lauantai 30. kesäkuuta 2018

Kehätreenit ja Heidi Pesosen koulutus

Mulla on vaikeuksia treenata yhtä useampaa koiraa eteenpäinvievästi samassa lajissa. Ennen tokossa suunnittelin treenit Saran tarpeisiin ja Rinna treenasi siinä samalla. Nyt homma on kääntynyt toisinpäin. Rinna treenaa järkevästi ja Sara siinä sivussa (Dotsin treenestä ei edes kannata puhua, se toistaa edelleen vaan alkeita). 

Perjantain kehätreeneihin otinkin sitten SARAN uusien treenisuunnitelmien toivossa. Treeniaiheita sitten tulikin! Paikkana oli hieman pitkäksi kasvanut nurtsikenttä, johon tehtiin neljä kehää. Ensin tehtiin yksilöliikkeet, sitten paikkis. Koirakoita oli toista kymmentä.

Ekassa kehässä tehtiin kiertonouto ja kaukot. Kiertonoudossa liikkuria vietyä kapulat hän kävi vielä laskemassa liian korkeaksi jäänyttä estettä. Se laittoi Saran sekaisin ja kierron sijasta koira suuntasi hypylle. Kuvio ei kestä näköjään vielä yhtään poikkeuksia. Kiertomerkki oli vihreä vihreällä nurtsilla. Ehkä senkin huono näkyvyys vaikutti. Kaukoista Sara suoriutui ihan hyvin. Varmuutta siltikin voisi lisätä jumppaamalla. Itse mokasin itse yhden vaihdon antamalla väärän käsimerkin :p

Toisessa kehässä oli ruutu ja tunnari. Ruudun eteenmeno on Saralla hallussa huonosti. Se on tehty tuurilla eikä tuuri näköjään pitkälle kanna :p Tässä ois isosti treenattava. Ruutua Sara ei hahmottanut ennen kuin se koiralle näytettiin. Ruutu oli neljän kehän keskiössä kehänauhoja vasten. Tämä ei niinkään Saraa näyttänyt vaivaavan vaan enemmänkin se ei nähnyt ruutua nurtsin seassa. Uskonpuutetta siis. Tunnari sen sijaan sujui ongelmitta.

Kolmannessa kehässä oli sekä zeta, luoksetulo että ohjattu nouto. Zeta oli oikein hyvä kaikin puolin. Luoksetulossa Sara äänsi alun maahanmenossa sekä koiraa jättäessä. Molemmat pysäytykset oli just niin valuvia kuin ennenkin eli treeninaihe! Ohjatussa merkillemeno saisi olla voimakkaampi. Totesin sen jo viimeksi tilannekatsauksessa,  mutten ole tehnyt vieläkään mitään asian eteen. Kapulat hieman upposi nurtsiin ja lähellä ollut merkki veti. Näytön jälkeen kuvio sujui. Tähänkin lisää rutiinia suuntiin. 

Vikassa kehässä tehtiin vain seuraaminen. Muutama äännähdys koiralta pääsi liikkeellelähdöissä. Otin lähdöt uudestaan eikä ääntä toista kertaa päässyt. Seuruu itsessään oli ihan ok. Juoksu oli parasta. Normaalissa vauhdissa tuli edistystä. Ainainen vaiva.

Lopuksi tehtiin paikallaanolot. Sara oli ihan hyvällä asenteella mukana, mutta silti maahanmenoon tarvittiin melkein kolme käskyä. Ehkä treeninpuutetta.

Nyt tuli ainakin kirjoitettua treenin aiheita ylös. Toivottavasti toteutankin niitä.

Lauantaina oli Heidi Pesosen tokokoulutus ohjelmassa RINNAN kanssa. Keskityttiin lähinnä kiertonoutoon. Vielä edellispäivänä Rinna osasi joko noutaa tai hypätä, muttei molempia, mutta nyt saatiin molemmat onnistumaan sarjassa. Rinnan tyyli vaan on liian vaarallinen. Se nostaa kapulan raivolla eikä katso hyppyä kunnolla. Nytkin kapulan kanssa hypätessään se osui kapulalla hypyn pystytolppaan. Ehdottomasti siis tekniikkatreeniä tähän! Tehtiin myös vierekkäisten kierron ja ruudun erottelua. Etenkin kauempaa tehtynä koira jumiutuu ruutuun. Se juoksee vain ruutuun oli käsky mikä vain. Olen pysäyttänyt koiraa näissä, kun huomaan koiran suunnan. Pysäytykset jälkeen olen joko toistanut käskyä tai hakenut koiran pois. Kumpikaan ei ole toiminut. Pysäytyskäskyä Rin ei edes välttämättä ole aina totellut vaan on jatkanut ruutuun asti siltikin. Nyt tuli ohjeeksi yksinkertaisesti vain kieltää koiraa. Kieltäminen toimi. Se varmaan sopivasti laski koiran virettään tasolle, jossa se pysty ottamaan uutta informaatiota vastaan. 

tiistai 26. kesäkuuta 2018

11!

SARA täytti 11 vuotta! Kaivoin vanhoja kuvia ja tein kuvapareja tuoreempien kanssa. Kuvilla on väliä 10 vuotta. En kyllä tunnistaisi nuorta Sarppaa, jos se tulisi kadulla vastaan!

Sara 1 v.
Sara 11 v.




Sara 1 v.
Sara 11 v.

Ihan pieni Sarppa!

Muissa asioissa päivitetään, että DOT ja RINNA kävi fyssaroitavina. Rinnalla ei ollut juuri mitään ja Dotsinkin jumit saatiin hoidettua kerralla.

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Toistoja


Viime viikolla RINNA teki kaksi aika samanlaista maastotreeniä. Molemmat aloitettiin ilmaisutreeneillä metsässä. Koiran ilmaistessa maalimiehiä käyttäydyin erilailla. Haluan, että koira keskittyy haukkuun eikä mun toiminnalla ole väliä ennen kuin käsky hallintaan käy. Mekastin metsässä siis, mutta en saapunut maalimiehelle ennen kuin koiraa palkattiin. Näissä ei ollut ongelmia ilmaisussa. Koiraa ei kiinnostanut mitä tein, vaikken saapunutkaan paikalle. Vaikeampaa oli, kun juoksin ilmaisevan koiran ohitse matkaa jatkaen. Hyvin vaikeaa oli minun sijasta toisen ihmisen saapuminen ilmaisevan koiran ja maalimiehen luokse minun jäädessä näkymättömiin keskilinjalle. 

Toistettiin samat asiat peräkkäisissä treeneissä. Treeni tuotti tulosta ja Rinnalla oli helpompaa toisella kertaa. Ekalla kerralla Rinna tuli kesken ilmaisun keskilinjalle etsimään minut, kun toinen ihminen tuli minun sijasta maalimiehelle. Uudella käskyllä se meni jatkamaan, vaikken tullutkaan edelleenkään mukaan. Toisella treenikerralla tässä ei ollut enää ongelmaa. Samoin haukku jatkui parempana minun tehtyä ohijuoksu toiseen kertaan. Treenattin samalla myös ekaa kertaa maalimiehiä kivien päällä. Ekalla koitoksella koiralla oli vaikeuksia saada hajua. Se kiipesi sitten haukkumaani kiven päälle. Toisella kertaa nämäkin sujui paremmin, mutta näitäkin voisi ottaa enempi ohjelmaan maaston niin salliessa. 

Toistotreeniä sai myös esineruutu, jota tehtiin molempien ilmaisutreenien jälkeen. Ensimmäisestä esineruudusta Rinna sai noutaa viisi esinettä. Palkkasin jokaisesta. Rinna nouti ensimmäisenä korkean kannon päällä olleen esineen, jonka olin kuvitetellut vaikeimmsaksi. Vaikein oli risukasaan kuoppaan piilotettu esine. Toisella kertaa Rimppa sai kaksi esinettä samaan risukasaan. Edelleen se kuopassa oleva oli vaikea. Piilotettuja esineitä pitää treenata lisää.

Toistot on olleet teemana myös tottistreeneissä. Nimittäin liika toistaminen. Yritän olla kekseliäs ja tehdä tottiksessakin kaavoista poikkeavaa treeniä, mutta huomaan vaan kaavottuvani erilailla :p EPK:n tottiksissa on ratkottu kaavoittumisongelmia ja toivottavasti ollaan oikeailla jäljillä! Tarviin vaan aina jonkun muun rikkomaan rutiineja erilailla :p

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Tokoleiri, osa 2

Osasta 1.

Sunnuntai aloitettiin Tiltu Antikaisen luennolla. Paljon puhuttiin tavoitteista ja siitä miten niihin päästään suunnitelmien avulla. Käytiin läpi myös kisarutiineja ja jännittämistä. Mulla tuli niin huono omatunto. Kunnon eteenpäin vieviä treenisuunnitelmia olen viimeksi tehnyt Saran vielä kisatessa. En ole edelleenkään oppinut tekemään niitä muille koirille. Tässä olisi niin iso tsemppauksen paikka!

Sunnuntain koulutuksia oli kolme puolen tunnin settiä. Kouluttajina oli Tiltun lisäksi edellispäivänäkin ollut Sirke ja Oili Huotari. Tiltun treenissä tehtiin kuuntelutreeniä. Jälleen koira jäi vahvasti kiinni tunnareihin. Ensin liikkurointiin tunnarien vienti ruudun taakse, jonka jälkeen tunnaria tekemättä siirryttiin ruudun lähtökohtiin. Jouduin käskyttämään koiraa useasti kulkemaan mukana. Ruutuun ei tehtykään eteenmenoa vaan liikkeestä seisominen. Ei päästy edes liikkeelle kun koiralla oli niin väärä mielentila. Otettiin tunnarikapuloiden vienti ja poispäin kävely uudestaan. Se sujui paremmin ja koira sai purkaa tilannetta pallon kanssa. Pallo jäi siihen ja jatkettiin liikkeestä seisominen. Siitä oli tarkoitus tehdä ruutuun meno. Pallo jäi koiralle mieleen eikä se kuunnellut käskyä. Vaikka koiran saikin ruutuun, niin silti uusinnalla sillä oli edelleen mielessä vain pallo. Seuraavana treeninä tehtiin kiertonoudosta pelkkä kierto. Tehtiin ruutuun päin ja nyt koira oli kiinni edellisessä tehtävässä eli ruudussa. Kesti toistoja ennen kuin koira teki kierron ilman, että sillä oli mielessä ruutu. Kapulat ei tällä kertaa haitanneet vaan ruutu oli koiralle mieleisempi. Rinnalle käy aika usein näin. Se jää kiinni asioihin :p

Sirken kanssa tehtiin myös kuuntelutreeniä, mutta enempi liikemäisesti. Rinna selviytyi nyt jo paremmin, mutta vaikeitakin kohtia oli. Samanlaista asiaan kiinnijäämistä oli edelleen. Rinnaa kiertoon viritellessä se kyllä katsoi kohdetta, mutta silti sinkoili sivussa olevaan ruutuun. Tätä tapahtuu välillä. Koira siirtää pyynnöstä katseen kohteeseen, mutta sillä on kuitenkin mielessä eri asia. Käskyn saatuaan se sinkoaa sinne missä mieli on. Näissä koiran stoppaus ja uudelleenohjaus saattaa nostattaa koiran mieltä lisää. Parempi on ottaa koko liike uusiksi. Rinna jäi myös kiinni erilailla liikkuroituihin kapuloihin. Liikkurin heittämät kapulat ohjatussa merkille mennessä oli pahat. Mun heittämiin se ei jää niin kiinni, mutta näköjään liikkurin heittämät on pahemmat. Rinnahan nostaa kierroksia kapuloiden viennistä oli se sitten ohjattua noutoa tai tunnaria. Ekstrapahaa on kapuloiden vauhdikas käsittely.

Oilin kanssa jatkettiin edelleen kuunteluasioila. Nyt rikottiin koiran oletuksia. Pysäytin koiraa eri asentoihin sen lähdettyä ruutuun. Koiran pitää kuunnella mitä asiaa mulla on. Tätä on tehty aiemminkin vähentämään koiran lähtöhaukkua. Silloin yritin olla koiraa nopeampi ja käskyttää heti haukusta siinä onnistumatta. Ei ole kuitenkaan oikeastaan väliä, missä kohdassa annan käskyn, sillä pysäytys rikkoo kuitenkin koiran oletuksen ja toistojen myötä rutiinit rikkoontuu.

Maanantaina ATD:n Mari Leiviskän koulutuksessa jatkettiin edelleen samalla teemalla, jolla on jatkettu jo jonkin aikaa. Olen pyytänyt eri ihmisiltä temppuratoja tai muita kuuntelutreenejä, sillä mulla on rajallinen mielikuvitus ja Rinnalle nämä treenit sopii tosi hyvin. On ollut mukava huomata, ettei mahdotonta mielikuvitusta tarvitakaan vaan Rinnalle hyviä treenejä saa aikaiseksi jo erottelutreenillä. Esimerkiksi ruudun ja kierron erottelu niiden ollessa vierekkäin oli Rinnalle haasteellinen. Lisäksi eräänlainen älynväläys oli minulle se, ettei Rinna osaa Saran kanssa tehtyjä asioita, sillä se ei ole niitä treenannut :p Rinnalle on vaikeita häiriökäskyt etenkin vauhtiliikkeissä ja niitä ei Rinnan kanssa ole tarpeeksi tehty. Pitää treenata Rinnaa Rinnana ja saada tehtyä sillekin omat treenisuunnitelmat!

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Tokoleiri, osa 1

Viikonloppuna oli HSKH:n tokoleiri, jonne suuntasin RINNAN kanssa. Oli tosi hyvä leiri. Säätkin suosi. Leiri oli myös henkisesti uuvutta. Mun aivot täyttyi aika nopsaan. Jotain kertoo sekin, että iltavirkkuna ihmisenä nukahdin lauantaina jo heti kotiin päästyä kasilta :p

Lauantaina kouluttajina oli Ansu Leiman, Sirke Viitanen ja Salme Mujunen. Ansu veti nonstoppina paikkiksia ja häiriötreenejä ryhmässä. Osallistuttiin ensin paikallaanoloihin. Rinna suoriutui ihan hyvin, mutta eeveeällän istumasta maahanmeno saisi olla ripeämpi. Vinkiksi saatiin tehdä esim. peruuttamista, pyörähtämistä tai muuta aktiivoivaa tekemistä ennen maahanmenokäskyä.

Kimppatreeniä jatkettiin rivissä. Koirakot teki yhtä aikaa kaukoja, luoksetuloa, jääviä, noutoa ja kiertoa kuka milloin mitäkin. Näissä Rinnalla ei ollut juurikaan ongelmia keskittymisessä omaan tehtäväänsä. Kierrossa jouduin käskyttämään toiseen kertaan, kun koira pysähtyi ennen merkin kiertoa nähtyään heitetyn kapulan maassa. Tehtiin paritreeninä tunnaria ja noutoa. Rinna teki ensin tunnarin ja viereinen koirakko teki noutoa, sitten toisin päin. Yllätti, että Rimppa olisi jättänyt heitetyn kapulan ja mennyt mieluummin tunnareille. Ajattelin aiemmin, ettei ole heitetyn kapulan voittanutta, mutta on! Viikonlopun aikana opin enemmänkin tunnarien vetovoimasta.

Sirkellä ja Salmella treeniaikaa oli puoli tuntia kummallakin. Valitsin näihin liikkeitä tai niiden osia, joihin halusin vinkkejä. Sirken kanssa katsottiin ruudun tyhjään lähetystä ja sen liittämistä ruutuunmenoon. Rinnalle eteenlähetystä on otettu ruokakipolle juoksutuksena. Tehtiin aidan vierustalla olevalle kupille juoksutusta. Tarvii muistaa tehdä myös muutenkin kuin seiniin tai aitoihin päin, myös vinosti niihin nähden. Kuppina kannattaisi käyttää näkymättömämpää. Kuppi kyllä häviää seinustoihin, mutta Rinna etsii sitä liikaa silmillään ja harhautuu välillä reitiltä. Se myös jää helposti kiinni siihen paikkaan, josta sen edellisellä kerralla löysi. Se on treenin puutetta. Rinna myös jää liikaa kiinni siihen eteenmenopalkkaan. Ruutuun lähettäessä se mieluusti olisi jatkanut suoraan tyhjälle kupille ruudun sijaan sekä kävi aiempia kupin sijaintipaikkoja läpi. Treenin puutetta tämäkin. Eteenlähetykseen bongasin toisaalta hauskan markkeeraustreenin jossa koiralle näytettiin ensin parin kosketusalustan sijainnit ja sitten lähetettiin koiraa niille näyttöjärjestyksessä.

Salmen kanssa otettiin syyniin kiertonouto. Vaikean liikkeestä tekee kapulat. Ilman niitä liike sujui paljon paremmin. Ilman kapuloita koiralla pysyi mieli kasassa jatkossa. Se osasi ottaa suunnat ja siellä olevat hypyt. Kapuloiden kanssa koira vaan räjähtää johonkin suuntaan ohjauksesta riippumatta jommalle kummalle kapulalle eikä kapulan noston jälkeen osu hypylle. Liikettä pitää edelleen paloitella. Opetellaan siis suunnat ja hypyt ilman kapuloita ja kapulan nostot ja hypyt erikseen. Liikkurointikin pitää opettaa erikseen, ettei mieli nouse tästä liikaa. Suuntia voisi vahvistaa myös pelkillä namien heitoilla erikseen. Erikseen pitää vahvistaa myös paljon kartion kiertämistä pitkillä matkoilla ja häiriöillä. Pysäytysasennot valuu helposti. Niiden treenaaminen menenee samalla luoksetulon pysäytyksiä treenatessa. Voisi kiinnittää huomiota myös eleisiin ja käskyihkn, ettei ne ole liian kierroksia nostattavia.

Päivän päätti Maarit Hellmanin luento kisoihin valmistautumisesta.



Koiran motivaatio on tasapainoilua palkkauksen ja palkkaamattomuuden välillä. Koiran tulee olla motivoinut säilyttääksen tietynlaisen teknisen osaamisen. Isoja asioita onkin palkkaus ja virheisiin reagointi. Tärkeitä asioita (joihin valitettavasti kiinnitetään usein vasta huomiota, kun ne muodostavat ongelmia!) on koiran viretila, fokus ja suhteet. Suhteilla tarkoitetaan niin ohjaajan ja koiran, koiran ja palkan kuin ohjaajan ja palkan välistä suhdetta.

Koiran palkkaaminen on tärkeää, mutta siitä voi helposti tulla myös negatiivinen asia. Palkasta seuraa palkanodotusta ja ja väärää mielentilaa. Palkkaamiseen liittyviä ongelmia voi ehkäistä muuttamalla palkkaamista samalla, kun treenikin etenee. Palkkauksesta ei saa tulla rutiinia. Palkka on hyvä renki, mutta huono isäntä. On hyvä myös erottaa sosiaalinen palkka, onko se koiralle opetettu temppu vai aitoa ilostumista ohjaajan ilosta? Puhuttiin myös ohjaajan ja palkan suhteesta. Aika monesti ohjaajilla on vain tarve palkata koiraa, vaikka koira voisi toimia ihan hyvin ilmankin. Silloin palkkauksen laatukin kärsii. Voi tulla vaan annettua se lelu koiralle olematta itse palkkauksessa mukana.

Koiran opettamisessa on tunnetiloilla merkitystä. Usein se varhain opittu tunnetila on se, jossa koira jatkossakin asian tekee. Häiriötreenit tulee suhteuttaa koiran osaamiseen. Häiriöitä tehdään mieluummin varovasti kuin liian vaikeina. Etenkin kokenattomamman koiran kanssa on tärkeää, että kaikki on harjoiteltu valmiiksi, liikkeiden lisäksi kehään tuleminen ja liikkeiden välit. Kokeneempi koira osaa jo itsekin toimia tilanteessa, vaikkei kaikki olisikaan ihan kontrolloitua. Ennen koetta kannattaa ylitreenata. Palkkaamattomuutta kannattaa tehdä riittävän useasti ja riittävän pitkästi. 

Koiran kanssa tulee olla selkeän johdonmukainen ja kriteerit tulee olla selkeät. Ohjaajan tulee olla rehellinen koiralle. Maarit kertoo koiralle, jos hän ei ole tyytyväinen koiran suoritukseen. Toisaalta järkeen käyvää, sillä koira kyllä aistii ohjaajan tyytymättömyyden, vaikka ohjaaja yrittäisikin näytellä tyytyväistä. Tärkeässä asemassa onkin tilanteen nollaaminen ennen seuraavaa liikettä. Sekä koiran että ohjaajan pitää pystyä unohtamaan tapahtunut ja keskittyä täysillä seuraavaan tehtävään.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Dops agikisoissa

DOPSI kävi juoksemassa yhden agistartin HAU:n kisoissa maanantaina. Halusin testata juoksarit kisatilanteessa. Kontakteilta ei tullut virheitä, mutta onhan ne ihan just ja just. Kepeille tuli vitosen virhe koiran tultua pois kesken pujottelun. Muuten ihan kivaa menoa! 

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Ex tempero EK1

Pari päivää ennen koetta huomasin ilmoituksen, jossa kerrottiin lähistöllä pidettävässä EK-kokeessa olevan vielä tilaa. RINNAN kanssa on treenattu EK-juttuja, mutten nyt vielä ajatellut kokeeseen mennä. Kuitenkin kiinnosti ajatus rennommasta koesuorituksesta tottiksessa sekä ylipäätään nähdä mitä EK-kokeessa tapahtuu. Ei siis paineita :D 

Koe oli Rotikkayhdistyksen Uudenmaan jaoston järjestämä kuuden koirakin koe, mutta kokeeseen oli ilmottautunut vain kolme koirakkoa: kaksi kakkosluokkalaista ja me. Tuomarina oli Anni Rytkönen. Talkooporukkaa oli tasan neljä, mutta hyvin ne veti! Päivä oli hellepäivä.

Ensimmäisenä tehtiin tottis Petikon kentällä. Päätin antaa paljon apuja saadakseni koesuoriutumista siistiytymään. Seuraamisessa  ja myös kaikissa valmistelevissa osuuksissa tein ylimääräisiä pysähdyksiä ja annoin surutta lisäkäskyjä. Seuruutin tällä kertaa myös kaikki siirtymät. Seuraamisessa Rinna piti näin paikkansa, mutta kontakti puuttui monissa kohdissa. Liikkeestä istumisessa se hyppäsi käskyn käytyä eteenpäin ja jäi seisomaan. Uudella käskyllä se istui. Seuraamisesta, liikkeestä istumisessa ja maahanmenoa luoksetulon kanssa arvosanaksi tuli hyvät kaikista. Kaikissa noudoissa pääsi ääntä. Koira myös piti kapulaa rauhattomasti luovutusasennossa, joissa viivytin kapulan ottoa kunnes pito oli rauhallinen. Kaikki noudot oli erittäin hyviä. Eteenmenoa ei ole nyt tehty kuin kokeissa, joten ei ihmekään, että koira ennakoi maahanmenon. Uudelka käskyllä se jatkoi matkaa. Tästä tyydyttävä. Paikkamakuu vaati kaksi käskyä maahanmenon ja kolmannen annoin vielä varmuuden vuoksi koiraa jättäessä. Rinna pysyi kyllä maassa, mutta oli ryöminyt! Arvosana tästä esityksestä vielä hyvä. Tottispisteet oli 87.

Haku oli seuraavana. Alue oli kallioinen ja välillä oli vaikeaa saada koiraa uppoamaan taakse asti. Työskentelystä pisteitä siksi 15. Eka maalimies oli puolivälissä ja toka lopussa. Ilmaisuista eka pätki ja toka vielä enemmän, pisteet 8 ja 6. Rinnallahan on helposti taukoava haukku ja helteessä vielä tauokkaampi. Yhteensä pisteitä hausta 59.

Esineruudussa koira ei olisi voinut paljoa paremmin toimia. AIkaa meni 52 sek ja kaksi esinettä oli kädessä. Itse liikuin huomaamattani koiraa kohti sen tuodessa esinettä ja tästä miinuspiste. Pisteitä siis 29.
   
Tarkkuusruutu oli aika korkeaa varvikkoa. Rinna poistui välillä ruudusta, mutta palasi takaisin käskystä. Lisäksi se pissasi ruutuun :p Esineenä oli poletin pidin. Aikaa meni sen löytymiseen noin 2,5 min. Pisteitä tällä esityksellä 17. Rutiineissa on vielä puutetta. Rinna ei nimittäin pysy vielä treeneissäkään hyvin alueella. Lisäksi vaivasi liian hyvin onnistunut nesteytys :p

Pudotetussa Rinna ei yhtään tiennyt mitä oli tullut tekemään. Mulla oli vaikeuksia saada se kulkemaan nätisti vierellä, sillä se oli vain menossa kovasti eteenpäin. Vielä vaikeampaa oli saada koira käännettyä ympäri. Vaati useita käskyjä saada koira sivulle nenä toiseen suuntaan. Lähetyksellä koira paineli sivuun. Otin harkitun nollan ja kutsuin koiran takaisin lähetysasemiin. Uudellakaa lähetyksellä se ei ymmärtänyt lähteä jälkeä takaisin päin vaan edelleen paineli jonnekin sivusuuntaan. Ei ole ihme, ettei koira osaa, sillä tämän vuoden eka treeni tehtiin perjantaina eikä kokonaisuudessaan ole tätä treenattu kuin korkeintaan sormilla laskettava määrä. 

Jäljen Rinna nosti epävarmasti. Se lähti ensin oikeaan suuntaan, sitten taaksepäin. Näin koirasta epävarmuuden enkä lähtenyt perään ennen kuin koiran meno oli varmaa. Janapisteitä siksi 16. Kaikki kepit löytyi varmasti. Jälkipisteitä siis 56.

Loppujen lopuksi 248 pisteellä kakkostulos ja koulari EK1! Kokonaisuutena mukava kokemus. Mennään toistekin :D


Illan viettoa.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kuntoilua

Auton mentyä rikki ollaan päästy taas pyöräilyn makuun. DOT on ollut ihan sinut pyörän kanssa alusta lähtien. Se on kyllä jännä elukka, välillä se on lähes hysteerinen ja välillä taas niin lungi. Sen eka pyöräilyreissu oli 10 km jälkitreeneihin ja toiset 10 km takaisin. Dot on nyt paristi käynyt treenaamassa EPK:n peltojälkiryhmässä. On ollut hyvä saada säännöllisempää treeniä muiden silmien alla. Dotilla on edelleen keskittymättymyyttä jäljestäessä. Katkoksia on edelleen. En osaa sanoa johtuuko ne ulkoisista vai sisäisistä häiriöistä. Herkkää kuitenkin on. Dotin ilmaisut alkaa kuitenkin vähitellen luonnistumaan. Niiden kanssa se tosin hätäilee ja menee helposti ilmavainulla lopun. Liinan käytöstä saan edelleen kuulla :p


Pyöräilyn lisäksi Doo on loistanut juoksukaverina. Se kulkee näppärästi vierellä vetämättä. Doo onkin nykyään varma juoksukaverivalinta. Mulla on liian huono kunto Rinnan kuntoon verrattuna. En pysty juoksemaan sen kanssa, sillä mun tekniikka pettää koiran vetäessä.

RINNA ei siis enää ole päässyt juoksulenkeille, mutta pyörällä sitäkin on nyt juoksutettu. Se piti taukoa pyöräilystä viime vuoden. Toissa vuonna pyörä kaatui pariin otteeseen koiraan päin. Koira ei jäänyt alle eikä siihen sattunut, mutta trauma tuli. Pyöräillessä Rin väisti pyörää ja veti vinossa. En halunnut koiralle toispuoleisuutta, joten pidettiin taukoa ja oli tarkoitus totuttaa koira taas uudestaan pyörään. Ei kuitenkaan totuteltu vaan aika teki tehtävänsä ja koira juoksee taas suorassa asennossa vierellä. Sen verran tauko on vaikuttanut, ettei koira juokse enää laput silmillä. Se huomaa muut ja nostaa turhaan kierroksia vastaantulojoista. Uskon, että kun taas rutiinia saadaan pyöräilyyn, niin koirakin uppoaa taas juoksukuplaansa.... SARA on juossut siinä mukana. Sillä ei ole mitään vetovastuita vaan se on pääasiassa saanut olla irti.