Oon päässyt uudelle tasolle RINNAN hakutreeneissä, kun nykyään osaan suunnitella treenejä jo etukäteen. Mulla
on selvät rutiinit nykyään treeneissä jo autolta otettaessa. Mun mielen
pitää olla sillon jo läsnä ja ennen kaikkea kiireetön. Kiireen tunnusta ei ole kuin haittaa. Kun Rinna on päässyt autosta, odotan sen tarjoavan
maahanmenoa, jolla koira ilmoittaa olevansa valmis treeniin. Sen jälkeen
tehdään kuuntelu- ja erottelutreenejä. Pyydän koiralta eri asentoja,
perusasentoa, seuraamista ja haukkua. Haukku väärässä kohdassa kertoo jo
paljon koiran mielentilasta. Omaa vuoroa odotellessa koira saa nuuskia
ja tehdä tarpeensa, jos se vaan ehtii. Rimppa on aika kiireinen, kun se
tietää pääsevänsä treeneihin. Varsinainen tarpeiden teko pitäisi siis jo
hoitaa aiemmin. Rinnalle kaikista paras odottelutapa on tällä hetkellä
namien etsiminen maasta. Nameja nakellen liikutaan myös treenialueelle.
Näin se tarjoaa lähellä kävelyä, sillä siitä seuraa namin heitto maahan.
Näin jatketaan ilmottautumiseen asti. Rinnan odotuttaminen on huonoksi
sen mielentilalle. Odottaessa se kerää kierroksia. Tätä tällä hetkellä
treenataan siten, että odottamisen jälkeen koira saa etsiä nameja.
Odotuksesta suoraan liikkeelle lähteminen on katastrofi. Näillä
rutiineilla Rinna on aika usein jo siedettävässä mielentilassa varsinaisissa
treeneissä.
Eilisissä treeneissä tehtiin kuvan mukaan kaksi tyhjää toiselle puolen, jonka jälkeen kolmas sillä puolen oli löytö. Tyhjät oli hyviä, mutta vikan maalimiehelle lähtö oli huono ja jouduin koiraa vähän saattelemaan matkaan. Ehkä tyhjät sillä puolen vaikutti, mutta hyvää teki treeni. Haukuissa koira reagoi pitkästä aikaa taas vahvemmin mun läsnäoloon. Sen haukku pätki, kun se tiiraili missä kuljen. Ilmaisut oli hyviä, kun olin koiran näköpiirissä. Ensi kerralle tämä tietää siis treeniä, jossa en tule lainkaan maalimiehille asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti