Tokoleiri, osa 2

Osasta 1.

Sunnuntai aloitettiin Tiltu Antikaisen luennolla. Paljon puhuttiin tavoitteista ja siitä miten niihin päästään suunnitelmien avulla. Käytiin läpi myös kisarutiineja ja jännittämistä. Mulla tuli niin huono omatunto. Kunnon eteenpäin vieviä treenisuunnitelmia olen viimeksi tehnyt Saran vielä kisatessa. En ole edelleenkään oppinut tekemään niitä muille koirille. Tässä olisi niin iso tsemppauksen paikka!

Sunnuntain koulutuksia oli kolme puolen tunnin settiä. Kouluttajina oli Tiltun lisäksi edellispäivänäkin ollut Sirke ja Oili Huotari. Tiltun treenissä tehtiin kuuntelutreeniä. Jälleen koira jäi vahvasti kiinni tunnareihin. Ensin liikkurointiin tunnarien vienti ruudun taakse, jonka jälkeen tunnaria tekemättä siirryttiin ruudun lähtökohtiin. Jouduin käskyttämään koiraa useasti kulkemaan mukana. Ruutuun ei tehtykään eteenmenoa vaan liikkeestä seisominen. Ei päästy edes liikkeelle kun koiralla oli niin väärä mielentila. Otettiin tunnarikapuloiden vienti ja poispäin kävely uudestaan. Se sujui paremmin ja koira sai purkaa tilannetta pallon kanssa. Pallo jäi siihen ja jatkettiin liikkeestä seisominen. Siitä oli tarkoitus tehdä ruutuun meno. Pallo jäi koiralle mieleen eikä se kuunnellut käskyä. Vaikka koiran saikin ruutuun, niin silti uusinnalla sillä oli edelleen mielessä vain pallo. Seuraavana treeninä tehtiin kiertonoudosta pelkkä kierto. Tehtiin ruutuun päin ja nyt koira oli kiinni edellisessä tehtävässä eli ruudussa. Kesti toistoja ennen kuin koira teki kierron ilman, että sillä oli mielessä ruutu. Kapulat ei tällä kertaa haitanneet vaan ruutu oli koiralle mieleisempi. Rinnalle käy aika usein näin. Se jää kiinni asioihin :p

Sirken kanssa tehtiin myös kuuntelutreeniä, mutta enempi liikemäisesti. Rinna selviytyi nyt jo paremmin, mutta vaikeitakin kohtia oli. Samanlaista asiaan kiinnijäämistä oli edelleen. Rinnaa kiertoon viritellessä se kyllä katsoi kohdetta, mutta silti sinkoili sivussa olevaan ruutuun. Tätä tapahtuu välillä. Koira siirtää pyynnöstä katseen kohteeseen, mutta sillä on kuitenkin mielessä eri asia. Käskyn saatuaan se sinkoaa sinne missä mieli on. Näissä koiran stoppaus ja uudelleenohjaus saattaa nostattaa koiran mieltä lisää. Parempi on ottaa koko liike uusiksi. Rinna jäi myös kiinni erilailla liikkuroituihin kapuloihin. Liikkurin heittämät kapulat ohjatussa merkille mennessä oli pahat. Mun heittämiin se ei jää niin kiinni, mutta näköjään liikkurin heittämät on pahemmat. Rinnahan nostaa kierroksia kapuloiden viennistä oli se sitten ohjattua noutoa tai tunnaria. Ekstrapahaa on kapuloiden vauhdikas käsittely.

Oilin kanssa jatkettiin edelleen kuunteluasioila. Nyt rikottiin koiran oletuksia. Pysäytin koiraa eri asentoihin sen lähdettyä ruutuun. Koiran pitää kuunnella mitä asiaa mulla on. Tätä on tehty aiemminkin vähentämään koiran lähtöhaukkua. Silloin yritin olla koiraa nopeampi ja käskyttää heti haukusta siinä onnistumatta. Ei ole kuitenkaan oikeastaan väliä, missä kohdassa annan käskyn, sillä pysäytys rikkoo kuitenkin koiran oletuksen ja toistojen myötä rutiinit rikkoontuu.

Maanantaina ATD:n Mari Leiviskän koulutuksessa jatkettiin edelleen samalla teemalla, jolla on jatkettu jo jonkin aikaa. Olen pyytänyt eri ihmisiltä temppuratoja tai muita kuuntelutreenejä, sillä mulla on rajallinen mielikuvitus ja Rinnalle nämä treenit sopii tosi hyvin. On ollut mukava huomata, ettei mahdotonta mielikuvitusta tarvitakaan vaan Rinnalle hyviä treenejä saa aikaiseksi jo erottelutreenillä. Esimerkiksi ruudun ja kierron erottelu niiden ollessa vierekkäin oli Rinnalle haasteellinen. Lisäksi eräänlainen älynväläys oli minulle se, ettei Rinna osaa Saran kanssa tehtyjä asioita, sillä se ei ole niitä treenannut :p Rinnalle on vaikeita häiriökäskyt etenkin vauhtiliikkeissä ja niitä ei Rinnan kanssa ole tarpeeksi tehty. Pitää treenata Rinnaa Rinnana ja saada tehtyä sillekin omat treenisuunnitelmat!