maanantai 28. syyskuuta 2009

Agitreenit


Uutena asiana oli poispäinkääntö. Vaikeaa, koira on niin nopea, etten ehdi ohjauksineni mukaan. Kun koiruus oli vasta hyppäämässä toista estettä, piti jo ohjaavaa kättä vaihtaa ja kääntö ohjaajasta poispäin tehtiin kolmannelle esteelle. Kun koira hyppäsi kolmatta, piti olla jo valssilla kääntämässä koiraa neljännelle hypylle. Pari hyvääkin ratasuoritusta saatiin aikaiseksi, mutta useinmiten Sarpsa sujahti hyvin häiriöputkeen...



Muuta:



  • Sylkkäreitä.

  • Rengasta. Saran uusi lempieste.

  • Puomia ekaa kertaa täyskokoisena namien ja naksun avulla.

  • Keppejä ensin täysin verkotettuina, sen jälkeen toiselta puolelta otettiin puolet verkoista pois. Ei ongelmia!

  • Neljän hypyn suoraa. Ihan kivasti meni. Kertaalleen annoin käskyksi "Eteen" "Yli"-käskyjen sijaan ja koiruus kiersi yhden esteen ja jatkoi loput oikein. "Eteen" toiminee siis paremmin, kun käskytän koiran takaa enkä sivusta.

  • Kaukoja pikana. Yleensä s-i-vaihto sujuu itse asiassa paremmin kuin s-m-vaihto.

Palkattomuutta


Mentiin lähiparkkikselle tokoilemaan. Ensin tunnari. Hyvin koiruus näyttää nyt omaksuneen rauhallisen tahdin tunnarissa, vähän liiankin hyvin. Haistelut siis sujui hyvin, mutta tuonnin Sa suoritti ravilla. Tunnarikapulan kanssa otettin myös sitten vauhdikkaita palautuksia (ts. juoksin koiraa karkuun). Sitten jäävistä istumista. Kierroksia oli nyt tähän liikaa ja koiran osalta meni arpomiseksi, kun se ei malttanut kuunnella mitä sille sanoin. Pari kertaa laitoin Sarpsan jäähylle ja lopulta alkoi istumiset sujumaan. Koska alku oli niin arpovaa, niin otin vielä kaikkia jääviä sekaisin. Pääasiassa ne meni oikein, mutta oispa hienoa, jos koira kuuntelisi näissä paremmin...


Sitten oli tarkoitus ottaa pitkästä aikaa palkkaamattomuutta ketjuttamalla paikallaan istuminen, seuraaminen, liikkeestä istuminen, metallinouto ja luoksetulo seisomaanpysäytyksellä. Ensin siis paikoillaan istuminen. Kerkesin juuri parkiksen toiseen laitaan, kun sinne tuli rekka. Palasin koiran luokse ja palkkasin sen, kun se pysyi hyvin erilaisen häiriön alla. Rekan parkkeerattua otettiin istuminen uudestaan. Kestoa puoli minuuttia, jonka  olin näkösällä. Palatessa koiran luokse se meni makuulle. Korjasin koiran asennon ja otettiin sama uudestaan. Nyt sujui ongelmitta, mutta jokseenkin alkoi olla hermot kireällä. Sa ottikin sen jotenkin itseensä ja seuraaminen oli kamalaa. Ei yhtään Sarpsamaisen innokasta! Se tuli kyllä mukana, mutta se innokkuus puuttui, koiruus vähän haahuili ja kontaktikin katkeili. Pari kertaa koira jäi seisomaankin niille sijoilleen! Sitä se ei ole tehnyt koskaan ennen. Parit taputtelut ja "anteeksiannot" ja koiruus oli jälleen oma itsensä. Loput liikkeet eli liikkeestä istuminen, metallinouto ja luoksetulo meni hyvin. Luoksetulossa koira sai lelupalkkansa pysäytyksen jälkeen. Loppuun otettiin vielä pari vauhtiluoksetuloa, seuruuta (innokasta!), vähän jäävien kertausta (meni jo paremmin) ja paikoillaan istumista (sekin sujui).


Ärsyttää, kun en vaan voi olla korjaamatta koiraa, vaikka tarkoitus olikin treenata palkkaamattomuutta. Ei mitään väliä sillä miten koira silloin liikkeistä suoriutuu, kunhan vain koiralla säilyy hyvä mieli tekemiseen.

Viikon touhuja



  • Kaukoja on työstetty sisällä. Lähinnä ollaan vahvistettu teknistä suoritusta, mutta välillä olen käskyttänyt koiraa vaihtoja satunnaisessa järjestyksessä pienen matkan päästä. Seiso-istu alkaa sujumaan jo metrin välillä! Välillä olen käyttänyt pelkästään käskyjä, välillä vain käsimerkkejä. Seisomaannousut toimii näköjään paremmin suullisesti käskettyinä, kun taas s-i-vaihtoon koiruus ei osaa vielä suullista käskyä.

  • Sisällä ollaan tehty myös askelsiirtymiä. Niissä ollaan keskitytty nyt siihen, että kaikki neljä jalkaa pysyy maassa. Olen siis ottanut omat askeleet joko korostetun hitaasti tai tavallista pienempinä.

  • Ruutuja ollaan tehty nyt pitkästä aikaa keltaisilla merkeillä. Yhtä hyvin sujuu niillä kuin tavallisilla punaisilla kartioillakin. Ruutuja on tehty nyt ilman kosketusalustaa ja pääasiassa koiruus on hakeutunut hyvään kohtaan.

  • Hommasin ohjatun noudon kapulat ja sitäkin otettiin pitkästä aikaa. Ollaan otettu pelkkää vasenta kapulaa ja ensimmäistä kertaa kaikki kolme kapulaa on olleet mukana. Keskimmäinen tuntuu koiruutta kiinnostavan, pitänee keskimmäisen kapulan tilalle laittaa jotakin ei niin kiinnostavaa. Luovutuksessa on ollut samaa hidastelua kuin luoketuloissa suoraan sivulle, olen näissäkin vapauttanut liian usein vauhdista. Vauhtitreenejä luovutukseen ollaan siis nyt otettu enemmän.

  • Esineruututreeniä tehtiin pitkästä aikaa. Koska edellisestä kerrasta on kulunut aikaa, niin tehtiin tosi helppo treeni. Alue oli n. 5 x 50 m ja vein takalaitaan Saran uuden superihanan lelun samalla hetsaten koiraa. Otin aikaa ja 10 sek meni ja koira oli takaisin. Se lähti vauhdilla ja palasikin vauhdilla, välissä kuitenkin joutui käyttämään nenäänsä, sillä olin piilottanut lelun risukkoon. Palkaksi leikkiä.

  • Sylkkäreitä on muisteltu lenkeillä. Oikealla kädellä ohjaten sujuu paremmin kuin vasemmalla kädellä. Lisää näitä.

  • Temppupuolella aloitettiin opettelemaan uutta temppua. Se on pyöriminen etutassujen ollessa väärinpäin olevan kulhon päällä. Alku alkoi jo lupaavasti, sillä koiruus tarjosi hyvin molempien etutassujen länttäämistä kulhon päälle. Pikkasen tuntuu olevan samaa ongelmaa kuin kosketusalustassakin eli Sa mieluusti vaan hipaisee kulhoa. Tässä tosin koiruus tuntuu kuitenkin hahmottavan paremmin sen mitä haetaan (korkeusero lattiaan nähden). Namin avulla olen jo koiraa vähän pyörittänytkin, pari askelta sen saa jo kerrallaan liikkumaan. Pyörimisessä näkee, miten koiruus keskittyy samalla pitämään etutassut kulhon päällä ;)

lauantai 19. syyskuuta 2009

Tokoa Ojangossa


Treenattiin Hinnin & koiruuksien kera pitkästä aikaa Ojangossa. Ensimmäisenä otettiin paikallanmakuu Saralle ja Jumille. Otettiin pari muutakin makuusessiota, kaikissa pysyttiin näkösällä. Kaikissa makuissa Sa oli hieman rauhaton, tosin niin ympäristökin oli. Vieressä oli agikenttää ja kertaalleen sieltä karkasi vieras koirakin, lisäksi kentän laidalla oli pieni eläväinen Kiksi ;) Pitäisi saada makuuta rauhallisemmaksi, sitä treenataan ihan liian vähän. Tai jos opettaisi koiran pysymään pää maassa? Tosin kuuleman mukaan (ja haluan uskoakin niin ;) ) Sara on rauhallisempi silloin, kun olen näkösuojassa.


Sitten jääviä, kaikkia sekaisin. Koiruus oli nyt hyvin kuulolla. Kaikki meni oikein. Otettiin lisäksi sivulletuloja lelupalkalla. Ne oli huomattavasti parempia kuin eilettäin. Seuruuta otettiin Hinnin käskyttämänä. Lisäksi tehtiin askelsiirtymiä ja käännöksiä paikoillaan yms. Näissä koiralla oli liikaa energiaa. Se näkyi pomppuina etenkin askeleissa oikeaan (pitäiskö vaihtaa takaisin askel viereen -tyyliin? silloin koira ei hypi niin paljoa) ja äännähteyinä peruuttamisessa. Kaikki videoitiin ja yllärinä tuli itselle se kuinka pomppuisaa koiran seuraaminen on ja kuinka paljon se pomppiikaan siirtymissä ja käännöksissä… Se on ärsyttävää. Lisäksi voitaisiin näköjään treenata enemmän takapään käyttöä ja perusasennotkin voisi olla suorempia.

 

Videot:


Kotimatkalla tehtiin kaukoja (s-m-s-vaihtoa) ja katsekontaktia Tikkurilan ja Malmin asemilla. Katsekontakti sujui koiralta häiriöistä huolimatta hyvin. Pitäisi vaan opettaa vihdoin ja viimein se toimivaksi myös ”Valmis”-käskyllä. Kaukoissa koiruus otti enemmän häiriötä, ne ei oikein sujunut puhtaasti ilman käsiapuja. Pitää kiinnittää myös huomiota siihen, että Sa jättää helposti kyynärät ilmaan s-m-vaihdossa.

 

perjantai 18. syyskuuta 2009

Tokoja


Toissapäivänä otettiin yliopiston parkkiksella luoksetuloja ja ruutuja sekä lopuksi vielä tunnarikin. Tänään tehtiin sama satsi lähiparkiksella.


Luoksetulot


Toissapäivänä luoksetuloja tehtiin tavallisina, Katjan ohjeilla ja kahden lelun –leikin lomassa. Seisomaanpysäytykset oli tällä kertaa aivan mainioita myös pidemmältäkin matkalta. Seisomiset toimi vähän liiankin hyvin, sillä maahanmenotkin koiruus suoritti mieluusti seisten… Lyhyeltä matkalta maahanmenot oli vielä ok (pitkiä tosin), mutta pidemmältä matkalta ne ei toimineet. Tänään otettiin lähinnä vain suoria luoksetuloja suoraan sivulle tai vauhdista palkaten. Suoraan sivulle tuloja on viime aikoina selvästi tehty liian vähän, sillä koiruus tuntui odottavan joko pysäytystä tai vauhdista vapautusta. Muuten kuitenkin ihan ookoosti meni, mutta parilla vikalla metrillä Sa vaihtoi raviin ja sivulletulossa teki laajan kaaren. Tätä korjailin kutsumalla koiraa sivulle samalla itse peruuttaen. Kertaalleen otin yhden seisomaanpysäytyksen väliin pitkällä matkalla. Toimi! 


Ruudut


Toissapäivänä otettiin ruudun eri osia. Ennen ruutua kuitenkin otettiin pelkkää kosketusalustaa. Koira tarjosi hyviä kontakteja. Sitten alusta ruutuun ja alustalla ei ollut enää merkitystä koiralle. En jaksanut jäädä jankkaamaan, joten otettiin ruutuja ilman alustaa. Lähetykset tehtiin kolmesta eri suunnasta pitkiltä matkoilta. Kaikki hyviä siihen asti kunnes kaivoin lelun taskusta, jolloin koiruus jäi liian etulaitaan. Korjauksella meni paremmin. Muistutuksena siis olla olematta liian kiinnostava koiran mielestä ;) Tehtiin myös loppukävelyt kainalolelun kanssa. Tänään tehtiin ruutuunlähetyksiä lähnnä vain läheltä ja keskityin naksutelemaan oikeaa paikkaa ruudussa (ilman kosketusalustaa). Pari kertaa koira ajautui ruudussa jompaan kumpaan laitaan, joista kutsuin sen takaisin. Sa meni ruudun sisälle kuitenkin joka kerta ja pääasiassa tarjosi ihan oikeaa paikkaa. Alkuun ja loppuun tehtiiin lähetys kisamatkalta ja molemmat oli hyviä! Ruutuunmenoja pitäisi muistaa ottaa myös vinoista kulmista varmuuden vuoksi.


Tunnari

 

Molempina päivinä tehtiin siis lopuksi vielä tunnari, kun Sa oli vähentänyt kierroksiaan juoksutuksella (ja hyppimällä omana huvinaan aitojen yli). Haisteluosuudet menikin molemmissa hyvin, mutta vauhtina koiralla oli ravi. Toissapäivän tunnarissa kaikki kapulat (n. 10 kpl) oli sekaisessa järjestyksessä. Yllärinä koiralleoli se, ettei oma ollutkaan yksikään tunnarikapuloista vaan tavallinen oksanpätkä. Tänään kapulat (10 kpl) oli rivissä.

 

Kaukot

 

Kaukoja on työstetty lähinnä sisällä. Seiso-istu-vaihto on nyt siinä vaiheessa, että voin käskyttää koiraa sen edestä. Paljon töitä pitää vielä kuitenkin tehdä, että vaihto saadaan varmemmaksi.

 

torstai 17. syyskuuta 2009

Ageilut


Maanantaina aloitettiin irtoamis- ja haltuunottotreeneillä hyppy-hyppy-putki-suoralla. Ensin irtoamista yhdeltä sivulta ohjaten, sen jälkeen putkella takaaleikkauksella. Näissä ei ongelmaa. Sitten koiran haltuunottoa hyppyjen jälkeen ennen putkea. Kokeilin eri käskyjä (”täällä”, "tässä”…), mutta ne ei toimineet toivotulla tavalla. Kokeiltiin sihinää ja hyppy-hyppy-putki-suoralla toimii ihan kivasti, tosin treeniä vielä kaivataan. Hyppy-rengas-suoralla sitä vastoin koira ei sihinää noteerannut lainkaan vaan paineli suoraan renkaalle. Treeniä siis, parhaiten koiran huomion saa jaksottaisella suhinalla (Ssh-ssh-sshh), yhtäjaksoinen ääni ei kiinnitä koiran huomiota niin hyvin. Vartalo-ohjauskin pitää haltuunotossa muistaa. Opetteluun voisi ottaa myös käskyn, jolla koira lähtee ohjaajasta poispäin.


Sitten otettiin pientä pyöritystä hypyllä ja renkaalla. Hyppy suoritettiin takaakierron kautta ja sen jälkeen oli rengas. Treenikaveri oli lelupalkan kanssa renkaan takana ja se oli vähän liikaa Saralle. Mun piti taas ihan fyysisesti kääntää koira oikeaan suuntaan. Takaakierrot meni ensin koko esteen kierroiksi, kun koiruudella oli vain palkka mielessä. Takaakiertoa piti ihan muistella avuilla ennen kuin alkoi sujumaan. Ekalla kerralla koiruus meni myös renkaan sivusta, narupallo ois ollu niin kiva. Muut toistot menikin sitten ihan kivasti. Takaakiertoa vahvistelin vielä pelkällä yhdellä esteellä, merkkasin naksulla hypyt.

 

Seuraavana pieni rata, joka alkoi verkotetuilla kepeillä, jatkui mutkaputkeen ja lopussa oli pussi. Kepit otin molemmilta puolin ohjaten ja putkea tein takaaleikaten. Pussilla käytettiin taas hihna-lelu-yhdistelmää. Pussia otettiin myös yksistäänkin. Yksittäisinä esteinä puomin ylös- ja alasmenoja, kepin puolikkaista puolittaisella verkolla ja matalaa pöytää.

 

---

 

Torstaina "kisattiin". Rata alkoi hypyllä, jatkui verkotettujen keppien kautta kahteen mutkaputkeen, joiden jälkeen tehtiin taas kepit. Sieltä sitten hypyn kautta mutkaputkeen ja lopuksi vielä samainen hyppy.

 


 

Ensin saatiin suorittaa rata kertaallen, jonka jälkeen otettiin aika kolmelta kierrokselta. Niistä paras otettiin huomioon. Jo treeneihin mennessä Sa oli virtaa täynnä, mutta positiivisena yllärinä oli se, että koira pystyi kuitenkin keskittymään hyvin radalla, joskin se vinkui etenkin kepeillä :D Meidän kaikki ajat oli muutaman sekunnin eroilla, tasaisia suorituksia siis. Vikalla kerralla ohjasin koiran menemään hypyn (6.) jälkeen hypyn ja putken välistä putkeen. Aikaa olisi säästynyt, jos olisin ohjannut koiran vielä vikallekin hypylle. Nyt koiruus meni ensin esteen ohi. Saran paras aika oli 20,75 s ja sillä yllettiin toiselle sijalle :D

 

Paras suoritus saatiin videollekin. Harmi vain etten taaskaan tarkistanut kännyn asetuksia, huonoa kuvanlaatua siis.

 

---

 

Ens viikko on agiton viikko ja talvikauden alkaessa treenikertoja on sitten enää yksi viikossa.

 

torstai 10. syyskuuta 2009

Tokotteluja ja agitteluja


Päivällä käytiin Viilarin kentällä ottamassa hyppyjä ja noutoja. Mennessä tehtiin kiertoja. Tein pienen testin: ”Kierrä”-käskyllä Sa ei oikein irtoa, mutta sanottaessa ”Takaa” koira lähtee hyvin. Hyvä, oppi on siis mennyt perille. Kentällä aloitettiin 90-senttisellä hypyllä, sitten mentiin metristäkin (eka kerta). Ennen kuin ehdin tehdä yhtään mitään Sarpsa oli jo suorittanut hypyn kertaalleen. Ei se lähdössä varasta, mutta vapaalla ollessaan mielellään hyppii. Sama homma pk-esteellä (ja agilityssäkin). Ysikymppisen koiruus hyppäsi näppärästi koskematta, jopa lelun kanssa, mutta metrisessä Sa tahtoo hipaista. Metristä tehtiin sekä säädettävällä että kiinteällä esteellä. Seuraavana madalsin korkeutta reilusti (alle säkäkorkeuden) ja otettiin vinoja hyppyjä ja vinoja noutoja. Takaisinhyppy vinosta kulmasta oli kaikista pahin. Siinä Sa olisi varmaan tarvinnut vartaloapuja. Oisin itse asiassa kuvitellut, että vinot noudot on ne pahimmat, mutta mitä vielä, yhdessäkään noudossa Sa ei kiertänyt estettä. Merkkasin takaisinhypyt naksulla. Sitten pk-estettä pariin kertaa ja lopuksi vielä ympyrätunnari. Laitoin repun kapuloiden keskellä korostamaan ulkoakiertoa. Lähetin vierestä. Eipä ollut ongelmia.


---


Illalla vaihdettiin lajiksi agility. Tällä kertaa treenattiin pitkästä aikaa ulkokentällä. Ensialkuun madallettua A:ta ja puomia sekä verkotettuja keppejä. A:ta ja puomia tehtiin samalla periaatteella eli namien ja naksun avulla. Tällä kertaa oltiin ekaa kertaa ilman hihnaa. Kepeillä otin lähetyksia eri kulmista. Koiruus ei osaa aloitusta kaikista kulmista täyudellisesti vielä hakea, mutta ihan jees kuitenkin.


Sitten neljän hypyn muodostamaa neliötä. Ensin ohjattiin koiria suorittamaan kahdeksikkoa. Koirille takaakierto ja ohjaajille valssi. Nämä meni loppujen lopuksi ihan hyvin kunhan vain muistin käskyttää oikeila käskyillä (takaakiertokäsky). Seuraavanaksi välistävedoin. Nämä oli yllättävän helppoja (ei siis ollut helppoa, mutta alunperin kuvittelin vaikeammaksi). Nämä meni näppärästi yhden käden ohjauksella. Mun piti vain muistaa pitää rintamasuunta seuraavaa estettä kohden ja käskyttää vahvasti välistävedoissa. Parhaiten siis sujui, kun en katsonut koiraan...



Lopuksi vielä rataa, jossa oli ensin hyppy, josta mutkaputkeen ja kahden hypyn kautta viimeiselle esteelle, joka oli rengas. Rengasta otettiin ensin pelkästään. Ekana kutsuna, sitten kokeiltiin sivulta ohjaten. Sa on nyt hyvin sisäistänyt renkaan suoritustavan ja se oli helppo liittää rataan. Ensimmäisellä suorituskerralla Sa meni toisiksi vikan esteen ohi suoraan renkaalle. En jättänyt koiralle tarpeeksi tilaa suorittaa estettä. Kun seuraavilla kerroilla muistin jättää koirallekin tilaa, niin saatiin kaikki esteen mukaan suoritukseen. Sitten vielä sama rata toisin päin ilman rengasta (liian hämärää). Alkuun ohjasin koiran pimeähköstä putkikulmasta. Se ei ollut Saralle ongelmaksi. Mun piti aloituksessa sijoittaa itseni hyppyesteiden väliin, että sain Saran kiertämään esteen toiseen suuntaan ja avoimeen putkeen. 



Vuoroa odottaessa taas hieman tokoiltiin. Havaintoa askelsiirtymistä: koiruus ennakoi näissä jo liikettä, pelkkä käsky aiheuttaa liikettä koirassa. Eli nyt väliin taas pelkkiä käskyjä ilman liikkumista. Samoin pitää kiinnittää ääntelyynkin huomiota. Jos koiruus äännähtää, se äännähtää usein alussa, joten nyt vaan siksikin väliä käskyn ja liikkeen välille. Jos koira on hiljaa, voidaan jatkaa.

 

Samalla reissulla Sarpsa jäi viikonloppuhoitoon Terhille.

 

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Tokotuksia lähinnä


Eilen tokoiltiin parin koirakon kanssa sadesäässä Sahaajankadulla. Aloitettiin hiekkakentällä, ehdittiin siinä tehdä vauhtiluoksetuloja ja kiertoja. Juuri kun olin saanut ruudun nauhoineen koottua, niin kentälle tuli pesäpalloilijoita. Siirryttiin sitten viereiselle nurtsille. Sarps ei välittänyt yhtään pesiksestä. Nurtsilla jatkettiin sitten ruudun parissa. Otettiin lähietäisyydeltä alustan kanssa. Alusta ei nyt vaan toimi niin kuin haluaisin sen toimivan. Ruuduttelut meni nyt lähinnä siihen, että koiruus juoksi ruutuun, hipaisi alustaa ja siirtyi sen viereen. Palkkasin Saran vasta, kun se otti pidemmän kontaktin lätkään. Hirmuista jahkausta se oli, hipaisun jälkeen koiruus korjasi useaan kertaan asentoaan ennen kuin päätyi alustalle. Se ei siis vaan palvele nyt tarkoitustaan. Mä taidan nyt luovuttaa alustan kanssa, ei vaan motivaatio (ja osaaminenkaan?) riitä. En viitti enempiä painostaa koiraa, enkä halua saada ruudusta kamalaa, nyt se vielä superkiva. Otetaan siis edelleen alusta mukaan ruuduissa, mutta riittää, että koira on alustan vieressä. Itse asiassa alkuun Sa tarjosi usein asentoa, jossa alusta oli etutassujen välissä, joten josko sitä sitten yritettäisiin (ei tarkkuus kärsisi). Alustasta on kuitenkin ollut hyötyä, sillä Sarpsa hakeutuu nyt paremmin ruudun takaosaan. Tehtiin myös loppukävelyitä. Kainalopallo tuntuu olevan hyvä palkka näihin. Koira jarruttaa sen avulla hyvin sivulle tullessaan.


Ruudun jälkeen jatkettiin kierroilla. Nyt otettiin mukaan pysäytyksiäkin. Seisomiset oli kivoja, mutta maahanmenot meni pitkiksi. Tosin koiralla ei kyllä ollut vauhdista puutetta! Sitten otettiin pysäytykset mukaan luoksetuloihin. Tarkoitus oli ottaa maahanmenojakin, mutta jämähdettiin seisomisiin. Ne meni nyt läpimenoiksi, vaikka juuri äsken kierroissa ne onnistuikin hyvin. Jätettiin hautumaan ja otettiin niitä uudestaan treenien lopussa. Silloin otin pysäytykset ensin lyhyeltä matkalta ja sitten pidemmältä. Merkkasin pysähtymiset naksulla. Nyt koiruus pysähtyi pitkälläkin etäisyydellä. Tässä on nyt jotain käsittämätöntä. Lyhyeltä väliltä siis nyt onnistuu, mutta pidemmällä vasta sitten, kun ensin muistellaan mitä pitikään tehdä. Tuplakäskyllä (käsky ja käsimerkki yhtä aikaa) kyllä pysähtyy. Mikälie tullut, mutta parannuksena kaiketi on vaan treenaaminen. Jatketaan siis nyt naksutellen.

 

Otettiin jääviä, kaikkia sekaisin. Ensin vapaalla seuraamisella, jossa osa onnistui ja osa meni lahjakkaasti väärin. Sitten peruuttaen ja koiran ollessa paikoillaan. Näissä meni kaikki oikein. Ehkä jäävät menee arpomiseksi sen takia ettei koira kuule käskyjä kunnolla sivulla tullessaan? Pitänee kokeilla parempaa artikulointia… Kaukoista tehtiin ensin avoimen vaihtoja n. 10 metristä. Ne oli hyviä, samoin seisomaannousut samalta etäisyydeltä. Sitten lähinnä s-m-s-jumppaa. Naksuttelin nyt kestoa, eikä koiruus kertaakaan ennakoinut.

 

Kotimatkalla tehtiin taas 2on2offeja eri pinnoilla. Hauskaa, kun menen seisomaan jonkin kiveyksen, korokkeen yms. viereen, niin kohta koiruus on asennossaan siinä :)

 

---

 

Tänään oli HSKP:n treenit. Ennen aloitusta tehtiin Sarpsan kanssa kosketusalustaa pelkästään. Nyt koiruus tarjosi hienoja kontakteja. Alustahan siis sujuu hyvin, mutta ei vaan ruudun kanssa. Varsinaiset treenit aloitettiin paikallaanmakuulla. Käskytykset otettiin taas erikseen ja Sa toimi vain omilla käskyillään, tosin sivullenousuun vaadittiin kaksi käskyä. Paikallaanmakuu otettiin taas häirittynä. Pientä liikettä oli ollut, mutta ei kuitenkaan pahasti. Sitten jatkettiin jäävillä. Pirkon mukaan meidän ongelma on se, ettei koira kierroksissaan malta kuunnella. Ehkä niin, sillä tänään ei jäävät toimineet peruuttamallakaan. Tehtiin sitten ensin jääviä tosi helppoina kunnon avuilla, jonka jälkeen koira saatiin kuunteluvireeseen. Sitten ne toimi idaristikin.

 

Seuraavana keskityttiin seuraamisen täyskäännökseen, pysähtymiseen ja otettiin vielä liikkeestä maahanmeno. Kaikki oli ihan päteviä. Seuraaminen kuulemma on liian tiivistä, mutta mä kyllä tykkään nykyisestä. Ei siis vaihdeta ;) Seuraaminen oli alussa epäsiistiä. Niinhän se usein on, koiralla kun on vaan liikaa virtaa. Pidemmillä pätkillä tasoittuu kyllä nätimmäksi. Sitten luoksetuloja pysäytyksilläkin. Otin lyhyellä matkalla seisomisia, jotka merkkasin naksulla. Ne oli ihan ok. Maahanmenoa siten pitikin hieman muistella ennen kuin se toimi. Pitääkin muistaa ottaa pysäytystä Katjan opeilla. Loppuun otettiin vielä kaukot ilman s-i-vaihtoa. Kertaalleen Sa ennakoi, joten kaivoin naksun taskusta ja naksuttelin taas kestoa. Eipä tarjonnut koira enää omiaan.

 

Kotimatkalla tehtiin taas 2on2offeja. Nyt Sa juoksi jo muutaman metrin edelleni tekemään asentoja :D Sarpsa esitti ensimmäistä kertaa kunnon vahtimurinan ja –haukun (syynä kyyryssä oleva ihminen pimeässä), aiemmin koiruus on esittänyt vahtimista vain vähän sinnepäin. Koira lopetti käskystä ja pitihän sitä vähän testata: jatkettiin 2on2offeilla ja pienen vinkin jälkeen koira oli taas treenimoodissa.

 

---

 

Sarahan luovuttaa tokossa kapulat perusasennosta, mutta Sa osaa kyllä tuoda eri käskyllä eteenkin. Tähän tosin ei ole paljoa panostettu ja nyt viime aikoina olen vasta alkanut esimerkiksi vaatimaan suoraa asentoa. Koiruus myös ennakoi palkkausta ja sillä hetkellä, kun otan esineen koiran suusta se peruuttaa hieman. Tänään pyykkejä ripusteltaessa korjailtiin sitten sitä (Sara siis tuo ripustettavat pyykit).

 

maanantai 7. syyskuuta 2009

Agia


 Ensimmäinen sarja koostui lyhyestä suorasta putkesta, josta jatkettiin suoraan muurin kautta 90-asteen kulmassa olleelle hypylle. Sitten mutkaputki, hyppy, muuri ja putki. Tarkoitus oli lähteä koiran kanssa samaan aikaan liikkeelle, joten muurin jälkeen koiruudet piti saada kuulolle ja käännettyä. Saralla toimi nyt "Täällä"-sana. Muuten ihan hyvin, mutta koira eksyi niillä kerroilla, joissa minun liike pysähtyi... Jatkuvaa liikettä siis!


 


Toissessa sarjassa oli maxi-rengas, kääntö hypylle, mutkaputkeen ja hypyn kautta pussiin. Renkaan otin kutsuna ja palkkasin koiran ennen radan jatkamista. Minun piti ohjata mutkaputken jälkeen vasemmalta puolelta, jotta Sa ei olisi oikonut suoraan pussiin hypystä välittämättä. Muillakin koirilla oli samassa kohdassa sama ongelma. Mikälie. Pussissa käytettiin taas hihnan päässä olevaa lelua.



Tehtiin myös:



  • puomin ylös- ja alasmenoa. Ne oli laitettu maxi-pöydän päälle.

  • kuuden kepin keppejä puolikkailla verkoilla. Saralla meni nämä hyvin, tosin Päivi palkan kanssa keppien jälkeen oli liian suuri palkka ja Sa juoksi keppien ohi. Toiseen suuntaan toimi kyllä Päivinkin palkatessa.

  • lyhyttä suoraa putkea, jonka jälkeen käännettiin heti suuntaa. Ekalla kerralla Sa rallatteli pari muutakin estettä ennen kuin sain sen haltuun. Mun ääni ei vaan kantanut meluisassa hallissa, täytyy muistaa myös vartalo-ohjaus. Loput toistot menikin sitten jo paremmin, vaikkakin saisi koiruus kääntyä terävämmin. Opetteliskohan tähän ihan oman käskynsä?


Kotimatkalla muisteltiin 2on2off-asentoa. Tehtiin useilla eri alustoilla; portailla, korokkeilla jne. Alkuun piti koiruutta vähän muistuttaa mistä oli kyse, mutta sitten Sa alkoi tarjoamaan asentoa ihan itse. Pitäisi tehdä näitä lisää. Ja joo, ei sitä käsysanaakaan ole vielä liitetty.


---


Liitin videolinkin aikaisempaan treenikertaan.

Kajaanin kootut


Vietettiin vajaa viikko Kajaanissa. Sarpsa sai tehdä nenätöitä metsäjälkien ja tunnarin parissa.


 


  • Ensimmäinen jälki (keskiviikkona) oli Anun tekemä. Se oli pituudeltaan n. 100-metrinen yhdellä kulmalla (vasempaan, jäljen alussa). Jälkeä halkoi yksi polku, ja pienen pätkän jälki kulki toista polkua pitkin. Keppejä jäljellä oli seitsemän. Ensimmäinen keppi oli suoralla, joka oli ennen kulmaa. Seuraavat viisi n. 5 metrin välein ja seitsemäs oli jäljen lopussa. Ensimmäistä kertaa oli siis vieraan ihmisen tekemällä jäljellä kepit (kerran aikaisemminkin oli, mutta silloin keppien ohella jäljellä oli myös purkit, jotka Sa ilmaisi). Jälki sai vanheta n. 15 min ennen ajoa. Ensimmäiset pari keppiä Sa ilmaisi hyvin, sitten koiruutta alkoi jäljellä eteneminen kiinnostamaan enemmän. Se otti yhden kepin suuhunsa, pudotti sen ja olisi jatkanut vaan jäljestämistä. Vaadin kuitenkin ilmaisun ennen jatkamista. Seuraava keppi sitten nousikin, mutta Sa oisi jatkanut matkaa jälleen keppi suussaan. Taas vaadin kunnon ilmaisun. Sen jälkeen kepit alkoi palautumaan käteen asti. Tosin polun jälkeistä keppiä Sa ei meinannut huomata, se huomasi vasta sitten sen kun hidastelin koiran vauhtia. Samoin kävi viimeisen kepin kohdalla, tosin sitä ennen olikin pidempi kepitön alue. Itse jäljestys sujui koiralta ihan hyvin, joskin välillä mentiin kuono aika ylhäällä (pitäisi pidätellä koiraa!), mutta jälki olikin juuri tallottu. Kulmakin meni sujuvasti. Kertaalleen koiruus hukkasi jäljen, mutta palattuaan omia jälkijään hieman taaksepäin Sa löysi itse takaisin jäljelle.

  • Toisenkin jäljen (tostaina) teki Anu. Tällä kertaa jäljellä oli pituutta kolmisensataa metriä ja siinä oli kaksi kulmaa oikeaan (alussa ja lopussa) sekä 12 keppiä. Nyt jälki sai vanheta tunnin verran. Vanhemmalla jäljellä koirakin teki sievempää nenätyötä. Pari polunylitystäkin oli, ne meni hyvin. Kulmissa koira kuitenkin jälleen varmisteli, mutta varmistelun jälkeen jatkoi oikeaan suuntaan. Muuten keppi-ilmaisut sujui hyvin, mutta 3. ja 6. jäi metsään (en ehtinyt reagoida ajoissa enkä viitsinyt ottaa koiraa niin paljoa takaisin päin, ehkäpä oisi pitänyt?) ja 8:lla ja 12:lla jouduin pidättelemään koiraa ennen kuin se hoksasi kepit. Nyt siis koiruus ilmaisi kepit kyllä hyvin, kunhan vain malttoi etsiä ne. Parannusta siis edellispäivään.

  • Kolmantena jälkenä (lauantaina) oli minun tekemä keppijälki, 8 keppiä parin-kolmen metrin välein. Puolivälissä oli kulma oikeaan. Ajettiin jälki heti. Nyt koiruus teki kaiken kaikkiaan hyvää työtä. Kaikki kepit tuli hyvin ilmaistuiksi eikä jäljellä ollut kulmassakaan mitään ongelmia. Tosin kerran pidättelin koiraa ihan turhaan, kun kuvittelin sen menevän kepin ohi sitä ilmaisematta. Eihän siinä kohdassa edes mitään keppiä ollutkaan…


 

Lisäksi tehtiin siis paljon tunnareita kävyillä. Sa ei nyt maistellut yhtäkään väärää!