Maanantain aksoissa RINNA oli raisu. Se ei meinannut malttaa pysyä lähdöissä eikä muutenkaan nahoissaan. Rimat oli medit lukuunottamatta okseria.
Kakkosputkella parasta oli jarruttaa koiraa kaksin käsin astumalla koiraa kohden ennen sen sujahtamista putkeen. Siten sain sen kuulolle ja ohjattua oikeaan putkeen. Tämän jälkeen se kuunteli paremmin ohjausta ja ohjautui vähemmillä efforteilla samassa kuviossa myöhemmin radan loppupäässä. Rinnalle oli vaikeita kääntyvät hypyt 10. ja 19. Niissä se ei malttanut koota ja tiputteli rimoja. Nostettiin nekin maksiksi ja koirakin otti ne tosissaan eikä tiputellut rimoja.
Aksan jälkeen siirryttiin Päivin tokoihin, joissa Rinna muisteli pitkästä aikaa ohjattua noutoa. Koira oli ihan vietereillä ja kapuloita viedessä se siirtyi perusasennosta eteenpäin. Se jäi tosi kovaa kiinni kapuloihin eikä ohjaukset toimineet, kun koira oli fiksoitunut johonkin kapulaan. Se myöskin haukahteli ja äänettömyyteen päästtiin vain syöttelemällä paljon koiraa. Otettiin lopuksi vielä paikallaanolot. Rinna suoriutui molemmista hyvin.
---
Tiistain huippiksessa Rinnan kanssa tehtiin vain ylemää rataa. Hypyt oli nyt makseina ja hyppääminen oli vaivatonta. Kepit ja A-este jätettiiin edelleen tekemättä. Rinna oli edelleen tosi kierroksilla, mutta kuitenkin hyvin ohjattavissa.
Nelosella koiraa piti jarruttaa, että sai sen näppärämmin vitoselle. Tämän jälkeen hyvä ohjaus oli valssaus ja japanilaisella vitoselle vienti. Toimiva, mutten varmasi itse taaskaan keksisi käyttää. Viidellätoista mulla oli rytmitysongelmia. Helposti kiirehtin sinne valmiiksi seisoskelemaan ja sitten jäädyin paikoilleni koiran tiellä. Rytmit on vaan vaikeita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti