Elämä jatkuu ja Rinna täytti 12 v. Saran poismenon jälkeen olen hakenut Rinnasta vanhenemisen merkkejä ja onhan niitä. Rinna ei enää juokse pää viidentenä jalkana joka paikkaan vaan liikkuu maltillisemmin. Se ei kuitenkaan aina tarkoita kroppaystävällisempää liikkumista, vaan välillä pää vaan vie eikä kroppa enää taivu siihen mihin ennen. Rinnan kuulo on huonontunut eikä koiraa voi enää käskeä olla tekemättä typeryyksiä. Tarkkana saa siis olla ennaltaehkäisyssä. Rinnan eläkeläislajina on ollut nose. Sekin vaan meinaa olla liian hasardia koiran kiipeillessä hajujen perässä vähän vaarallisesti :p
Rinna rokotettiin kuukausi sitten. Se sai rokotusreaktiona patin pistokohtaan. Patista alkoi sitten tihkua mätää ja kudosnesteitä läpi. Iho saatiin onneksi kotihoidolla kuntoon. Rimppa voi taas hyvin.
Ikellekin tuli 5 kk täyteen. Nyt se on korkeampi kuin Dot, mutta vielä pienempi kuin Rinna. Eli vähän vajaa puolimetrinen se on. Maitohampaita on vielä muutama jäljellä. Ike on päässyt toistamiseen lampaille. En päässyt paikalle, mutta kuulemma Ike oli hyvä. Sen verran se kyttää autojakin, etten yhtään ihmettele lampaisiin syttymistä sitten viime kerran...
Kyttäilyn lisäksi ikävänä piirteenä Ikelle on tullut resurssiaggressiivisuutta niin ruoasta, leluista kuin ihmisistäkin. Ruokaa se puolustaa toisten koirien lisäksi ihmisiltä. Ruokakupilla on nyt tehty siten, että ruokaa lisätään välillä kupin lähelle, jolloin lähestyvästä kädestä tulee hyvä asia. Hyvä asia toki on, että ruoka kiinnostaa ja pentua on helppo palkata sillä. Lelut alkaa tosin olla popimpia. Eli lelu voittaa ihan tavallinen nappulan, jos koira saa päättää.
Noin muuten Ike vaikuttaa fiksulta ja keskittymiskykyiseltä kakaralta. Ike on osallistunut ensimmäiseen tokokoulutukseensa jossa se keskittyi hyvin tekemiseen vieraassa paikassa eikä reagoinut häiriöihin (ihmiset, ympäristö). Siinä ihmisten jutellessa se odotti jatkoa ilman erillistä käskyä eikä lähtenyt omille teilleen. Mahtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti