perjantai 18. elokuuta 2017

Kokemuksia rikkaampana

Viikon takaisena viikonloppuna kokeiltiin RINNAN kanssa sekä lauantai että sunnuntai KPKY:n pk-kokeissa Kajaanissa. Lauantaina korkattiin hakukokeet. Debyyttimme tuomaroi Mira Salminen. Ihan mielenkiinnosta menin kokeilemaan, sillä en oikein tiennyt onko meidän osaaminen riittävää. Koskaan en ollut ollut seuraamassa hakukoetta. Sen olen oppinut, ettei hirveen korkeaa kynnystä kannata kasvattaa kokeisiin menemisen suhteen. Aina voi nimittäin sattua ja tapahtua jotain, johon ei edes hyvä treeni olisi auttanut. Korkeemmalla kynnyksellä myös odotukset voi kasvaa liian suuriksi. Korkealla kynnyksellä myöskin jännittää enempi.

Koska tykkään eläinkokeista, niin olin ilmottanut Rinnan seuraavalle päivälle saman seuran jälkikolmoskisoihin. Halusin nähdä, miten Rinna jaksaa kaksi peräkkäistä koetta ja mitä etenkin tapahtuu tottikselle? Näitä edeltävästä kokeesta (SM) oli viikko. Harmiksi koko viikon Rinna joutui elelemään rauhallisemmin tassuhaavan takia eikä tottista treenattu viikolla lainkaan. Edellisen kokeen virheasetukset jäi korjaamatta. 

Pahin jännitys oli edellisenä iltana perjantaina. Se kuitenkin laantui, kun kävin koekentällä testaamassa tassun kestävyyttä. Tassu kesti ja Rinnakin toimi hyvin.

Lauantain koe oli mukavan pieni koe kokeilla uutta lajia. Mitään ei tarvinnut odottaa pitkään, mutta sai kutenkin ottaa oman aikansa valmistautumisissa. Kokeessa oli kolme koirakkoa, kaksi ykkösluokan kisaajaa ja yksi kakkoslainen. Koe alkoi tottiksilla. Oltiin toisessa (viimeisessä) parissa ensin tekemässä liikkeet. Olipa mukava huomata, etten jännittänyt kentällä taaskaan! Paikkamakuun selin seisominenkin oli helppoa, kun jalat ei tärisseet :p

Seuraamisessa kontakti tuli jälleen vasta kaavion loppupuolella. Edistäminen ei ollut kovin pahaa. Tästä arvioksi erittäin hyvä.
Istuminen tipahti erittäin hyväksi edistävän seuraamisen takia. Maahanmeno ja luoksetulo oli ihan yhteensä erittäin hyvä. Seuruu oli edistävää, mutta maahanmeno ripeä. Annoin hiljaisen lisäkäskyn eteentuloon ja silti koira törmäsi.
Tasamaanouto oli erinomainen. Joku haukku siinä kyllä taisi päästä... Hyppynouto jäi puutteelliseksi koiran kierrettyä esteen paluussa. Tätä ei ehditty viikossa korjailemaan. Estenouto oli erinomainen, vaikka annoin käsimerkin esteen suorittamiseen takaisin. Se taisi jäädä tuomarilta huomaamatta. Eteenmenossa Rinna ennakoi maahanmenon. Annoin uuden käskyn, jolla se jatkoi menoaan reippaasti. Tää oli ihan odotettavaa, sillä tassun takia ei tehty yhtään eteenmenoa etupalkalla edellisen kokeen jälkeen. Tästä arvosanaksi tyydyttäväMakuusta saatiin hyvä, vaikka Rin suoritti sen istuen. Se jää välillä liikkeistä niin kierroksille, ettei se vaan pysty olemaan makuulla. Näin tottiksesta 86 p.

Maastot alkoi esineillä. Ennen lähetystä kuljetin koiran etulinjaa toiseen päähän, kuten olen treeneissäkin alkanut tehdä. Kuljetuksessa Rinna usein haukkuu, mutta sitten ruudussa tekee paremmin töitä, kun on saanut haistatella ruudun hajuja. Rinnalla meni alle puoli minuuttia ja suoritus oli ohi. Se sai hajun lähiesineestä ja malttoi sen heti paikallistaa (aina sei jaksa). Esineistä täydet 30 p.

Hakua odotellessa jännitys taas nousi, mutta omaa vuoroa odotellessa ja verkkaisesti valmistautuessa jännitys väheni. Otin oman akani hakualueelle mennessä ja uitin koiran kahdesti ojassa vielä kutsun jälkeenkin. Pikkasen hätäinen kuitenkin olin ja annoin koiran olla vähän turhan lennokas ennen varsinaista suoritusta. Tämä kostautui, kun Rin alkoi haukkumaan mulle hihnaa poisottaessa. Laitoin koiran makuulle ja otin ekaan lähetykseen vasta, kun se oli rauhottunut. Etukulmat oli tyhjiä. Molemmissa jouduin lähettämään koiraa uusiksi, että se olisi edennyt aivan kulmiin asti. Tuomarun mukaan koira oli edennyt riittävän syvälle ja uusintalähetykset oli turhia. Seuraavalla pistolla löytyi oikealta eka maalimies, joka oli ilman mitään pressuja istuskelemassa maassa. Tästä ilmaisusta erinomainen, vaikka haukku vähän pätki. Koiran hallinta toimi hyvin. Toinen maalimies löytyi samalta puolen n. 70 metristä. Tää oli piiloutunut muoviseen verkolla peitettyyn koiran kuljetusboksiin. Tässä haukku pätki enempi. Ilmaisuksi tästä arvosanaksi erittäin hyvä. En tiedä oliko kuumuus vaiko erilainen umppari syynä huonoon haukkuun. Vika maalimies olisi ollut vasemmalla 100 metrissä. Aikaa kahteen maalimieheen meni viis minuuttua, vaikken pitänyt missään vaiheessa kiirettä, vaan koitin toimia kuin treeneissä ja vaatia samat asiat koralta nytkin. Pisteitä hakuosuudesta saatiin 166. Lopputulemana siis HK1-koulari ykklstuloksella 282 pisteellä! Sijoitus oli 2./2.

Sunnuntai meni jo tosi vähin jännityksin. Jäljen tuomaroi Heikki Törrönen ja koirakoita oli seitsemän. Sunnuntaina satoi vettä enempivähempi koko päivän. Koe aloitettiin maastoilla. Kaatosade taisi aika hyvin viedä hajuja, sillä useampi koira epäonnistui jäljellä. Rinnan jana oli ihan hyvä. Se reagoi jälkeen jo aiemmin, mutten päästänyt koiraa oikomaan ja tässä tuli liinasotkua. Sitten Rin nosti jäljen oikealta kohtaa oikeaan suuntaan. Käsky tuli kuitenkin takaisin janalle, jolloin käänsin koiran ympäri toiseen suuntaan. Jälleen tuli käsky takaisin janalle, jolloin lähetin koiraa janalla aluetta eteenpäin ja päästiin vikalle merkille ilman jälkeä. Tässä vaiheessa tuli käsky lähettää koira takaisin päin, sillä Rinnan alunperin nostama jälki olikin se oikea :p Rimpan janatyöskentelyä arvioitiin siis siihen asti, kun se ensimmäisen kerran nosti jäljen. Pisteitä janalta meni viisi liinasotkun takia ja tuomarin mukaan koira pissasi janalle, mutta sitä ei kyllä tapahtunut.

Rinna löysi neljä keppiä mukaan lukien viimeisen. Minä nostin yhden, joka oli avarammalla paikalla. Se oli ehkä jäänyt enempi sateen armoille? Rinna nimittäin ilmaisi muut kepit hyvin. Jälki mentiin sopivan reipasta tahtia pariin kymmeneen minuuttiin, joten käytettiin vielä vartti kadonneen kepin etsintään. Ei löytynyt. Eli pisteitä jäi 145.

Sitten esineet. Ruutu oli sama kuin edellispäivänä. Vein koiran jälleen laitaa pitkin toiseen päähän ennen ekaa lähettämistä. Rimppa tutki ruudun hyvin, se ei vaan nostanut esineitä ennen kuin oli käynyt koko ruudun läpi. Tällä ärsyttävällä menetelmällä aika oli jälleen loppua kesken, aikaa meni 4 min 40 sek ennen kuin kaikki kolme esinettä oli tuotu. Lisäksi Rin pudotti kakkosesineen kerran sitä tuodessaan, mutta toi sen loppuun asti ilman lisäkäskyjä. Pisteitä tuli 27.

Vikana oli tottis, jossa oltiin ekassa parissa ekana liikkeellä. Se oli melko toisinto edellispäivästä. Seuraaminen oli hyvää. Liikkeestä istuminen erittäin hyvä. Juoksusta jääviin jälleen tuplakäskyt, niistä tyydyttävät. Tasamaanouto oli erinomainen. Hyppynoudossa heitin kapulan vinoon, mutten uusinut sitä, sillä se oli juuri hyvä kulma antaa lisäkäsky esteen kiertämisen takia. Tässä siis lisäkäsky takaisin hyppyyn ja suoritus oli hyvä. Estenoudossa Rinnalta pääsi haukkua ja kapula tippui siltä harjan yli menossa. Koira korjasi erheensä ilman lisäkäskyjä. Hyvä suoritus. Eteenmeno jäi puutteelliseksi, sillä Rin suoritti makuun jälleen kahdesti. Ei oltu tehty edelleenkään korjaavaa liikettä. Paikkamakuu oli tällä kertaa erinomainen. Pisteitä tällä suorituksella 82. Eli yhteensä 254 p. ja kakkostulos. Sijoitus oli jaettu kakkossija toisen koirakon saatua tösmälleen samat maasto- ja tottispisteet! Vähän jäi suoriutuminen harmittamaan, mutta ei auta kuin treenata enempi ollakseen parempi. Kiva oli kuitenkin saada edes tulos pitkästä aikaa.

Viikonlopusta yhteenvetona: mulle sopisi tiheämpi kisatahti ja niin sopisi Rinnallekin. Tassu on nyt kunnossa. Se kesti hyvin.

torstai 10. elokuuta 2017

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Hausta


Toisiksi viimeisimmissä treeneissä oli tarkoitus treenata mun maaston lukutaitoja. En tiennyt minne kolme maalimiestä oli piiloutuneet. Tyhjiä etukulmia RINNA ei olisi halunnut tarkistaa vaan olisi oikonut jo syvemmälle hakualueelle. Jouduin lähettämään koiran uudestaan ennen kuin se eteni kulmiin asti. Näitä pitää treenata (ja otettiinkin etukulmat viimeisimmissä treeneissä). Kolmatta maalimiestä (nro 5) etsittäessä lähetin ihan turhaan koiraa liian läheltä ykköspiiloa (nro 3). Se kaarratti sinne. Lisämausteena oli marjastajat piilon lähellä. Rimpan maalimiesmotivaatio oli ihan mallillaan, sillä jokaisella onnistuin kutsumaan koiraa pois juuri ennen kuin se aloitti ilmaisuhaukun eikä se jättänyt maalimiestä. Edelleen ilmaistessa se toki pätki kuulostellen minua. Maalimiehet palkkasi koiran vasta, kun olin hetken ollut piilolla. Tällä reseptillä jatketaan nyt ilmaisujen kanssa.

Rinna on ilmoitettu ensimmäiseen hakukokeeseensa. Mennään ihan maksullisiin treeneihin -ajatuksella, sillä en tiedä yhtään mitä odottaa. Tai sitten ei mennä ollenkaan. Rinnalla nimittäin on viiltohaava vasemman etutassun ison anturan sivussa.


tiistai 8. elokuuta 2017

Rallikoiran ajokoulu

SARAN kanssa käytiin pari kertaa Oona Mäen rally-tokokoulussa. Ensin tehtiin kisamaisempi ratasuoritus, josta koirakoiden taso paljastui. Sain onnistuneesti jännityksen päälle, kun vain ajattelinkin koetta. Se kostautui. Kehäänmeno sujui ja aloituksessa koira tarjosi kontaktia. Liikkeellelähdössä se sitten purkautui ääntämisenä. Otin lähdön uusiksi ja sen jälkeen homma kaatui kahteen vaikeaan kylttiin. Koira nousi epävarmuudesta kierroksille eikä määrätiedoton ohjaaja sitä auttanut. Toiselle kerralle tajusin, mistä jännittäminen johtui ja sain itseni ruotuun. Kierros sujuikin paremmin, mutta edelleen mestarissa on paljon sellaista, mitä Sara ei täysin handlaa ja se on epävarmuuttaan kierroksilla. Mulle vinkiksi ottaa aikalisä kylteillä. Kun rauhotun itse ja hengitän syvään, niin koirakin rauhottuu.

Tämän lisäksi suorituksesta paljastui heikkoudet. Järjestäen suoritukset oli liian myöhässä kyltteihin nähden eli kymppejä olisi mennyt :p Vinkiksi täyskäännöksiin, jossa koira kääntyy ohjaaja kohden, tuli käyttää vain sen puoltavaihtavaa seuraamiskäskyä. Toimi koiran siirtyessä oikealta vasemmalle, ei toisinpäin. Oikean puolen seuruu ei ole vielä niin vahvaa, että koira näissä vaihtaisisi vasemmalta puolen pois pelkällä käskyllä. Treenataan. Seuruukäsky tekisi hyvää myöskin täyskäännöksessä koiran kääntyessä poispäin. Tämä on Saralle jalostettu agilitystä, joten käännös on turhan ilmava. Kun käännöskäskyyn lisää seuruukäskyn, niin siitä tuli tiukempi. Saksalaisiin voisi ottaa eri käskyt eri puolilla tapahtuville, sillä koira kiertää näissä eri suuntiin. Edestä puolen vaihtoon saatiin myöskin ohjeet. Nyt vaan treenaamaan.

Radan lisäksi tehtiin eteentulot seisten itse ympyrän keskellä rintamasuunnan pysyessä samana. Koiran tehtävänä oli tulla kahdeksasta pisteestä ympyrän säteeltä eteen. Näitä on Saran kanssa treenattu ennenkin eikä suurempi ongelmia ole. Takaa se tosin ei osannut hakea suoraan eteen vaan tuli aina perusasennon kautta. Sama tehtiin myös oikean perusasennon kanssa. Ei sujunut yhtään niin hyvin :p

maanantai 7. elokuuta 2017

Jännitystä kuriin

Olen alkanut ajatuksella työstämään omaa jännittämistäni. Kuinka voisin sitä hallita tai tulla edes sen kanssa toimeen? Käväistiin RINNAN kanssa PK-SM-kisoissa, mikäs sen parempi tilanne treenata omaa jännittämistä! Siinä ennen omaa suoritusta muiden hienoja suorituksia katsellessa en voinut kuin ihmetellä mitä siellä tein. Kuka hullu nyt menee treenaamaan SM-kisoihin?

Mun jännittämistä on toki työstetty jo pitempään. Suurin edistysaskel oli hyväksyä jännittäminen. Annoin itselleni luvan jännittää ja kuulostelin itseäni. Missä tilanteessa jännittäminen nousee, missä laskee ja miltä minusta tuntuu milloinkin tuntuu? Jännitääminen ei enää ahdista, vaan on ennemminkin mielenkiintoista tutkia omia mielenliikkeitä. Alkuun en jännityksestä pystynyt syömään, en nukkumaan. Nyt pystyn jo syömään ongelmitta ja myös nukkumaan yöni hyvin. Viime kertoina en ole enää päivän päätteeksi saanut migreeniä jännittämisen takia.
 
Rinnahan reagoi voimakkaasti mun jännittäniseen. Kun en jännitä, niin se kulkee näppärästi mukana. Se vaan hakee mun huomiota keksien keinoja ansaita namppoja. Kun olen jännittynyt, niin se näkee potentiaalisia uhkia joka puolella ja pälyilee ympärilleen. Se on ihan ihmisen mieli. Tämän huomasi nytkin hyvin. Kun otin koiran reilusti ennen omaa vuoroa kisapaikalle hengailemaan eikä oma jännittäminen ollut noussut vielä huippuunsa, niin mulla oli oikein mukava koira mukana. Kun taas otin sen mukaani ennen suoritusvuoroa jännittyneenä, se rähjäili muille koirille.

Jännityksen tilat vaihteli ennen suoritusta laidasta laitaan, mutta kun oikein keskityin niin onnistuin hallitsemaan omia jännitystilojani! Aika huimaa, että ihan vaan ajatuksen voimalla voin hallita itseäni. Ei yhtään turha reissu siis! Sain jotenkin itseni rentoutettua omaa vuoroa kentän reunalla odotellessa koiraa rapsutellessa. Avainasemassa oli keskittyä oman itseni tunnetilaan, pelkästään omaan itseeni. Toivottavasti onnistun näin toistekin!

