AA-päivät

Puolikas perhe. Duke, Rinna, Rita-äiskä, Davy-iskä ja Pepsu. Kuva Antti Haataja.

Osittainen sisaruskuva. Sohvi, Jonni, Sara ja Siida. Kuva Antti Haataja.

Attic Angel's -kasvattipäivät järjestettiin vikonloppuna Setlementti Louhelan leirikeskuksessa Keravajärven rannalla. Oli mukava nähdä sukua! Säätkin suosi, hellettä riitti koko viikonlopun. Perjantaina majottauduttiin ja lauantaina aloitettiin treenit. Ensiksi lauantaina jäljestettiin. SARAN jälki oli Lauran tekemä. Sillä oli pituutta puolisen kilometriä ja se sisälti paljon kulmia. Jälki vanheni 1-2 tuntia ennen ajoa. Lyhyen janan Sara onnistui selvittämään, mutta se nosti takajäljen. Annoin koiran jäljestää tielle asti ja lähetin uudestaan janalta koiran. Nyt koira otti oikean suunnan. Jäljen koira selvitti hyvin. Useampikin kulma meni varmistelematta, mutta toki koira saramaiseen tapaansa varmistelikin. Keppejä oli kuusi. Kahdesta kepistä koira meni jostain syystä yli ilman ilmaisua.


RINNAN jäljen teki Jenni. Se oli parisataa metriä pitkä. Maasto oli kuivaa. Rinnalla oli vaikeuksia jo jäljen nostossa. Jälki alkoi polvenkorkuisella heinikolla ja tämä on ilmeiseti Rinnalle vaikea alusta. Jäljen lopussakin oli samanlaista heinikkoa ja sielläkin jouduin vaatimaan koiralta alempaa nenää. Ehkä alun vaikeus vaikutti koko jäljellä, sillä koira oli hitaampi ja jotenkin epävarmempi etenemään. Ekan kepin ilmaisi hyvin, toisesta meni päältä. Vikalla jouduin painostamaan. Lopussa jälki meni ensin kohti tietä ja sitten kääntyi kulkemaan tien myötä, mitä oltiin koko porukka kuljettu edestakaisin. Sellaista vaikeutta ei ole aiemmin ollut treeneissä.

Tokoa/tottista leirillä oli kouluttamassa Tytti Särkivaaran-kennelistä. Tykkäsin Tytin tavasta kouluttaa. Kouluttajana hän keskittyi paljolti koiran oikeaan mielentilaan kussakin tilanteessa. SARAN kanssa halusin päästä työstämään koiran pari vuotta sitten alkanutta ötökkäkammoa. Samoihin aikoihin koira lopetti myös ötököiden napsimisen. Ehkä ötökkä oli pistänyt, en tiedä. Treenikenttä olikin omiaa tähän treeniin, se kun oli heinikkoinen kenttä paarmoineen ja muine ötökäineen. Sara on selvästi itsekin työstänyt kammoaan, sillä se kykeni nyt työskentelemään. Pari vuotta sitten se vain passivoitui ötököiden läsnäollessa, nythän se jo taas napsiikin niitä :p Ensin koiran annettiin vain hengailla ja päästä ötökkäkammomoodiin ja sitten otettiin kokeenomainen setti muutamalla liikkeellä. Ensin seuraaminen. Jokusen kerran koiran koira tiputti kontaktia ja vilkuili ötököitä. Kaavion loppupuolella koira oli jo niinkin omaitsensä, että ihan ääntelikin :p Toisena liikkeenä oli zeta. Tässäkin koira vilkuili ötököitä. Asennotkaan ei olleet parhaat mahdolliset, mutta nehän onkin muutenkin työnalla. Vikana oli hyppynouto metallilla. Siinä ei mitään poikkeavaa. Ötököistä huolimatta Sara siis kykeni työskentelemään ihan hyvin, hyvä! Tuon ääntelyn suhteen mun pitää olla nyt oikeasti aivan ehdoton. Sitä ei sallita.


Esittelin RINNAN seuraamista eikä ongelma olekaan ehkä niin suuri kuin kuvittelen sen olevan :p Rinnan seuraaminen on vietikästä, se yliyrittää jopa pk-seuruumittakaavassa. Rinnan painamisen syy taitaa olla se, että se palkkautuu siitä, että se saa jalasta potkua. Tunnaria myös katsastettiin. Rinna ampaisi kapuloille potkien niitä mennessään. Silti se kykeni huolelliseen haisteluun ja toi oman. Luovutus oli hyvä, mutta palautusvauhtiin haluan lisää vauhtia. Otin myös noutoa kilon kapulalla. Kapulan paino ei ollut ongelmaksi.  


Seuraavaksi otettiin esineruutua, alueena n. 20 x 50 m. En ollut mukana tallomassa ja vieraat esineetkin vietiin valmiiksi. RINNAN eka tuonti oli täydellinen. Ja otin kuitenkin vielä toisenkin... Siinä Rin alkoi syömään maasta jotain (hakua oli aiemmin alueella tehty, ehkä palkkanameja?). Hain koiran pois ja uudella lähetyksella se toi hyvin esineen. Nyt jätettiin siihen. SARALLA oli samaa ongelmaa kuin Rinnallakin, eli jotain sekin söi. Uudella lähetyksellä nousi esine ihan hyvin.



Illlalla saunottiin ja uitiin... ja vepeiltiin! Oisihan sekin mielenkiintoinen laji. Koiratkin tykkäsi. Ne sai matkustaa kumiveneessä ja hypätä sieltä uimaan. Rimppa hyppäsi kielloista huolimattakin uudestaan vaan veneen kyytiin ja koiraparat meni vielä istumaan veneeseen, kun se oli tuotu jo takaisin rannalle :p 

---



Sunnuntaina tehtiin jälkeä ja esineitä. Mervi teki SARALLE janatreenin neljällä jäljennostolla. Jäljen  ei annettu juurikaan vahneta. Kaikki nostot oli oikeaan ja koira nostikin ne oikeaan suuntaan. Janat ei olleet ihan suoraa etenemistä, mutta annoin koiran mennä. Pääasia, että koira yritti. Nostot oli n. 5-20 m.


RINNAN jälki oli n. 100-metrinen neljällä kepillä. Pohjana oli nyt matala sammal-varpumaasto sateen jälkeen. Koiran tekeminen oli ihan toista kuin edellispäivänä. Yhtäaikaa sekä vauhdikasta että tarkkaa menoa. Lyhyen janan koira meni vauhdilla ja silti nosti jäljen oikeasta kohtaa. Kulmat koira meni tarkasti ja tien ylityksen se teki vauhdilla. Ekan kulman jälkeisen kepin Rin ilmaisi hyvin. Toinen olisi ollut tien ylityksen jälkeen, mutta siinä ilmeiseti koira meni juuri sen verran vierestä ettei huomannut keppiä. Kolmas oli toisen kulman jälkeen. Siinä Rinna pyöri enkä ymmärtänyt sen paikallistavan keppiä enkä siksi vaatinut sitä. Rinnan maltti ei riittänyt ja se päätti jatkaa jälkeä. Lopussa jälki kääntyi tässäkin tienmyötäiseksi. Siinä ei nyt ollut ongelmaa.


Sen jälkeen päästiin jälleen valmiiksi tallottuun esineruutuun. Esineruutu oli samaa kokoa, n. 20 x 50 m. Esineet oli vieraita ja valmiiksi vietyjä. RINNA lähti vauhdilla matkaan ja meni keskellä laidassa olleen esineen yli. Eikö se vain huomannut sitä vaiko halusiko se vaan juosta, mutta se ei heti esinettä ottanut. Juoksentelun jälkeen esine nousi. SARAN esine oli takanurkassa. Jostain syystä Sara ei mennyt ollenkaan sinne nurkkaan. Se kyllä irtosi, muttei sinne minne olisi pitänyt. Esine löytyi vasta kun mentiin yhdessä sitä etsimään. Esineruuduissa palataan nyt kummankin koiran kanssa askel taaksepäin. RINNA pitää saada tekemään töitä eikä vain rallattelemaan ja SARALLE pitää vahvistaa itsenäisyyttä.


Sunnuntainakin käytiin vielä järvessä poskimassa. RIMPPAKIN uskaltautui hyppäämään laiturilta :)