maanantai 16. lokakuuta 2017

Tokoleirillä

Kuva Päivi Sumulehto

ATD:n kouluttajien tokoleiri pidettiin viikonloppuna Strömforsissa. RINNA työsti molempina päivinä pääasiassa luoksetuloa, ruutua, ohjattua noutoa kierrolla ja merkillä sekä paikkiksia. 

Isona ongelmana vauhtiliikkeissä on lähtöhaukahdus. Paljolti mennään alut namittamalla, jolloin vahinkoääntä ei pääse, mutta sen pidemmälle ruokinta ei ole kantanut. Jossain vaiheessa olen kokeillut olla päästämättä koiraa jatkoon äänestä, mutta se on vain lisännyt ongelmaa. Nyt aloitetaan sama lähestyminen taas, mutta vain tutuissa kuvioissa. Vaikeammissa yhtälöissä edelleen mennään namituksella. Kokeillaan oisiko aika nyt tälle otollinen.

Häiriöt oli nyt teemana ohjatuissa. Kiertonoudoissa Rinnalla ei ole ollut tarpeeksi fokusta vielä kiertoon vaan sitä on kiinnostanut myös kapulat ja hypyt. Nyt luotiin koiralle paljon häiriötä, joita vältellen se joutui keskittymään itse asiaan. Apparin heiluttelemat narupallot ja heittämät pallot oli pahoja. Lisäksi tehtiin erottelutreeniä putken kanssa. Hauskasti Rin meni putkeen joko ennen tai jälkeen kierron riippuen putkikäskyn ajoituksesta. Seuraavaksi kierron suhteen haetaan taas tiukkuutta lisää. Suoritus kun on levähtänyt. 




DOT pääsi tekemään myös pientä treeniä. Se on vähitellen kasvanut aikuisemmaksi ja nyt se voi vain helposti ottaa vieraaseenkin paikkaan suoraan treenaamaan. Se käyttäytyy kuin kotonaan. Siltä voi myös alkaa vaatimaan jo opetettujen asioiden noudattamista ja se pystyy siihen. Vähitellen suunnittelin alkavani työstämään siitä tokokoiraa, kun oikeita nappuloita alkaa koirasta löytymään!

Dot teki myöskin jäljet molempina päivinä. Tein jäljet samalle nurtsille päällekäin. Muiden koirakoiden jäljet ja pissat ei haitanneet, mutta se edellispäivän jälkeä koira tarkasti molempiin suuntiin risteyskohdissa. Jäljet oli muuten helppoja. Tällä hetkellä haluan vain luoda koiralle kiireetöntä olotilaa. Paalulla on ollut paljon ruokaa ja jäljelle laitetut ruoat olen piilottanut. Pitää olla tarkka ja menon rauhallista namien löytämiseksi. Jonkunlainen visio mulla on nyt tästä.

SARA vähän rallyili. Sen kanssa tehtiin häiriöhoukutuksia. Appari istui palkkojen kanssa houkuttelevasti ja Sarppa sai siltä palkkaa kunhan se vain pystyi ensin tekemään annetun tehtävän eikä jäänyt palkkoihin kiinni. Saralle vaikeita muuveja oli edestä puolen vaihto ja puolta vaihtavat käännökset kohti palkkaa sekä sivulla pyörähdykset palkan vieressä.

Kuva Anu Koivu

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Pahaa

Paha, pahempi, pahin.
Käytiin kokeilemassa RINNAN kanssa haun kakkosluokkaa Tuusulan Kennelkerhon kokeessa. Tottiksen ja esineet tuomaroi Anni Rytkönen ja haun Reija Nieminen. Koko päivän sateli, ei kuitenkaan rankasti suorituksien aikana.

Rinna oli mukavan rauhallinen ennen omaa vuoroa, mutta kentälle mennessä taas se alamäki alkoi. Rinna meni omaan maailmaansa, minne on vaikea minun päästä sisälle. Seuraaminen oli puutteellista, eihän se ollut seuraamista ollenkaan. Rinna vaelsi edellä ja käytin paljon lisäkäskyjä. Yleensä niillä ei ole vaikutusta, mutta nyt ehkä koira hidasti vähän kiirettään käskyn saatuaan. Henkilöryhmään mennessä tehtiin jälleen jo yhteistyötä.

Liikkeestä istuminen oli ääntelun takia vain erittäin hyvä. Liikkeestä maahanmenossa ja luoksetulossa vaikutti lisäksi vino eteentulo, jonka koira lisäkäskyllä korjasi suoraksi. Liike oli hyvä. Liikkeestä seisomiseen Rinna keskittyi paremmin. Tästä erinomainen.

Tasamaanoudon puutteellisuuteen vaikutti jälleen ääntely. Lisäksi Rinna tiputti kapulan luovutuksessa, mutta korjasi sen itsenäisesti, mutta luovutus jäi vinoksi. Hyppy- ja estenoudoissa ei ollut muuta vikaa kuin ääntely. Ne oli erittäin hyviä. Eteenmenossa hidastelin seuruussa ja pysähdyin ennen lähetystä. Siksi erittäin hyvä.

Paikkamakuussa Rinna makasi rauhallisen letkeästi. Palatessa koiran luokse niiskaisin ja se nousi seisomaen. Erittäin hyvä. Loppujen lopuksi pisteitä jäi 84 jäljelle. 

Hakualueen keskilinjana oli metsätie. Keskilinjan reunat oli tosi tiheät eikä koiran menoa kauheasti nähnyt. Lähetyspaikoiksikin joutui etsimään koiran mentäviä koloja. Rinnalla oli alkuhuumaa, haukkua tuli jo keskilinjalla. Rinna oli ilmottautumisessa oikealle kääntyneenä, joten lähetin ekan piston sinne ja eka maalimies löytyikin oikesta kulmasta vaneripiilosta. Haukku vähän pätki enkä pysähtynyt mennessä kuin kuuluisi, joten se alensi pisteitä ilmaisusta arvosanaksi hyvä. Hallinta maalimiehellä oli toimivaa, mutta hallinta keskilinjalle palatessa huonoa. Sen jälkeen sitten lähettelin koiraa puolin ja toisin. Pääasiassa se upposi hyvin, vain joitain kertoja jouduin suoruutta korjaamaan. Päästiin 200 metriin, josta löytyi sitten toinen umpparimaalimies. Tässä ilmaisu oli moitteeton ja hallintakin oli hyvää koiran juostua jo turhat energiat pois. Lähettelin koiraa sitten 200 metrin merkin kohdalla molemmin puolin monta kertaa kunnes aika tuli täyteen. En tiennyt mitä muutakaan oisin tehnyt, kaksi maalimiestä kun oli vasta noussut. Se kolmas oli jäänyt sataan metriin. Rinna oli löytänyt maalimiehen, mutta se oli jättänyt sen minun kutsusta. Tätä ei olekaan hetkeen treeneissä sattunut, joten en osannut arvata. Huusin kyllä koiraa huonon näkyvyyden takia normaalia enempi. Pisteitä taisi maalimiehistä tulla 70, työskentelystä 30 ja ilmaisuista 18 = 118 p.

Esineillä kuljin ruudun laitaa myöten oikeaan reunaan. Siitä lähettäen Rin sai hajun heti edettyään sivulaitaa puoliväliin. Se pyöri siinä, muttei kuitenkaan sitten malttanut paikallistaa esinettä taaskaan. Rin kävi koko ruudun läpi tuoden ekan esineensä vasemmasta takalaidasta. Seuraavalla lähetyksellä laitoin uudestaan oikeaan reunaan ja nyt koira malttoi etsiä esineen. Esineistä tuli 28 pistettä. Malttamattomuuden paikallistamisessa lisäksi miinusta tuli ekan esineen pudottamisesta luovutuksessa. Sekä hakuun että esineille mentiin samaa metsätietä pitkin. Mietin missä tilassa koira lähti esineille. Olettiko se, että mennään tekemään hakua niin kuin äskenkin. Virittelyt kuitenkin toimi ja koira tiesi mitä tehdä.

Yhteensä pisteitä tuli 230, muttei tokikaan kaksi maalimiestä riittänyt tulokseen. Ei yhtään hautannut, että kokeessa palkittiin (hyvin!) myös luuserit :D 

Tottiksen jälkeen ajattelin jättä tottiksen tauolle hautumaan. En oikein tiedä, mitä sen kanssa tekisi. Siinä on paljon vikaa, mutta toisaalta myös jotain hyvääkin. Maastosuoritusten jälkeen tekee kuitenkin mieli jo uudestaan kokeeseen. Kiva oli huomata, ettei kakkosluokan maastot oli mahdottomia vaan koira kestää kyllä!

torstai 5. lokakuuta 2017

Rallipäivä

Sunnuntaina oli Ojangossa ratarallytreenit. SARA meni kaksi MES-rataa. Radat oli Hannele Pirttimaan käsialaa ja hän oli itse arvostelemassa suorituksia. 



Mä olen kehittynyt! Teen pienempiä pistemenetyksiä nykyään :p Tällä kertaa tein vain pari kolmen pisteen menetystä ottamalla ylimääräisiä askeleita siellä missä ei olisi pitänyt. Lisäksi tein kympin virheen kutsuessa koiraa mukaan istumasta ennen kylttiä, mutta koska se jäi tuomarilta huomaamatta, niin sitä ei lasketa :p


Ihan todistusaineistoa! Kuvat: Katja Pietiläinen/Oona Mäki


Pari pointtia.
  • Maahanmenoihin olen nyt liittänyt leukaa maahan. Silloin ei ainakaan jää epäselväksi kyynärien maassaolo. Se ei vielä toimi vauhdista vaan vaatii minun pysähtymisen.
  • Peruuttamisessa Sara kaartaa vasempaan. Tätä on työstetty fyysisillä esteillä ja tällä jatketaan. Nytkin koira peruutti vinoon, muttei niin paljoa, että olisi tullut pistemenetyksiä.
  • Kuulemma merkillä voi yhden pisteen menetyksellä suunnata oman kropan kengän kärkiä myöten merkkiä kohden, jolloin merkki on tokomaisesti suoraan edessä. Tää pitää laittaa hätävaraksi muistiin.

Illalla oli vielä Oonan rallikoulutus ja siitä vinkit ylös. Tällä hetkellä Saralla on vain yksi eteentulokäsky, jolla koira tulee eteen istumaan. Jos haluan koiran seisovan edessä, niin käskytän koiraa seisomaan ennen kuin se ehtii istahtaa. Tämä saattaa turhauttaa koiraa, joten nyt nimetään edessä seisominen erikseen.



Saralle edestä puolen vaihto vasemmalta oikealle on vaikeampi. Sara kääntyy vaihdossa turhaan rintamasuuntaansa vasempaan. Tähän korjauksena vaihdon jälkeen pyöriä paikoillaan koiraan päin. Samalla Sarpan heikompi oikea puoli saa tehdä takapäällä töitä. Oikea puoli on edelleen Saralle epäselvä. Perusasennoissa on vinoutta ja takapään käyttö käännöksissä on huonompaa. Ei tee yhtään haittaa treenata sitä.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Tuukka Nikolan semmaa

Syyskuun lopulla oltiin Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen järjestämässä Tuukka Nikolan viikonloppusemmassa. Oli varsin ajatuksia herättelevä semppa. Asioissa on niin monta puolta. Lauantaina oltiin pellolla jäljestämässä ja sunnuntaina keskityttiin tottiksiin.

DOTIN jälkiuraan on mahtunut monenmoista. Doo on ollut varsinainen koe-eläin kaikine kokeiluineen. Jälkiä on tallottu tampaten askeleet harallaan, sitten normaalisti kevyesti talloen. Tyylit on aina vaihtuneet sen mukaan mistä oppia on imetty. Multa puuttuu peltojäljellä se visio mitä haluan ja miten sen teen.

Lauantaina näytettiin sellainen jälki, mitä viimeisinpinä on tehty. Ei ehkä paras kuvaus, sillä viikko takaperin muutettiin tyyliä. Nyt siis tein serpentiinijäljen, jossa vain paalulla oli ruokaa ja sitten purkeissa 30-60 askeleen välein. Kasvusto oli korkeahkoa, joten laahasin vähän jalkoja askeltaessa. Dot ajoi jäljen oman tasonsa mukaan. Se eteni reippaasti ja kaarteissa joutui välillä hakemaan jälkeä. Tuomio oli selvä: koiran jalat vie eikä nenä. Ihan totta. Ohjeeksi tuli palata reippaasti taaksepäin. Koiran keskittymisen pitäisi kohdistua enempi alaspäin kuin eteenpäin. Ei varmasti pitäisi vaihtaa tyylejä usein, mutta kokeiltaneen taas tätäkin :D Se on sitä paitsi helppo toteuttaa. 

Tuukan tyyli on opettaa ensin oikea käytös paalulle ennen kuin edetään jäljelle. Paalulle kahden askeleen levyisesti piilotetaan ruokaa ruohoon ja sen jälkeen lisätään iso pino ruokaa vielä päälle. Koira tuodaan paalulle ja vapautetaan seisaaltaan ruoalle heti, kun koira huomaa ruoan. Koiraa pidetään rinnasta käsin kiinni. Estetään näin koiran liikkuminen. Kun koira pysyy jaloillaan, niin otetta löysätään. Koiran on tarkoitus vaan syödä paikoillaan ja rauhottua. Kun koira on syönyt päällimmäiset ruoat, niin varsinainen treeni alkaa. Se joutuu etsimään nenällään loput ruoat nurmen seasta. Nenä vie ja jalat pysyy paikoillaan. Koiran syötyä se viedään pois. Tarkoitus on tehdä näitä aloituksia, kunnes koira pysyy kiinni pitämättä paikoillaan myös kun ruokaa on vähennetty. Tästä jatketaan sitten yhden jalan levyisiin laahausjälkiin, joissa namppaa on siellä täällä. Laahausjäljen etuna askellusjälkeen on tyhjät, jotka tulee heti mukaan, sillä askeleitahan ei ole. Laahauksesta edetään vähitellen askeleisiin, ensin askeltaen lyhyemmällä askelvälillä, sitten vähitellen normaaliin siirtyen.

Sunnuntaina keskityttiin enempi tottiksiin. RINNALLE tehtiin haukutusta ja se voisi vierailla lisää maalimiehillä treenaamassa haukkua hakuilmaisuja varten. Muutama ideakin ylös muiden treeneistä. Laatikkojen käyttäminen treenissä on varsin monipuolista. Laatikoita voi käyttää kohteita esim. hypyn treenaamisessa. Laatikot laitetaan hypyn kummallekin puolen ja koira etenee kohteelta kohteelle hypyn kautta. Laatikoilla voi myös treenata jääviä ja käyttää eteentulojen opettamisessa. Laatikoita voi käyttää myös apuna koiran haukutuksen opettamisessa (koiran paikka ei iholla haukkumassa). 

Eri jäljestystyyleistä innostuen kuvattiin pari lyhyttä erilaista treenipätkää viimeisimmissä treeneissä. Ihan hirveää räpeltämistä. Liinan käytössä mulla on edelleen paljon opeteltavaa.

Ensimmäisenä jälkenä on ruokajälki, jossa paalulla on paljon ruokaa enkä päästä koiraa jatkamaan ennen kuin paalu on tyhjä. Jäljellä on ruokaa metrin puolen välein piilotettuna maahan. Kulmassa on isompi kasa ja lopussa ruoka on kaivettuna maahan.


Toisena jälkenä on ruuaton jälki. Ruokaa on paalulla pari nappulaa ja sitten purkeissa n. 30 askeleen välein. Purkit on nyt huonoja, sillä koiralla ei ole vielä selkeää toimintamallia niihin. Se ilmaisu kun on edelleen opettamatta! Jälki ajattiin ihan tuoreena, kun päivä alkoi hämärtymään. Tuoreudesta huolimatta nenä paikoin pysyi hyvin maassa. Kiire sillä kuitenkin on! Kulmaa Dot ei ensin ymmärtänyt, vaan stoppasi siihen jäljen loputtua. Dotille pitäisi varmaan tehdä treeneissä jotain näiden kahden treenin väliltä.

torstai 21. syyskuuta 2017

Rinnan tokomuistio

RINNAN tokoiluja on taas herätelty henkiin. Yllättäen tai yllättämättä treenilista näyttää aika samalta kuin mihin se jäikin ennen taukoa.

Paikkaistuminen ja -makuu sekä luoksetulo
Olot on Rinnalla vahvat, samoin luoksetulossa on riittävästi voimaa. Maahanmeno ja mahdollinen asennon korjaus saisi kuitenkin olla voimakkaammat.

Seuraaminen
Ääntely ja edistäminen on edelleen ongelmana. Lisäksi peruuttamista on treenattava.

Zeta
Samat seuraamisen  ongelmat.

Luoksetulo
Luoksetulon pysäytykset toimii yllättävän hyvin tauon jälkeen. Tokikin ne saisi olla napakammat, mutta lähtökohta on jo parempi kuin kuvittelin.

Ruutu
Ympyrään lähettäminen tuottaa eniten töitä. Rinna tarvii vielä apuja lähteäkseen suoraan eteenpäin. Korjaukset myös puuttuu. Ruudun paikka kaipaa säännöllistä vahvistamista. Ääniherkkä liike.

Ohjattu nouto
Ääniherkkyyttä on merkille ja kapuloille lähdöissä. Korjauksia ei ole tullut treenattua, sillä niitä ei ole vielä tarvittu. Nekin kuitenkin treeniin ennen kuin ollaan ongelmissa.

Kiertonouto
Nämä muuvit on kärsineet eniten tauosta. Liikkeen kuvioissa ei ollut vahvat pohjat aiemminkaan ja nyt tauko teki tehtävänsä. Alusta ja osista lähdetään. Tämä on liike, jossa Rin voi joka välissä sanoa hau.

Tunnari
Tunnari sujuu tutunlaisesti. Virheet on vanhoja tuttuja; luovutus on liian tiivis ja kapula pyörii luovutuksessa.

Kaukot
Vaihdot on yhtä epätarkkoja kuin ennenkin. Etenkin seisomisesta tapahtuvat asennonvaihdot vaatii jumppaamista.

Ei ole ihan niin toivotonta kuin kuvittelin liikkeiden suhteen :) Liikevälejä pitää rutinoittaa. Liikkuria ja koemaisuuksia pitää treenata. Palkkaamattomuuden suhteen ollaan kaukana. Ääntelyn takia Rimppa syö vielä paljon namppaa ääniherkissä liikkeissä. Tätä ongelmaa pitäisi työstää paljon.

tiistai 19. syyskuuta 2017

Maiskis

Viikonloppuna oltiin Maiskis-kelpieiden leirillä Strömforssissa. Ehdittiin tekemään kivasti vaikka ja mitä: peltojälkeä, hakua, nosea, tottista ja rallya. 



DOTIN jälkien suhteen en ole tiennyt miten edetä ja niinpä ollaan oltu tekemättä mitään :p Meidät potkittiin nyt tekemään jälkeä ilman nameja. Paalulla ja ekassa askeleessa oli namia ja sitten 30-50 askeleen välein purkkiruokaa. Lauantaina Dot ajoi kaksi jälkeä ja sunnuntaina yhden. Jäljet ajettiin n. 4 tuntia vanhoina. Koiran meno parani kerta kerralta viimeisen tuntuessa jo samalta kuin ennenkin, mutta ilman nameja tokikin. Pellolla oli paljon eläinten jälkiä (villisikoja!) ja ne kiinnosti Dotia paljon. Lauantaina se tarkasteli pitkään makuita, sunnuntaina se hienosti ratkoi jo jälkeä harhojen seassa. Jatketaan jokunen jälki nyt näin ilman nameja.

Dot sai myös nosettaa isossa teollisuushallissa. Hallissa selvästi hajut liikkui uudella tavalla koiralle ja se joutui erilailla työstämään haisua. Ekaa kertaa alueella oli yhtä aikaa kolme hajukohdetta. Mulla voisi olla se selkeämpi aloitusrutiini (alkuhaju). Luultavasti edelleen koira saa homman juonesta kiinni vasta sattumalta löydettyään ekan kohteen. Käytän kyllä virittelysanoja, mutten yhtään osaa sanoa yhdistääkö Doo vielä niitä mihinkään. Joka tapauksessa eri hajuja lisättäessä alkuhajun otto tulee pakolliseksi alkurutiiniksi, joten sen voisi ottaa jo nyt mukaan.

lauantai 9. syyskuuta 2017

Rocking rally

Käytiin tänään SARAN kanssa rallyilemassa Hämeenlinnan Kennelkerhon kokeessa. Koe pidettiin nurmikentällä. Vettä satoi enempivähempi koko päivän. 



Jo ekalla kyltillä lähdön jälkeen saatiin miinusta :p Vino rintamasuunta (-1). Seuraavalla kyltillä maahanmenon jälkeen Sara nousi istumaan. Uusin ja koira menikin maahan istumisen kautta. Uusin taas ja sama toistui (-16). Tästä onkin ollut jo viitteitä treeneissäkin. Olen viilannut koiran makuuta suoremmaksi (eikä se ole edes niin vino, että rallyssä haittaisi, omaa silmää vaan haittaa). Sara ei ole ihan kriteereitä ymmärtänyt ja on tämän suhteen epävarma :/ Sen jälkeiselläkin kyltillä liikkeestä maahanmenossa en varmaan luottanut koiran tekemiseen ja tein jotain, ohjaajavirhe (-3).

Edestä puolen vaihto ei vielä aina suju sääntöjen mukaisesti. Nytkin koira käänsi rintamasuuntansa täysin minuun päin (-10). En uusinut, sillä tää on vaan niin keskeneräinen kylttitehtävä vielä.

Oikealta puolen eteensiirtymisten hionta on vielä kovin kesken. Saatiinkin virheitä (-1 x 3) kyltiltä 7, jossa koiran piti siirtyä sivulta eteen ja takaisin oikealle sivulle.

Seuraava iso moka (-10) tuli merkiltä. En huomannut koiran jättävän alkuistumista väliin :p

Oikean puolen seuruu on vielä kovin keskeneräistä raakiletta, mutta näköjään vasenkin puoli kaipaisi treeniä! Siellähän tapahtuu vaikka ja mitä ei-toivottua. Vinoudesta (-1) sakotettiin vielä vikalla kyltillä ennen maalia.

Kaikkien vähennysten jälkeen pisteitä jäi kasaan enää 56Järkeväähän oisi nyt treenata muuveja parempaan kuntoon ja sitten vasta kisata. Mutta kun se kisaaminen on nyt tällä hetkellä vaan niin kivaa, kun on nyt sekä oma että siten koirankin pää kunnossa. Taidan siis katsella lisää maksullisua harjoituksia ;)


HSKH:n kisoissa 25.8. Kuva Outi Kuitunen.

torstai 7. syyskuuta 2017

Ounouta & Red'n Readya

Vietettiin viime viikonloppu Ounou- ja Red'n Ready-aussiekasvattajien yhteisleirillä Kuralan kartanon maisemissa Yläneellä. Oli mukava nähdä sukua. Ounoun koirissa on Saran ja Rinnan isän, Dotin isoisän, lapsia ja lapsenlapsia. Eli löytyi sisarus-, setä- ja tätipuolia sekä serkkuja puolikkaina :)

DOTIN kanssa tehtiin pääasiassa agia. Osallistuttiin lauantaina Ville Pirttismäen koulutukseen. Koulutuksessa tuli ilmi jo tiedossa olevia asioita. Dot on niin raakile vielä ja meillä on niin vähän yhteistä treeniä alla, että se meno on vielä varsin haparoivaa. Dotilla on kokemuksen puutetta eikä se osaa lukita esteitä vielä. Se ei irtoa vaan sitä pitää saatella. Tarvitaan siis vaan treeniä ja treeniä lisää. Kiva oli kuitenkin huomata, että vieraassakin paikassa taas vieraassa paikassakin koira toimi kuten tutussakin. Mäkin käyttäydyin kuten yleensäkin eli koiran ohjaaminen oli turhan varovaista.

Sunnuntaina tehtiin lähtöjä tarjoamiseen perustuen Tanja Kurikan opeihin. Lue lisää Tiian blogista. Olen käynyt kuuntelemassa Tanjan treenejä, mutta koska suurempia ongelmia ei ole ollut, niin nyt vasta treenattiin näitä itse. Hyvähän se oisi tosin treenata lähdöt pomminvarmoiksi alusta lähtien eikä treenata vasta sitten kun ongelma on. Tällä kertaa ehdittiin käydä ekan koulutuskerran juttuja läpi. Eli tehtiin ensiksi lähtöä ilman käskysanaa, sitten käskysanan kanssa ja lisättiin vielä hetken odotus ja häiriöinä ohjaajan liikettä. Jatketaan tästä.

Iltapäivästä katsottiin juoksareita. Dot osaa juosta suoraan mutta ne käännökset puuttuu vielä. Siihen olen suunnitellut käyttäväni avuksi mattoa ja nyt tulikin ohjeistusta sen käyttöön. Ryhdyn opettamaan koiralle tarkemman käytöksen matolle. Matolle tullaan vauhdilla ja siihen tehdään takajalkakosketus koiran kääntyessä takaisin tulosuuntaansa. Myöhemmin aletaan juoksuttamaan myös suoria ylityksiä. Näin koiralle tulee selkeämpi kriteeri tekemisiin ja vähemmän epäselvyyksiä ja turhaumaa. Koiran fokus pidetään etupalkan avulla siellä minne koiran halutaan suuntaavaan, mutta alusta lähtien kuitenkin palkkakin ohjaajan kädessä. Koira oppii fokusoimaan menosuuntaan eikä jää kiinni ohjaajan toimintaan.

Doo pääsi myös nosettamaan. Treenattiin agiesteiden parissa ja Dotin oli vähän vaikea ymmärtää, että agiesteiden seassa tehtäisiin jotain muuta kuin agia! Hajun lähteet kuitenkin löytyi.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Juoksukontaktikoulua

HAU järjesti kolme kertaa Senni Huotarin juoksukontaktikoulutusta. Kerrat oli kuukauden ja kahden välein, touko-, kesä- ja elokuussa.

Ekalla kerralla käytiin Dotin ekan kerran ongelmaa läpi. Dotin eka kerta on usein huono ja toistot parempia. Tää on korjattavissa vaan toistoilla. Jatkoon paljon treenejä siten, ettei koira tiedä etupalkan olemassaolosta vaan sillä on usko siihen, että palkka on siellä. Varmuuden myötä suorituskin on parempi. Jatkossa myös muunnellaan treeniä enemmän ja koira joutuu tekemään erilaisia jatkoja puomilta. 

Toisella kerralla katsottiin käännöksiäkin. Niitä oli pari kertaa aiemmin tehty kepin kierron avulla. Tätä katsottiin ensin ja tuomio oli, ettei koira tässä ajattele puomiosumaa vaan kiertoa. Jatkoon voisi asian vaan sheipata ilman apuja tai kosketustargettia apuna käyttäen. Kolmannelle kerralle olinkin ottanut avuksi kosketustargettimaton alleviivaamaan sitä, miten haluan koiran suoriutuvan. Tutuissa paikoissa Doo tekee hyviäkin suorituksia ilman mattoa, mutta vieraammissa se jännitää sen verran, että haluan tukea sen oikeaa suorittamista ja haluan pitää kriteerit aina samoina.

Mun toiminta vaikuttaa myös juoksarin onnistumiseen. Doo onnistuu sitä paremmin, mitä paremmin sitä ohjeistan. Mun liikkeiden pitää olla varmat ja mun pitää kertoa ajoissa koiralle mihin ollaan menossa jatkossa. Jos kyttään koiraa liikaa ja liikun epävarmasti, niin koirastakin tulee epävarma suorittaja.

Vikalla kerralla saavutettiin taas yksi etappi Dotin leikkimisen kanssa. Tällä kertaa ekaa kertaa sille kelpasi kunnolla kuollut lelu palkaksi. Sittemmin lelupalkkaus on ottanut aikamoisen harppauksen ja agitreeneissä pitkälti palkkaus tapahtuu nykyään lelulla. Lelu voi olla valmiina odottamassa tai sitä heitetään tai koira tulee kädessä olevalle lelulle. Kaikki käy nykyään! Doo vaihtaa nykyään myös ongelmitta namista leluun eikä vain enää toisinpäin.

Kuvitukseksi vanhempi video, jossa Doo tekee vaihtoa namin ja lelun välillä. Tässä tosin lelu on vain keino ansaita se oikeampi palkka eli ruoka. 

torstai 31. elokuuta 2017

Huoltoa

RINNA ja DOT kävi tiistaina huollossa Petralla. Doo oli yllättävän jähmeä lihaksistoltaan. Aloitin sille nyt säännöllisemmän magnesiumlisän. Seuraava aika käsittelyyn varattiin jo kuukauden päähän. Rii oli ihan hyvässä kunnossa. Vähän tukkoisuutta oikealla puolen, muttei muuta.

Lisätään kirjanpitoon vielä maininta Rinnan patista, joka läytyy oikeasta etujalasta varvasanturan vierestä. Patti on ollut paikoillaan jo muutaman kuukauden, joten edelleen jatketaan seurantalinjalla.