Vaikka nyt pystyin olemaan suht vähän jännittynyt, niin Rinna toimi pääosin kuten ennenkin. Millähän sen saisi uskomaan ettei ole hätää? Sille ei riittänyt se, että sain laskettua jännitykseni vaan koiralla jäi siitä huolimatta tilanne päälle. Olisi varmaan pitänyt kyetä ottamaan koira autosta jännittämättä. Ja mikä koiran käytöksessä johtuu mun jännittämisestä ja mikä on jo opittua kisakäytöstä? Tottiksessa on vielä paljon tehtävää. Sitä on työstettykin, mutta mielentilaongelmat ei hetkessä korjaannu.

Seuraamisessa päätin vain keskittyä omaan kävelemiseeni enkä antanut yhtään lisäkäskyä. Rinna huiteli alkuun edellä. Se haukahteli täyskäännökset, sillä tulin sen linjalle. Kaavion loppua kohden se alkoi löytää paikkansa ja kulki kontaktissa. Istumisessa Rin keuli seuraamisen muuten liike oli hyvää. Molemmat jäävät onnistui vasta toistolla ja eteentuleminen oli huono kummallakin kertaa, ensin koira törmäsi tullen vinoon ja toisella kertaa eteentuloa ei edes tapahtunut vaan koira tuli suoraan selän takaa kiertäen sivulle. Se ei vaan pysty jäämään erilleen minusta kokeissa juoksujäävissä ja sitten se tulee niin lujaa luokse ettei ehdi jarrutella. Noudoissa se oli liian kiihkeenä. Haukkua tuli, mutta sain sen omalla rauhallisella olemuksella loppumaan alkuunsa. Esteet Rin kiersi molemmat tullessaan. Se ei halua tulla esteitä yli minuun päin. Eteenmeno oli jopa aika ok. Mun kävely oli vaan kuulemma liian hidasta. Lisäksi suunnilleen kaikissa liikkeissä sain noottia siitä, etten ottanut riittävästi askeleita valmistelevissa osuuksissa. En pystynyt laskemaan askeleita ja pitämään omaa mieltä kasassa yhtä aikaa.

Eli liikevirheitä tuli reilusti. Moni liike jäi puutteelliseksi. Paikkamakuu oli ainoa erinomainen. Istuminen oli erittäin hyvä. Tasamaanouto vielä tyydyttävä ja eteenmeno hyvä. Kaikkine virheineen Rinna kerää kyllä hyvin pisteitä! Tällä kertaa pisteitä tuli 66. Ei niillä tokikaan jatkoon päässyt, mutta oma tavoite täyttyi.


Samaan aikaan toisaallla eli Hyvinkäällä SARA oli Elinan esittämänä elämänsä toisissa näyttelyissä :D Se oli maksutonta huvia, sillä yli 10-vuotiaat veteraanit pääsi ilmaiseksi osallistumaan erkkariin. Sasu oli edelleen rotuisekseen tunnistettavissa tuomari Sharon Spaeksin mielestä.

"Nice head plains, but would like to see more fill under eye, more width to muzzle. Nice lenght of neck, adequate posternum. Could use a better shoulder lay and return of upper arm. Nice topline and lenght of loim. Could use more bone for size. Nice converting rear, paddles a bit in front. Adequate sidegate."

VET H 
 

tiistai 1. elokuuta 2017

Tilanne haussa

Parit viimeisimmät hakutreenit oli varsin hyvät summaamaan RINNAN haun tilannetta. 

Alueelle tuloa on työstetty. Rinna nostaa helposti kierroksia, kun haku on sen mielestä vaan niin kivaa. Autosta otto sujuu jo ja alueelle tulokin alkaa jo sujumaan ihan kivasti namppoja nakellen. Hallinnassa ilmottautumiseen tulossa on vielä tehtävää. Rinna kun kuumuu sitä enemmän mitä lähemmäs mennään ja mitä enemmän hidastellaan. Näitä tehdään vielä paljoilla avuilla, mutta vähitellen yritetään saada mielentilaa pysymään hyvänä ilman apujakin.

Treeneihin muuallekin on alettu ottamaan palkkaamattomuutta. Treeneissä maalimiehiltä koira ei saanut aina palkkaa vaan olen palkannut sen joko sivulle tulosta ilmaisun jälkeen tai hallinnassa kulkemisesta takaisin keskilinjalle tai sitten koko suoritus on ollut palkaton. Palkkaamattomuus on huonontanut ainakin hallinnassa keskilinjalle kulkemista. Edelleen  haukku on helposti katkeilevaa koiran tarkkaillessa missä minä kuljen. Nyt olen maalimiehelle menessä pysähtynyt aina haukun katketessa ja olen edennyt vain koiran haukkuessa. Rinnaa tämä on hämännyt nyt niin, että se on jättänyt ilmaisut kesken ja tullut minun luokse. Olen kääntänyt sille selkää, jolloin se on palannut takaisin maalimiestä haukkumaan. Vaikeudet maalimiehen löytämisessä tietää aina edelleenkin huonoa ilmaisua. Ilmaisu lähtee koiralta kovaa ja korkealta kiljuntana. Se saattaa palata myös huonoihin tapoihin ja  talloa maalimiestä. 

Mulla on edelleen hahmottamisvaikeuksia alueen lukemisessa. Edelleenkin lähetän koiraa helposti siten, että sille jää tutkimatonta aluetta väliin. Nämä provosoi Rinnaa taaksepäin työskentelyyn ja vinoihin pistoihin. Tyhjissä ei ole ollut ongelmia, mikäli en lähetä koiraa juurikin siten, että sen tarvii työskennellä taaksepäin alueen tarkistamiseksi. Silloin luonnollisestikin jää laatikkopistot tekemättä. Toistaiseksi koiraa ei ole lähetetty vielä kunnon vastatuuleen tyhjälle eikä siten ole koiran tottelevaisuutta tarkistettu ;)

Treeniä on siis tehtävä sekä koiralle että itselle!

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Askaksaa


Viime viikonloppuna oli jälleen ASCA:n agikisat DOTIN kanssa ohjelmistossa. Perjantaina käytiin ottamassa kaksi hyppyrataa. Lauantaina ja sunnuntaina otettiin koko setit eli hyppy-, agi- ja gamblers-ratoja kaksi kutakin kumpanakin päivänä. Viikonlopun saldo oli siis 14 starttia! Kisat pidettiin Ojangon sisähallissa. Tuomariksi oli tällä kertaa tuotu Susan Perry. Jenkeistä. Dot mitattiin nyt senttiä korkeammaksi kuin viimeksi. Eli 46-senttisenä se meni radat 50 senttiä korkeilla rimoilla.

Ilmoitin Dotin hyppyradoille Elite-luokkaan, sillä Dotilta puuttui yksi hyväksytty suoritus Open-tittelistä eikä ASCA:n säännöt salli luokan vaihtoa kesken päivän. Perjantain eliten radat alkoi ja loppui putkeen, muuten se sisälsi vain hyppyesteitä 19 esteen verran. Eka rata oli haasteellinen minun muistaa, sillä samat kuviot toistui osittain radalla. Ehkä se oli syynä koiran rimojen pudotteluun. Dot, joka juuri koskaan ei tiputa rimoja, tiputti nyt kolme rimaa! Harmi, ettei perjantaina tullut videoitua suorituksia. Olisin halunnut nähdä, mitä nyt tein :p Radan sijoitus oli 7.

Toinen rata oli jälleen sama rata vastakkaisessa numerojärjestyksessä. Näin päin rata oli minulle helpompi muistaa. Radalla pystyin keskittymään koiraan ja ohjaukseen. Rimat ei lennelleet ja radalta tuli viimeinen hyväksytty suoritus titteliin: Jumbers Standart - Open, JS-O! Sijoitus luokassaan oli 2.

Lauantai aloitettiinkin agiradoilla. Dotin kontaktit ei ole vielä kunnossa. Se jännää uusia kenttiä ja silloin helposti hyppää koko kontaktialueen. Tutuissa paikoissa se useinmiten osuu kontakille, mutta suoritus ei ole toistuvasti samanlainen vaan elää vielä liikaa. Siihen ei auta kuin harjoittelu :p Kontaktit siis paukkui radoilla. Aat se hyppäsi molemmat ja puomin alasmenon kerran. Keinu oli ihan siisti, tosin ei sekään sellainen kuin haluaisin. Treeniä siis riittää. Ratojen sijoitukset näillä suorituksilla oli 1. ja 2.


   
Gamblersiä oli hauska päästä ekaa kertaa kokeilemaan! Eka rata kaatui minun liikkeen äkkipysähdykseen. Meinasin mennä ohjausrajan yli ja pysäytin liian äkkiä liikkeen. Toinen rata sujui suunnitellummin ja tuloksena oli eka hyväksytty gamblers-rata! Sijoitukset radoilla oli 4. ja 1.


   
Päivän hyppyradat oli molemmat hyväksyttyjä, joten Doo sai jo uuden hyppytittelin: Jumbers Standart Elite, JS-E! Sijoitukset oli 4. ja 2.


   
Dot oli myös lauantain paras Novise-tason koira! Tasoluokka katsottiin koiran agilityluokan perusteella. Kaiken kaikkiaan ei yhtään huono suoritus: puolet päivän radoista oli hyväksyttyjä!

Sunnuntai alkoi hyppyradoilla. Ekalla radalla tehtiin ihan sujuva hyväksytty suoritus. Toisella radalla mun ohjaus jäi puutteelliseksi ja virheen jälkeen ohjaus hajoili. Se kuitenkin lähinnä vaan nauratti eikä niinkään ärsyttännyt. Näillä sijoitukset 1. ja 6.


   
Gamblerseissä päätin jatkaa Novicessa, mikä olikin ihan hyvä päätös, sillä meidän osaaminen ei riittänyt silläkään tasolla :p Sijoitukset tyydyttymättömillä suorituksilla oli 3. ja 2.


   
Päivän lopuksi oli vielä agiradat. Ihmeellisesti tuomari jätti huomaamatta ekan radan rumat kontaktit ja radalta tuli tulokseksi hyväksytty suoritus! Eli tili saatiin aginkin parissa auki. Toisella radalla tehtiin väärää rataa, sillä Dot valitsi yllättäen puomin sijasta putken. Sijoitukset oli 2. ja 1.


   
Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli varsin mieltä avartava kokemus Dotsin kanssa. Kaikessa suoriutumisessa näkyi vielä miten raakile Dot on ja miten meidän yhteisymmärryksessä on parantamisen varaa. Isoin tsemppaus mulle olisi ratojen kunnolla ohjaaminen loppuun asti. Helposti vaan vauhti hiipuu (kunto loppuu :p). ASCA:n säännöt on armolliset, kun ne ei kieltoja tunne. Aivan liian usein Dot kielsi esteen, mun vauhdin hiipuessa tai mun koettaessa oikoa radalla. Kontaktit ei suju ja irtoamistakin tarvitaan lisää. Kaiken kaikkiaan kokemusta kaivataan lisää. Ja kappasvaan, meillä näyttää olevan lähtöongelman poikasta! Dot ei pysy siinä kohdassa mihin sen jätän ja se on aivan liian jännittynyt mielentilaltaan. Siihenkin treeniä! Dotsin kanssa oli kivaa. Se teki hyvin aivan osaamistasonsa mukaisesti. Se meni oikein kuuliaisesti juuri sinne minne ohjasinkin ja jaksoo hyvin koko viikonlopun. 

Tällä viikolla Doo kävi myöskin virallisissa aksamittauksissa saaden korkeudensa välillä 47-48 cm. Eli selvä pikkumaksi! Samalla varmennettiin kisakirja. Suunnitelmissa on korkkailla nekin kisat hyppyradoilla syksyllä. 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Syvissä vesissä

Kuvat: Pia Miettinen
SARAN kanssa käytiin kisaamassa rallia sunnuntaina Kouvolan Seudun Seurakoirakerhon järjestämässä kokeessa heidän ulkokentällään Valkealassa. Tuomarina oli Taru Leskinen. Mua ei hirmuisesti jännittänyt ennen kuin sitten kehässä. Ja sössin taas :p Jalkojen välistä puolen vaihdossa annoin koiralle käskyn vaihtaa puolta vaikka omat jalat oli väärin päin. Uusittiin kyltti (-3) ja tästä alkoi alamäki. Mä en viihtynyt enää kehässä ja koira oli tästä lähtien vähän poissaoleva, kontakti katkeili ja välillä käskyjä tarvitsi toistaa sekä käsimerkkejä käyttää. Isompi moka tuli sivulla pyörähdyksessä, jonka ajoitin vasta kyltin jälkeen (-10). Pienempiä pistemenetyksiä tuli siellä täällä. Ohjaajan virhe (-1) tuli liikkeestä seisomissa ja koiran kierrossa. En tiedä mitä tein :p Kontrollin puutetta (-1) oli puolenvaihdossa takaa, jossa Sara samalla hypähti mun selkää vasten. Epätarkkuutta (-1) oli koiran tullessa oikealta eteen ja kiertäessä vasemman kautta oikealle. Lopputulemana siis VOIHYV 84 p. ja sijoitus 3./8. Tää oli kolmas tulos tästä luokasta, joten koulari RTK3 tuli. Tuomarin kommenttina Sarppaa kehuttiin taitavaksi koiraksi ja sitähän se on <3 Koiran piikkiin laitan kaks pistettä, loput oli mun syytä :p
 



