Sara on viettänyt treenien suhteen hiljaiseloa juhannuksesta lähtien. Kerran käytiin HAU:n epiksissä ja maanantaina oli tarkotus myös agiloida. Maanantain virallinen startti jäi kuitenkin väliin mun migreenin takia. Tänään treenattiin sitten pitkästä aikaa ja ihan kunnolla hellesäässä...
Käytiin pitkästä aikaa lenkkeilemässä Viikissä ja samalla tein koiralle jäljen. Sitä ennen mentiin kuitenkin Viilarin kentälle. Vähän mietitytti miten koira jaksaa, kun oltiin paahteessa kuljettu tunti jos toinenkin. Lämpö näkyi koirassa vain kielen pituudessa, eikä se lainkaan vaikuttanut intoon tai vauhtiin. Ensin otettiin hyppyä molempiin suuntiin. Korkeudet 70 cm ja 90 cm Sa hyppäsi puhtaasti. Metristä hypättiin toisella esteellä, sillä tuohon toiseen ei löytynyt vikaa palaa. Ekalla yrittämällä koiruus kaatoi koko esteen. Ei ollut kyse mistään hipaisusta vaan koira juoksi suoraan estettä päin... Seuraavat se hyppäsikin sitten puhtaasti. Annoin Saralle luvan suorittaa pari kertaa pk-A:ta. Koiran tyyli on hypätä alas aika korkealta. Ei kuitenkaan harjalta, mutta mun makuun liian korkealta kuitenkin. Tarvinnee opettaa parempi alastulo. Luoksetulojen pysäytyksiä kokeilin peruuttaen koiran edessä. Seisomiset edelleen ihan kivoja, mutta makuut tälläkin tapaa venyy pitkäksi. Tarvii taas pohtia lisää. Luoksetuloja otin parit vielä vauhdista palkaten. Loppuun vielä oman tunnarikapulan piilottelua. Ekalla koira etsi ahkeraan, mutta aivan väärästä paikkaa (koira ei nähnyt piilotusta). Annoin apuna liikkumalla pari askelta kohti kapulaa ja johan löytyi. Tokaakin koiruus etsi hyvän tovin, löysi kuintekin omin avuin. Hyvä mielentilatreeni tunnariin.
Sitten jäljen pariin. Se ehti vanheta reilun tunnin. Alun perin olin ajatellut tekeväni pidemmän jäljen pellolle, mutta kaikki pellot oli turhan pitkiksi kasvaneita, joten tyydyin tekemään lyhyen jäljen (ehkä korkeintaan 50 m) pikkumetsikköön. Silti änkesin siihen kaiken sen, mitä olin ajatellutkin... Pohjana oli vielä se Saralle vaikein eli märkä saniaismetsä. En yhtään katsonut, mistä koiran lähetin janalle ja koira päätyikin suoraan ekalle kepille. No hyvähän se on saada välillä janaltakin palkkaa... Kepin ilmaistuaan Sa jatkoi jäljen suuntaan. Seuraavana oli pikkumatka suoraa ja 90-asteen kulma vasempaan. Koira meni kulmasta ohi, sillä metri pari sen takana kulki polku (aika häiritsevää!). Päästiin taas jäljelle ja seuraava keppi löytyi. Tämän jälkeen koira lähti taas vetämään polkua kohden. Otin sen takasin kohtaan, jossa keppi oli ollut ja näin päästiin oikeaan suuntaan. Jälki kaareutui vasemmalle poispäin polusta toiselle polulle. Jälki seurasi polkua pari metriä ja teki 45-asteen kulman oikeaan. Polulla Sa tarkisti ensin toisen suunnan ja sitten lähti kulkemaan polkua oikeaan suuntaan. Polulta poistuminen jälkeä myöten sujui koiralta hyvin. Jonkin matkaa mentiin taas suoraan, jonka jälkeen taas 90-asteen kulma vasempaan. Koira jatkoi taas kulmasta suoraan ja kävi mutkan ojassa ennen kuin palasi jäljelle. Lopussa jälki ylitti vielä samaisen polun. Siinä ei ollut ongelmaa. Juuri missään vaiheessa jäljestys ei ollut mitenkään varman näköistä. Kaikki kepit (5 kpl) kuitenkin koira ilmaisi varmasti. Ens kerralla vois tehdä helpomman jäljen...
Kotimatkalla pysähdyttin vielä Purinalle. Otettiin yksitellen kontaktiesteitä, pussia ja keppejä. Kepeillä Sas sietää jo vedätystäkin! Pystyin juoksemaan pari metriä koiran edellä lelu kädessä eikä koiraa haitannut. Lisäksi hyppyytin koiralla yhtä hyppyä. Hetsasin koiraa lelulla ja juoksin vielä poispäinkin, mutten silti onnistunut saamaan koiraa pudottamaan rimaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti