden pk-kokeet. Viikko sitten sunnuntaina käytiin ekaa kertaa kolmosluokan hakukokeessa. Hakukokeeseen lähdettiin aika vähin ajatuksin. En oikein tiennyt mitä vaaditaan kolmosluokassa ja mitä niinkuin pitäisi edes treenata. Päätin alle viikko kokeesta osallistua ja hakea listaa treenattavista asioista. Valmistelut oli hyvin vähäiset. Hakua kerettiin treenaamaan vain kerran sterkkauksen jälkeen. Esineissä on keskitytty enempi treeneissä tarkkuusruutuihin kuin varsinaisiin esineruutuihin. Eniten on treenattu tottista.

Koe oli EPK:n koe, jossa tuomaroi oli Marja Uusitalo. Koe järjestettiin Nurmijärvellä. Kivasti kaikki tapahtui samassa pihapiirissä eikä tarvinnut ajella mihinkään. Sää oli lämmin, mutta pihassa oli pieni lammikko koirien vilvoitteluun. Rimppa arvosti!
 


Arvonnassa Rinna sai ekan suoritusvuoron kaikkeen. Koe alkoi hakuradalla. Rinna jaksoi hienosti koko radan. Se meni samaa vauhtia alusta loppuun. Lähetyksiä radan aikana oli 21. Vähempikin olisi varmasti riittänyt. Radalla meni aikaa noin 11 min ilman ilmaisuja. Alussa pistot oli laajempia ja lopussa koira alkoi tekemään enempi piikkimäisiä pistoja. Pisteitä meni koiran liiasta omatoimisuudesta alussa. Rinna oli alun pistoilla välillä pitkäänkin näkymättömissä. En kuitenkaan uskaltanut kertaakaan huutaa sitä. Alueella oli paljon valmiita kiinteitä piiloja, jotka oli tyhjinä jätetty avonaisiksi koirille. Ehkä koira tarkasteli niitä. Pisteitä omatoimisuudesta meni 4.

Ilmaisuista eka oli erinomainen. Seuraavilla haukku pätki, todennäköisesti koiraa alkoi lämmittää. Lisäksi melkein sain hylättyä koko suorituksen, kun kutsuin koiran ilmaisusta hallintaan liian kaukaa! Jatkossa siis pitää muistaa mennä lähemmäs. Haukkujen katkonaisuudesta pisteitä menetettiin 3. Eli maastopisteet hausta 163!


Maasto-osioita en jännittänyt juurikaan, mutta tottista jännitin! Suoritettiin ekana liikkeet. Seuraamiskaavio alkoi tällä kertaa kontaktissa. Treeni ei kuitenkaan kantanut vielä alkua pidemmälle vaan seuruuseen mahtui myös kontaktittomuutta ja väljyyttä. Tästä tyydyttävä. Kaikissa jäävissä valmisteleva seuraamiset oli huonoja. Istuminen oli kuitenkin nopea ja siitä arvosanaksi erittäin hyvä. Juoksusta jäävät oli taas valuvia, luoksetulot hyviä. Näistä arvosanaksi hyvät kummastakin. Kaikki noudot oli erinomaisia. Eteenmenossa seuruu oli kamalaa, mutta koira piti kuitenkin kontaktin. Se lähti käskystä eteenpäin hyvin, mutta ennakoi maahanmenon. Uudella käskyllä se juoksi, kunnes käsky kävi. Hyvä. Paikkamakuusta Rinna nousi istumaan heti jätettyä sen. Tässä näkyi hyvin Rimpan liian korkea vire. Kun ei pysty, niin ei vaan pysty. Arvosanaksi hyvä. Pisteitä tästä suorituksesta 90. 

Tottiksen jälkeen oli vielä esineruutu. Se tehtiin tällä kertaa pellolla. Pellolla ruudussa kävi sivuttaistuuli. Ei olla aikoihin tehty pellolla, joten otettiin kanssakisaajan kanssa pieni treeni vielä välissä. Rimpalla ei ollut treenissä eikä koesuorituksessa ongelmia. Se toi kolme esinettä ajassa ja aika loppui ennen viimeisen löytymistä. Pisteitä esineruudusta 25. Pari pistettä tuomari verotti siitä, että paremmalla ohjattavuudella olisin koiran saanut tarkastamaan paremmin koko alueen. 

Loppupisteet siis 278, koulari HK3 ja kello tikittää! Hyvin meni, oli tuuriakin mukana, joten myös treenilista saatiin.


Palkintona oli kapula!

Nyt lauantaina käytiin Hämeenkyrössä Kyröskosken Käyttökoirien jälkikokeessa, joka oli periaatteella tottiksen perusteella maastoon. Ilma oli hyvän lämmin, mutta Rin olisi ehkä voinut vähän väsyneempi :p Tällä kertaa päästiin ekana paikkamakuuseen. Jälleen Rin nousi istumaan heti, kun poistuin koiran viereltä ja erittäin hyvästi istui paikoillaan koko paikallaanolon. Seuraaminen oli hyvin samanlaista kuin viikkoa ennen. Ekalla suoralla koira oli mukana, sen jälkeen ei enää. Tästä esityksestä tyydyttävä. Istuminen oli erittäin hyvä. Miinusta tuli seuraamisesta. Molemmat jäävät luoksetuloinen oli tyydyttäviä. Seuraamiset oli kamalia, jäävät huonoja eikä luoksetuloissa jarrut toimineet. Noudoissa oli liikaa ääntä, lähinnä haukkua. Erittäin hyvät tuli kuitenkin tasamaa- ja hyppynoudoista ja hyvä estenoudosta. Eteenmenossa Rin alkoi juuri hidastaa ennen maahankäskyä. Tämä hyvä.

Tällä esityksellä tällä kertaa pisteitä 82, jotka ei riittäneet maastoon pääsyyn. Rinnan tottiksen oon siinä mielessä tyytyväinen, että se teki aika samanlaisen suorituksen kahdessa peräkkäisenä kokeessa. Homma ei niinku levinnyt ihan käsiin :p Maastoon pääsemättömyys ei jäänyt harmittamaan, sillä noilla tottispisteillä maastossa olisi pitänyt sujua kaikki suht hyvin. Siihen olosuhteet oli huonot maaston ollessa kuiva ja ilman lämmin. Nyt vaan paljon tottistreeniä alle ja uuteen kokeeseen!



Kuvat EPK:n kokeesta. Kuvaaja Janne Marin.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Rinna rallytreeneissä

RINNA oli perjantaina ensimmäistä kertaa oikeissa rallytreeneissä. Rally tuntuu tekevän Rimpan vireen hallinnalle tosi hyvää.

Kentälle tullessaan Rinna oli ihan kuutamolla. Se otti häiriötä koko kentälle levittyvästä kylttimerestä. Sehän hakee helposti kohteita, mutta onneksi myös luopuu niistä, kun se toteaa ne merkityksettömiksi. Helposti kuitenkin kontakti hävisi kääntyessä koirasta poispäin esimerkiksi spiraalissa ja houkutuksessa. Houkutus itsessään ei ole vaikea, mutta ulkokaarteella kiertäessä koira helposti häviää. Tämähän on ollut ongelmana jo ihan peruskäännöksissä, mutta niissä ongelma ei ole ollut niin isona ongelmana.

Rallyssä on paljon kiihdyttäviä tehtäviä Rinnalle. Paljolti kyse on tällä hetkellä osaamattomuudesta. Rinnan pitää olla varma tekemisestään pitääkseen mielentilansa kurissa. Jos Rin ei ymmärrä, se huutaa sen :p Vauhtiliikkeet on vielä asia erikseen. Jo ihan ohjaajan kiertäminen on välillä liian kiihdyttävää. Ohjaajan kierrot pitää siis opettaa mielentila edellä. Treeneissä tehtiin myös hyppyjä ja putkia. Oli ihan kamalaa :p Yhdelläkään hypyllä en ehdi koiran mukaan. Se joko jatkaa matkaansa tai sen rintamasuunta kääntyy liiaksi mua kohden. Nämäkin onneksi korjaantuu treenaamalla. Hirveen kivaa on nyt Rimpan kanssa tehdä sille uusia juttuja! Lisäksi uskon tosiaan näistä olevan paljon apua muihinkin lajeihin.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Tokojuttuja



SARA jäi eläkkeelle tokossa pari vuotta sitten. Nyt olen kuitenkin kaivanut Saran tokoilut naftaliinista. Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan! Ollaan nyt käyty kaikki liikkeet läpi. Sara tekee kuten ennenkin ihan kuin taukoa ei olisi ollutkaan! Sen voisi melkein suorilta viedä koekehään. Tokikin kaikki, mitkä ennenkin on ollut vaikeaa, on sitä edelleenkin. Esimerkiksi ikuisuusaihe luoksetulon pysäytykset on yhtä valuvia kuin ennenkin. Uusimmat liikkeet on epävarmempia. Niistähän nyt on vähemmän toistoja tehty kuin vanhoille. Treeniä kaipaa ehkä eniten ruudun tyhjään lähetys, johon koiralle ei ole koskaan opetettukaan korjauksia.

On kyllä ollut taivaallista tokoilla Saran kanssa verrattuna noihin keskeneräisimpiin koiriin. Huomaan kyllä kehittyneeni tietyllä tapaa parin vuoden takaiseen. Sarppa odottaa helposti palkkaa tietyissä kohdissa. Minä olen oppinut käyttämään enemmän sosiaalista palkkaa enkä enää niin automaationa vaan namita tai pallota koiraa.

RINNA on treenannut enempi taas asenneasioita. Se on tehnyt vaikeaa tokoa, sellaista, jossa aivot menee koiralta solmuun. Se on tehnyt liikkeiden osioita erilaisia yhdistettynä ja muuten höystettyinä. Rinnan kanssa pitäisi niin paljon enemmän tehdä treenejä, joissa se ei pysty muodostamaan rutiineita ja odotuksia. Sen pitäisi pysyä avoimena ohjausta kohtaan eikä arpoa menemään. Rinnan pitäisi oikeasti tehdä liikkeitä oikealla tavalla yhtenä treeninä kymmenestä. Suurin osa treeneistä pitäisi olla kaavatonta. Mun mielikuvitus ei vaan pysty tähän asti. Ihan vahingossakin tulee liikaa kaavamaisuuksia treeniin mukaan. 

Lisäksi Rinna on tehtyt paljon palkasta luopumisia. Niitä on tehty nyt ajatuksella, jossa koiraa nostatetaan tappiin asti palkalla ja saadakseen himoitsemansa palkan, sen pitää keskittyä. Kun koira kykenee keskittymään annettuun tehtävään oikeassa mielentilassa, se pääsee palkalle. Tässä tulee se, etten aina osaa lukea Rinnaa. Onko se oikeasti läsnä tehtävässä vaiko vain näennäisesti? Haluaisin sen olevan vähemmän palkkaan kiinnijäävä. Konktreettisten palkkojen lisäksi Rin palkkautuu tietyistä liikkeitä myös ja jää liian helposti kiinni tehtäviinkin tai niiden rekvisiittoihin. Rinnalla on pitkä muisti palkka-asioissa :p

lauantai 12. toukokuuta 2018

Rinna rallaa

Olin ilmottanut Saran helatorstain rallykisaan. Sen kuitenkin valioiduttua edellisenä viikonloppuna päätin vaihtaa tilalle RINNAN, joten tästä alkoi Rimpan rallyura! Rinna ei ole aiemmin juurikaan rallyjuttuja tehnyt, joten esim. saksalainen piti koiralle opettaa edes sinnepäin ennen koetta. 

En jännittänyt juurikaan ennen koeaamua, mutta kyllä se tuttu jännitys taas nousi ennen suoritusta. Rinna reagoi mun jännitykseen reagoimalla ympäristöön voimakkaammin. Se skannaa enemmän ympäristöä, on aggressiivisempi eikä todellakaan ole samassa kuplassa mun kanssa. Olen jo aiemmin ajatellut rallyn olevan hyvä lisä Rinnalle koiran ja ohjaamisen saamiseksi samaan kuplaan.

Kehässä Rinna oli ihan kivasti mukana. Ihan yllätyin! Mun jännitys nosti sen kierroksia ja parilla ekalla kyltillä koira äännähti. Sitten se rauhottui. Olin itse jopa liiankin rauhallinen. Radan suorittaminen oli hillittyä, hallittua ja ennen kaikkea hidasta. Kupla oli hyvä, suoritus oli hyvä. Maaliin päästyä kasassa oli edelleen täydet sata pistettä. Kokeessa oli useampikin satasen suoritus, joten hitaalla tempolla tehty satanen ei riittänyt kärkeen tällä kertaa. Oli niin mukavaa, että yritän saada Rinnalle nyt koepaikkoja lisääkin.