Mestarin kisoja olen jo katsellut sillä silmällä syksylle. Liikkeistä kaikista eniten tekemistä on puolenvaihdossa edestä. Olen aikoinaan opettanut koiran vaihtamaan puolta silleen söpösti pitäen rintasuuntansa kohti minua. Tälleen Sarppa mieluiten vaihtaisikin puolta. Rallyssahan koiran rintamasuunta ei vaan saisi kääntyä. Kaikkea muutakin saisi kyllä treenata.

 

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Lintu vai kala?

Eiku vaan DOT :p Dot kävi luonteen testissä lauantaina. Se oli Länsi-Uudenmaan Mäyräkoirien järjestämänä ja paikkana oli jonkun omakotitalon piha taajamassa Sipoossa. Testaajina oli Tarja Matsuoi ja Leena Turunen. Dot oli testatessa reilua kuukautta vaille 3-vuotias. Halusin viedä sen testiin, jotta saisin lisätietoa siitä. Mikä tekee Dotista juuri Dotin?

Tunnistin testissä koirani, sillä Dotin suhteen kaikki skenaariot oli mahdollisia. Mikään ei oikeastaan olisi yllättänyt minua. Dot näytti testissä mukavasti omat moninaiset puolensa. Paikalle tullessa se vinisi ja kiskoi eri suuntiin. Se leikki minun kanssa, muttei tuomarin. Leikkiähän on työstetty paljon ja näköjään koira vaatii tietyt eleet leikkiinlähtöön. Taisteluhalussa sinänsä ei välttämättä ole puutetta, sillä leikkiessään koira leikkii hyvin, mutta sitä ei vaan aina kiinnosta leikkiä. Muissa osioissa taisteluhalu näkyi paremmin.

Toimintakykyä Dotilla joskus on ja joskus ei. Tämä näkyi hyvin koiran toimiessa muualla, mutta pimeässä huoneessa sen toimintakyky vain loppui. Toki tätä ennen se oli kerännyt kuormaa haalarilta. Huoneessa se jäi ovelle. Tuomarien houkuttelemana se tuli puoliväliin tilaa, mutta palasi sitten takaisin ovelle. Minun niiskaukset ja yskäsyt se kuuli kyllä, mutta reagoi vasta kutsuun. Silloin se yritti suorinta reittiä luokseni eli se yritti kiivetä tavaroiden yli. Mun piti siirtyä kutsumaan eri kohtaan, että saatiin koira turvallisesti lattiaa pitkin etenemään mun luokse. Huonesuorituksen jälkeen oli tuomarin kanssa puhetta, että Dot saattaisi olla temperamentiltaan impulsiivinen. Kokonaisuudessaan tuomarit ei tähän päätyneet vaan papereihin kirjattiin koira erittäin vilkkaaksi.

Laukauksiin koira reagoi, muttei mitenkään hälyttävästi, joten tuomiona oli laukauskokematon. Dotille on ammuttu paljon ja edelleen se reagoi samanlailla ampumiseen. Se on vissiin sitä vilkkautta yhdistettynä terävyyteen.


I TOIMINTAKYKY +1b Kohtuullisen pieni
II TERÄVYYS +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III PUOLUSTUSHALU +3 Kohtuullinen, hillitty
IV TAISTELUHALU +2b Kohtuullisen pieni
V HERMORAKENNE +1b Hermostunein pyrkimyksin
VI TEMPERAMENTTI +1 Erittäin vilkas
VII KOVUUS +1 Hieman pehmeä
VIII LUOKSEPÄÄSTETTÄVYYS +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
LAUKAUSPELOTTOMUUS ++ Laukauskokematon
+144 ++