keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Heinikossa kuhisee

DOTINKIN jälkikautta on vähitellen korkkailtu. Alku oli hankalaa, mutta nyt tuntuu, että ollaan aikalailla siinä pisteessä kuin viime vuonna jäätiinkin. Tästä siis eteenpäin!

Se on kuitenkin erona, että Dot on tuntunut aikuistuvan. Tässä ja vähän kaikessa. Tämä on näkynyt myös jäljillä ja koiraa on voinut erilailla haastaa tehtävissä. Sen keskittyminen on parempaa. Kerran jälkeä ajaessa se ei edes huomannut kymmenen metrin päässä edessä jälkeä ylittävää koirakkoa eikä se näe myöskään ympäristön jäniksiä. Tyhjien määrää on voitu nyt kasvattaa ilman, että koira turhautuisi. Lisäksi jäljellä on voinut olla pituuttakin ilman, että koira väsähtää. Edelleenkään pituudestä puhuttaessa puhutaan korkeintaan 400 askeleisista jäljistä eikä tyhjätkään ole olleet kuin maksimissaan parin kymmennen askeleen sarjassa. Kulmat on yhtä kertaa lukuun ottamatta olleet aina namitettuja.

Tässä videolla vähän Dotsin tyylinäytettä. Videolla on pari tyhjää pätkää, mutta muutenhan video kuvaa vaan koiraa syömässä pellosta :D Alustana oli ajettu kuiva voikukkapelto, jonka pöly aivastuttaa koiraa välillä. Edelleenkään en ole löytänyt ruokaa, jota syödessä koira ei nostaisi päätään. En nyt osaa huolestua tästä, sillä tyhjiä ajaessa pää on pysynyt enempi alhaalla. Loppupuolella videota jälki tekee kaarta ja se on vaikeaa. Dot ajaa helposti vain toista jalkaa askelten ollessa eriarvoisia (kaarre, tuuli, pohjaero tms.).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti