Aamu(päivä)lenkillä tehtiin metsähommia. Maa oli märkää, mutta sää oli kuitenkin aurinkoinen, paitsi Rinnan jäljestäessä tuli taivaalta lyhyt sadekuuro.
Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutua. Alueeksi talloin n. 2 x 60 m alueen. Ensin RINNA. Sille jätin esineeksi sukan n. 20 metriin. Näin etulaidalta paikalle, mutten kuitenkaan tarpeeki hyvin :p Heti alkuun Rin päätyi esineelle. Se haisteli siinä aikansa. En nähnyt ottiko se sukkaa suuhun vaiko ei, vai malttoiko se edes paikallistaa esinettä kunnolla. Joka tapauksessa koira jatkoi matkaansa ruudun takaosaan ja puuhasteli siellä pitkään. Lopulta pentu tuli takaisin ja toi sukan hyvällä innolla käteen asti. Palkaksi se sai leikitystä. Olisi pitänyt huutaa lisäkäskyä pennulle, kun se oli esineellä. Luulen nimittäin, että se otti sukan suuhunsa ja paineli sen kanssa taaksen ennen kuin toi. Varmaksi en tiedä, kun en tosiaan nähnyt tarkasti... Lähettäessä pentua ruutuun suoraan edessä oli pikkupuskaa. Rin ei kuitenkaan juossut puskan läpi vaan kiersi sen ja samalla kävi hieman alueen ulkopuolella. Muuten Rinna pysyi alueella hyvin. Taakse asti en nähny, joten en tiedä missä se siellä viiletti.
SARALLE laitoin etsittäväksi sukat 20 ja 60 metriin. Lähetys oli samanlainen kuin Rinnallakin eli Sas kiersi puskan ja kävi alueen ulkopuolella Rinnan reittiä kulkien. Sara poimi esineet järjestyksessä. Nopeasti se löysi lähemmän sukan ja toi sen. Mä en tiedä miten haluaisin koirien luovuttavan esineet. Nyt Sa tuli sukan kanssa vinoon perusasentoon ja mälväsi sukkaa suussaan. Tarvii ottaa kuurina kaikenlaisten esineiden siistiä pitoa. Palkkaa koira ei tuonnista saanut vaan lähetin sen heti suorilta hakemaan toista esinettä. Sara hävisi horisonttiin ja tuli pian takaisin sukan kanssa. Nyt koira piti sukkaa siistimmin suussa, vaikka vapautin koiran pallopalkalle vasta kun se oli ihan lähellä. Aiemmin ainakin kapuloiden kanssa pahin mälväys oli juurikin perusasentoon tullessa. Nytkin näyttäisi olevan.
RINNAN jäljen tein pohjakasvittomaan metsän alueeseen. Se oli pituudeltaan n. 100 metriä ja malliltaan U. Puolivälissä oli eka jäädytetty purkkiruoka ja lopussa toinen. Molemmissa oli kepit päällä. Jälki vanheni puolisen tuntia. Jana oli n. 10 metriä. Ekalla yrityksellä Rin veti ihan vinoon. Se sai varmaan jäljestä hajun, sillä lähti menemään jäljen suuntaisesti vinoon. Otin sen takaisin ja uudella yrityksellä janakin mentiin suoraan. Tosin vauhtia oli sen verran, että jäljestäkin mentiin ohi. Penne pyöri siinä hetken, sai jäljestä kiinni ja lähti menemään. Ekalle purkille mentiin ihan kivaa, mutta vauhdikasta menoa. Rin ilmaisi purkin itsenäisesti maahan menemällä. Se meni maahan nenä kohti minua. En korjannut koiran suuntaa vapauttaessa sitä uudestaan jäljelle ja pennulla olikin vähän vaikeuksia pysyä jäljen päällä jäljen kaartaessa. Sitten tasapaino löytyi ja loppujälki mentiin taas kivasti, mutta edelleenkin vauhdikkaasti. Loppupurkin pentu ilmaisi menemällä maahan itsenäisesti. Purkki oli heti kaatuneen puunrungon takana ja pentu olikin makuulla rungon päällä :D
SARAN jäljellä oli pituutta n. 500-600 m. Siinä oli kolme 90-asteen kulmaa oikeaan, kaksi polunylitystä ja polun sivuaminenkin (noin metrin päästä). Keppejä jäljellä oli neljä. Kepit oli pieniä, n. 5 cm pitkiä. Ekalle kepille oli matkaa parisen sataa metriä. Siitä seuraava olikin jo parikymmenen metrin päässä. Sitten satasen metriä väliä ja vikalle vielä matkaa pari sataa metriä. Maasto oli korkeaa varvikkoa. Jälki vanheni n. 45 min, sen vanhetessa satoi kuurollinen vettä. Janaa oli viitisen metriä. Kerran vähän korjasin koiran linjaa, mutta muuten se meni ihan suoraan jananpätkän. Janalta mentiin oikeaan suuntaan. Eka kulma meni koiralta ensin vähän yli, se korjasi kuitenkin näppärästi pyörähtämällä takaisin jäljelle. Eka polun ylitys oli hyvä. Toinen kulma myöskin. Polkua sivutessa Sas varmisteli tavallista enempi, mutta meni kuitenkin jäljen päällä eikä poikennut polulla. Kolmas kulma oli vaikea. Kulman lähellä oli polkujen risteys ja kulman jälkeen jälki jatkuikin polunylityksellä. Kulmassa Sas meni ensin kunnolla yli ja haki sitten jäljen uudestaan. Loppujälki oli ihan ok. Kaikki kepit nousi varmasti.
On ne vaan erilaisia jälkikoiria! Toki alkeisopetus on noilla tehty erilailla (Sara vietiin suoraan metsään ja Rinnalle on alkeet tehty nurmella/pellolla), mutta on niissä luontaistakin eroa. Rinnahan on itsevarmempi ja itsenäisempi luonne ja se näkyy jäljestäessäkin. Rinna menee varmasti ja vauhdikkaasti jäljen päällä matalalla nenällä. Siitä huomaa heti, jos se hukkaa jäljen. Sara taas varmistelee paljon jäljen kulkua. Sen vauhti on hitaampaa ja se kulkee välillä (aika useinkin) nenä korkella. Kepit Sara kuitenkin etsii suht varmasti. Sarasta en osaa useinkaan sanoa, onko se vielä jäljellä vaiko jo hukanut sen. Nytkin olin laittanut jäljelle hyvin vähän merkkejä ja kyllä moneen kertaan epäilinkin onko koira enää oikealla jäljellä, mutta ei auttanut kuin luottaa vaan koiraan ;)
---
Illalla oli RINNAN vikat ohjatut agitreenit ennen kuukauden mittaista kesätaukoa. Tälläkin kertaa jatkettiin välistävedoilla. Aloitettiin ketjuttamalla välistävetoja taaksepäin ennen putkea ja lopulta tehtiin koko sarjallinen niitä. Numeroituun suuntaan sujui ihan sairaan hyvin! Välistävedot vastakkaiseen suuntaan ei sujuneet niin hyvin, oikeakätisenä en osaa ohjata vasemmalla :p Rimpalle kunniamaininta siitä, ettei se mennyt putkeen, vaikka hyppyjä tehtiin putkea kohden!
Toisena ohjauskuviona tuli persjättö. Rataa tehtiin myös vastakkaiseen suuntaan. Putken jälkeiset persjätöt onnistui hyvin.
Lisäksi tehtiin pari toistoa puomia. Nyt onnistui ohijuoksutkin. Keppejäkin tehtiin. Tällä kertaa jätettiin yksi verkonpala jo pois. Ensin Rin tuli siitä kohdasta ulos kepeiltä, mutta sitten alkoi sujumaan :) Rinna kepittelytekniikka muuttuu koko ajan. Nyt se teki kepitteli mukavasti matalana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti