Iken sopiva palkkaaminen on edelleen välillä mietityttänyt. Ike on ihan riittävän ahne, se palkkautuu kyllä ruoallakin, mutta väärässä mielentilassa se ei kuitenkaan pysty syömään vaikka mitä herkkua olisi tarjolla. Sopivassa mielentilassa sille kelpaa kaikki ruoaksi. En osaa voeläkään aina nähdä Ikestä sen mielentilaa päällepäin. Se ei ole niin helppo luettava. Lelu kelpaa aina ja on tällä hetkellä se varmempi palkka. Lelulla leikkiessä koira kuitenkin välillä kuormittuu sekä fyysisesti että henkisesti. Tämä on ollut vähän ongelmana hakutreeneissä, etenkin vieraammilla maalimiehillä.
Hakutreeneissä on nyt kokeiltu erilaisia leikkimisrapoja. Tällä hetkellä paras on antaa lelu Ikelle, joka tyrkyttää lelua takaisin revittäväksi. Ei kuitenkkan leikitä repimäleikkejä vaan otetaan rrotus, jännite ja annetaan lelu taas koiralle. Tämä ei myöskään kuluta koiraa niin paljoa kuin railakkaampi riehuminen ja siksikin on parempi palkkaus pidempikestoiseen työskentelyyn.
Maalimiesmotivaatuota on kasvatettu samalla haamuilla ja äänillä. Tästä toki on koitunut silmillä etsimistä ja nyt taas vastapainoksi on tehty hajun hakuja hyvin piiloituneilla maalimiehillä.
Viime kesänä jäljillä pystyi vielä käyttämään ruokaa. Iken luontaisesta tyyli jäljestää on hyvä. Onneksi, sillä ruoka ei enää jäljellä kiinnosta. Nyt ollaan vaihdettu lyhyihin keppijälkiin, joissa palkkaus tulee keppien kautta leikkimällä. Selvästi parempi vaihtoehto tällä hetkellä.
Vepessä Ike on hakenut köyttä ja patukkaa sekä veneeltä että hukkuvalta. Veneeseen Ike menee mielellään ja veneily on kivaa. Veneestä Ike on myös uskaltaunut hyppäämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti